TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE OPETUSMATERIAALI Pientalojen riskirakenteet

Opetusdiat 2012 SAATTEEKSI Tämä opetusmateriaali palvelee ensisijaisesti kuntotutkimuksen opettajien työkaluna, mutta sitä voidaan hyödyntää laajemminkin korjausrakennusalalla. Näytteiden oton ja tulkinnan tulee tapahtua Asumisterveysohjeen ja Asumisterveysoppaan mukaisesti, kuntotutkimukset ja kosteus-mittausten tulkinta YM:n Ympäristöopas 28:n mukaisesti. Materiaali ei ole kuntotutkimusohje, vaan opetuksen apuväline riskirakenteiden havainnollistamiseen ja tunnistamiseen. Aineiston osioita voi käyttää myös erikseen. Opetusmateriaalin käyttäjä vastaa itse siitä, että hän ymmärtää käyttämässään materiaalissa esitetyt asiat. Hän vastaa käyttävänsä materiaalia vain niiltä osin, kuin se soveltuu käsiteltävissä olevaan aiheeseen/ opetussisältöön. Kaikki esitellyt talotyypit eivät suinkaan ole vaurioituneita, mutta niissä olevat rakenteet on tarpeen tutkia, jotta vaurioita voidaan ennaltaehkäistä. Mikrobi- ja materiaalinäytteitä otetaan pääsääntöisesti silloin, kun vaurio ja mikrobikasvusto eivät ole silmin havaittavia. Asumisterveysohjeen ja Asumisterveysoppaan mukaan silmin havaittava mikrobikasvusto, jonka mikrobit tai aineenvaihduntatuotteet voivat päästä sisäilmaan, on terveyshaitta ja vaurio on korjattava. Näytteitä on syytä ottaa myös silloin, jos kyseessä on riitatapaus ja näytteet tarvitaan varmentamaan mikrobikasvuston olemassa olo. Aineiston muokkaus vain tekijöiden luvalla. Opetusmateriaalissa olevista mahdollisista virheistä ja puutteista toivotaan palautetta suoraan tekijöille osoitteeseen pera.heikkinen@savoraoy.com Asialliset ja yksilöidyt korjausehdotukset huomioidaan seuraavan päivityksen yhteydessä. Riskirakenteiden opetusmateriaalin on laatinut Pertti Heikkinen, Savora Oy (asiantuntija) ja kuvituksen on toteuttanut graafikko Anssi Nousiainen Grafical Oy. Lisätietoa / palautteet: Pertti Heikkinen Puh. 0440 277 722 pera.heikkinen@savoraoy.com Grafical.fi MARKKINOINNIN V E T O V O I M A A

Sisällysluettelo Saate... 2 Puurakenteinen väliseinä eristämättömän väliseinän päällä... 4-10 Valesokkeli... 10-14 Valesokkeli, valesokkelin ongelma... 15-18 Tiiliseinän kynsirako... 19-22 Tiiliseinä ja valesokkeli... 23-28 Puulattia eristämättömän betonilaatan päällä... 29-33 Puulattia, sahapurueriste... 34-36 Reunavahvistettu laatta, tiilitalo ja puulattiat... 37-38 Höyrysulku eristeen sisässä... 39-42 Betoniväliseinä alalaatan päällä... 43-48 Betoniseinä anturan päällä ns. osastoiva seinä... 49-51 Tiiliseinä anturan päällä, osastoiva seinä... 52-53 Tiiliseinä alaatan päällä... 54 Reunavahvistettu laatta, kylmäsiltojen vaikutus rakenteessa... 55-57 Reunavahvistettu laatta, parketti suoraan laatan päällä... 58-59 Reunavahvistettu laatta tiiliseinä ja puulattia... 60 Purueristeinen seinä... 61-65 50- luvun talon kellari... 66-67 Kellarin seinän mineraalivillaeristys voi olla myös elementtirakenteinen... 68 Kellarin seinän mineraalivillaeristys, lisäeristys sisäpinnassa... 69 Kellarin harkkoseinä, sisäpuolinen eristys... 70-75 Kellarin seinä, sisäpuolinen eristys... 76-77 Purueriste kallarin betoniholvin päällä... 78-79 Aluskate... 80-83 Hirsiseinä ja purueriste, ulkoseinän liitos... 84-85 Tuulettuva alapohja, alapohjan liitos ulkoseinään... 86-88 Tuulettuva alapohja... 89-93 Yläpohjan höyry / ilmasulun vuodot... 94-98 Ullakkotila, tuuletuksen tukkiminen... 99-100 Märkätila, saunan ja pesuhuoneen välisen seinän alapuu pintalaatan päällä... 101-103 Märkätila, pesuhuone, sauna, väliseinä... 104-108 Märkätilan läpiviennit... 109 Päällelaatoitus... 110

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Yleiskuva rakenteesta 01A PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ Runkotolppa Seinän verhouslevy Jalkalista Betoni, pintalaatta ( lattia ) Seinän alapuu Eriste, polystyreeni, ( styrox ) Huopakaista Betoni, alalaatta, ( roskavalu ) 1950 2010

Kosteuden Siirtyminen Diffuusiolla / Kapillaarisesti 01B PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ VAURIOT 1. Seinän alapuun lahoaminen 2. Seinärakenteiden homehtuminen 3. Seinälevyjen sisäpintojen homehtuminen 4. Seinän alapuun homehtuminen VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 1. Lattian alusmaan kapillaarisuus 2. Kosteuden siirtyminen rakenteisiin diffuusiolla ja kapillaarisesti maaperästä Jos huopakaista on asennettu rakenteeseen hidastaa se huomattavasti seinän alapuun vaurioitumista, voi jopa estää vaurioitumisen kokonaan. Huopakaistaa ei ole esitetty seuraavissa dioissa. 100%RH Diffuusio Kapillaarisuus Lattian alusmaan huokostilan kosteus 100% RH 1950 2010

Kuntotutkimusmenetelmät Kosteusmittaukset Puurakenteen kosteusmittaus piikkimittaus 01C PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ Puun kosteuden viitearvot ja homehtumisriskit on esitetty Ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 28. Puurakenteen kosteusmittaus voidaan tehdä jalkalistan takaa Mittausreikä jalkalistan takana. Reikä on tiivistettävä huolellisesti mittauksen jälkeen. 1950 2010

Kuntotutkimusmenetelmät Kosteusmittaukset Puurakenteen kosteusmittaus piikkimittaus 01D PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ Ensimmäinen mittaus jalkalistan takaa. Jos mittaustulos antaa aihetta jatkotoimiin, on seinään tehtävä aukko ( noin A4-koko ) Katso DIA 01G. 15,0 15,0 Puun kosteuden viitearvot ja homehtumisriskit on esitetty Ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 28. Jos paino-% mittaus osoittaa alapuun olevan kuivalla alueella, ei se takaa sitä etteikö alapuun ja betonin välissä ole mikrobikasvustoa. Samoin seinäkotelon sisällä voi olla hometta. 1950 2010 Mittausanturit n.2mm puun alapinnasta Piikkianturi ei saa koskettaa betonipintaa, jos anturit koskettavat betonia mittaustuloksesta tulee yleensä liian suuri!

Kuntotutkimusmenetelmät Rakenteiden vaurioita Digikuvia tutkimuskohteista 01E PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ ALAPUU LAHO ALAPUU MÄRKÄ, HOMEESSA LATTIA LATTIA Väliseinän alapuu lahonnut, kosteus noussut myös runkotolppaan Väliseinän alapuu märkä, pinta homeessa 1950 2010

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Kosteusmittaukset Suhteellisen kosteuden mittaus Puun kosteuden viitearvot ja homehtumisriskit on esitetty Ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 28. 01F PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ 70% 70% T=18 C Vertailumittaus seinän sisältä puolivälistä seinää tai seinän yläosasta. RH 70%, T 18 C viittaa yleensä kosteusvaurioon seinän alaosassa. HUOM! Mahdollinen alapuun alapinnan vaurio voi olla olemassa vaikka suhteellisen kosteuden arvot olisivatkin alle homehtumisriskin. Mittarin anturi n.3-5mm:n etäisyydellä aluspuun päältä Jos mitta-anturi on kiinni puun pinnassa voi tulla liian korkeita RH%-arvoja. Mittauksella saadaan arvot homehtumisriskin arviointia varten. 1950 2010

Kuntotutkimusmenetelmät Rakennenäytteiden otto 01G PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ Rakenne- ja pinta näytteenottoa varten joudutaan seinään avaamaan aukko. Aukko seinässä Mikrobinäyte otetaan levyn alaosan pinnasta tai koko pala otetaan näytteeksi. Rakennenäytteenotto Näyte otetaan molemmin puolin kappaletta. Näyte irroitetaan taltalla tms. välineellä puun pinnasta. 1950 2010 Rakennenäytteet pakataan ja lähetetään vastaanottavan laboratorion antamien ohjeiden mukaisesti. Lähetteeseen on merkittävä mistä kohtaa/ -pinnoista mikrobimääritys on tehty. Kuntotutkijan on etsittävä rakenteista ns. vertailunäytteenottopaikka. Jos seinässä on ( eriste ) villa otetaan näyte villan alaosasta.

