Mitä on Compassion Fatigue?
|
|
- Teemu Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä on Compassion Fatigue? Leo Nyqvist
2 Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin sodan veteraanit (PTSD, TPSR) 1970-luku: naiset (turvakodit) 1990: lapset (kokija ja näkijä, lasten oikeudet) 2000-luku: auttajat (sijaistraumatisoituminen) Mukaellen Per Isdal 2014
3 Traumaperäinen stressireaktio (PTSD) Normaali reaktio musertavan kokemuksen yhteydessä Oireet: huoli, takautumat, painajaiset, tunnetilan vaihtelut, yleinen ahdistuneisuus, välttely, tunnottomuus, keskittymis- ja muistivaikeudet, univaikeudet, lihasjännitys, ruoansulatusvaivat, päänsärky ja muut somaattiset oireet Yhdysvalloissa PTSD:n prevalenssi aikuisväestössä on 7.8 %; naisista 88 %:lla ja miehistä 79 %:lla on jokin oheisdiagnoosi, useimmiten ahdistuneisuushäiriö, masennus tai päihdeongelma (Stamm 2002)
4 Auttajan trauman ja emotionaalisen kuormituksen käsitteet
5 Sijaistraumatisoituminen Secondary victimization (Figley 1982) Secondary traumatic stress (Figley 1983; Stamm 1995) traumatologinen oirekäsite Vicarious traumatization (McCann & Perlman 1990) stressi, joka seuraa tunnetason paneutumista asiakkaan traumaattiseen kokemukseen (empathic strain) kognitiivinen muutosprosessi Suomenkielinen kirjallisuus (Reunanen & Holma 2011): sijaistraumatisoituminen toissijainen traumatisoituminen epäsuora altistuminen traumalle
6 Compassion Fatigue Käsite on melko uusi, se esiintyi ensimmäistä kertaa v hoitotieteen aikakauslehdessä koskien ensiavun sairaanhoitajien työtä, kun kohdataan vakavasti loukkaantuneita ja/tai kuolevia ihmisiä Compassion feeling of deep sympathy and sorrow for another who is stricken by suffering or misfortune, accompanied by a strong desire to alleviate the pain or remove its cause (Webster s 1989) syvä tietoisuus toisen kärsimyksestä ja halu lievittää sitä Fatigue väsymys, uupumus Myötätuntouupumus
7 Jatkuu Figley (1995) ehdotti ensisijaisen ja toissijaisen PTSD:n käsitteitä (PTSD ja STSD), ja kehitti käsitteen compassion fatigue kuvaamaan traumatisoituneen kohtaamisesta johtuvaa toissijaista STSD-syndroomaa Työuupumus, loppuunpalaminen (burnout) seurausta turhautumisesta, voimattomuudesta ja kyvyttömyydestä saavuttaa oman työn tavoitteita Ilmiöön liittyy psykofysiologisia oireita, kuten univaikeudet, päänsärky, ärtyneisyys, aggressiivisuus sekä fyysinen ja henkinen uupumus muina oireina mainitaan tunteettomuus, pessimismi, kyynisyys, työpaikan vuorovaikutusongelmat ja työtehtävistä selviytymisen vaikeudet
8 Jatkuu CF voi kehittyä hyvinkin nopeasti sitoutumisessa emotionaalisesti vaativien asiakkaiden kohtaamiseen ja auttamiseen, burnout muodostuu vähitellen työntekijän altistuessa koko ajan tunnetason ja organisaation asettamille vaatimuksille (P)CF voidaan nähdä toissijaisen traumatisoitumisen ja työuupumuksen yhdistelmänä, kuvaa yleisesti emotionaalista ja fyysistä uupumista tilaa kuvaava käsite
9 Jatkuu Vastatransferenssi (countertransference) tiedostamaton uhrin trauman suhteuttaminen ja sisäistäminen auttajan taholta jälkimmäinen toteutuu usein sanattomasti ilmein ja nyökkäyksin kun verbaalinen ilmaisu ei ole mahdollista Wilson ym. (1994) ovat jakaneet vastatransferenssin piirteet PTSD:n kohtaamisessa intrusiivisiin ja vältteleviin, joista ensimmäiseen kuuluvia piirteitä ovat rajojen ylittäminen, ylisitoutuminen, keskinäinen riippuvuus ja patologinen leimautuminen, jälkimmäiseen vetäytyminen, turtuneisuus, älyllistäminen ja kieltäminen
