Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018
Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta koko perheelle
Hyvinvointikasvatus Ruokakasvatus Syömisen taito Uusien ruokien oppiminen Terveelliset elämäntavat Sanasto Asenteet ja ruokasuhde Käytöstavat Kulttuuri
Jaettu vastuu Ruokakasvatusta toteutetaan Kotona Varhaiskasvatuksessa Koulussa Yhteispeli ja viestintä tärkeää
Kasvatus alkaa aikaisin Lapsen makumaailma alkaa kehittymään jo kohdussa Lapsiveden kautta ensimmäiset makumuistot Vastasyntyneelle nälkä on kipua nälkäviestiin vastaaminen = turvallisuuden kokemus Turvallisuudentunnetta luodaan myös tämän jälkeen mm. säännöllisillä ruokailuilla Lapsuus on oppimisen parasta aikaa, jo opittua vaikeampi muuttaa vanhempana Ruokakasvatus etenee lapsen kehityksen ja taitojen mukaan
Leikki-ikäisen ruokaportaat
Epäilys kuuluu asiaan 2-3 -vuotiaalle lapselle neofobia eli uusien makujen vierastaminen on luontaista. Osa vierastaa vähemmän, osa enemmän, osa vähän aikaa, osa pidempään. Vaatii vanhemmilta Kärsivällisyyttä Kokeilukertoja (jopa 15 maistelua) Kannustusta Makuja ei kannata piilottaa ruoan sekaan, jottei lapsi tunne itseään huijatuksi. Maistelkaa, haistelkaa, sanoittakaa, näyttäkää mallia Ei haittaa jos et tykännyt tällä kertaa, hienoa että maistoit!
Kun tuntuu että mikään ei maistu Kannattaa pysähtyä ja miettiä Onko kyse neofobiasta vai hakeeko lapsi huomiota uhmaamalla ruokapöydässä? Miten ruokailutilanteet sujuvat, voisiko niitä rauhoittaa tai muuttaa? Miten on ruokarytmin ja napostelun laita? Säännöllinen ruokailu ja ateria-ajat tukevat lapsen normaalia ruokahalun säätelyä Tulikohan tuputettua liikaa? Houkutus tähän on suuri, jos ruokailu ei mene niin kuin on suunniteltu Asiasta ei tehdä lapsen kuullen suurta numeroa Hyvä muistaa, että nirsoilu on yleistä leikki-iässä Jos paino- ja pituuskehitys on normaalia, ei vielä syytä huoleen Monesti välipalatyyppiset ruoat maistuvat paremmin, huomio etenkin näiden laatuun
Uudet maut ja makukoulu Kaikki aistit mukaan! Lapsi oppii kiinnostumalla, tutkimalla, kokeilemalla ja leikkimällä Myös ruokailutavat ja uudet maut Lapsi ei huomaa itse oppivansa Huomaa ja kehu! Makukoulu Miltä näyttää? Miltä tuoksuu? Miltä kuulostaa? Miltä tuntuu suussa? Miltä maistuu? Ruoka ei ole hyvää tai pahaa, vaan sillä on erilaisia ominaisuuksia, joita opitaan tunnistamaan Kokeilkaa esimerkiksi hedelmäpeliä tai hajuvisaa maustepurkeissa!
Arvostusta aterialle Ruoka on arvokas osa arkea, ei pelkkää pakkoparsakaalia Hyvinvoinnin perusta Ruoanvalinta Yhdessä tekeminen ja syöminen Ruoan ja ruokailutilanteen arvostus Lapsi oppii katsomalla mallia, joten vanhempien (etenkin äidin) esimerkki ruokailutilanteessa on tärkeä Ruoan ei kuulu olla palkinto tai lohduke, eikä sillä uhkailla Ruokailo, osallisuus ja myönteiset ruokailutilanteet
Terveyttä ruoasta! Sama ruoka sopii koko perheelle (+1 v) Lautasmalli ja ruokapyramidi toimivat myös lapsille Suhteet samat, määrät vain pienempiä kuin aikuisilla Aikuinen päättää mitä syödään ja milloin, lapsi tietää paljonko jaksaa syödä Leikki-ikäisen voi antaa tehdä päätöksiä ohjatusti Syötkö jogurttia vai viiliä. Haluatko välipalaksi omenaa vai banaania?
Terveyttä ruoasta! Kasviksia joka aterialle Viljoista vähintään puolet täysjyvää Maitotuotteet ja lihat vähärasvaisina tai rasvattomina Suositaan vaaleita lihoja ja kasviproteiineja Kalaa 2-3 krt/vko Rasvan laatu kohdilleen 2/3 pehmeää rasvaa Ruoat vähäsuolaisina Herkut herkkuina
Lapsi syö mistä pitää. pitää siitä, mikä on tuttua. Tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein. -Susanna Anglé
Lähteet Syödään yhdessä ruokasuositus lapsiperheille. THL 2016 Terveyttä ja iloa ruoasta varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. THL 2018 Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere-menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena. Aila Koistinen ja Leena Ruhanen (toim.), 2009. Syohyvaa.fi/makukoulu http://ruukku.org/makukoulu/
Kiitos!