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Valesokkelin rakennemalli 02A VALESOKKELI Syöksytorvi Tuulensuojalevy Höyrysulku, muovi Valesokkeli Alapuu Valesokkeli Sisäverhous Rakenteessa voi olla huopakaista Betoni, lattia Styrox Vierustäyttö Sokkeli Eriste Kapillaarikatko Valesokkelin tunnistus Antura Perusmaa Valesokkeli 1960 Havainnekuva valesokkelista.sokkelin yläpinta ylempänä oven kynnystä.

Kosteuden siirtyminen rakenteisiin 02B VALESOKKELI Sadevesi - kapillaarisuus - pohjavesi - diffuusio Joskus näkyviä vaurioita 100%RH 100%RH 100%RH Pohjavesi 100%RH Salaojan tehtävänä on pitää pohjavesi perustuksien alapuolella. Kapillaarinen maa 1960

Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat 02C VALESOKKELI VAURIOT 1. Sokkelin maali hilseilee 2. Tiiliverhous kastuu 3. Seinän eristeet homehtuvat 4. Ulkoseinän alapuu homehtuu, lahoaa VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 1. Sade ja sulamisvedet 2. Kapillaarinen kosteuden imeytyminen maaperästä 3. Diffuusio 4. Väärässä korossa olevat salaojat Kalkkihärmää Tiilet tummuu Tarkasta ulkoseinät / sokkelit ulkoapäin. Tee huomioita! Maali hilseilee Jos kattovedet valuvat sokkelin vierustalle, aiheuttaa se oleellisen kosteuskuorman sokkelin ja ulkoseinän alaosan rakenteille. Kuvan perusteella voi päätellä yhdeksi kuntotutkimuksen kohteeksi seinärakenteen alaosan kuvassa olevan nurkan alueella. Kuntotutkijan on tarkastettava rakennuksen ulkopuoli. Huomioiden perusteella voi päätellä mahdollisia vaurioalueita, mitä sisäpuolisessa tarkastelussa ei tule esille. 1960

Kuntotutkimusmenetelmät ja teoria sokkelin kondenssista 02D VALESOKKELI Kosteusmittaukset ja näytteenotot DIASARJAN 01-mukaan KOSTEUS SIIRTYY - maaperästä - pohjavedestä - sadevesistä Miksi valesokkeli on riskirakenne? ( Malli esitetty alla mainituilla reunaehdoilla ) Ulkona -20 C, sisäilma + 20 C Ulkoilman RH 95%, sisäilman 35% T[C]: KK/KM [g/m3]: 20.0 17.28 100% RH 0.0 0.0 100% RH 100% RH 6.05 Pohjavesi -20.0 0.88 0.83 Rakennemalli 1, höyrysulku on ehjä - kondenssi betonin sisäpinnalla 2g/m²/vrk 1960

Valesokkelin erityispiirteitä 03A VALESOKKELI VALESOKKELIN ONGELMIA Jäätä, härmää, vettä Sokkelin yläpinta epätasainen, ilmatiiveys heikko. Pinta usein puhdistamatta, sahapurua yms. orgaanista ainetta. Alushuopa puuttuu. Seinän alapuu ja sitä vasten olevien levyjen alaosat ovat on usein mikrobivaurioituneet. Alapuun painekyllästys hidastaa puun vaurioitumista, mutta ei estä sitä kokonaan. Ympäröivät levyt ovat usein vaurioituneet vaikka painekyllästetty puu olisi kunnossa. Homeet, haju, kosteus Betonin pinta epätasainen Eristeasennuksissa puutteita 1950 Polystyreeni ( Styrox )

Valesokkelin erityispiirteitä 03B VALESOKKELI VALESOKKELIN ONGELMIA Kuuraa talvella Katso DIA 02E Muovi, höyrysulku Roskia, hometta Hometta levyn alareunassa Sadevedet Betoni Roskia soran päällä, homehtuu 100%RH Alustäyttö sora 100%RH Perusmaa Ulkoseinän alaosan ja sokkelin alueelta tulevalla korvausilmalla on merkittävä vaikutus sisäilman laatuun. Eristeessä rakoja, kosteutta siirtyy maaperästä 1950

Kosteuden ja ilmavuotojen siirtymisreittejä 03C VALESOKKELI VALESOKKELIN ONGELMIA Reikä sokkelissa, surritappi Jäätä, härmää, vettä Kosteuseristys, ( bitumihuopa ) puuttuu betonin ja alapuun välistä! Vettä Homeet, haju, kosteus Ilmavuoto ( ulkoilma ), jonka mukana tulee epäpuhtauksia sisäilmaan. Ulkoilma jäähdyttää seinän alaosaa ja lattiaa ulkoseinävyöhykkeellä. Alusmaan päällä orgaanista ainetta, hometta. Muottilautoja jätetty purkamatta 1950

Kuva tutkimuskohteesta 03D VALESOKKELI VALESOKKELIN ONGELMIA KUVA SOKKELIN SISÄPUOLELTA KATSO DIA 3C Surritapin reikä Surritapin reikä. Surritappi on betonimuotin tukipalikka joka pitäis poistaa valun yhteydessä. Kun puutappi jää poistamatta, lahoaa tappi ja vettä pääsee rakenteen sisään. Yksi surritapin reikä voi aiheuttaa puulattiaan laajan kosteusvaurion. 1950

Viistosateen aiheuttamat kosteusriskit 04A TIILISEINÄN KYNSIRAKO VIISTOSADE KASTELEE TIILIVERHOUKSEN Kosteutta sokkelissa ja tiiliverhouksessa Syöksytorven roiskevesi Viistosateen aiheuttama kosteuskuorma 2011

Rakennemallit 04B TIILISEINÄN KYNSIRAKO Tuulensuoja Laastipurse täyttää kynsiraon Höyrysulku Kynsirako on laastia täynnä Verhouslevy Kosteutta Alapuu Kosteuseriste, kattohuopa Eriste 2011

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kosteuden siirtyminen rakenteessa Ilmavirtausreitti Kynsirako 04C TIILISEINÄN KYNSIRAKO Vesi imeytyy tiiliseinän läpi kynsiraon alaosan laastiin ja siitä kosteus siirtyy ulkoseinän alaosan rakenteisiin. Laastipurse VAURIO - Ulkoseinän alaosa homehtuu/ puuosat lahoavat VAURION AIHEUTTAJA - Sadevesien imeytyminen rakenteisiin Mahdollisia ilmavuotoja Yhtenäinen bitumihuopa siirtää kosteutta tiiliseinästä alapuuhun Kosteutta voi tulla myös alapuun alitse lattiarakenteisiin Kynsiraon alaosan laastikerros sitoo kosteutta, joka tasaantuu ulkoseinän alaosaan.ulkoseinän alaosan epäpuhtaudet kulkeutuvat herkästi sisäilmaan. 2011

Kuntotutkimusmenetelmät 04D TIILISEINÄN KYNSIRAKO Kynsirako Ulkoseinän alaosan rakennenäytteet otetaan DIAN 01G mukaan Suhteellinen kosteus mitataan n.1-2 mm etäisyydeltä tuulensuojalevyn pinnasta. Vertailumittaus on suoritettava myös seinän yläosasta. ( Referenssikosteus ) Kynsirakoa ei puhdisteta nykyisistäkään seinistä! 2011 Tuulensuojalevyn kosteus voidaan mitata myös ns. piikkimittarilla. Mittaustulos on verrattava kuivan levyn kosteusarvoon. Hyvä vertailumittauksen paikka on esim. seinän yläosa. Mahdollisen vaurion toteamiseksi on rakenne aina avattava.

