Uhrin haavoittuvuuden tunnistaminen ja sensitiivinen kohtelu

Samankaltaiset tiedostot
Erityisen haavoittuvat ryhmät oikeudellisena haasteena

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Uhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin.

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

Raiskaukseen liittyvä häpeä ja syyllisyys - Miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa elämään?

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Ihmiskaupan tunnistaminen

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa

Kohti uhrisensitiivistä rikosprosessia VTT, Päivi Honkatukia Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Mitä on Compassion Fatigue?

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

Työntekijän jaksaminen

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN ROVANIEMEN ALUETOIMIPISTE

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

(Työ)hyvinvoinnin perusteet

Mielenterveyden häiriöt

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

T U I J A H E L L S T E N

Uhrin riippuvuus tekijästä haavoittuvuutta lisäävänä tekijänä

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Defusing-osaamisesta on hyötyä

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI

KUN SEKSUAALISTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTASI ON LOUKATTU

Juristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

TT Panu Pihkala,

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Traumat ja traumatisoituminen

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Tullinkulman Työterveys

Saako uhri oikeutta?

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Lasten haastattelu lastensuojelussa

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kriisit ja niiden kohtaaminen

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

MYÖTÄTUNTOUUPUMUS HYVYYDEN HAITTA LÄHEISEN TEKEMÄN AUTTAMISTYÖN NÄKÖKULMASTA

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst klo Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys

Psyykkinen toimintakyky

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Ulkomaalaisen uhrin erityinen haavoittuvuus ja oleskeluluvat

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Pro-tukipiste ry:n lausunto

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kriisin psykososiaaliset

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Unelma hyvästä urheilusta

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Transkriptio:

Uhrin haavoittuvuuden tunnistaminen ja sensitiivinen kohtelu Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Katja-Mari Ottelin, vastaava kriisityöntekijä, psykologi, psykoterapeutti Kati Puhakka, vastaava kriisityöntekijä, seksuaaliterapeutti (NACS) Raiskauskriisikeskus Tukinainen Tukinainen ry

Haavoittuvat uhrit rikosprosessissa Uhridirektiivi velvoittaa ottamaan huomioon erityisen haavoittuvassa asemassa olevat uhrit => tulee antaa erityistukea ja oikeudellista suojelua Uhridirektiivi 22 artikla: Uhrin henkilökohtainen arviointi erityisen suojelutarpeen arvioimiseksi a) uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet b) rikoksen tyyppi ja luonne c) rikoksen olosuhteet (Esitutkintalain 11 luku 9a ) 11.10.2018 2

Rikoksen uhriksi joutumisen neljä ulottuvuutta (Basia Spalek 2006) 1.Primaarinen uhrikokemus - rikoksen kokemisella taloudellisia, fyysisiä, sosiaalisia ja emotionaalisia vaikutuksia 2.Toissijainen uhrikokemus - kokemukset viranomais- ja / tai auttamisjärjestelmässä aiheuttavat pettymyksiä, turhautumista ja kokemuksen huonosta kohtelusta 3. Epäsuora uhriutuminen - primaarin uhrin läheisten tai uhrien kanssa työskentelevien psyykkinen kuormitus 4. Haavoittuvuus - määrittää, millaisia ovat primaarin, toissijaisen tai epäsuoran uhriksi joutumisen seuraukset. 11.10.2018 3

Haavoittuvuus (Lindgren, Pettersson & Hägglund 2004) Mitä haavoittuvampi yksilön asema on suhteessa uhrikokemukseen, sitä vakavammat tapahtuman seuraukset ovat hänen kannaltaan => Altistaa uhriksi joutumiselle => Vaikuttaa siihen, tarvitseeko uhri kokemuksensa käsittelyyn apua, tukea ja neuvontaa => Saako uhri tarvitsemaansa tukea => Vaikeuttaa tapauksen etenemistä rikosprosessissa Haavoittuvuuden tunnistamisen vaikeus saa aikaan, että uhrikokemusten seurauksia voi jäädä havaitsematta viranomaisilta ja auttajilta 11.10.2018 4

