-kirjan ja Pohjolan voimaeläinkorttien

Samankaltaiset tiedostot
Arkistot ja kouluopetus

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

TEHTÄVÄOHJEET ILMASTONMUUTOKSEN SEURAUKSET

Tervetuloa esiopetusiltaan!

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Millainen satu on sinusta hyvä satu?

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS Minna Lintonen OPS

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Monilukutaito. Marja Tuomi

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

ARVIOI KOULUUN LIITTYVIÄ ASIOITA. OPPILAAT 1/13

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

VANHEMPAINILTA Opsii!

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI. Alakoulun tehtävät

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Nuorisotyo oppitunneilla

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

Kaksinkertainen mahtis

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Horisontti

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Aikuisten perusopetus

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Oppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla.

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

TÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA ***

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

TOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Aloitusta odotellessasi

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Jorma Joutsenlahti / 2008

Alakouluikäiset lapset osallisena lähiympäristössään monialainen oppimiskokonaisuus

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT

lehtipajaan! Opettajan aineisto

MEDIAVÄYLÄ. Mediaväylältä löytyy: 3-vuotiaille Kuvaaminen 4-vuotiaille Ääni 5-vuotiaille Medialukutaito 6-vuotiaille Viestintä

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

arvioinnin kohde

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Transkriptio:

-kirjan ja Pohjolan voimaeläinkorttien opettajan vinkit

Pohjolan voimaeläimet -kokonaisuus (kirja ja eläinkortit) sopii käytettäväksi peruskoulun opetuksessa kaikilla luokka-asteilla. Tämän kokonaisuuden vinkit on kirjoitettu luokanopettajan näkökulmasta, mutta ne ovat sovellettavissa yläkouluun ja esiopetukseenkin. Opetusideoiden lähtökohtana on käytetty Opetussuunnitelman perusteiden (2014) laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Näistä painottuvat Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) ja Monilukutaito (L4). Yksittäisistä oppiaineista vinkit liittyvät äidinkieleen, kuvataiteeseen, ympäristöoppiin ja katsomusaineisiin. Vinkkien toteuttamiseen luokassa tarvitaan yksi kirja ja yksi korttipakka. Vinkit on ryhmitelty niihin liittyvän pääasiallisen toiminnan mukaan. Ensimmäisen osion vinkkien avulla voi tutustua myös kortteihin ja niiden sisältämiin käsitteisiin (voima, voimalause, vahvuus). Opettajien vinkkien tekstit: Elina Alapulli ja Pauli Nousiainen Pohjolan voimaeläimet -kirjan ja Pohjolan voimaeläinkorttien tekstit: Maaretta Tukiainen Pohjolan voimaeläimet -kirjan ja Pohjolan voimaeläinkorttien kuvat: Markus Frey

Pohjolan voimaeläimet on tietokirjailija Maaretta Tukiaisen ja graafinen suunnittelija Markus Freyn uudelleentulkinta muinaisten suomalaisten eläimiin liittyvistä uskomuksista. Tunteisiin vetoavien tarinoiden sekä mystiikkaa ja voimaa henkivien kuvitusten kautta Pohjolan myyttinen maailma herää erityislaatuisella tavalla henkiin. Kirjan luettuasi näet eläimet ja itsesi uusin silmin. Kirjasta selviää, miksi meillä on taipumusta ajatella, ettei hyvää onnea riitä kaikille. Samalla saat tietää, mistä eläimistä esi-isämme ja -äitimme kuvittelivat polveutuvansa, miksi käärmeitä kätkettiin talojen seiniin ja miten kuikka pystyi sukeltamaan kuolleiden valtakuntaan. Vahva kuin karhu. Viisas kuin pöllö. Älykäs kuin korppi. Ammenna voimaa pohjoisesta luonnosta ja sen eläimistä! Korttien avulla Pohjolan myyttinen maailma herää erityislaatuisella tavalla henkiin. Eläimiin liittyvä tieto on paketoitu 40 korttiin arjen inspiraatioksi. Kustakin eläimestä on kortissa nimi, kyseisen eläimen voima ja minämuodossa oleva voimalause. Korttien avulla voi tutkia itsessään piileviä eri puolia. TILAA KIRJA JA KORTIT: www.opettajantietopalvelu.fi/pohjolanvoimaelaimet YHTEISTYÖSSÄ

I YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN 1. ELÄINTEN VOIMAT Valitse viisi eläintä. Laita kuvat esille (kortista voi peittää tekstin esim. paperiliuskalla) ja kirjoita niiden voima taululle. Oppilaat yhdistelevät eläimiä ja niiden ominaisuuksia. Pyydä heitä kertomaan, miksi he valitsivat kullekin eläimelle juuri tietyn ominaisuuden. 2. ELÄINRYHMÄN OMINAISUUDET Ota kaikki jonkin ryhmän kortit. Pohtikaa yhdessä, mitkä asiat yhdistävät näitä eläimiä. Mitä eroavaisuuksia eläimissä on? Miksi juuri nämä eläimet on sijoitettu samaan ryhmään? Mitä muita eläimiä tähän ryhmään voisi kuulua? Miksi? 3. VOIMAN ILMENTYMINEN Otetaan kortti ja luetaan sen voima. Pohtikaa yhdessä, mitä kortissa oleva voima tarkoittaa: Miten ja mihin sitä voi käyttää? Missä sitä tarvitsee? Tuleeko voima esille eläimen ulkomuodossa? Käykää läpi useita kortteja yhdessä tai pareittain, jotta mahdollisimman moni eläin tulee oppilaille tutuksi. 4. MINÄ JA ELÄIN Oppilas valitsee eläinkortin. Hän pohtii, mitä samaa ja mitä erilaista hänessä ja eläimessä on. Mitä oppilas voisi opettaa juuri tälle eläimelle? Mitä eläin voisi opettaa hänelle? Pyydä oppilaita perustelemaan vastauksensa.

5. MILTÄ ELÄIMET TUNTUVAT? Tutkikaa kuvia yhdessä ja pohtikaa esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitkä eläimet tuntuvat pelottavilta, mitkä söpöiltä, mitkä iljettäviltä? Minkä niistä haluaisi itselle lemmikiksi? Lukekaa sitten kirjasta tietoa eläinten ominaisuuksista. Muuttuivatko käsitykset? Miksi? 6. VOIMA OMAAN KÄYTTÖÖN Tutkikaa kortteja yhdessä. Oppilas valitsee sen kortin, jonka eläin hän sillä hetkellä haluaisi olla tai jonka voiman hän toivoisi käyttöönsä. Oppilas voi perustella valintansa. 7. ELÄINSATUJA Tehtävä voi toimia orientointina voimaeläinkorttien ja -kirjan käsittelyyn. Ominaisuuden käsite tulee tässä tutuksi. Lue oppilaille jokin eläinsatu, kuten Karhun kalanpyynti. Tehtävää varten voit valita satuja esimerkiksi seuraavilta sivustoilta: http://www.suurpedot.fi/petola/tarinat-ja-perinteet/suurpetosadut.html http://iltasatu.org/avainsana/elainsadut http://www.satupalvelu.fi Miettikää yhdessä, millaisia ominaisuuksia sadun eläimillä on. Listatkaa ne taululle. Pohtikaa, mitkä ominaisuudet ovat hyviä ja hyödyllisiä, mitkä haitallisia tai ikäviä muille.