Rakennemalli, mineraalivillaeristys Kalkkihiekkatiili 05A TIILISEINÄ JA VALESOKKELI Rakennetyyppi esiintyy ok-taloissa, rivitaloissa, sekä päiväkodeissa ja terveyskeskusrakennuksissa. Rappaus Jalkalista Valesokkeli Lattiapinnoite Betoni, lattia Eriste Eristevilla Betoni, aluslaatta Eristeen tukena voi olla myös kova- / vanerilevyjä. Reunavahvistettu betonilaatta 1970

Kosteuden siirtymismekanismit Kalkkihiekkatiili 05B TIILISEINÄ JA VALESOKKELI VAURIOT - Seinäeristeen homehtuminen - Tiilipinnan tai rappauksen homehtuminen VAURION AIHEUTTAJAT - Maaperän kapillaarisuus - Sade- ja sulamisvesien imeytyminen perustuksiin - Diffuusio - Pohjavesi Salaoja väärässä korossa, tai ei toimi. Kapillaarikatko puuttuu. Sokkelin eristyslevy puuttuu. Maan pinta kaatuu kohti sokkelia. Usein näkyviä vaurioita Voi olla myös vettä! 100%RH 100%RH - kapillaarisuus - diffuusio 1970

Suhteellisen kosteuden mittaus Kalkkihiekkatiili 05C TIILISEINÄ JA VALESOKKELI 1 Talon ulkoseinäneristeen yläosista etsitään ns. referenssikosteusnäyte. Sitä verrataan muihin mittaustuloksiin ja myös mikrobitasoihin eristekerroksessa. Jos sokkelin eristetilassa on RH%- kosteudet yli 90%, ovat mikrobitutkimukset aiheellisia. Suhteellisen kosteuden mittauksessa on otettava huomioon ulkoilman ja sisäilman RH-kosteudet. Yläpohja 2 50%RH 70%RH 3 95%RH Voi olla myös vettä! 100%RH 100%RH 95-98%RH - kapillaarisuus - diffuusio 1970

Mikrobinäytteiden otto, rakennenäyte Kalkkihiekkatiili 05D TIILISEINÄ JA VALESOKKELI 1 Mikrobien määrityspisteet 1-3. Näytteenotolla selvitetään vaurioitumis-tasot koko seinän korkeudelta. Näytteenottojärjestys 1-3. Ns. referenssinäyte otetaan talon kuivimmasta seinästä sen yläosasta. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää mikrobitasot seinän eristyksessä. Yläpohja 2 Ilmavuotoja Vauriotaso 1 3 Vauriotaso 2 Vauriotaso 3 Voi olla myös vettä! 100%RH 100%RH 1970 1 2 3 1= ulko-osa 2= keskiosa 3= sisäosa Rakennenäytteenotto eristeestä ( näyte jaetaan 3-osaan ) Tutkimuksella selvitetään seinän eristeen mikrobiologiset vauriot. Tutkimustulosten tulkinta suoritetaan Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysoppaan mukaisesti.

Epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan 05E TIILISEINÄ JA VALESOKKELI TIILITALON ONGELMA: Jos ulkoseinän eristeessä esiintyy kostausvaurion aiheuttamia epäpuhtauksia vyöhykkeellä 3-4, ( katso DIA 5D ), on epäpuhtauksien siirtymisen estäminen sisäilmaan erittäin vaikeaa. Tiili Eriste Ilmavirran mukana voi tulla sisäilmaan mikrobien aineenvaihdunnan tuotteita, eristekuituja ja hajuja. Talon sisäilman pitää olla alipaineinen Rak MK D2 3.7.6.1 -mukaan. Sisätilojen alipaineistus aiheuttaa ilmavirtauksia rakenteiden läpi sisäilmaan. Tuulen paine voi myös lisätä ilman virtaista ulkoseinän läpi sisäilmaan. Karmi Ulkoilman mikrobit. Ikkuna Detalji on symbolinen, jossa esitetään rakenteesta tulevia ilmavirtauksia. 1970

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan 05F TIILISEINÄ JA VALESOKKELI Virtausreitit: 1. Lattian ja seinän rajakohdat 2. Tiiliseinän saumat ( halkeamat ) 3. Karmien ja tiilien väliset raot 4. Kynnyksen alta, voi tulla myös maaperästä Vuotojen tutkimusmenetelmät: 1. Lämpökuvaus talvella ( kylmänä vuodenaikana ) 2. Merkkisavu 3. Merkkiainetutkimus Tiili Ikkuna Sauma Jalkalista Karmi Lattia Kaaviokuva tiilitalon ulkoseinän ilmavuodoista. 1970

Rakennemalli 06A PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN BETONILAATAN PÄÄLLÄ Tuulensuojalevy Verhouslevy Syöksytorvi Lautalattia Lattiavasa Alapuu ( alla voi olla huopakaista ) Betonilaatta, ( roskavalu ) 100%RH Sokkeli Eriste Kapillaarikatko Lautojen alla voi olla huopakaista Antura 100%RH Perusmaa 1950

Kosteuden siirtymät Vauriot ja niiden aiheuttajat 06B PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN BETONILAATAN PÄÄLLÄ VAURIOT Orgaanisen aineksen homehtuminen betonilaatan päällä. Lattian eristeiden homehtuminen. VAURIOIDEN AIHEUTTAJA Maaperästä siirtyvä kosteus, joka tasaantuu lattian eristekerrokseen. Orgaanista ainetta joka voi homehtua 1950

Kuntotutkimusmenetelmät Kosteuden mittaukset Rakennenäytteenotto 06C PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN BETONILAATAN PÄÄLLÄ 80 Suhteellisen kosteuden mittaus suoritetaan lattialankkuun poratun reiän kautta Suhteellisen kosteuden mittaus eristeen alaosasta. Puun kosteuden paino-% mittaus lattiaan tehdyn aukon kautta. Betonin kosteuden mittaus RT 14-10675 mukaan. Eriste Betonilaatta Suhteellisen kosteuden mittaus betonin ja eristeen rajapinnasta. Näytteenotto DIAN 01G mukaan. Mittaustulosten tulkinta Ympäristöopas 28 mukaan. Mitta-anturi n.2-3mm korkeudella betonin pinnasta Piikit eivät saa koskettaa betonia! Jos mitta-anturit koskettavat betonia tulee liian korkeita arvoja. Näytteenotto DIAN 01G mukaan. 1950

Tutkimusalueet 06D PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN BETONILAATAN PÄÄLLÄ Nurkkavyöhyke n.1,0-1,5m Tutkimus kannattaa aloittaa laatan reunavyöhykkeeltä. Lattian keskiosa on tutkittava, vaikka reunavyöhykkeellä ei esiintyisi viitearvoja ylittäviä kosteuslukemia. Vertailututkimukset keskialueilta JÄRJESTYS MUUTTUU KAIKKIIN!!!! VAIHDA...SIVUNUMEROT SISÄLLYSLUETTELOT...TARKASTA!!! Rakennenäytteitä mikrobitutkimuksia varten on otettava myös reuna- ja keskialueilta. Mikrobitulosten tutkinta Asumisterveysoppaan mukaan. Ulkoseinävyöhyke 1950

Digikuvia tutkimuskohteesta 06E PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN BETONILAATAN PÄÄLLÄ Alalaattaa vasten voi olla myös muoveja, papereita, pahveja yms. Pahvissa esiintyy usein runsaasti näkyvää homekasvustoa. Betonisen alalaatan päällä on usein pikieriste. Pikieriste ei yleensä ole kunnossa vaan pikeä on sivelty puhdistamattoman betonilaatan päälle, jolloin pikieriste on harva. Kosteus tulee eristeen läpi lattian eristetilaan. 1950

