Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Transkriptio

1 Mikko Myller

2 Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

3 Lämpöhäviöt

4 Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

5 Lämpö siirtyy 2) Johtumalla -aine johtaa lämpöä sitä paremmin, mitä suurempi on sen lämmönjohtavuus. -metallit johtavat lämpöä hyvin, kaasut huonosti -seinämän läpi siirtyvä lämpömäärä on sitä suurempi, mitä paremmin aine johtaa lämpöä.

6 Lämpö siirtyy 3) Säteilemällä -Aurinko, takkatuli

7 Kuvan rakenteen ainekerrokset Tuulensuojalevy; 0,23 W/mK Mineraalivilla; 0,045 W/mK Höyrynsulku; 0,15 W/mK Sisäverhouslevy; 0,23 W/mK

8 Kun tiedetään rakennepaksuudet ja niiden lämmönjohtavuudet, määritetään koko rakenteen U-arvo Yksikkö W/m 2 K Mitä pienempi U arvo, sitä parempi on rakenteen lämmöneristävyys.

9 U-arvo voidaan määrittää myös käytännössä (VTT laboratorio)

10 Vaatimukset: Ulkoseinä 0,17 W/m 2 K Yläpohja 0,09 W/m 2 K Alapohja (maanvastainen) 0,16 W/m 2 K Ikkuna ja ovi 1,0 W/m 2 K

11 -asennustyö, huolellisuus (eriste täyttää sille varatun tilan) -mahdolliset saumat limitetään -eristystä suojaavat rakenteet viiveettä

12 -Tuulensuoja on lämmöneristyksessä kiinni oleva kauttaaltaan eristyksen peittävä kerros -Tiiveys, erityisesti levyjen saumat, seinien alareunat ja nurkat, ikkuna- ja oviaukkojen pielet.

13 -Suojaa eristemateriaalit kosteudelta ennen asennusta, asennustyön aikana ja asennuksen jälkeen

14 -Lämmöneristys perustuu liikkumattomaan ilmaan rakenteen sisällä -Eriste menettää lämmöneristyskykynsä ilmavirtauksen vaikutuksesta

15 Maanvastaisen lattian eristeitä Solupolystyreeni Paisutettu =EPS Suulakepuristettu Polyuretaani Kevytsora

16 Ulkoseinän ja yläpohjan eristeitä Mineraalivilla (levyt, rullat, runkolevyt) Puukuitueristeet (selluvilla)

17 Tuulensuojamateriaalit Tuulensuojakipsilevy Runkolevy (mineraalivilla) Huokoinen puukuitulevy, bituliitti

18 Vaipan ilmatiiveydellä on suuri merkitys lämmitysenergian tarpeeseen n 50 luvun muuttuessa yhdellä yksiköllä, vaikutus on noin 5 7% lämmitysenergian tarpeeseen Tuuli, ilmanvaihdon alipaine, rakennuksen korkeus aiheuttaa paineeroja ->ilmavirta epätiiveyskohdista

19 Vedontunteen vuoksi joudutaan huonelämpötilaa nostamaan 1 o C muutos = 5% muutos energiassa

20 Ilmaistaan n 50 luvulla Mittaus: puhaltimella 50Pa paine-ero sisä- ja ulkoilman välille ja mitataan, kuinka monta kertaa tunnissa talon tilavuus vuotaa epätiiveyksien kautta. Nykyiset talot yleensä n 50 =3 4 RakMk C3 tavoite n 50 =1 Passiivitalo n 50 alle 0,6

21 Tiiveysmittaus

22 Tiiveysmittaus Ennen sisäverhousta Mittaus sekä yli- että alipaineella Ilmavuodot paikallistetaan merkkisavulla tai lämpökameralla Kustannus n

23 Riskipaikka on puurungon ja perustusten välinen liitos Sokkelin yläpinta oikaistaan laastilla ja teräshierretään Tiivistys ilmatiiviillä saumanauhalla (solumuovi tai villakaista muovisukassa)

24 Yläpohjan läpiviennit Puhallusvilla kuormittaa läpivientien teippauksia; teipit aukeavat ja lämmin kostea ilma virtaa eristeeseen Läpivientien tiivistykset

25 Yläpohjan läpiviennit

26 Mikko Myller

27 RakMk A1 rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

28 RakMk C3 rakennusten lämmöneristys C4 lämmöneristys, laskenta D1 vesi- ja viemärilaitteistot D2 sisäilmasto ja ilmanvaihto D3 energiatehokkuus D5 energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta

29 Lämmönjohtavuus U arvo Energiatodistus ET luku, ET luokka A G

30 Oikeat ratkaisut vähentävät rakennuksen energiantarvetta Ympäristön kuormitus Energiatehokkaassa talossa on taloudellista, terveellistä, turvallista asua!

31 Rakennuttaja: Pätevät suunnittelijat, työnjohtajat, TOTEUTTAJAT Suunnittelijoiden yhteistoiminta

32