Luontoselvitys 15.9.2016 Kemin kaupunki Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus Karita Saravesi FT, biologi 040 5717215
1 Johdanto Kiikelin niemi sijaitsee Kemijoen suistoalueella ja rajatuu etelä- ja länsiosastaan Perämereen. Kiikeli on Kemin keskustan ja Pajusaaren tehdasalueen välissä sijaitseva rakentamaton viheralue (Kuva 1), jonne kaupungin toimesta suunnitellaan virkistyskäyttöä tukevia rakenteita (luontopolku, näköalatorni). Alueella tehtiin luontoselvitys 12.7. - 16.8. 2016 välisenä aikana. Yhteensä kartoittamiseen käytettiin noin 30 maastotyötuntia. Kartoitetun alueen pinta-ala on noin 35 ha. Kiikelin alue käytiin läpi keskittyen putkilokasvilajeihin, erityisesti uhanalaisiin lajeihin, mutta myös kartoituksessa vastaan tulleet pohjakerroksen sammalet merkittiin ylös. Kuva 1. Pohjakarttakuva Kemin keskustasta. Kiikelin retkeilyalue on rajattu kuvaan punaisella. 2 Maastotöiden tulokset 2.1 Alueen kuvaus Kiikelin alue on kasvilajistollisesti erittäin rikas ja saanut vuosien saatossa kehittyä pikälti luonnontilaiseen suuntaan. Ihmistoiminnan jälkiä maastossa on kuitenkin näkyvillä paljon, vanhojen rakennusten perustuskiviä ja kaivantoja sekä vanhoja laidun- ja niittyalueita mikä näkyy myös kasvillisuudessa. Nykyisin aluetta halkoo tiheä tie- ja polkuverkosto. Lisäksi Kiikelin niemen eteläkärjessä on laavu. Kiikeli on helposti saavutettavissa pohjoisesta, Karihaarasta tulevan hiekkatien tai idästä Ruutinrannasta tulevan sillan kautta. Kaikki Kiikelissä kartoituksen aikana tavatut kasvilajit ja niiden habitaatit on esitetty liitteessä 1. 2
2.2 Luontotyypit Kiikelin alue jakautuu pääosin kolmeen kasvillisuustyyppiin: rantaniittyyn, rantalehtoon ja topografialtaan korkeimmilta osilta lehtometsään, joka sisältää avoimempia niittyalueita (Kuva 2.). Kasvillisuus on Perämeren maankohoamisrannikolle tyypillisesti vyöhykkeistä ja se vaihettuu sukkessiovaiheen nuorimmista ja alavimmista merenrantaniityn osista rantapajukkoon, kapeaan tervaleppävyöhykkeseen, rantametsään ja edelleen lehtometsään. Kuva 2. Kiikelin kasvillisuustyypit. RN = rantaniitty, RL = koivuvaltainen rantalehto, L = kuusivaltainen tuore lehto. 2.2.1 Rantaniitty Kiikelin niemen itäpuolella oleva niitty on avointa rantaluhtaa (Kuva 3). Korkea järvikorte (Phragmites australis) kasvaa paikallisina kasvustoina, eikä se ole vallannut laajaa alaa matalammalta niittykasvillisuudelta. Rantaniityn alimmissa osissa, vesirajassa on kapea kaistale luikkaniittyä (Eleocharis palustris), joka vaihettuu ylempänä sara- ja järvikorteluhdaksi (Carex aquatilis, Carex acuta, Equisetum fluviatile). Saraluhdalla kasvaa myös ruohoja, muun muassa myrkkykeisoa (Cicuta virosa), rentukkaa (Caltha palustris), terttualpia (Lysimachia thyrsiflora) ja rantakukkaa (Lythrum salicaria). Rantaluhdan yläosat ovat kastikkaniittyä (Calamagrostis purpurea, C. canescens), jonka pohjakerroksessa sirppisammalia (Warnstorfia spp.). Pohjakerros on aukkoinen ja siinä on veden muovaamia kuoppia. Kastikkaluhdalla kasvaa runsaasti myös ruohoja kuten kurjenjalkaa (Potentilla palustris), rantanätkelmää (Lathyrus palustris), suohorsmaa (Epilobium palustre) ja terttualpia. Niityn ylimmissä osissa on pensasvyöhyke, jossa esiintyy suomyrttiä (Myrica gale), halavaa (Salix pentandra) ja kiiltopajua (Salix phylicifolia; Kuva 4). 3