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kosteuden siirtymät 07A PUULATTIA SAHANPURUERISTE Korokepuu Sahanpuru ( voi olla 300mm ) Ponttilautalattia Betonilaatta, ( roskavalu ) Kapillaarinen alussora 100%RH Kapillaarisuus Kapillaarinen perusmaa Perusmaa Diffuusio VAURIOT - Purueriste homehtuu ja lahoaa alaosastaan - Lattian korokepuut lahoavat - Betonilaattaa vasten olevat puuosat lahoavat VAURIOIDEN AIHEUTTAJA Maaperästä siirtyvä kosteus, joka tasaantuu betonilaattaan ja siitä lattian eristekerrokseen. Rakennuksen ulkoseinien vierustoilla voi alalaatta olla erittäin kylmä. Laatan pintaanvoi kondensoitua kosteutta sisäilmasta 1930 1950 1970

Vauriokuvia tutkimuskohteista 07B PUULATTIA SAHANPURUERISTE Kapillaarinen perusmaa 100%RH Korokepuu lahoaa Ilmarako Purueriste Betonilaatta Ilmarako Purueriste Eristeen ja lattian välissä on usein ilmarako. Raon konvektiovirtaukset aiheuttavat joskus kylmyyttä ulkoseinävyöhykkeellä. Jos lattian eristeissä / rakenteissa on mikrobivaurio, leviävät mikrobien aineenvaihdunnan tuotteet ilmaraon kautta koko lattian alueelle. Maakerros 1930 1950 1970 Tummunutta / kosteaa purua

Näytteenotto/ mittaus Suhteellisen kosteuden mittaus 07C PUULATTIA SAHANPURUERISTE Tummunut vyöhyke Kapillaarinen perusmaa 100%RH Mikrobinäyte 1 Mikrobinäyte 2 Betoni Purueristeen alaosan tummuminen on selvä merkki kosteuden siirtymisestä betonilaatasta. 1930 1950 Näyte 1 otetaan heti lattian avaamisen jäkeen. Näyte 2 otetaan purueristeen alapinnasta. 1970 Eristekerros voi olla mikrobivaurioitunut vaikka tummumista ei ole tapahtunut. Ponttilaudan alle ilmatilaan on usein pursotettu urea-formaldehydivaahtoa.

Rakennemalli, betonilaatasta puuttuu lämpöeriste Kalkkihiekkatiili 08A REUNAVAHVISTETTU LAATTA TIILITALO JA PUULATTIAT SEKÄ VALESOKKELI Eriste Rappaus Syöksytorvi Eriste Lattiakoolaus Kiinnityslaudat Salaoja Reunavahvistettu betonilaatta Lämpöeriste puuttuu 2000

Kosteuden siirtymät Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat 08B REUNAVAHVISTETTU LAATTA TIILITALO JA PUULATTIAT SEKÄ VALESOKKELI VAURIOT - Seinän eristeet homehtuvat, katso DIAT 05 - Lattian puuosat ja eristeet homehtuvat VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Kosteus siirtyy betonilaatasta seinän ja lattian rakenteisiin perusmaasta ja ulkoa sulamis- ja sadevesistä. - Orgaanista ainetta - Puulastuja - Sahanpurua - Levyjen palasia yms. TUTKIMUSMENETELMÄT - Katso DIA 01A - Seinän osalta katso DIA 05 ILMAVIRTAUKSET SISÄILMAAN_ - Katso DIAT 05E, F 2000

Nykyinen rakennustapa Rakennemalli Höyrysulku 09A HÖYRYSULKU ERISTEEN SISÄSSÄ Lämpöeriste Harkkosokkeli Verhouslevy Sokkelin sisäpuolinen eriste Eriste Routaeriste Sokkelilevy Lattia Kapillaarikatko 2010

Nykyinen rakennustapa Riskianalyysi Vaakakoolaus 50mm 09B HÖYRYSULKU ERISTEEN SISÄSSÄ Höyrysulku vaakakoolauksen takana Lämpöeriste 50mm RAKENTEIDEN KOSTEUSRISKEJÄ / AIHEUTTAJIA - Sokkelin sisäpuolinen eristäminen - Höyrysulun sijoittaminen eristeen sisään - Talvirakentamisessa sisäilmassa suhteellinen kosteus 60% - 90% - RH - Anturan päältä puuttuu kosteuseristys - Maaperän kosteus siirtyy sokkelirakenteisiin - Maapinnan muotoilu / korkeus sokkelin vierustalla 100%RH Kapillaarikatko Kosteussulku puuttuu anturan ja sokkelin rajakohdasta 2010

{ { { PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Nykyajan suunnitelma Höyrysulun kondenssi 09C HÖYRYSULKU ERISTEEN SISÄSSÄ Kosteuskondenssia työmaaolosuhteissa. KONDENSSITARKASTELUT KO. RAKENTEELLA Sisäilma 60%RH T20 c Ulkoilma 95%RH T-15 c Sisäilma 65%RH T20 c Ulkoilma 95%RH T-15 c Sisäilma 70%RH T20 c Ulkoilma 95%RH T-15 c Ei kondenssia Kondenssi 6g/m²/vrk Kondenssi 16g/m²/vrk Jos ulkoseinärakenne on ilman sisäpuolista levyä edellä esitetyissä olosuhteissa on kondenssi 30g/m²/vrk. Sisäilman suhteellinen kosteus työmaaolosuhteissa on oltava alle 60%RH. 2010

Nykyajan suunnitelma Höyrysulun kondenssi 09D HÖYRYSULKU ERISTEEN SISÄSSÄ Kondenssia 2010 Sisäilma 70%RH T20 c Ulkoilma 95%RH T-15 c Vuorokauden sisällä kehittyy kondenssia valuvaksi vedeksi asti. Niillä osilla missä ei ole pintaverhousta asennettu on kondenssi melko runsasta.

Yleiskuva rakenteesta 10A BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ Rappaus/ maali Betoniseinä Jalkalista Betoni, pintalaatta Eriste, esim. polystyreeni, styrox Betoni, alalaatta Vahvistus Alusmaa 1950 2010

Kosteuden siirtyminen rakenteeseen 10B BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ VAURIOT 1. Betonipinnan homehtuminen 2. Laasti/ maalipinnan homehtuminen 3. Laasti/ maalipinnan hilseily 4. Jalkalistan tausta homehtuu VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 1. Lattian alusmaan kapillaarisuus 2. Kosteuden siirtyminen rakenteisiin diffuusiolla ja kapillaarisesti maaperästä Usein näkyviä kosteusvaurioita Diffuusio 100%RH 100%RH Kapillaarisuus Alusmaan suhteellinen kosteus 100%-RH Kosteusarvo tarkoittaa maaperän huokostilan suhteellista kosteutta. 1950 2010

Kosteuden siirtyminen diffuusiolla/ kapillaarisesti Digikuvia tutkimuskohteista 10C BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ Maali hilseilee, pinnat ja muovimaton tausta homehtuu Tasoite pehmenee, maali hilseilee, jalkalistan tausta homehtuu 1950 2010

Kosteusmittausmenetelmät PINTATUNNISTUSMITTAUS PINTAMITTARI 10D BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ Pintatunnistimella kartoitetaan kosteuseroja rakenteista. Pintatunnistimella kuntotutkimuksen yhteydessä saadaan kosteuskertymäalueet selville. Toimenpide helpottaa tutkimustyötä oleellisesti ja varsinaiset kosteusmittaukset voidaan kohdistaa oikeille alueille. Pintatunnistimen lukemia ei pitäisi esittää kuntotutkimusraporteissa, koska lukemissa on mittarikohtaisia eroja. Pintatunnistimen lukema ei esitä mitään kosteussuuretta. Maata vasten oleva betonilaatta on aina märkä/ kostea. MÄRKÄ ALUE KUIVA ALUE Pintatunnistin on kuntotutkijan/ kosteusmittaajan apuväline tutkimuksissa, jolla määritellään esim. tutkimusalueita. 100 1950 2010

Kosteusmittausmenetelmät SUHTEELLISEN KOSTEUDEN MITTAUS RH% ( Relative humidity ) PORAREIKÄMENETELMÄLLÄ 10E BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ 1. PORAUS 4 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus on vaativa tehtävä. Ohessa on esitetty mittaustapahtuman vaiheet. Yleensä asuntojen betoniväliseinien suhteellinen kosteus on n. 50-60% RH Jos betonin huokostilan suhteellinen kosteus on yli 80% RH on rakenteeseen tullut tai on tulemassa ulkopuolista kosteutta. Betonin suhteellinen kosteusmittaus on suoritettava ao. koulutuksen saaneen henkilön toimesta. MÄRKÄ ALUE KUIVA ALUE 3 2 1 2. PUHDISTUS 3. PUTKITUS Betonin kosteusmittaus suoritetaan RT 14-10675 mukaan. Mittaustulosten tulkinta Ympäristöministeriön Ympäristöoppaan 28 mukaan. 4. TIIVISTYS ( Tiivistemassa ) Porareikämittauksia on tehtävä vähintään 2kpl. märältä alueelta ja referenssi kuivalta alueelta. 5. MITTAUS 1950 2010 RHmittauksen vaiheet

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Rakennenäytteen otto 10F BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ Seinäpinnasta voi ottaa myös sivelynäytteen. Näytteenotto Asumisterveysohjeen mukaan. Materiaalinäyte seinäpinnoitteesta Materiaalinäyte jalkalistan taustasta Yleiskuva jalkalistan taustasta. 1950 2010 Lähikuva jalkalista taustahomeesta.