10 Jatkuu Työntekijät voivat tuoda asiakassuhteeseen omat ajankohtaiset tai aikaisemmat stressitekijät ja traumat, jolloin auttajaa saattaa viehättää samankaltaiset ongelmat asiakkaassaan Auttajan tiedostamaton transferenssi voi herättää vastatransferenssin asiakkaassa, mikä pahentaa alkuperäistä traumaa (Figley 1995)
11 Kun auttaja ei kestä Kovetamme, turrutamme ja kuoletamme liikaa Etäännytämme tai sanoudumme irti Emme kuule, mitä asiakas sanoo, vaihdamme puheenaihetta Moitimme, tuomitsemme, syytämme mielessämme tai avoimesti Vaivumme toivottomuuteen, jaksamattomuuteen, luovutamme Menetämme malttimme ja samalla ammatillisuutemme Leo Nyqvist Lähde: G. Schulman 2006
12 Olen muuttunut ihmisenä, näen painajaisia öisin, koen takautumia ja kummallisia asioita pääni sisällä. Kärsin päänsärystä ja mahavaivoista. Olen menettänyt toivoni ja tunnen olevani totaalisen hyödytön ihmisenä. Joskus mieleni on tehnyt riistää henki asiakkaaltani ja tulee kummallinen tunne, että pitäisi erota puolisostani. Minusta tuntuu, että väkivallantekijöitä, pedofiilejä ja raiskaajia on kaikkialla enkä tahdo uskaltaa päästää lapsiani ulos kotoa. Viihdyn yksikseni, riitelen työpaikalla, ja mielestäni muut ovat lähinnä idiootteja. Tunnen vihaa sisälläni tiettyjä asioita ja ihmisiä kohtaan. En jaksa olla tekemisissä muiden kanssa, vaan viihdyn paremmin yksikseni TV:n roskaviihteen parissa. Romanttiset komediat ovat nykyisin mieleeni. Häpeän itseäni. Muuten kaikki on ok! (Per Isdal, luento Smittet av vold 2012)
13 CF ja moraalinen stressi Sosiaali- ja terveydenhuollossa kohdataan runsaasti asiakkaita, jotka ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti marginaalissa, joilla esiintyy fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia sekä käyttäytyvät moraalisesti hylättävästi (väkivaltaisuus, rikollisuus) CF ja moraalinen stressi voidaan nähdä myös osana samaa kokonaisuutta (Forster 2009) CF on siten samanaikaisesti sekä emotionaalinen että moraalinen kokemus
14 Altistumisen keskeiset osatekijät Vakavuus miten vaarallisia ja pahoja asioita käsitellään Toistuvuus miten usein niitä kohdataan Turvallinen tila onko mahdollisuus saada huolenpitoa ja tukea Henkilöhistoria ja elämäntilanne Lähde: Isdal 2014
15 SR Silencing Response Conspiracy of silence, Holokaustin selviytyjät (Yael Danieli 1984) auttajan reaktio, joka rakentuu tämän toimintaa ohjaaville oletuksille, joihin kuuluvat traumaattisen aineksen ulkoistaminen, sivuuttaminen, vähättely ja laiminlyönti (Baranowsky 2002) kyse ei ole syytöksestä, vaan ilmiön tunnistamisesta osana omaa ammatillista reflektiota ilmiön tunnistaminen mahdollistaa nopeamman paluun aitoon kohtaamiseen, dialogiin ja terapeuttiseen vaikuttavuuteen Baranowski katsoo SR:n olevan CF:n osatekijä
16 CF - yhteenveto Kirjallisuuden pohjalta tehtäviä johtopäätöksiä emotionaalisesti kuormittavassa työssä toissijaisen traumatisoitumisen ja työuupumuksen yhdistelmä tilaa kuvaava käsite (vrt. oireenmukainen tai muutoskäsite) moraalinen aspekti mukana vastatransferenssi