II KIRJALLINEN ILMAISU 1. MYYTIN KÄSITE JA OMA SELITYSMYYTTI Lue Tulikettu-myytti (s. 8) oppilaille ääneen. Keksikää yhdessä tai pareittain omia selityksiä luonnonilmiöille (salama, tuuli, tuli, raesade, puiden lehtien värin vaihtuminen jne). Oppilaat kirjoittavat selitysmyytit. 2. NÄKÖKULMATEKSTI ELÄIMESTÄ Lue valitsemasi eläimen Eläimen ominaisuudet -teksti kirjasta oppilaille ääneen. Oppilaat kirjoittavat tietotekstin pohjalta kuvitteellisen näkökulmatekstin eläimestä. Ennen tätä voit lukea innoitukseksi muutaman eläimen näkökulmatekstit ääneen. Pienet oppilaat voivat kirjoittaa kuvitteellisen näkökulmatekstin tai pienen eläintarinan kuvakortin pohjalta. 3. UUTINEN Oppilas saa satunnaisen eläinkortin. Hän kirjoittaa lyhyen uutisen, jossa kerrotaan, mitä tapahtuisi, jos tämä eläin olisi koulun rehtori, presidentti, urheilumaajoukkueen päävalmentaja, oppilaan oman perheen äiti jne. 4. UUSI VERSIO TUTUSTA ELÄINSADUSTA Käytä tuttua eläinsatua alkutilanteena. Pohtikaa yhdessä, mitkä muut eläimet voisivat esiintyä sadussa. Oppilaat kirjoittavat sadusta uuden version, jossa on mukana uudet eläimet. Muuttuuko juoni? Miksi? Muuttuuko tarinan opetus?

III KUVALLINEN ILMAISU 1. MUINAINEN POHJOLAN MAAILMANKUVA Lue oppilaille ääneen kirjasta (s. 196) kuvaus myyttisestä ylisestä ja alisesta maailmasta. Oppilaat piirtävät tai toteuttavat muulla tekniikalla omat näkemyksensä maailmoista. 2. TARUOLENTOJA Etsikää yhdessä tarinoista ja myyteistä taruolentoja, jotka ovat sekoitus ihmistä ja eläintä (esim. kentauri, fauni, Horus-jumala, ihmissusi). Oppilaat valitsevat yhden eläinkortin. He keksivät sen avulla ihmis-eläintaruolennon ja ideoivat sille ominaisuuksia ja erityiskykyjä. Olennot piirretään. Kuvat voi tehdä muistuttamaan eläinkortteja ominaisuuksineen ja voimalauseineen. 3. TAIDETEOS ELÄIMESTÄ Oppilas valitsee eläinkortin ja toteuttaa näkemyksensä eläimestä taideteoksena käyttäen valitsemaansa tekniikkaa (esim. kollaasi, muovailu, maalaus). Taideteoksia voi tarkastella yhdessä jälkikäteen ja pohtia, miten teokset kuvaavat kyseisten eläinten voimaa ja ominaisuuksia.

IV TIEDONHANKINTA 1. PÄÄTTELYÄ Valitse esimerkiksi 10 kuvakorttia, joihin otat mukaan edustajia jokaisesta eläinryhmästä. Laita kortit esille. Lue ääneen kirjasta kuvaus eläimen elintavoista. Oppilaat päättelevät, mikä eläin on kyseessä. Keskustelkaa, minkä tietojen perusteella oppilaat tekivät päätelmänsä. 2. TIETOKORTTI Oppilas tekee eri tiedonlähteitä käyttäen tietokortin eläimestä. 3. ENNAKKOKÄSITYS JA SEN TARKISTAMINEN Oppilaat toimivat ryhmässä. Ryhmällä on yksi eläinkortti. Oppilaat tekevät eläimestä miellekartan, johon he kirjoittavat ennakkotietojaan eläimestä. Tämän jälkeen he lukevat kirjasta eläintään käsittelevän osuuden. Luettuaan sen oppilaat tarkastelevat miellekarttaansa uudelleen. Saatujen uusien tietojen perusteella he täydentävät miellekartan tietoja ja poistava virheellisiä asioita. Tämän jälkeen jokainen oppilas voi kirjoittaa yhteisen miellekartan pohjalta oman tietotekstin, uutisen tai muun tekstin, joka perustuu faktatietoon. 4. VAAKUNA Perehtykää yhdessä kirjan tarinalliseen tekstiin (s. 11), jossa kuvataan leijonan päätymistä Suomen vaakunaeläimeksi. Oppilaat etsivät suomalaisten kuntien tai maakuntien eläinaiheisia vaakunoita. He valitsevat niistä yhden ja kirjoittavat pienen tarinan siitä, miten eläin on päätynyt vaakunaan. Seuraavaksi lue oppilaille kirjasta (s. 12) historiallinen selitys leijonan päätymisestä Suomen vaakunaan. Tämän jälkeen oppilaat ottavat selvää valitsemansa kunnan tai maakunnan historiasta ja siitä, miksi eläin on valittu vaakunaan. Eläin esiintyy muun muassa seuraavien kuntien vaakunoissa: Kauniainen (orava), Nokia (näätä), Oulu (lohi) ja Hollola (hirvi).