Yleiskuva rakenteesta Betoniseinä kosketuksissa alusmaan kanssa Tyypillinen talojen rinneratkaisuissa Osastoiva betoniseinä 11A BETONISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ NS. OSASTOIVA SEINÄ Osastoiva betoniseinä Maali/ rappaus yms. pinnoite Jalkalista Betonilattia Eriste Betonilaatta Eriste Alussora 100%RH Sora Antura Alusmaa Alusmaa Lattioiden korkeusero muuttuu osastoivan seinän kohdalla. Rakenteet ovat tyypillisiä rivitaloissa. 1950 2011

Vauriot ja niiden aiheuttajat 11B BETONISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ NS. OSASTOIVA SEINÄ Kosteusvaurioita voi esiintyä myös ylemmällä tasolla Kosteusvauriot 100%RH Diffuusio Kapillaarisuus Kuvanto eri puolilta seinää! Kapillaarisuus VAURIOT VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 1950 2011 - Tasoite/ maalipinnan homehtuminen - Jalkalistan taustan homehtuminen - Kosteuden siirtyminen maaperästä betoniseinään.

Kuntotutkimusmenetelmät Kartoitus pintatunnistimella 11C BETONISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ NS. OSASTOIVA SEINÄ Kuntotutkija kartoittaa pintatunnistimella kosteuserot seinästä alemman tason puolelta. Betonin kosteus mitataan DIAN 10E mukaan. 40 40 40 40 40 50 60 90 100 120 Kuivaa Kosteutta Mikrobinäyte seinä pinnoitteesta Mikrobinäyte jalkalistan takaa 40 50 60 90 100 120 120 120 Betonin suhteellinen kosteus mitataan RT 14-10675 mukaan. 1950 2011

Yleiskuva rakenteesta Tiiliseinä anturan päällä ja kosketuksissa alusmaan kanssa 12A TIILISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ Kalkkihiekkatiili Rappaus Jalkalista Betonilattia Eriste Eriste Sorakerros Alusmaa Antura 1950 2010

Vauriot ja niiden aiheuttajat 12B TIILISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ Voi olla myös kalkkihiekkatiili Näkyvia kosteusvaurioita VAURIOT 100%RH 1. Jalkalistan tausta homehtuu 2. Seinän tasoite/ maali homehtuu VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 100%RH 1. Kapillaarinen kosteuden imeytyminen maaperästä 2. Diffuusio TUTKIMUS - DIASARJA 10 mukaan. Kapillaarisuus Diffuusio 1950 2010

Kuntotutkimusmenetelmät Kosteuden siirtyminen diffuusiolla/ kapillaarisesti Kalkkihiekkatiili Rappaus 13A TIILISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ VAURIOT 1. Betonipinnan homehtuminen 2. Laasti/ maalipinnan homehtuminen 3. Laasti/ maalipinnan hilseily 4. Jalkalistan taustan homehtuminen VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 1. Lattian alusmaan kapillaarisuus 2. Kosteuden siirtyminen rakenteisiin diffuusiolla ja kapillaarisesti maaperästä KOSTEUDEN MITTAUS - DIOJEN 10D, E mukaan RAKENNENÄYTTEET - DIAN 10F mukaan Jalkalista Betoni, lattialaatta Eriste, styrox Betoni, roskavalu Diffuusio Kapillaarisuus 1950 2010

Rakennemalli, eristeet rikkoontuneet ja siirtyneet valussa 14A REUNAVAHVISTETTU LAATTA KYLMÄSILTOJEN VAIKUTUS RAKENTEESSA KYLMÄSILTA tarkoittaa ulkoilmaa vasten olevassa rakenteessa kohtaa, josta puuttuu lämmön siirtymistä eristävä kerros. Eriste Eriste Kylmäsilta Eriste Laattaan on syntynyt kylmäsiltoja. Eriste on rikkoontunut valuvaiheessa. 2011

PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennemalli, eristeet rikkoontuneet ja siirtyneet valussa Lämpö johtuu ulos kylmäsilloista 2011 14B REUNAVAHVISTETTU LAATTA KYLMÄSILTOJEN VAIKUTUS RAKENTEESSA Rakenne jäähtyy

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennemalli, eristeet rikkoontuneet ja siirtyneet valussa Vauriot ja niiden aiheuttajat Kuntotutkimusmenetelmät 14C REUNAVAHVISTETTU LAATTA KYLMÄSILTOJEN VAIKUTUS RAKENTEESSA VAURIOT - Parketin alusmuovi homehtuu - Lattian pintalämpötila laskee - Ulkoseinän alaosaan syntyy hometta VAURION AIHEUTTAJAT - Kylmäsillan aiheuttama lämpövuoto jäähdyttää rakenteen. Silloin kun ilmavuoto on runsasta voi sisäilmasta kondensoitua kosteutta rakenteisiin. Ilmavuoto Ilmavuoto Kylmyys voidaan todeta joko infrapunamittarilla tai lämpökuvauksella. 2011

Rakennemalli 15A REUNAVAHVISTETTU LAATTA, PARKETTI SUORAAN LAATAN PÄÄLLÄ Mahdollisia vaurioita Jalkalista Parketti Reunavahvistus Betoni Eriste Rakennekosteutta Alusmaa Eriste Reunavahvistukseen jää normaalikuivatuksessa vettä rakenteeseen. Vettä voi jäädä 10-20 l/ sokkeli metri, joka poistuu vuosien mittaan lattian alle ja myös seinärakenteen alaosaan.

Vauriot 15B REUNAVAHVISTETTU LAATTA, PARKETTI SUORAAN LAATAN PÄÄLLÄ VAURIOT 1. Parketin alusmuovin homehtuminen 2. Seinän alaosan homehtuminen, alapuun lahoaminen 3. Lattioiden kylmyys ulkoseinävyöhykkeellä Jos seinän alaosaan ja lattian rakenteisiin on syntynyt hometta, se ei katoa pois, vaikka rakenne olisi myöhemmin elinkaarensa aikana kuiva. VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 1. Maakosteuden siiryminen betoniin 2. Reunavahvistukseen jäänyt rakennekosteus TUTKIMUS - Seinän alaosan tutkimus DIAN 01G-mukaan. Hometta Reunavahvistetuissa laatoissa voi olla vahvistuksen osalta betonia 0,5-0,8m³. Vahvistusosaan jää kosteutta, joka kuivuu vuosien mittaa rakenteisiin. Rakennekosteuden aiheuttamia kosteusvaurioita on havaittu jopa 10v. rakentamisen jälkeen!

Rakennemalli Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat Katso DIAT 06 ja 08 16A REUNAVAHVISTETTU LAATTA, TIILISEINÄT JA PUULATTIA Kalkkihiekkatiili Jalkalista Ponttilautalattia, levylattia Roskia, sahanpurua yms. Eriste Alusmaa Rakennekosteutta

Yleiskuva rakenteesta 17A PURUERISTEINEN SEINÄ Tuulensuojapahvi Purueriste Vinolauta Huopakaista Betoni Puutolppa Alapuu 1940 1960

Vauriot ja niiden aiheuttajat 17B PURUERISTEINEN SEINÄ Kaikissa tämän tyypin taloissa ei ole huopakaistaa. 1940 VAURIOT Ulkoseinän alaosat ja eristeen ulko-osat voivat homehtua talojen pohjois ja itä-sivupuolelta. 1960 VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Viistosade - Ilmaraon puuttuminen ulkoverhouksen alta - Sokkelin kylmäsilta vaikutus, katso DIASARJA 24.

