Köyhyys, tunteet ja toimijuus Eeva-Maria Grekula
Aiheuttaako köyhyys suomalaisille eläkeläis- naisille häpeää ja toimijuuden menetystä? Robert Walker ym. 2014. The Shame of Poverty Köyhyyteen liittyy aina häpeää riippumatta materiaalisista, kulttuurisista ym. olosuhteista. Häpeä puolestaan johtaa itseinhoon, vihaan, vetäytymiseen, masennukseen, jne. ja näin vähentää ihmisten toimijuutta. Ihminen joutuu noidankehään, jossa on vaikea päästä köyhyydestä.
Kiinnostuin lähinnä siitä, mitkä näistä köyhyyteen liittyvän häpeän seurauksista, kuten vetäytyminen tai viha, painottuisivat suomalaisessa aineistossa. Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailutekstit vuodelta 2006 ja sen seuranta-aineisto vuodelta 2012. Nykyajan köyhyydestä kertovien eläkeläisnaisten kertomuksia yhteensä 378 sivua. 119 kirjoittajaa vuodelta 2006 ja 45 vuodelta 2012.
Menetelmänä laadullinen sisällönanalyysi: laadin luokittelun avuksi analyysirungon pääasiassa Walkerin ym. havaintojen pohjalta. Lisäksi hyödynsin Hannun Ruonavaaran (2008) elaboraatioteesin mukaista metodologista ohjetta: oletettaessa, että ilmiöiden välillä on kausaalinen yhteys, tulee etsiä, miten tuo yhteys muodostuu.
Aiheuttaako köyhyys suomalaisille eläkeläisnaisille häpeää? noin 3 /4 kirjoituksista ei kerrota köyhyyteen liittyvästä häpeästä tai häpäisy-yrityksistä n=165
Vaikuttaako köyhyyden syvyys häpeän kokemiseen? Onko puutetta jopa ruuan tai asumisen kaltaisista perustarpeista / rajalliset resurssit kuitenkin venyvät kaikkeen tarvittavaan? Jopa noin 40 %:ssa eli 65 kertomuksessa kerrotaan puutteista perustarpeiden kohdalla. Häpeästä kertovien kertomuksissa enemmän eli 62 %:ssa. Saattaisi olla jatkotutkimuksen aihe.
Suomalaisten eläkeläisnaisten köyhyyteen liittyvä viha ja katkeruus Melkein puolessa eli 78 kirjoituksessa kerrottiin köyhyyteen liittyvästä vihasta ja katkeruudesta. 28 tekstissä kuvailtiin sekä köyhyyteen liittyvää häpeää että vihaa tai katkeruutta. En voinut päätellä, että viha olisi välttämättä auttanut torjumaan häpeää.
En voinut päätellä, että suomalaisten eläkeläisnaisten köyhyyteen liittyisi olennaisesti häpeää, enkä näin myöskään voinut päätellä, että tästä aiheutuisi toimijuuden menetystä. Itse asiassa kirjoittajat olivat usein hyvinkin aktiivisia niissä puitteissa, joihin heillä oli mahdollisuus. Toimijuus oli joillakin eläkeläisnaisilla vähentynyt, mutta syynä saattoi olla yksinkertaisesti sairastuminen tai harrastuksiin ja menoihin tarvittavan rahan puute.
Miksi tulokseni eroavat Walkerin ym. tuloksista? Saattaa olla niin kuin Scheff (2003) sanoo, että häpeä hävettää ja siitä ei siksi kerrota. Kukapa ei mieluummin esiintyisi pärjäävänä? Eläkeläiseltä ei odoteta, että tienaisi toimeentulonsa. Kirjoituskilpailuun osallistuvat saattavat olla köyhistä "parempiosaisia", joilla on enemmän toimijuutta ja vahvempi omanarvontunne. Taloudelliset vaatimukset ovat painaneet enemmän miehiä kuin naisia (Lidman 2011). Walkerin ym. käyttämä Scheffin häpeän määritelmä.
