Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201800356 MMO Korhonen Marieme(SM), Johansson Elina(SM) 12.10.2018 Asia OSA; Komission tiedonanto: Lisää laillisia maahantuloväyliä Eurooppaan: olennainen osa tasapainoista ja kokonaisvaltaista muuttoliikepolitiikkaa Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi 12.9.2018 tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille koskien laillisten maahanmuuttoväylien kehittämistä. Laillisen maahanmuuton väylät ovat olennainen osa tasapainoista ja kokonaisvaltaista EU:n muuttoliikepolitiikkaa. Suomi pitää komission tiedonantoa koskien laillisten maahanmuuttoväylien kehittämistä tervetulleena. Suomi tukee komission tavoitetta uudistaa erityisosaajadirektiivi (ns. sinisen kortin direktiivi) ja neuvottelujen viemistä päätökseen kuluvalla lainsäädäntökaudella. Suomi tukee komission tavoitetta lisätä pakolaisten uudelleensijoittamista EU:n alueelle sekä unionin uudelleensijoittamiskehystä koskevan asetuksen nopeaa hyväksymistä. Suomi jatkaa aktiivisena uudelleensijoittajamaana ja pyrkii huomioimaan EU:n tavoitteet ja alueelliset prioriteetit kansallista kiintiöpakolaisten valintaa valmisteltaessa. Suomi pitää tärkeänä kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeiden hallintaan. Erityisesti EU:n ulkosuhdeyhteistyön osalta epäsäännöllisen muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen lähtö ja kauttakulkualueilla on tärkeässä asemassa. Komission ehdottamat laillisen maahanmuuton pilottiprojektit kiinnostuneiden jäsenmaiden ja keskeisten kolmansien maiden kesken voivat osaltaan tukea olemassa olevien laillisten väylien käyttöä. Suomi tukee komission pyrkimyksiä lisätä taloudellista tukea kotouttamistoimenpiteisiin sekä vahvistaa eri sidosryhmien osallistamista sekä sitouttamista kotouttamisessa. Pääasiallinen sisältö
2(8) 12.9.2018 julkaistu tiedonanto keskittyy uudelleensijoittamiseen, työvoiman maahanmuuttoon, kotouttamiseen sekä yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa. Komissio toteaa tiedonannossaan kehittäneensä vuodesta 2003 lähtien useita eri lainsäädäntöinstrumentteja, joiden tarkoituksena on paremmin hallita laillista maahanmuuttoa unionin alueelle. Samalla se kuitenkin toteaa, että jäsenvaltiot ovat edelleen ensisijaisesti toimivaltaisia määrittämään, kuinka paljon ne ottavat alueelleen työperusteisia maahanmuuttajia. Laillisen maahanmuuton lainsäädännön arvioimiseksi komissio on laatinut kahden viimeisen vuoden aikana fitness check kuntoarvioinnin, jonka tulokset se aikoo julkaista myöhemmin. Kuntoarvioinnissa arvioidaan voimassa olevan maahanmuuttolainsäädännön toimivuutta ja tuloksellisuutta ja pyritään tunnistamaan mahdolliset puutteet sekä pyritään yksinkertaistamaan sääntöjä, jotka koskevat eri ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten oleskelua, työskentelyä tai opiskelua EU:ssa. Työvoiman maahanmuutto ja erityisosaajadirektiivi (ns. sinisen kortin direktiivi) Komission mukaan työvoiman maahanmuuton hyvä hallinta ei ainoastaan auttaisi vähentämään laittomien reittien houkuttelevuutta, vaan sen myötä EU voisi myös houkutella alueelleen muuttajia, jotka vastaisivat työmarkkinoiden tarpeisiin, mikä puolestaan edistäisi yleistä hyvinvointia unionissa. Samalla hallittu työvoimaperäinen maahanmuutto vähentäisi osaltaan kannustimia maahanmuuttoon laittomien maahanmuuttoväylien kautta. Komissio viittaa tiedonannossaan mahdollisuuteen edetä kohti yhtenäisempiä työmarkkinoita Euroopan työvoimaviranomaisen (European Labour Authority = ELA) perustamisen myötä. Tämä sujuvoittaisi sen mukaan yhteistyötä ja koordinaatiota kansallisten työvoimaviranomaisten kesken. Komission asetusehdotus Euroopan työviranomaisen (ELA) perustamisesta (COM(2018) 131 lopullinen) sisältyy 13.3.2019 annettuun sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskevaan pakettiin. Komissio korostaa tiedonannossaan, että laillisten maahanmuuttoväylien kehittäminen on entistä tärkeämpää nykyisten ja tulevaisuuden trendien valossa. Tällä se viittaa Euroopan unionin väestökehityksen ja talouskasvun näkymiin. Tiedonannon mukaan tulevaisuuden