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Digikuvia tutkimuskohteista 17C PURUERISTEINEN SEINÄ Vinolautojen alapäissä kosteuden jälkiä Kellarin holvi, josta voi puuttua eriste. Rakenteessa on ns. kylmäsilta. Katso DIA 24 Irroitetun vinolaudan sisäpinnalla näkyvää hometta 1940 1960

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Digikuvia tutkimuskohteista Tutkimusmenetelmiä 17D PURUERISTEINEN SEINÄ Alapuun kosteusmittaus piikkimittarilla. ( Tehdään apureiät vinolaudoitukseen ) Jos materiaalinäytteitä otetaan mikrobimäärityksiä varten on näytteet otettava seinän ulko-ja sisäpinnasta, vertailunäyte seinän yläosasta. Mikrobianalyysi Asumisterveysohjeen mukaan. Märkää purua Kosteuden jälkiä runkotolpan alapäässä Rakennenäytteet sahanpurun ulkopinnasta. Rakennenäyte alapuusta. Vertailunäytteet otetaan talon etelä ja länsisivuilta. 1940 1960

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Digikuvia tutkimuskohteista Havaintoja ja tutkimusmenetelmiä 17E PURUERISTEINEN SEINÄ Ulkopuolinen tervapaperi Märkää purua Alapuu on märkä Tervapaperi märkä 1940 1960

Rakennemalli 18A 50-LUVUN TALON KELLARI Tojalevy on puulastu/ sementtilevy. Levyä on käytetty ns. rintamamiestaloissa. Usein myös ilman lämpöeristystä, pelkkä ilmarako. Rappaus Betoni, maanvarainen Rivinteeraus Muuraus voi olla myös lapetiiliseinä 1940 1960 2011 PERUSPARANNUKSIA

Kosteuden siirtymät, vauriot ja niiden aiheuttajat Kuntotutkimus 18B 50-LUVUN TALON KELLARI VAURIOT - Seinän pinta, maali / pinnoite homehtuu - Tojalevy homehtuu VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Kapillaarisen kosteuden siirtyminen maaperästä - Sade ja sulamisvedet KUNTOTUKIMUS - Katso DIAT 5A-D Salaojat usein liian ylhäällä tai niitä ei ole lainkaan. Diffuusio Kapillaarisuus Kosteutta 1940 1960 2011 Betonilattia yleensä kostea/ märkä. PERUSPARANNUKSIA

Rakennemalli, Kosteuden siirtyminen rakenteissa Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat VAURIOT - Kellarin betoniseinä kastuu, vettä voi tulla seinän läpi kellariin. - Eristeet homehtuvat 19A KELLARIN SEINÄN MINERAALIVILLAERISTYS VOI OLLA MYÖS ELEMENTTIRAKENTEINEN Kosteus voi nousta myös tiiliseinän eristeisiin saakka, katso DIA 5. VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Salaojitus ei toimi, tai on väärässä korossa. - Kapillaarinen kosteuden imeytyminen rakenteisiin. - Sade- ja sulamisvedet. Sade-ja sulamisvedet Vettä eristeessä Kosteutta, kalkkihärmää betonin pinnalla. TUTKIMUS - Katso DIA 10 100%RH Kapillaarinen kosteus nousee rakenteisiin. 2011 PERUSPARANNUKSIA

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennemalli 19B KELLARIN SEINÄN MINERAALIVILLAERISTYS LISÄERISTYS SISÄPINNASSA Kellareihin on usein asennettu lisälämmöneristys Katso DIASARJA 21. Betoni Seinän eristys Sisäpuolinen eristys Vaurioita Lattia voi olla seinän reuna-alueilla kostea/ märkä. Vettä eristeessä 2011 PERUSPARANNUKSIA

Rakennekuva 20A KELLARIN HARKKOSEINÄ SISÄPUOLINEN ERISTE Harkkoseinä Sisäpuolinen eristetty seinä Betoni, lattia Eriste Alusmaa Kapillaarinen kosteuden siirtyminen 2011 PERUSPARANNUKSIA

Rakennekuva 20B KELLARIN HARKKOSEINÄ SISÄPUOLINEN ERISTE Kosteus tasaantuu kellarin seinästä lämmöneristys kerrokseen ja puurakenteisiin. Sade- ja sulamisvedet VAURIOT - Sisäpuolisen eristeseinän homehtuminen Kosteuden siirtyminen diffuusiolla 100%RH 100%RH VAURION AIHEUTTAJA: - Sade- ja sulamisvesien imeytyminen kevytsorarakenteeseen. - Kosteuden tasaantuminen sisäpuolelle eristettyyn seinärakenteeseen. - Kellarin seinän ulkopuolisen vesieristeen puuttuminen. - Salaoja ei toimi, salaoja väärässä korkeudessa tai puuttuu kokonaan. Mahdollinen pohjavesi KUNTOTUKIMUS - Katso DIAT 01C-G Kapillaarisuus 2011 PERUSPARANNUKSIA

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät 20C KELLARIN HARKKOSEINÄ SISÄPUOLINEN ERISTE Suhteellinen kosteus mitataan levyn läpi eristeen sisä-ja ulkopinnasta. Johtopäätökset tulosten mukaan. Katso DIA 01F. Piikkimittari Rakenteen avaus 100%RH 100%RH 2011 Piikkimittaus DIAN 01C ja D:n mukaan. Suhteellisen kosteuden mittaus DIAN 01G-mukaan Rakennenäytteiden otto DIAN 01G-mukaan. PERUSPARANNUKSIA

Kuvia tutkimuskohteista 20D KELLARIN HARKKOSEINÄ SISÄPUOLINEN ERISTE Kuva tutkimuskohteesta Harkkoseinän alaosa kapillaarisessa tilassa. 2011 PERUSPARANNUKSIA

Rakennekuva, seinän alapuu anturan päällä 21A KELLARIN HARKKOSEINÄ SISÄPUOLINEN ERISTE Sokkelilevy Muutoin sama kuin DIA 20, mutta seinän alaosa asennettu anturan päälle. Tässä seinätyypissä runsaammin kosteusvaurioita kuin 20D:ssä. Sokkelilevy on usein vajaa. Eli se ei ulotu seinän alaosaan asti tai on liian syvällä maanpinnasta. Pohjavesi Seinän alapuu 2011 PERUSPARANNUKSIA

Rakennekuva, seinän alapuu anturan päällä 21B KELLARIN HARKKOSEINÄ SISÄPUOLINEN ERISTE VAURIOT - Sisäpuoliseinän homehtuminen VAURION AIHEUTTAJA: - Sade- ja sulamisvesien imeytyminen kevytsorarakenteeseen. - Kosteuden tasaantuminen sisäpuolelle eristettyyn seinärakenteeseen. Kellarikerroksen sisäseinien tyyppejä on useita, mutta vauriot ovat kuitenkin samantyyppisiä kuin DIOISSA 20 A-E. 100%RH Pohjavesi 2011 PERUSPARANNUKSIA

Rakennemalli, massiivinen betoniseinä 22A KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLINEN ERISTYS Sisäpuolinen eristys Betoni Seinän eristys Katso DIASARJA 21 Pohjavesi Vaurioita 2011 PERUSPARANNUKSIA

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kosteuden siirtymät Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat 22B KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLINEN ERISTYS Talvella voi kehittyä jäätä betonin pintaan Diffuusio Pohjavesi Kapillaarisuus 2011 KELLARIN SEINÄN VAURIOT Kellarin seinän sisäpuolisen rakenteen homehtuminen/ puurakenteiden lahoaminen VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Kapillaarinen veden imeytyminen rakenteisiin PERUSPARANNUKSIA

Rakennemalli 23A PURUERISTE KELLARIN BETONIHOLVIN PÄÄLLÄ Purueriste Jalkalista Lattia Eristeen alaosa voi homehtua Betoniholvi 100%RH Rivinteeraus Kyseessä kostea/ märkä kellaritila Rakenne on tyypillinen ns. rintamamiestaloissa 1950