Kuva 3. Näkymä rantaniityltä Kiikelin niemeen päin. Kuva 4. Rannan kastikkaluhta vaihettuu pajuvyöhykkeeseen ja lopulta rantalehdoksi. Edellä kuvatut rantaniityn luhtaiset osat ovat selkeästi nähtävillä vain Kiikelin niemen idänpuoleisella loivalla niittyalueella. Kiikelin niemen rannat ovat kivisiä ja jyrkkiä, ja rantaniitty jää kapeaksi ja vyöhykkeettömäksi. Monin paikoin on kuitenkin lajirikkaita, kukkivia niittyalueita, joissa kasvaa muun muassa rantatädykettä (Veronica longifolia), rantakukkaa (Lythrum salicaria), rantalemmikkiä (Myosotis laxa) ja terttualpia (Lysimachia vulgaris). Lisäksi kivikkoisilla rannoilla esiintyy monia Itämeren rannoille tyypillisiä lajeja, kuten meriluikkaa (Juncus balticus), suolavihvilää (Juncus gerardii) ja pohjanlahdenlauhaa (Deschampsia bottnica), joka on Pohjanlahden alueelle kotoperäinen heinä. Niemen rannoille on levinnyt myös paljon kulttuurilajistoa, kuten valkoapilaa (Trifolium repens) ja piharatamoa (Plantago major). 4
2.2.2 Rantalehto Rantaniitty vaihettuu koivuvaltaiseen rantametsään, missä aluskasvillisuus on pääosin mesiangervotyyppistä (FiT) rantalehtoa (Kuva 5). Paikoin niityn ja metsän välissä on kapea, maankohoamisrannikon metsille tyypillinen leppävyöhyke (harmaaleppä, Alnus incana). Rantametsässä kasvaa hieskoivun (Betula pubescens) ohella runsaasti eri-ikäistä lehtipuustoa, kuten raitaa (Salix caprea), tuomea (Prunus padus) ja pihlajaa (Sorbus aucuparia). Rantametsässä on paljon kaatuneita puita ja alue on sen vuoksi osittain vaikeakulkuinen. Rantametsän lahopuu on osoittautunut tärkeäksi elinympäristöksi esimerkiksi kääväkässienille, joiden lajisto voi olla huomattavan rikas myös nuorissa rantametsissä. Rantalehdossa on avoimia niittymäisiä osia, joissa mesiangervon (Filipendula ulmaria) ohella kasvaa suuria heiniä ja ruohoja kuten tesmaa (Milium effusum), ranta-alpia (Lysimachia vulgaris), huopaohdaketta (Cirsium helenioides), karhunputkea (Angelica sylvestris), keltaängelmää (Thalictrum flavum) ja maitohorsmaa (Epilobium angustifolium). Rantalehdon länsiosia halkoo matalat, vanhat ojat. Kuva 5. Mesiangervovaltaista rantalehtoa Kiikelin itäosan polun varressa. 2.2.3 Lehto Kiikelin korkeimpia kohtia peittää runsaslajinen lehto, joka on pääosin tuoretta metsäkurjenpolvi-käenkaalioravanmarjatyyppiä (GORT; Kuva 6). Puusto on kuusivaltaista (Picea abies), mutta seassa on runsaasti järeitä hieskoivuja sekä haapaa (Populus tremula), pihlajaa ja raitaa. Pensaskerroksessa on yleisesti punaherukkaa (Ribes rubrum), katajaa (Juniperus communis) ja lehtipuiden taimia. Lehtokasvillisuus vaihtelee mosaiikkimaisesti: lehdon varjoisissa, sulkeutuneissa osissa kasvillisuus on harvaa ja 5
matalakasvuista kun taas avoimemmilla alueilla on runsaasti ruohoja. Tyypillisiä kasveja lehdon puustoisissa osissa ovat oravanmarja (Maianthemum bifolium), käenkaali (Oxalis acetosella), lillukka (Rubus saxatilis), sudenmarja (Paris quadrifolia), kielo (Convallaria majalis), tätitalvikki (Moneses uniflora) ja pohjalla kerros-, seinä ja metsäliekosammal (Hylocomium splendes, Pleurozium schreberi, Rhytidiadelphus triquetrus). Kuva 6. Kiikelin lakiosien lehtokasvillisuutta. Lehdossa on useita avoimia ja runsasruohoisia niittyalueita, joista ainakin osaa on todennäköisesti laidunnettu. Erityisesti Kiikelin niemen eteläpäässä on runsaslajisia niittyalueita, joilla kasvaa muun muassa metsäkurjenpolvea (Geranium sylvaticum), tesmaa (Milium effusum), ahomansikkaa (Fragaria vesca), ahoorvokkia (Viola canina), nurmitatarta (Bistorta vivipara), siankärsämöä (Achillea millefolium), tuppisaraa (Carex vaginata) ja niittyliekosammalta (Rhytidiadelphus squarrosus). Erityisen kiinnostava niittyalue sijaitsee Kiikelin niemen länsiosassa kulkevan polun ympäristössä, ulottuen niemen laavulta lähes polun ja tien yhtymäkohtaan saakka (Kuva 7). Niityllä kasvaa muun muassa pulskaneilikkaa (Dianthus suberbus), metsäruusua (Rosa majalis), tuoksusimaketta (Anthoxanthum odoratum), pikkulaukkua (Rhinanthus minor), paimenmataraa (Galium boreale) ja katajaa (Juniperus communis) muiden edellä mainittujen niittylajien lisäksi. Polun varren niityn merenpuoleinen osa on paikoin umpeenkasvanut puiden vuoksi ja siellä esiintyy tiheänä kasvustona suuria ruohoja, kuten mesiangervoa (Filipendula ulmaria), keltaängelmää (Thalictrum flavum), maitohorsmaa (Epilobium angustifolium) ja kastikoita (Calamagrostis spp). 6
Kuva 7. Lehdon avoimissa osissa on runsaslajista niittykasvillisuutta. Paikalla on aiemmin todennäköisesti sijannut laidun tai pihapiiri. 2.3 Uhanalaiset kasvilajit Kiikelin rantalehdosta löytyi jo ennalta tunnettu laaksoarhon (Moehringia laterifolia) esiintymä (Kuva 8). Laaksoarho on EU:n luontodirektiivilaji, joka vaatii tiukkaa suojelua ja valtakunnallisesti rauhoitettu kasvilaji. Laaksoarho esiintyy maan pohjoisosissa jokien rannoilla ja rantametsissä. Kartoituksissa löydetty laaksoarhoesiintymä oli laaja, sisältäen useita tuhansia versoja noin kahden aarin alueella. Laaksoarhon seuralaisina kasvoivat hieskoivu, kataja, tuomi, oravanmarja (Maianthemum bifolium), nuokkutalvikki (Orthilia secunda), metsätähti (Trientalis europaea), mätäslauha (Deschampsia cespitosa), lehtonurmikka (Poa nemoralis), peltokorte (Equisetum arvense), nurmihärkki (Cerastium fontanum), karhunputki (Angelica sylvestris) ja lillukka (Rubus saxatilis). Kuva 8. Laaksoarhon kukkimattomia versoja Kartoituksessa ei löydetty muita EU:n direktiivilajeja eikä alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. 7
2.4 Puusto Kiikelin alue on myös puustoltaan monipuolinen. Kuusen lisäksi alueella on runsaasti lehtipuustoa, järeitä hieskoivuja sekä raitaa, haapaa ja tuomea jotka ovat merkittäviä puulajeja metsien monimuotoisuudelle. Elävän puuston ohella alueella on runsaasti lajistoltaan ja järeysasteeltaan monipuolista pysty- ja maalahopuuta, mikä edelleen lisää alueen luontoarvoja. Kotimaisten puiden lisäksi alueelle on vuosien saatossa levinnyt ja todennäköisesti myös istutettu ulkomaisia puulajeja. Kiikelin länsiosan kuusikossa kasvaa 20-30 siperianpihtaa (Abies sibirica), jotka lienee istutettu paikalle sahateollisuuden kukoistusaikaan 1950-60-luvuilla (Kuva 9). Pihtakuuset kasvavat sekapuustona metsäkuusten seassa ja ovat myös lisääntyneet siementaimina. Tasainen, harmaa runko jossa on pullistuneita pihkarakkuloita erottaa pihtakuuset tavallisista kuusista. Pihtakuusikon reunalla kasvaa myös nuori vaahtera (Acer platanoides). Samoin Kiikelin lehdon keskellä, polun varressa kasvaa useita suuria sembramäntyjä (Pinus cembra) ja siperianlehtikuusia (Larix sibirica; Kuva 9). Sembramännyt ovat levinneet eläinten mukana ja muutamia siementaimia löytyi laajalta alueelta lehdosta ja rantalehdosta. Kiikelin laavulle johtavan päätien varressa kasvaa myös järeä, ympärysmitaltaan 2 metrin poppeli (Populus sp., Kuva 9). Kuva 9. Kiikelin eksoottiset puulajit ja niiden esiintymispaikat. 3 Yhteenveto Kiikeli muodostaa kasvistollisesti erittäin mielenkiintoisen kokonaisuuden. Alue on luonnonsuojelullisesti arvokas kasvilajiston rikkauden, puuston luonnontilaisuuden ja lahopuun suuren määrän vuoksi. 8