Kritiikkiä Walkerin tutkimusryhmän työlle Olisi ehkä kannattanut valita muu häpeän määritelmä kuin Thomas Scheffin. Häpeän määritelmä jää epäselväksi, kun häpeä-käsitteen alle voidaan niputtaa joukko erilaisia tunteita ujoudesta lähtien. Silloinkin, kun häpeää ei voida havaita, sen kuitenkin arvellaan vaikuttavan jossain taustalla, koska "häpeä piiloutuu". Jos valitsee määritelmän, jonka mukaan häpeä on levittäytynyt kaikkeen vuorovaikutukseen, ei liene yllätys saada tulokseksi, että häpeä liittyy olennaisesti myös köyhyyteen?
Kritiikkiä Walkerin tutkimusryhmän työlle Ruonavaaran menetelmällinen ohje oli hyödyllinen. Ei ollutkaan niin selvää, millä asialla on loppujen lopuksi tekemistä häpeän kanssa ja millä tavalla. Walker ym. esimerkiksi pitivät vihaa ja katkeruutta seurauksena köyhyyteen liittyvästä häpeästä, mutta nähdäkseni saattaisivat hyvin olla seurausta suoraan itse köyhyydestäkin. Heikentynyt toimijuus oli saattanut olla paremminkin köyhyyteen johtanut syy vaikkapa sairastumisen myötä, kuin köyhyyden seuraus.
Kritiikkiä Walkerin tutkimusryhmän työlle Robert Walker tekee perusteettomia päätelmiä, kuten se, että köyhä yrittää parantaa olosuhteitaan häpeää välttääkseen. Eikö ole aika tavallista, että ihminen pyrkii mieluummin kohentamaan olosuhteitaan lähtötasosta riippumatta? Miksi näin ei olisi, jos on vaikeuksia tulla toimeen.
Miten tutkijan oma asema yhteiskunnassa vaikuttaa? Pentti Saaritsa: "Ne jotka nauttivat säännöllistä palkkaa eivät koskaan täysin ymmärrä niitä jotka eivät nauti." Oman ajattelunsa itsestäänselvyyksistä on vaikea tulla tietoiseksi.
Tutkimussuunnitelman päivittäminen Tutkimukseni liittyy EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmään, ja tavoitteena on tukea ryhmän yhteiskunnallisia vaikuttamistoimia. Toisaalta myös havainnot ja keskustelut kansalaistoimintaryhmässä ovat jo vaikuttaneet tutkimuksen muotoutumiseen ja mm. niiden ohjaamana haluan myös päivittää aiempaa tutkimussuunnitelmaani.
Tutkimussuunnitelman päivittäminen Tutkimusongelmat Pätevätkö suomalaisessa aineistossa Robert Walkerin johtaman tutkimusryhmän tulokset köyhyyteen liittyvästä häpeästä ja sen vaikutuksesta toimijuuteen? Mikä tukee ja mikä haittaa köyhyyttä kokevien toimijuutta ja aktivismia? Mitä asioita köyhyyttä kokeneet itse tuovat esille köyhyysongelmasta ja sen ratkaisuista?
Artikkeleiden aiheita 1. Aiheuttaako köyhyys suomalaisille eläkeläisnaisille häpeää ja toimijuuden menetystä? 2. Aiheuttaako köyhyys suomalaisille työttömille häpeää ja toimijuuden menetystä? 3. Miten haastateltavani kokevat köyhyytensä ja mitä ajattelevat tulevaisuudestaan? 4. Mikä tukee ja mikä haittaa köyhyyttä kokevan toimijuutta ja aktivismia? 5. Mitä köyhyyttä kokeneet ajattelevat köyhyysongelmasta ja sen ratkaisuista?
Aineistot Nykyajan köyhyydestä kertovien tekstejä Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä 2006 -kirjoituskilpailuaineistosta ja sen seuranta-aineistosta vuodelta 2012. Köyhyyttä kokeneiden haastatteluja.
Menetelmät Laadullinen sisällönanalyysi yksinkertaisina luokitteluineen Ruonavaaran metodologinen ohje Mahdollisesti narratiivinen menetelmä
Runoja köyhyydestä Yle Radio 1 10. ja 14.6.