trendit vaikuttavat tulevaisuudessa vahvemmin unionin tilanteeseen etenkin EU:n työikäisen väestöosuuden (15 64vuotiaiden) asteittaisen vähenemisen myötä. Lähitulevaisuudessa (vuosina 2015 2035) työikäisen väestön osuus unionin alueella tulee vähenemään 18,3 miljoonalla (n. 7 % lasku). Samaan aikaan kysyntä erityisosaamiselle todennäköisesti kasvaa yhteiskunnallisen ja teknologisen kehityksen myötä. Komission mukaan on odotettavissa, että korkeasti koulutettujen osaajien kysyntä ohittaa soveltuvan työvoiman tarjonnan, sillä arvioiden mukaan 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä syntyvistä työpaikoista edellyttää korkeaa koulutustasoa. Tiedonannossa todetaan, että vaikka unionin ensisijaisena tavoitteena on hyödyntää entistä paremmin nykyisiä osaajia ja inhimillistä pääomaa etenkin eurooppalaista työvoimaa kouluttamalla ja sen osaamista päivittämällä, myös hyvin hallitulla työvoiman maahanmuutolla voidaan vastata joihinkin unionin työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Tällä hetkellä EU:lla ei kuitenkaan komission mukaan ole parhaita mahdollisia edellytyksiä ja välineitä tarvitsemiensa työperäisten maahanmuuttajien houkuttelemiseksi kolmansista maista. Toistaiseksi EU:n kyky kilpailla työntekijöistä on ollut heikompi kuin muilla OECDmailla. Erityisesti EU:n kyky kilpailla korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista on reilusti heikompi kuin mitä sen taloudellinen painoarvo edellyttäisi. Kaikista korkeasti koulutetuista OECDmaihin vuosina 2015 2016 saapuneista muuttajista vain 25 prosenttia valitsi määränpääkseen EU:n; 75 prosenttia valitsi EU:n ulkopuolisen määränpään, joka oli useimmiten joko Yhdysvallat, Kanada tai Australia. Jäsenvaltioilla on toimivalta päättää, kuinka paljon ne ottavat kolmansista maista tulevia työperäisiä muuttajia alueelleen. Komissio kuitenkin muistuttaa, että EU:lla on sisämarkkinat, joten sen olisi toimittava yhtenäisesti suhteessa muuhun maailmaan saavuttaakseen mittakaavaetuja ja kilpaillakseen paremmin muiden merkittävien talousalueiden kanssa ammattitaitoisten ja erityisesti korkean osaamistason työntekijöiden houkuttelemisessa. Komission näkemyksen mukaan EUtasolla olisi Euroopan edun mukaista tehdä enemmän muuttajien ja työpaikkojen yhteensovittamisen parantamiseksi, ulkomaisten tutkintojen tunnustamiseksi ja maahanmuuttajien työperäisen liikkuvuuden helpottamiseksi sisämarkkinoilla. Vuonna 2009 annetun erityisosaajadirektiivin tavoitteena oli harmonisoida kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun ehtoja ja oikeuksia korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten. Sen oli tarkoitus lisätä EU:n kilpailukykyä ja taloudellista kasvua parantamalla EU:n valmiuksia houkutella korkeasti koulutettuja erityisosaajia kolmansista maista. Tarkoitus oli siten puuttua EU:n työmarkkinoilla esiintyviin työvoima sekä osaamisvajeisiin. Direktiivi ei ole kuitenkaan onnistunut vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja harmonisoinnin taso jäsenvaltioissa on jäänyt vähäiseksi. Toisaalta se ei ole myöskään onnistunut tuomaan lisäarvoa EU:n sisäisen liikkuvuuden kannalta. Komissio antoi tältä pohjalta kesäkuussa 2016 ehdotuksensa uudeksi direktiiviksi. Komission ehdotuksen tavoite on uudistaa EU:n sinistä korttia samalla korvaten nykyiset kansalliset rinnakkaisjärjestelmät EU:n laajuisella järjestelmällä. Tiedonannon mukaan esitetyn uudistusehdotuksen tavoitteena on tehdä direktiivin mukaisesta sinisestä kortista houkuttelevampi luomalla yhtenäinen koko unionin kattava järjestelmä joustavine maahanpääsyedellytyksineen. Neuvoston mandaatti kolmikantaneuvottelujen (ns. trilogit) aloittamiseksi Euroopan parlamentin ja komission välillä hyväksyttiin heinäkuussa 2017. Komissio toteaa tiedonannossaan, että toimielinten väliset neuvottelut sinisen kortin uudistamista koskevasta ehdotuksesta ovat tällä hetkellä pysähdyksissä. Komission mukaan Euroopan parlamentti tukee komission ehdotuksessa vahvistettuja tavoitteita ja lähestymistapaa, jäsenvaltioiden kanta neuvostossa on jakautunut eivätkä ne toistaiseksi ole päässeet yhteisymmärrykseen tavalla, joka toisi merkityksellistä lisäarvoa nykyiseen epätyydyttävään järjestelyyn. Kynnyskysymykseksi on muodostunut direktiivin suhde kansallisiin lupajärjestelmiin. Neuvoston kannassa päädyttiin näkemykseen, jonka mukaan jäsenvaltioilla tulisi säilyä mahdollisuus täysiin päällekkäisiin lupajärjestelmiin. Komissio ja parlamentti ovat kuitenkin selkeästi ilmoittaneet että ne eivät päällekkäisiä lupajärjestelmiä hyväksy. 3(8)