Haavoittavat rikokset ja kokemukset Erityisen haavoittaville rikoksille ominaista on niiden aiheuttama psyykkinen traumakokemus ja traumatisoituminen Näitä ovat esimerkiksi Väkivaltarikokset Seksuaaliväkivaltarikokset ja seksuaalinen hyväksikäyttö Lähisuhdeväkivalta- ja kunniaväkivaltarikokset Henkirikokset - erityisesti uhrin läheiset - rikoksen silminnäkijät - auttajat, viranomaiset 11.10.2018 5

Elämänvaiheeseen liittyvä haavoittuvuus Lapset - Lasten haavoittuvuus pohjautuu yhtäältä fyysiseen heikkouteen, toisaalta kokemusten puutteeseen ja käsitteellisen kehityksen tasoon (esim. Hill 2005). Lapset ovat rakenteellisesti heikossa asemassa, koska heiltä puuttuvat kansalaisoikeudet, kuten äänioikeus (Lansdown 1994, 35). Lapset nähdään yleensä haavoittuvina ja kykenemättöminä, ei-täysivaltaisina toimijoina, ikään kuin puutteellisina aikuisina (Hill 2005, 62). Nuoret Ikäihmiset - Vanheneminen voidaan nähdä viisauden kasvuna, jolloin ihminen työstää elämänkokemuksensa eheäksi kokonaisuudeksi ja löytää elämälleen merkityksen. Mutta vanheneminen merkitsee myös haurautta ja haavoittuvuutta(sarvimäki 2015: 15 16.). Pakolaiset, maahanmuuttajat kieli, kulttuuri, erossa perheestä, traumaattiset kokemukset mm. 11.10.2018 6

Sosiaaliseen asemaan liittyvä haavoittuvuus Vammaisryhmät Mielenterveyspotilaat Maahanmuuttajat, ihmiskaupan uhrit Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt 11.10.2018 7

Haavoittuvuuden vaikutukset rikosprosessissa - Mitä haavoittuvampi uhri on, sitä heikommin hän pystyy toimimaan rationaalisesti asiansa viranomaiskäsittelyssä tuen tarve - Vaarana on myös se, etteivät viranomaiset pidä uhria uskottavana, mikäli hänen haavoittuvuutensa taustalla olevia tekijöitä ei tunnisteta riittävästi. - Uhri kykenee huolehtimaan oikeuksistaan rikosprosessissa, mikäli hän ymmärtää käsittelyn vaiheet ja saa henkistä tukea asian rikosoikeudellisen käsittelyn aikana. Sen vuoksi haavoittuvuus olisi otettava huomioon uhrien kohtelussa läpi koko rikosprosessin alusta loppuun! (Honkatukia 2010) 11.10.2018 8

Sensitiivinen kohtelu Sensitiivisyys = herkkätuntoinen, herkkä Uhrin erityisyyden huomioimista -> tietoisuutta rikoksen kokemisen ja oikeusprosessin vaikutuksista ja seurauksista uhrin käyttäytymiseen JA toimimista siten, että uhrin kokemusta ja toimimista helpotetaan Sensitiivinen kohtelu edistää uhrin toimintakykyä, helpottaa viranomaisten toimintaa, estää uhrin uudelleen uhriutumista oikeusprosessin seurauksena, edistää uhrin oikeusturvaa ja toteuttaa erityisesti hänen oikeutensa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. 11.10.2018 9

Sensitiivinen kohtaaminen Kiinnostus ja empatia muista uhrin traumasilmälasit Uhrin tunnetilat saattavat vaihdella itkusta aggressiivisuuteen. Älä provosoidu Ole tarkkaavainen ja läsnä, pysyttele tässä hetkessä Siedä hitautta Siedä epämukavia tunteita asiakkaallasi ja itselläsi Realisoi ja toimi tarkoituksenmukaisesti Varmista henkilökohtaiset eettiset periaatteesi ja vahva ammatillinen osaaminen Perustyö ja työn rajat! 11.10.2018 10

