Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Transkriptio

1 Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, Helsinki Puh Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

2 Miltä rikosprosessi näyttää rikoksen uhrin näkökulmasta Määritteleekö uhri teon rikokseksi? Ilmoittaako hän raiskauksesta poliisille? Miten uhri pystyy toimimaan rikosprosessissa? Saako hän tarvitsemansa avun ja tuen? Pääseekö raiskauksen uhri oikeuksiinsa? Mikä raiskauksen uhrille on tärkeää rikosprosessissa?

3 Seksuaalisen väkivallan tunnistaminen Yhteiskunnallinen kysymys Ilmapiiri: miten suhtaudutaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan Minkälaisia tekoja käsitellään mediassa Vaikuttaa myös yksilötasolla niin oikeudellisiin toimijoihin kuin seksuaalisen väkivallan uhreihinkin

4 Seksuaalisen väkivallan aiheuttamat seuraukset Haavoittava kokemus Itsensä syyllistäminen voimakasta Häpeä tapahtuneesta Huoli siitä, miten raiskauksen uhriin suhtaudutaan Murtaa toimijuutta

5 Raiskaustrauma Eri vaiheita: erilaisia oireita Yksilökohtaista: seuraukset vaihtelevat, ihmiset reagoivat eri tavalla Yksilöiden kyky selviytyä vaihtelee: toiset ihmiset ovat huonommassa/ haavoittuvammassa asemassa

6 Mitä raiskauksen uhri haluaa rikosprosessilta Tehokkuutta? Rikoksentekijälle rangaistuksen? Oikeudenmukaisen prosessin?

7 Miten raiskauksia käsitellään rikosoikeudellisessa järjestelmässä? Tunnistaminen: raiskaus avioliitossa Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Tunnusmerkistöt: väkivaltaa/suostumus? Syyteoikeuden järjestely

8 Miten paljon raiskauksia tapahtuu? Suurin osa raiskauksista ei tule koskaan poliisin tietoon; mm. häpeä, itsesyytökset, pelko syynä. Mitä läheisempi suhde tekijän ja uhrin välillä on, sitä korkeampi on ilmoittamiskynnys. Uhrikyselyitä voidaan käyttää lähteenä, mutta edes kyselyiden perusteella ei pystytä luotettavasti selvittämään seksuaalisen väkivallan yleisyyttä.

9 Naisuhri 2006: Seksuaalinen väkivalta Yritetty pakottaa seksuaaliseen kanssakäymiseen N % parisuhteen ulkopuolella ,9 nykyisessä parisuhteessa ,6 entisessä parisuhteessa ,3 Pakotettu seksuaaliseen kanssakäymiseen parisuhteen ulkopuolella ,4 nykyisessä parisuhteessa ,5 entisessä parisuhteessa ,3 Pakotettu seksuaaliseen kanssakäymiseen, kun ei kyennyt puolustautumaan parisuhteen ulkopuolella ,0 nykyisessä parisuhteessa ,6 entisessä parisuhteessa ,2 Lähde: Piispa ym. 2006, julkaisematon taulukko

10 Poliisin tietoon tulleet raiskaukset (RL 20:1-3) vuosina Lähde: Tilastokeskus

11 Poliisin tietoon tulleet raiskaukset (RL 20:1-3) ja päärikoksena syytetyt ja tuomitut vuosina P ol i i si n ti etoon Syytetyt T uomi tut Lähde: Laskettu Tilastokeskuksen luvuista

12 Miksi niin harva poliisille ilmoitettu raiskaus etenee tuomioistuimeen asti?

13 Rikosprosessin tehostuminen vuoden 1999 seksuaalirikosuudistuksen jälkeen: Raiskausten ilmoittaminen poliisille on lisääntynyt. Poliisi ilmoittaa enemmän rikoksia syyttäjälle. Syytteiden määrä on lisääntynyt. Rangaistukseen tuomittujen lukumäärä on kasvanut.