Liite 1. Kiikelin alueella kartoituksissa tavatut kasvilajit ja niiden esiintymispaikat eri luontotyypeillä. Lajeja on yhteensä 150. Kasvilaji Kasvin tieteellinen nimi Tyyppi Esiintyminen luontotyypillä Rantaniity Rantametsä Lehto Niitty ahokeltano Hieracium vulgata ruoho x ahomansikka Fragaria vesca ruoho x x ahomatara Galium boreale ruoho x x x aho-orvokki Viola canina ruoho x x aitovirna Vicia sepium ruoho x haapa Populus tremula puu x halava Salix pentandra pensas x harmaaleppä Alnus incana puu x heinätähtimö Stellaria graminea ruoho x hentosuolake Triclochin palustris sara x hieskoivu Betula pubescens puu x x x hietakastikka Calamagrostis epigejos heinä x hiirenvirna Vicia cracca ruoho x x huopaohdake Cirsium helenioides ruoho x x isolaukku Rhinanthus serotinus ruoho x isorölli Agrostis gigantea heinä x isotalvikki Pyrola rotundifolia ruoho x jouhivihvilä Juncus filiformis sara x x järvikorte Equisetum fluviatile ruoho x järviruoko Phragmites australis heinä x kangaskynsisammal Dicranum polysetum sammal x kangasmaitikka Melampyrum pratense ruoho x kannusruoho Linaria vulgaris ruoho x karhunputki Angelica sylvestris ruoho x kataja Juniperus communis pensas x x x keltaängelmä Thalictrum flavum ruoho x x kerrossammal Hylocomium splendens sammal x ketosilmäruoho Euphrasia stricta ruoho x x x kevätleinikki Ranunculus acris ruoho x x kielo Convallaria majalis ruoho x x x kiiltopaju Salix phylicifolia pensas x kiiltopaju Salix phylicifolia pensas x x kissankello Campanula rotundifolia ruoho x kivikynsisammal Dicranum scoparium sammal x koiranvehnä Elymus caninus heinä x korpikastikka Calamagrostis purpurea heinä x x korpilehväsammal Plagiomnium ellipticum sammal x korpiorvokki Viola epipsila ruoho x kullero Trollius europaeus ruoho x x kultapiisku Solidago virgaurea ruoho x x x kurjenjalka Potentilla palustris ruoho x x kurtturuusu Rosa rugosa pensas x kuusi Picea abies puu x käenkaali Oxalis acetosella ruoho x laaksoarho Moehringia lateriflora ruoho x lehtonurmikka Poa nemoralis heinä x x lehtovirmajuuri Valeriana sambucifolia ruoho x leveäosmankäämi Typha latifolia ruoho x lillukka Rubus saxatilis ruoho x x luhtakastikka Calamagrostis stricta heinä x luhtakuusio Pedicularis palustris ruoho x luhtamatara Galium uliginosum ruoho x luhtatähtimö Stellaria palustris ruoho x luhtavuohennokka Scutellaria galericulata ruoho x 9
Kasvilaji Kasvin tieteellinen nimi Tyyppi Esiintyminen luontotyypillä Rantaniity Rantametsä Lehto Niitty maitohorsma Epilobium angustifolium ruoho x x meriluikka Eleocharis uniglumis sara x merivihvilä Juncus balticus sara x mesiangervo Filipendula ulmaria ruoho x x x mesimarja Rubus arcticus ruoho x x metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana ruoho x metsäimarre Gymnocarpium dryopteris ruoho x metsäkastikka Calamagrostis arundinacea heinä x metsäkorte Equisetum sylvaticum ruoho x metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum ruoho x x x metsälauha Deschampsia flexuosa