Kosteuden siirtymät Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat 23B PURUERISTE KELLARIN BETONIHOLVIN PÄÄLLÄ Suhteellisen kosteuden mittaus DIAN 07D-mukaan Kylmäsilta Lattia Eristeen alaosa voi homehtua Betoniholvi VAURIOT - Purueristeen alaosa homehtuu - Seinän alaosa homehtuu VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Kosteasta betonista tasaantuu kosteutta eristekerrokseen. ( Tasapainokosteus ) - Eristeen alaosan homevaurioita esiintyy ulkoseinävyöhykkeellä. - Betoniholvi jäähtyy lämpövuotojen takia ja aiheuttaa kondenssia eristeen alaosaan, betoni toimii ns. kylmäsiltana. 100%RH Kuntotutkimuksessa on tarkastattava sisäilman aiheuttama kosteuskondenssi ulkoseinävyöhykkeellä ja betoniholvin ja eristeen rajapinnassa. Kyseessä kostea/ märkä kellaritila 1950

Aluskatteen virheitä 24A ALUSKATE VAURIO: - Ulkoseinän rakenteet voivat homehtua. VAURIOIDEN AIHEUTTAJA: - Veden valuminen aluskatteelta seinän rakenteisiin. - Veden valuminen yläpohjan rakenteisiin. ALUSKATE PÄÄTTYY ENNEN ULKOSEINÄÄ Aluskate päättyy ennen ulkoseinää. Aluskatteelta valuva vesi menee ulkoseinän ja yläpohjan rakenteisiin.

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Aluskatteen virheitä 24B ALUSKATE ALUSKATTEEN TUTKIMINEN - Aluskate tutkitaan valokuvaamalla. Aluskate loppuu ennen hormia. Läpivientikaulus puuttuu. Aluskattteelta vesi valuu piipun kylkeen ja siitä yläpohjan rakenteisiin. Aluskate loppuu ennen hormia. Läpivientikaulus puuttuu. Aluskatteelta vesi valuu piipun kylkeen ja siitä yläpohjan rakenteisiin.

Aluskatteen virheitä 24C ALUSKATE IV-hormin läpiviennistä puuttuu läpivientikaulus.

Aluskatteen virheitä 24D ALUSKATE Aluskatteen pussit vuotavat. Vesi jäätyy ja sulaa pusseissa säävaihteluiden mukaan. Vesi valuu yläpohjan rakenteisiin. Aluskatteen asennustapa on puutteellinen. Aluskate on liian löysällä.

Rakennemalli 25A HIRSISEINÄ JA PURUERISTE YLÄPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITOS Vesikattorakenne Purueriste Höyry / ilmasulku Hirsiseinä Vaurio Purueristeet 1950 Mineraalivillaeristeet 2011

Vauriot ja niiden aiheuttajat Kuntotutkimusmenetelmät 25B HIRSISEINÄ JA PURUERISTE YLÄPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITOS VAURIOT - Ulkoseinän hirret lahoaa, yläpohjan eristeet homehtuvat. VAURION AIHEUTTAJA - Höyry- / ilmasulku vuotaa seinän yläpohjan liitoksessa. - Sisäilman kosteus kondensoituu hirren sisäpintaan. - Hirret lahoavat ja eristeet homehtuvat, varsinkin pohjois-ja itäpuolen seinissä. Hirsi lahoaa eristeen kohdalta Höyrysulun liitos vuotaa sisäilmaa yläpohjaan. KUNTOTUTKIMUSMENETELMÄT Höyry-/ ilmasulku Purueristeet Mineraalivillaeristeet 1950 2011 - Lämpökuvaus ullakkotilasta ( kylmänä vuodenaikana ) - Eristeen aukaisu/ poisto seinän kohdalta. Mekaaninen koestus, puukolla, taltalla tms. sopivalla välineellä. - Valokuvaus Kondenssia tapahtuu myös uusissa hirsirakennuksissa, jos seinän ja yläpohjan liitoksessa on ilmavuoto ( konvektiovirtaus ). Vaurioita on havaittu mineraalivilla ja puukuitueristeisissä yläpohjissa.

Rakennekuva 26A TUULETTUVA ALAPOHJA, ALAPOHJAN LIITOS ULKOSEINÄÄN Lattian pintarakenne Eriste Purueristeen ja lattian rajakohdassa on usein ilmarako! Alapohjan ja ulkoseinän liitos vuotaa ilmaa tuulettuvasta alapohjasta. Vuotoilman mukana tulee epäpuhtauksia sisäilmaan! Pahvi Tuuletusaukko Sokkeli 2011

Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat 26B TUULETTUVA ALAPOHJA, ALAPOHJAN LIITOS ULKOSEINÄÄN Lattialankutus VAURIOT - Sisäilman laatu huononee mikrobien aineenvaihduntatuotteiden päästessä sisäilmaan. Hirsi Pahvi VAURION AIHEUTTAJA - Ilmavuoto aiheuttaa kylmyyttä ulkoseinävyöhykkeellä. - Ilmavirran mukana tulee alapohjasta epäpuhdasta ilmaa sisätiloihin. RYÖMINTÄTILAN ILMA EPÄPUHDASTA! Sokkeli Orgaanista ainesta Hometta 2011

Kuntotutkimusmenetelmät, ilmavuodon paikallistaminen 26C TUULETTUVA ALAPOHJA, ALAPOHJAN LIITOS ULKOSEINÄÄN Sp2 17.1 Sp1 4.4 Sp4 6.8 Ilmavirta Sp3 10.7 sisälle Sp5 14.8 Ilmavuoto voidaan havaita lämpökuvauksella tai savukokeella. Vuodon voi paikallistaa myös infrapunamittarilla. ( Pintalämpömittari ) Jos sisäilmassa on havaittu poikkeavia mikrobipitoisuuksia, on eräs mikrobien lähde alapohjassa. 2011

Rakennemalli, pohjakuva 27A TUULETTUVA ALAPOHJA TUULETUSKATVEITA Tuuletus Tuuletuskatve Tuuletuskatve Sokkeli Uunin perustus Tuuletus Tuuletusaukot keskellä sokkelia Tuuletus Tuuletuskatve Tuuletuskatve Tuuletus Tuulettuvassa alapohjassa voi olla esim. kantavien väliseinien sokkeleita, joissa ei ole tuuletusaukkoja. 2011

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Tuuletuskatve 27B TUULETTUVA ALAPOHJA Tuuletuskatveessa alapohja lahoaa, homehtuu Lattiarakenne Tuuletusaukko Tuuletusaukko Muottilautoja Katveissa tuuletus ei toimi, alapohjaan kehittyy mikrovaurio. Orgaanista ainesta/ vettä 2011

Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat 27C TUULETTUVA ALAPOHJA Tuuletus VAURIOT Tuuletuskatve Tuuletuskatve - Tuuletuskatveen kohdalta alapohja voi homehtua. Sokkeli Uunin perustus VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Tuuletusaukot sijoitettu väärin - Tuuletus puutteellinen - Suhteellisen kosteuden nousua lisää oleellisesti maaperän kosteus Tuuletus Tuuletusaukot keskellä sokkelia Tuuletus Tuuletuskatve Tuuletuskatve Mikrovauriot Tuuletus Mikrobien määrää lisää alapohjassa maan päällä oleva orgaaninen aines ja purkautumattomat muottirakenteet. Tuulettuvien alapohjien tuuletusaukkojen minimipinta-alat on määritetty RakMK C2:ssa. Kattovedet Alapohja Sulamis/ sadevedet Vettä Alapohjassa voi olla myös vettä 2011

Kuva tutkimuskohteesta 27D TUULETTUVA ALAPOHJA Serpula lacrymans eli lattiasieni Tyypillinen vaurio alapohjan nurkasta, tuuletuskatveesta. 2011

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuva tutkimuskohteesta 27E TUULETTUVA ALAPOHJA VAURIOT - Alapohja lahoaa - Alapohja homehtuu - Mikrobien aineenvaihdunnan tuotteet kulkeutuvat sisäilmaan VAURION AIHEUTTAJA - Tuuletuksen puutteellisuus - Maapohjakosteus, ulkopuolisten vesien ohjautuminen alapohjaan - Orgaanisen aineen lahoaminen maan pinnalla TUTKIMUSTAVAT - Valokuvaaminen - Alapohjan tarkastus ryömimällä - Materiaalinäytteidenotto - Puurakenteiden tutkiminen piikkitestillä esim. puukolla yms. Orgaaninen aines homehtuu maan pinnalla. 2011