17 Perheväkivaltatyöntekijän sijaistraumatisoituminen Fyysinen väsymys, vaikeus rentoutua, jännittyneisyys, ylivirittyneisyys, fyysinen painon tunne rinnassa Emotionaalinen reagointi: turhautuminen, ärtymys, kiukku, emotionaalinen väsymys, tyhjyyden tunne, asiakkaan tunteisiin mukaan menemisestä seuraava ahdistus ja toivottomuuden tunne sekä työn raskaudesta johtuva ahdistuneisuus Sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä muutoksia esiintyi suhteessa perheeseen, parisuhteeseen ja muihin kontakteihin, muutokset maailmankuvassa Reunanen & Holma 2011
18 Selviytymiskeinot Työssä: kokemusten jakaminen ja keskustelu työkavereiden kanssa, purkukeskustelut, työnohjaus, tunteiden käsittely puhumisen, draaman tai kirjoittamisen avulla, monipuolinen työnkuva, työn rytmitys ja sisällöstä päättäminen, virkistäytyminen, huumori, työpaikan ilmapiiri ja turvallisuus, parityöskentely Vapaa-ajalla: työn vastapainona liikunta, ulkoilu, luonto, valo, meri, matkustelu, valokuvaus, lukeminen ujne., ajan viettäminen perheen, ystävien ja lemmikkien kanssa, oma aika, hiljaisuus, itsensä hemmottelu, rukoilu Reunanen & Holma 2011
19 Selviytymisstrategiat Työn piirissä Vakiintunet käytännöt (rituaali) Vertaistuki Työn ja yksityiselämän tasapaino Jälkipuinti-istunnot Rajojen asettaminen ( sanoa ei ) Jämäkkyys Työvapaat Työtehtävien vaihtelu Jatkokoulutus Henkilökohtaiset Oman haavoittuvuuden tunnistaminen Unirytmi Työn ja yksityiselämän tasapaino Rentoutumiskeinot, harrastukset Rajojen asettaminen Itsereflektio Henkiset/hengelliset tarpeet Lähde: Melvin 2015
20 Valmistautumattomana kentälle Työntekijät tulevat oppilaitoksesta kentälle valmistautumattomina siihen, mitä rankka työ vaikuttaa itseen työntekijänä Ammatillisuusideaali on vahva (ei uskalla reagoida) Älä ota töitä kotiin mukaan ikään kuin olisi olemassa jonkinlainen päällä/pois -nappi
21 Kolme vastuuta väkivaltatyössä 1) Johdon vastuu työympäristöstä huolehtiminen, työsuojeluasia 2) Vastuu toisistamme työtovereina työyhteisössä 3) Vastuu itsestämme kiinnitä asiaan huomiota kerro asiasta eteenpäin pidä huolta itsestäsi Lähde: Isdal 2014
Uhrin haavoittuvuuden tunnistaminen ja sensitiivinen kohtelu
Uhrin haavoittuvuuden tunnistaminen ja sensitiivinen kohtelu Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Katja-Mari Ottelin, vastaava kriisityöntekijä, psykologi, psykoterapeutti
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotKuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta
Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta Erityistason traumapsykoterapiakoulutuksen opinnäytetyö 2013 Sirpa Hirvimäki ja Maria Wiik-Kortell Ohjaajat Jukka Jylhä ja Jarno Katajisto
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotDefusing-osaamisesta on hyötyä
Defusing-osaamisesta on hyötyä Inka Poikela 21.10.2017 Psykososiaalisen tuen tarve näkyväksi Erilaiset kriisitilanteet Suomessa ja ulkomailla Sodat Suuronnettomuudet ja muut kriisitilanteet Suomessa 1990-luvun
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.
MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotNUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen
NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotStressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012
Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotTyöntekijän jaksaminen
Työntekijän jaksaminen Työntekijän subjektiiviseen kokemukseen vaikuttavat tekijät työyhteisö, organisaatio, työnohjaus TYÖNTEKIJÄ vuorovaikutus, kontakti, kohtaaminen ASIAKAS elämänhistoria, koulutus,
LisätiedotNuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.
Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin
LisätiedotFyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu
Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotMyötätunto työssä: myötätunnon myönteinen vaikutus ja myötätuntouupumisen riski
Valtakunnallinen väkivaltatyön seminaari 17.-18.9.2015 Myötätunto työssä: myötätunnon myönteinen vaikutus ja myötätuntouupumisen riski Leena Nissinen psykoterapeutti, työnohjaaja www.acoma.fi Myötätunto
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotTERVETULOA! yhteistä elämää
TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä
LisätiedotPERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1
PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda
LisätiedotDefusing Näin IUPL:lla
Defusing 16.11.2012 Näin IUPL:lla MIKSI Debriefing-prosessi on erityisesti kehitetty estämään tai lieventämään rankoissa olosuhteissa työskentelevien ihmisten riskiä saada traumaperäinen stressihäiriö
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas
Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Maria Vuorilehto 8.2.13 Mielen hälytystila - ahdistus psyykkisenä ilmiönä Huoli - huolestuneisuus Hätä tuskaisuus Pelko Jännittyneisyys - vaikeus rentoutua stressi
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotVoimavarat vähissä mikä avuksi?
Voimavarat vähissä mikä avuksi? Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 3.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tärkeimmät asiat, joita käsiteltiin omaisneuvonnassa Tampereella vuonna 2013
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotOHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY
OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY TARMO ALASTALO Työyhteisövalmentaja/Työnohjaaja, STOry:n jäsen Työyhteisösovittelija, Suomen sovittelufoorumi ry:n jäsen Rikos- ja riita-asioiden
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotJanne Hassinen, työnohjaaja, psykoterapeutti: Sijaistraumatisoituminen maahanmuuttajatyössä
Vaasan seudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirenkaan syysseminaari 11.11.2010 Maahanmuuttajasta opiskelijaksi? Janne Hassinen, työnohjaaja, psykoterapeutti: Sijaistraumatisoituminen maahanmuuttajatyössä
LisätiedotAlkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11
Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa
LisätiedotPARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus
PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten
LisätiedotVoiko myötätunto uuvuttaa? Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. 2007
Voiko myötätunto uuvuttaa? Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. 2007 Myötätunto ja emotionaalinen kuormittavuus Toisen tilanne, tarina synnyttää myötätuntoisia ajatuksia
LisätiedotLähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä
Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotAUTTAJAN JAKSAMINEN STEPPI-MESSUT , SEINÄJOKI PROJEKTITYÖNTEKIJÄT KRISTA HAKALA JA TIINA RINTAMÄKI VOIMAA ARKEEN-KURSSITOIMINTA, EPSHP
AUTTAJAN JAKSAMINEN STEPPI-MESSUT 8.5.2019, SEINÄJOKI PROJEKTITYÖNTEKIJÄT KRISTA HAKALA JA TIINA RINTAMÄKI VOIMAA ARKEEN-KURSSITOIMINTA, EPSHP TIETOINEN ISTUMINEN Istu lattialla tai tuolin reunalla ryhdikkäästi.
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotKotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström
Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten
LisätiedotHYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:
HYVINVOINTITAPAAMINEN 1. tapaaminen / 20 Omaisen syntymävuosi Siviilisääty LÄHEISEN TAUSTATIEDOT Läheiseni on 1. puoliso 3. sisar / veli 2. lapsi 4. joku muu, kuka Syntymävuosi Missä / miten asuu? Diagnoosi(t)
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotTiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotPienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist
Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet 14.11.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ja päihteet Huono suomalainen viinapää (Veli Verkko) Ajatus väkivaltatyöstä
LisätiedotSupermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013
Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola
LisätiedotJAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ
JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotLiite 4. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tunnistetut psykososiaaliset vaikeudet (n = 175) aivotoiminnanhäiriökohtaisesti
Pitkänen T, Levola J, Tourunen J, Kaskela T, Holopainen A. Aivotoiminnan häiriöiden yhteydessä yleisesti koetut psykososiaaliset vaikeudet. PARADISE24-kyselyn tutkimusperusta. Helsinki: Kela, Sosiaali-
LisätiedotJaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
LisätiedotJaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.
LisätiedotKriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen
Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
LisätiedotLapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi
1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
LisätiedotTT Panu Pihkala, Varkaus,
TT Panu Pihkala, Varkaus, 7.6.2019 Oletko kohdannut ympäristöahdistusta tai ilmastoahdistusta? Mitä ajatuksia (tai tunteita) teema sinussa herättää? Sulamista tapahtunut; mutta mitä talvi on tuonut tullessaan?
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotLäheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotVAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN
VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotPsyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen
Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Kriisit Jokainen meistä voi joutua kriisiin Kriisi on yksilön psyykkinen tilanne sellaisessa ulkoisessa tapahtumassa, joka on omiaan uhkaamaan yksilön fyysistä
LisätiedotRAJANSA KAIKELLA Miten ehkäistä myötätuntouupumista 28.2.2014. Psykoterapeutti, työnohjaajaleena Nissinen www.acoma.fi
RAJANSA KAIKELLA Miten ehkäistä myötätuntouupumista 28.2.2014 Psykoterapeutti, työnohjaajaleena Nissinen www.acoma.fi Odotus, että voisimme lähes päivittäin olla yhteydessä inhimillisiin tragedioihin [ja
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotMies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist
Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta 18.05.2017 Leo Nyqvist Väkivalta ilmiönä Louise Bourgeois Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin
LisätiedotEMPATIA KRIISIAUTTAMISESSA. Kriisityöntekijöiden kokemuksia myötätuntostressistä ja työhyvinvoinnista Kuopion Kriisikeskuksella
EMPATIA KRIISIAUTTAMISESSA Kriisityöntekijöiden kokemuksia myötätuntostressistä ja työhyvinvoinnista Kuopion Kriisikeskuksella Saija Oittinen Pro gradu -tutkielma Sosiaalipsykologia Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotOmaisen kohtaamisen prosessi
Omaisen kohtaamisen prosessi www.omaiset-tampere.fi www.omaisetep.fi Läheisen sairastuminen on aina kriisi koko perheelle. Omaisen, jonka läheisellä on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia,
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotIkääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta Päivi Helakallio. Copyright Suvanto ry 2015
Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta Päivi Helakallio VANHUSTYÖN ASIANTUNTIJUUS Ensi- ja turvakotien liitto ry Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Vanhustyön keskusliitto ry
LisätiedotPSYYKKISESTI OIREILEVAN OPPILAAN TUKI JA HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA. Kajaani Mira Talala KM, Kognitiivinen psykoterapeutti
PSYYKKISESTI OIREILEVAN OPPILAAN TUKI JA HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA Kajaani 8.2.2018 Mira Talala KM, Kognitiivinen psykoterapeutti OPPILAAN HAASTEELLISEN KÄYTÖKSEN TAKANA ON AINA JOKU (PSYKOSOSIAALINEN)
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotTyökaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010
Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen
LisätiedotTunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta
Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas
LisätiedotTyöhyvinvointiopas henkilökohtaisille avustajille
Työhyvinvointiopas henkilökohtaisille avustajille (Tiivistelmä) Janita Koivuranta Marraskuu 2017 Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) kuntoutuksen
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotMielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL
Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen
LisätiedotStressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?
Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotAjanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKoulutuspäivän tavoite
Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotEmotionaalinen kaltoinkohtelu
Emotionaalinen kaltoinkohtelu Pia Keiski, TtT, sh, työnohjaaja opiskelija Lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu Väkivalta, vaino ja ero seminaari 22.8.2018 Kotka Miksi minä tutkin emotionaalista kaltoinkohtelua
LisätiedotKEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri
KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN Satu Nevalainen 19.3.2019 Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri STRESSI & PALAUTUMINEN -Stressiksi tila, jossa keho mukautuu ja reagoi fyysisesti ja psyykkisesti
Lisätiedot