heinä x metsäliekosammal Rhytidiadelphus triquetrus sammal x metsämaitikka Melampyrum sylvaticum ruoho x metsäruusu Rosa majalis pensas x metsätähti Trientalis europaea ruoho x x mustikka Vaccinium myrtillus ruoho x myrkkykeiso Cicuta virosa ruoho x mänty Pinus sylvestris puu x niittyleinikki Ranunculus auricomus ruoho x x niittyliekosammal Rhytidiadelphus squarrosus sammal x niittynätkelmä Lathyrus pratensis ruoho x nokkonen Urtica dioica ruoho x nuokkuhelmikkä Melica nutans heinä x nuokkutalvikki Otrthilia secunda ruoho x nurmihärkki Cerastium fontanum ruoho x x nurmilauha Deschampsia cespitosa heinä x nurmipuntarpää Alopecurus pratensis heinä x nurmirölli Agrostis capillaris heinä x nurmitatar Bistorta vivipara ruoho x x ojakellukka Geum rivale ruoho x ojakärsämö Achillea ptarmica ruoho x x oravanmarja Maianthemum bifolium ruoho x x orvontädyke Veronica serpyllifolia ruoho x x palmusammal Climacium dendroides sammal x peltokorte Equisetum arvense ruoho x pietaryrtti Tanacetum vulgare ruoho x pihlaja Sorbus aucuparia puu x pikkulaukki Rhinanthus minor ruoho x pikkumatara Galium triflorum ruoho x pohjanlahdenlauha Deschampsia botnica heinä x pulskaneilikka Dianthus suberbus ruoho x puna-ailakki Silene dioica ruoho x x x puna-apila Trifolium pratense ruoho x x punaherukka Ribes rubrum pensas x x punanata Festuca fubra heinä x x puolukka Vaccinium vitis-idaea ruoho x pystykeiholehti Sagittaria sagittifolia ruoho x 10
Kasvilaji Kasvin tieteellinen nimi Tyyppi Esiintyminen luontotyypillä Rantaniity Rantametsä Lehto Niitty raita Salix caprea puu x x ranta-alpi Lysimachia vulgare ruoho x rantakukka Lythrum salicaria ruoho x rantalemmikki Myosotis laxa ruoho x x rantaluikka Eleocharis palustis sara x rantamatara Galium palustre ruoho x x rantanätkelmä Lathyrus palustris ruoho x rantatädyke Veronica longifolia ruoho x x rantavihvilä Juncus alpinoarticulatus sara x rentukka Caltha palustris ruoho x riidenlieko Lycopodium annotinum ruoho x ruohokanukka Cornus suecica ruoho x ruokohelpi Phalaris arundinacea heinä x ruusukesammal Rhodobyum roseum sammal x rönsyleinikki Ranunculus repens ruoho x x rönsyrölli Agrostis stolonifera heinä x sarjakeltano Hieracium umbellatum ruoho x seinäsammal Pleurozium scheberi sammal x sembramänty Pinus cembra puu x siankärsämö Achillea millefolium ruoho x x sinikaisla Schoenoplectus tabernaemontani sara x siperianlehtikuusi Larix sibirica puu x siperianpihta Abies sibicira puu x sudenmarja Paris quadrifolia ruoho x suohorsma Epilobium palustre ruoho x suolavihvilä Juncus gerardii sara x suomyrtti Myrica gale pensas x suoputki Peucedanum palustre ruoho x syysmaitiainen Leontodon autumnalis ruoho x x terttualpi Lysimachia thyrsiflora ruoho x tesma Milium effusum heinä x x x timotei Phleum pratense heinä x tuoksusimake Anthoxanthum odoratum heinä x x tuomi Prunus padus puu x x tupassara Carex nirga ssp. juncella sara x tuppisara Carex vaginata sara x tähtitalvikki Moneses uniflora ruoho x vaahtera Acer platanoides puu x vadelma Rubus idaeus ruoho x valkoapila Trifolium repens ruoho x vanamo Linnea borealis ruoho x vesihierakka Rumex aquatica ruoho x vesisara Carex aquatilis sara x viiltosara Carex acuta sara x viitakastikka Calamagrostis canescens heinä x x vilukko Parnassia palustris ruoho x voikukka Taraxacum sp. ruoho x vuohenputki Aegopodium podagaria ruoho x 11