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennekuva 29A YLÄPOHJAN HÖYRY/ ILMASULUN VUODOT Höyrysulkumuovi Eriste Kattoristikko Alapaarre Reikiä/ viiltoja yms. Yläpohjan höyrysulku vuotaa. Vuotoilman kosteus kondensoituu eristekerrokseen. 2011

Vauriot, vaurioiden aiheuttajat 29B YLÄPOHJAN HÖYRY/ ILMASULUN VUODOT JÄÄTÄ VAURIOT - Yläpohjaan kehittyy talvella jäätä, kuuraa ja kosteutta. - Yläpohjan rakenteet voivat kosteusvaurioitua. VAURION AIHEUTTAJA JÄÄTÄ - Yläpohjan höyrysulku vuotaa. - Yläpohjan tuuletus voi olla puutteellinen tai sitä ei ole ollenkaan. JÄÄTÄ KUURAA Kuuraa/ jäätä JÄÄTÄ JÄÄTÄ Lämpövuoto Lämpövuoto 2011

Kuntotutkimusmenetelmät Lämpökuva 29C YLÄPOHJAN HÖYRY/ ILMASULUN VUODOT Sp1 9.6 Yläpohjan vuodot saa parhaiten selville lämpökuvauksella. Lämpökuvaus ohjeen LVI 10-10393 mukaan. 2011

Yläpohjan vaurioita 29D YLÄPOHJAN HÖYRY/ ILMASULUN VUODOT Metalliosat ruostuvat. Ilmavuodon lähialueen eristeet ja rakenteet voivat homehtua. Ulkoseinän ja yläpohjan höyrysulkua ei ole tiivistetty toisiinsa. Vuotokohta näkyy kattoristikon alapaarteessa. Vuotokohdalle kertyvä jää sulaa lämpötilan noustessa ja vuodon jäljet voivat näkyä myös asunnon puolen seinässä. Yksityiskohta höyrysulun vuodon aiheuttamasta vauriosta kattoristikon rakenteessa. 2011

Periaatekuva ullakkotilan räystästuuletuksesta 30A ULLAKKOTILA TUULETUKSEN TUKKIMINEN Vesikate Kattokannattaja Ullakkotila Tuuletus Yläpohjan eriste RÄYSTÄSTUULETUS Seinäverhous 2011 PERUSPARANNUKSIA

Periaatekuva ullakkotilan räystästuuletuksesta 30B ULLAKKOTILA TUULETUKSEN TUKKIMINEN Tuuletus tukittu Vesikate Homehtuu Kattokannattaja LISÄLÄMMÖNERISTYS Ullakkotila Yläpohjan eriste Räystästuuletus VAURIOT: - Katteen alustarakenne ja yläpohjan eristeet homehtuvat, katteen alusrakenne lahoaa. Seinäverhous VAURION AIHEUTTAJA: - Tuuletus estyy katteen ja eristeen välistä. - Rajakerrokseen kondensoituu vettä. Yläpohjan lisälämmöneristyksen yhteydessä tukitaan usein myös yläpohjan tuuletus. 2011 PERUSPARANNUKSIA

Kuva tutkimuskohteesta 30C ULLAKKOTILA TUULETUKSEN TUKKIMINEN KUNTOTUTKIMUS: - Valokuvaamalla - Tarvittaessa mikrobinäytteenotto vesikaton ja yläpohjan rakenteista. Jäätä / kuuraa Tuuletuksen tukkiminen voi aiheuttaa kuuran ja jään muodostumista kattorakenteisiin. Ilman lämmetessä jää ja kuura sulaa ja kastelee rakenteet ja voi aiheuttaa homehtumisen yläpohjaan ja kattorakenteisiin. 2011 PERUSPARANNUKSIA

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennekuva 31A MÄRKÄTILA, SAUNAN JA PESUHUONEEN VÄLISEN SEINÄN ALAPUU PINTALAATAN PÄÄLLÄ Eriste Kaakeli Sauna Pesuhuone Alapuu Eriste Betoni, lattia Alustäyttö

Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat 31B MÄRKÄTILA, SAUNAN JA PESUHUONEEN VÄLISEN SEINÄN ALAPUU PINTALAATAN PÄÄLLÄ VAURIOT - Seinän alapuu lahoaa ja homehtuu - Eriste homehtuu VAURIOIDEN AIHEUTTAJA - Märkätilan vesieriste on rikki tai sitä ei ole olemassa - Laattojen alla ei ole vesieristystä tai se on rikkoontunut ja vuotaa. Lattian ja seinän kulmassa voi olla vuoto, vesieristys rikki tai sitä ei ole ollenkaan.

Kuva tutkimuskohteesta 31C MÄRKÄTILA, SAUNAN JA PESUHUONEEN VÄLISEN SEINÄN ALAPUU PINTALAATAN PÄÄLLÄ Seinän alapuun tilanteen saa parhaiten selville pesuhuoneen ja saunan välisen oven karmin alta poistamalla kaakelit. Tutkimus kuvaamalla, avaamalla rakennetta, piikkimittarilla kosteuden mittaus. Pesuhuoneen ja saunan välisen seinän tutkimus on helpoin suorittaa saunan puolelta.

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennemalli 32A MÄRKÄTILA PESUHUONE SAUNA, VÄLISEINÄ Eriste Puupaneeli Alapuu Pesuhuone Sauna Kaakeli Kaakelointi Betoni, lattia Eriste, styrox Eriste, styrox Betoni alalaatta

Kosteuden siirtyminen Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat 32B MÄRKÄTILA PESUHUONE SAUNA, VÄLISEINÄ VAURIOT - Seinän alapuu lahoaa, eriste homehtuu, runkotolppien alapuut lahoavat. VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT Alapuu PESUHUONE SAUNA Kaakelointi - Kosteuden siirtyminen alalaatasta seinärakenteeseen. - Märkätilojen vesieristys vuotaa. Betoni, lattia Eriste Eriste Betoni alalaatta 100%RH

Kosteusvaurion tutkiminen Suhteellinen kosteus 80(RH) 32C MÄRKÄTILA PESUHUONE SAUNA, VÄLISEINÄ Rakenteen kosteusvaurio paikannetaan saunan puolelta ja mitataan sekä kuvataan esim. kaapelikameralla. Mittaus saunan puolelta ei riko suihkutilan vesieristystä.

Kosteusvaurion tutkiminen Alapinnan kosteuden mittaus Kuvaaminen 32D MÄRKÄTILA PESUHUONE SAUNA, VÄLISEINÄ Piikkimittaus DIAN 01D-mukaan. 25p-% 25p-% Seinäeriste vaikeuttaa esim. alapuun kuvaamista, mutta eräillä endoskooppityypeillä sekin onnistuu.

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuva tutkimuskohteesta 32E MÄRKÄTILA PESUHUONE SAUNA, VÄLISEINÄ Seinän alaosan kosteusvaurio

Märkätila, suihkun vaikutusalue 33A MÄRKÄTILAN LÄPIVIENNIT VAURIOT Seinät kastuvat pinnoitteen alta. VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Putkien läpiviennit tiivistämättä. - Märkätilan muovitapettejen saumat vuotavat. Läpivienti Puskusauma Kannake Läpivienti Muovitapetti, puskusaumoin Kaakeli, putkien läpivienti suohkun alapuolelta KUNTOTUTKIMUS: - Kosteutta voidaan kartoittaa pintatunnistemella, mutta varsinainen kosteusmittaus alustasta on suoritettava porausreikämenetelmällä ja puurakenteista piikkimittarilla. 1950 2010

anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennemalli 34A PÄÄLLELAATOITUS Kosteus pääsee saumasta alustaan Muovimattojen/ tapettien päällelaatoitusta ei suositella, koska laastin emäksisyys kovettaa muovimatot ja matot kutistuvat ja halkeilevat. Maton kulma joudutaan leikkaamaan auki muovimaton kulmapyöristyksen takia, jolloin kosteus pääsee muovimaton kulmasta alustaan. Vanhan kaakelin päällelaatoitus seinän kohdalla voi tulla kyseeseen jos vanhojen laattojen alla on vesieristys. Lattian laatoitusta vanhan laatan päälle ei suositella, koska lattiakaivon liitoksen kanssa tulee ongelmia. Kosteus pääsee avatusta kulman avauksesta alustaan 1950 2010