V ONGELMANRATKAISUA RYHMÄTYÖNÄ 1. ELÄIMEN VOIMAN KÄYTTÖ ARKITILANTEISSA Keksikää tilanteita, joissa on jokin ongelma. Pulmana voi olla vaikkapa se, että lapsella ei ole kavereita. Ottakaa kortit esille ja miettikää, mikä eläin voisi ominaisuuksiensa avulla auttaa tilanteessa. Pohtikaa, mitä voimaa ongelman ratkaisemiseen tarvitaan. 2. ELÄIMET JA AMMATIT Listatkaa yhdessä ammatteja. Miettikää, mikä voimaeläin sopisi kunkin ammatin harjoittajalle. Perustelkaa valinnat. 3. VOIMA UUDEN TAIDON OPPIMISESSA Oppilas miettii, missä asiassa hän haluaisi kehittyä. Hän voi esimerkiksi haluta oppia hallitsemaan kuuden kertotaulun ulkoa tai haluta opetella hyppäämään korkeutta. Muut oppilaat auttavat häntä miettimään, minkä eläimen voima auttaisi tavoitteen saavuttamisessa. 4. ELÄINTEN ROOLIT ARKITILANTEISSA Jaa oppilaille satunnaisesti kortteja. Oppilaat muodostavat ryhmiä ja keksivät korttien eläimille roolit perheessä. Lopuksi he perustelevat päätöksensä. 5. LUOVA ONGELMANRATKAISUPROSESSI ROOLIPELINÄ Oppilaat toimivat ryhmissä. Jokainen ryhmän jäsen saa sattumanvaraisen eläinkortin ja eläytyy roolipelin aikana saamansa eläimen rooliin. Hänen on otettava huomioon oman eläimensä koko, elintavat, ruokavalio jne. Opettaja huolehtii, että ryhmäläisten kortit ovat eri eläinryhmistä. Roolipelin aikana oppilaat toimivat oman eläimensä roolissa ja ottavat huomioon tämän vahvuudet ja vaatimukset, jotka liittyvät elinympäristöön, ravintoon ja liikkumiseen. Ryhmän tehtävänä on lähteä retkelle. Ryhmä päättää yhdessä retkikohteen, suunnittelee kulkuneuvon, pakkaa matkatavarat ja valmistaa eväät. Retken voi dokumentoida eri tavoin esimerkiksi kuvittamalla, kirjoittamalla, näyttelemällä ja videoimalla jonkin vaiheen. Tehtävään kannattaa varata runsaasti aikaa, jotta oppilaat pystyvät sisäistämään roolinsa ja perehtymään kuhunkin osa-alueeseen rauhassa.

Tervetuloa luomaan oma tapasi lähestyä eläinten myyttistä maailmaa! Jaa omat ideasi yhteiseksi hyödyksi somessa aihetunnisteilla #pohjolanvoimaeläimet #pohjolanvoimaeläinkortit