14 Raiskauksista (RL 20:1-3) käräjäoikeuksissa annetut tuomiot vuosina Päärikos Kaikki Lähde: Laskettu Tilastokeskuksen luvuista

15 Raiskausrikoksista (RL 20:1-3) annetut tuomiot vuosina Sukupuoliyht eyt een pakot t aminen ja sen yrit ys Raiskaus ja sen yrit ys Törkeä raiskaus ja sen yrit ys Lähde: Tilastokeskus (Kaikki syyksi lukevat rikokset)

16 Lähde: Laskettu Tilastokeskuksen luvuista (päärikos)

17 Rangaistuskäytännöstä Raiskauksesta (20:1) tuomitaan yleensä n. 2 vuotta ehdotonta vankeutta Törkeästä raiskauksesta (RL 20:2) tuomitaan yleensä n. 3-4 vuotta ehdotonta vankeutta Sukupuoliyhteyteen pakottamisesta (RL 20:3) tuomitaan yleensä n. 1 vuosi ehdollista vankeutta

18 Tulkintavaikeuksia oikeuskäytännöissä: Tunnusmerkistöjen valintaan liittyvissä kysymyksissä => käräjäoikeuskäytäntö saattaa olla epäyhtenäinen. Syyttäjien syyttämättäjättämiskäytäntö (puuttuvan näytön arviointi). Syytteiden hylkäämisprosentti korkeampi kuin muissa rikoksissa.

19 Rikoksen uhrille tärkeintä: Kokemus oikeudenmukaisesta rikosprosessista erittäin tärkeää.

20 Oikeudenmukaisuuden kokemuksessa oleellista: Sensitiivinen kohteleminen avainasemassa. Otetaan rikosilmoitus vakavasti. Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen. Oikeudenkäynti: valmistautuminen, pelko rikoksentekijän kohtaamisesta, tietoa.

21 Palautetta poliisista Myönteistä: ammatillisuus, rauhallisuus, henkinen tukeminen Kielteistä: ei kunnioitettu yksityisyyttä, epäusko, vähättely

22 Rikosprosessin tehokkuudesta Rikosta tutkitaan (edes yritetään tutkia). Päätösten perusteleminen. Erityinen tuen tarve esim. SJP/syytteen hylkääminen. Keskeistä ei rangaistuksen ankaruus, vaan tunnustuksen saaminen koetulle vääryydelle

23 Rikosprosessi viranomaisten näkökulmasta Raiskauksen uhrin sensitiivinen kohteleminen edistää paitsi uhrin selviytymistä, myös rikostutkintaa. Oikeusviranomaisten koulutus (mm. raiskaustraumasta). Erikoistuminen. Työntekijöiden henkinen jaksaminen/hyvinvointi.

24 Tiedottamista parannettava Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista ja velvollisuuksista Tietoa esitutkinnan tuloksista Mitä tapahtuu rikosprosessin aikana Mitä rikoksen uhrilta odotetaan oikeudenkäynnissä Tietoa ymmärrettävässä muodossa (kaikki kerrottu ei pysy muistissa)

25 Muita kehittämisehdotuksia Tukihenkilön käyttö kuulustelussa lisäisi uhrin turvallisuuden tunnetta. Kannustettava uhria hakemaan traumaattiseen kriisiin psyykkistä tukea. Syyttäjän neuvottelisi uhrin kanssa ennen SJP:n tekemistä. Avustaja mukaan viimeistään oikeudenkäyntiin. Rikoksen aiheuttamien vahinkojen selvittämisessä parannettavaa.

26 Rikosuhripäivystys puh Raiskauskriisikeskus Tukinainen puh Naisten Linja puh

27 Oheislukemistoa Kainulainen, Heini (2004). Raiskattu? Tutkimus raiskausten käsittelemisestä rikosprosessissa. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 212 & Tilastokeskus, Oikeus 2004:16. Raijas, Riitta (2001). Raiskaustrauman vaikutus uhrin toimimiseen oikeusjärjestelmässä. Oikeus 3/2001, Lappi-Seppälä, Tapio & Hinkkanen, Ville (2004). Selvityksiä raiskausrangaistuksista ja rangaistuskäytännön yhtenäisyydestä. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 61. Honkatukia, Päivi (2011). Uhrit rikosprosessissa. Haavoittuvuus, palvelut ja kohtelu. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 252. Selvityksiä raiskausrikoksista. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 13/2012.