Sensitiivinen kohtelu hyviä käytäntöjä kohtaamiseen Selvitä, onko työntekijän sukupuolella merkitystä uhrille. Noudata toivetta mahdollisuuksien mukaan. Keskustelu / haastattelutilanteen turvallisuus ja häiriöttömyys, ei hälinää, ei yhtäkkisiä keskeytyksiä. huoneen järjestys oireita huomioiva Uhrin kohtelias ja kunnioittava puhuttelu Muista uhrin traumasilmälasit! Ennakoi ja kerro, että joudut ehkä esittämään epämiellyttäviä kysymyksiä, jotka ovat välttämättömiä asian selvittämiseksi 11.10.2018 11

Sensitiivinen kohtelu hyviä käytäntöjä kohtaamiseen Varaa uhrin kertomukselle riittävästi aikaa, tarvittaessa pidä taukoja. Anna uhrin kertoa älä rajoita liikaa. Uhri ei välttämättä itse tiedä, mikä kertomuksessa on olennaista Varmista, että uhri on ymmärtänyt sanomasi. Ota huomioon, että uhreilla ei useinkaan ole termejä teoille! Kerro uhreille tarkoitetuista tukitoimista, joihin hänellä on mahdollisuus koko oikeusprosessin ajan 11.10.2018 12

Epäsuora uhriutuminen Myös haavoittuvia uhreja kohtaava voi haavoittua : primaarin uhrin läheisten tai uhrien kanssa työskentelevien psyykkinen kuormitus Peilisolujen vaikutus Liiallinen empatia Itsen havainnointi tuki, tieto, työnohjaus 11.10.2018 13

Myötätuntouupumus / sijaistraumatisoituminen Figley: Myötätuntouupumus on tila, jolle on ominaista jännittyneisyys ja varautuneisuus kohdatessa yksilöllistä tai kumulatiivista asiakkaan traumaa. Oireina ovat mm. asiakkaan kokemusten siirtyminen omiksi kokemuksiksi, asiakkaan kokemuksista muistuttavien paikkojen, ihmisten ja tilanteiden välttäminen ja ylivirittyneisyys. Usein tilanteeseen liittyy myös työperäinen ylirasitus. Myötätuntouupumuksessa pinnalla ovat usein syyllisyyden tunteet siitä, ettei tehnyt tarpeeksi. Ilmiö on yleinen: Jossain muodossa sekä myötätunto- että työuupumus kohtaa jossain työuran vaiheessa lähes kaikkia auttajia. Ongelmaa ei ole aina helppo myöntää ja avun hakeminen voidaan kokea epäonnistumisena ja häpeällisenä. 11.10.2018 14

Hälytysmerkkejä Ilon katoaminen toiminnasta Ärtyneisyys Univaikeudet Huumorintajun katoaminen Jatkuva väsymys Asioiden unohtelu Aikaansaamattomuus Usein toistuva päänsärky Kohonnut verenpaine Keskittymisvaikeudet Kyynisyys Avuttomuuden tunne, itsen aliarviointi, turtuminen, eristyneisyyden tunne Muutokset maailmankuvassa, maailma on paha ja vaarallinen Muutokset sosiaalisissa suhteissa esim. apatia, ylihuolehtivuus Epäpätevyyden tunteet töissä, motivaation puute Kuormittavien tunteiden sietokyky heikentyy Kyvyttömyys ylläpitää vakaata minäkuvaa Pelastusfantasioiden kehittäminen 11.10.2018 15

Työkyvyn ja ammatillisuuden ylläpito Vahva ammatillinen osaaminen Ammatillinen tuki, työnohjaus Oma psyykkinen hyvinvointi Työn vastapainona vapaa-aika 11.10.2018 16

Työkyvyn ylläpito (Melvin 2015) Työssä Vakiintunet käytännöt (rituaalit) Vertaistuki Työn ja yksityiselämän tasapaino Jälkipuinti-istunnot Rajojen asettaminen ( sanoa ei ) Jämäkkyys Itsereflektio Työvapaat Työtehtävien vaihtelu Jatkokoulutus Henkilökohtaisessa elämässä Oman haavoittuvuuden tunnistaminen Unirytmi Työn ja yksityiselämän tasapaino Rentoutumiskeinot, harrastukset Henkiset/hengelliset tarpeet 11.10.2018 17