Lapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon yksikkö/ Terveyden edistäminen ja preventio
Lasten ravitsemuskasvatuksen perusta Lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen biologinen normaali kasvu ja kehitys hienomotoristen taitojen kehitys ruokailutaitojen oppiminen arjen perusrytmit ja ruokailu (uni-ulkoilu-ruokailu) ruokailun psyko-sosiaalinen merkitys miellyttävät ruokailutilanteet, yhdessä syöminen ja ruokailo myönteisen perustan luominen elinikäisille ruokamieltymyksille ja tottumuksille
Imeväisen ruokaportaat 1-2 v Perheruokailu, säännöllinen ateriarytmi, toistuva tutustuttaminen uusiin ruokiin, omatoiminen ruokailu avustettuna. 10-12 kk Karkeajakoista ruokaa, pureskelu, kädestä syöminen, omatoimiset lusikkaharjoitukset, mukista juominen, uusia makuja ja perheen ruokia yhdessä ruokaillen. 8-10 kk Kiinteät soseet aterioina, pureskeluharjoitukset hampaiden kehityksen mukaan, sormiruoat ja pinsettiote, perheen aterioilla sopivaa yhteistä syömistä. 5-6 (7) kk Makuannoksia sosemaista ruokaa, muutamia perusmakuja lautaselta, lusikkaan ja mukiin tutustuminen. 0-6 kk Imetys - sylihoito, lapsentahtinen syöminen (ympäri vuorokauden) Lähde: Nurttila A ja Lyytikäinen A
Leikki-ikäisen ruokaportaat 3-5 v Itsenäinen ruokailu seurustellen ruokapöydässä, leivän voitelu, perunan kuoriminen, pienet itsenäiset ruoanvalmistustehtävät, ruokien nimeäminen, ruokapuhe Siisti ruokailu, keskittyminen ruokailuun ja veitsen käytön harjoittelu, omatoimisen annostelun harjoittelu, uusia ruokaihastuksia, pöytätavat, uteliaisuus - ruokapuhe 5-7 v 2-3 v Omatoiminen ruokailu ja pöytätapojen vakiintuminen, pöydän rutiinit, haarukan käytön harjoittelu, kovien ruokien pureskelu, ruokien nimeäminen, uusiin ruokiin tutustumista, ole hyvä -kiitos Lähde: Nurttila A ja Lyytikäinen A
Lapsi, perhe ja ruoka - suositus Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Päivähoidon ruokasuositus STM:n julkaisuja 2004:11 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1057581
Lasten ravitsemussuosituksessa näkökulma koko perheen hyvän ravitsemuksen edistämisessä ja turvaamisessa lasten terveyden edistämisen pitkäntähtäimen haasteet otettu huomioon: keskeisten kansantautien vaaran vähentäminen, etenkin ylipaino, valtimotaudit (sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes), hammaskaries ja -eroosio sekä osteoporoosi
Annossuositukset leikki-iässä (1) Leikki-iässä vähintään 4 vp täysjyväleipää/pv leipää tarjolle joka aterialle puuroannos korvaa leivän vähintään 5 kasvis-, hedelmä- tai marjaannosta/pv kasviksia, hedelmiä tai marjoja on hyvä tarjota joka aterialla tai välipalalla tarjolle aina jotain tuoretta
Kasvisten annoskoko määräytyy syöjän oman käden mukaan! Kuva: www.kasvikset.fi
Annossuositukset (2) 5-6 dl nestemäisiä maitovalmisteita/pv (rasvattomat ja vähärasvaiset päivittäiskäyttöön) - 20 g = 2 vp juustoa/pv (< 17 % juustot päivittäiskäyttöön) rasvaton maito 1 v. iästä; - alle 2 -vuotiaalle lisäksi kasvirasvaa (öljyä tai 60 % margariinia) 2-3 tl/pv ruokiin energiansaannin varmistamiseksi 60 % margariinia/öljyä 20-30 g/pv = 4-6 tl/pv makeiden tuotteiden kerta-annosta syytä rajoittaa
SÄÄNNÖLLINEN RUOKAILU - HYVÄN RAVITSEMUKSEN PERUSTA 04.05.2006/AL
PÄÄATERIA JA VÄLIPALA MUODOSTAVAT YHDESSÄ MONIPUOLISEN KOKONAISUUDEN
LAPSEN HYVÄ PÄÄATERIA JA VÄLIPALA KOOTAAN NÄIN: 1. Kasviksia: raasteena, salaattina, paloina, keitettynä - pieni annos öljypohjaista salaatinkastiketta 2. Perunaa, riisiä tai pastaa 3. Liha- tai kalaruokaa; vaihtoehtoisesti keittoa, laatikko- tai pataruokaa tai puuroa 4. Ruokajuomana rasvaton maito tai piimä 5. Leipää rasiamargariinilla* voideltuna 6. Marjoja ja hedelmää jälkiruokana ja/tai välipalana Välipala sisältää: - vaihdellen leipää tai puuroa, marjoja tai hedelmää sellaisenaan tai ruokina, maitoa tai maitovalmisteita ja kasviksia. *Rasiamargariinit ovat joko margariineja tai kasvirasvalevitteitä STM Lapsi, perhe ja ruoka, 2004
Lasten valtimoterveyttä edistävä ruoka Päävalintana rasvaton maito ja rasvattomat/vähärasvaiset maitovalmisteet 60%:nen kasvimargariini leiville ja öljy tai juokseva pullomargariini ruoanlaittoon ja salaatinkastikkeeseen Vältetään turhaa rasvaisen (> 17 % rasvaa) juuston käyttöä Kalaa kahdesti viikossa Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljaa (puurot, ruisleipä) riittävästi kuitua) Niukasti suolaa (< 1 v ruokaan ei lainkaan!)
Lasten luustoterveyttä edistävä ruoka Sisältää noin 5 dl/päivä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita D-vitaminoitu maito/piimä turvaa kalsiumin saannin ja tuottaa hyvän lisän D-vitamiinin saantiin Kohtuullisesti vähärasvaisia (< 17 %) juustoja Sisältää viikoittain muutaman kala-aterian lisää D-vitamiinin saantia ja sisältää hyvää rasvaa ja proteiinia Sisältää joka aterialla jotain kasvista, marjaa tai hedelmää on eduksi kalsiumaineenvaihdunnalle ja turvaa tärkeiden kivennäisaineiden ja vitamiinien saannin myös luuston tarpeisiin Sisältää D-vitaminoidun kasvimargariinin On vähäsuolainen
Viisi askelta lasten terveempään tulevaisuuteen (THL, 2009) 1. askel on viisi annosta kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä. 2. askel terveempään tulevaisuuteen astutaan pehmeiden rasvojen suuntaan 3. askel astutaan taaksepäin eli vähennetään sokerin käyttöä. 4. askel on nopea: janojuomaksi valitaan aina vesi. 5. askel on kaikista keskeisin: perheen yhteisten aterioiden lisääminen.
Kultainen sääntö AIKUINEN on vastuussa siitä milloin, missä ja mitä syödään turvata lapsen kehittymiselle myönteinen, hyvän ravitsemuksen turvaava oppimisympäristö ja mahdollisuus monipuolisiin kokemuksiin ravitsemuksellisesti riittävä ruokavalio LAPSI saa itse päättää ruoka-annoksensa koon lapsi oppii säätelemään itse syömistään omien sisäisten tuntemustensa perusteella (nälkä-kylläisyystuntemukset) lapsi oppii miten syömistä myönteisesti säännellään arjen järkevät ruokarajat apuna aikuisten esimerkki tärkeä Lähde: Mukaellen Ellyn Satter,2000