4(8) Suomi on ollut valmis hyväksymään kompromissiratkaisun. Suomen ydintavoitteena on nykyistä joustavampi direktiivi ja erityisesti mahdollisuus asettaa sinisen kortin edellyttämä palkkakynnys merkittävästi nykyistä alemmalle tasolle. Täten Suomi on ollut valmis lähtemään siitä lähtökohdasta että sininen kortti myönnettäisiin jatkossa kaikille niille erityisasiantuntijoille, jotka sen ehdot täyttävät. Kansallisten, joustavampien lupajärjestelmien rooli olisi tällöin täydentävä. Komission suositus: Komissio kehottaa neuvostoa sopimaan nopeasti kannasta, joka tuo todellista lisäarvoa nykyiseen siniseen korttiin verrattuna. Komission mukaan siten voidaan jatkaa neuvotteluja kunnianhimoiseen sopimukseen pääsemiseksi Euroopan parlamentin kanssa ja siten varmistaa, että komission ehdottama EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin uudistus hyväksytään ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Uudelleensijoittaminen EU:n uudelleensijoittamisohjelmilla on vuodesta 2015 lähtien autettu 38 000:ta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevaa saamaan suojaa EU:ssa. Lisäksi komission syyskuussa 2017 antamalla uudella uudelleensijoittamisohjelmalla tavoitellaan 50 000 henkilön uudelleensijoittamista unioniin. Komissio kehottaa jäsenmaita täyttämään osuutensa tavoitteesta. Samaan aikaan olisi komission mukaan myös otettava käyttöön jäsennelty unionin uudelleensijoittamiskehys. Tämän vuoksi se antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksen unionin uudelleensijoittamiskehystä koskevaksi asetukseksi, joka yhdenmukaistaisi jäsenvaltioiden uudelleensijoittamismenettelyjä. Komissio nostaa tiedonannossaan esille myös mahdollisuuden yksityisten rahoittamisohjelmien (ns. private sponsorship) hyödyntämiseen uudelleensijoittamisen edistämiseksi unionissa. Niiden tarkoituksena olisi täydentää jo olemassa olevia uudellensijoittamisohjelmia kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille. Komission suositukset: Komissio kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan toteuttaakseen lupauksensa sijoittaa uudelleen 50 000 henkilöä EU:n nykyisen uudelleensijoittamisjärjestelmän kautta. Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa käydyissä kolmikantaneuvotteluissa on saavutettu merkittävää edistystä, joten neuvottelut on nyt saatettava päätökseen ja unionin uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus hyväksyttävä nopeasti. Yhteistyö kolmansien maiden kanssa Tiedonannon mukaan laillisten maahanmuuttoväylien kehittäminen on tärkeä osa yhteistyön tiivistämistä kolmansien maiden kanssa. Unionin on mahdollista olla vahvassa asemassa toimiessaan yhtenäisesti yhteistyössään kolmansien maiden kanssa.
5(8) Tiedonannon mukaan laillinen maahanmuutto olisi sisällytettävä täysimääräisesti osaksi EU:n ulkoista ulottuvuutta. Kehittyneempi ja jalostetumpi yhteistyö kolmansien maiden kanssa laillisen maahanmuuton kehittämisen osalta auttaa vähentämään laittomien maahanmuuttoväylien houkuttelevuutta tarjoamalla turvallisia ja laillisia vaihtoehtoja maahanmuuttajille. Tämä puolestaan helpottaa yhteistyötä laittoman maahanmuuton ennaltaehkäisyn osalta sekä paluun ja palauttamisen osalta. Komission mukaan laillisia maahantuloväyliä lisäämällä täydennetään merkittävällä tavalla komission tiedonantoa uudesta Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssista, jonka tarkoituksena on nostaa investointeja ja työpaikkoja koskeva kumppanuus uudelle tasolle Komission tiedonannon mukaan unioni on aktiivisesti pyrkinyt edistämään laillisen maahanmuuton elementtejä ulkosuhdepolitiikassaan etenkin yhteistyössä Afrikan maiden kanssa Vallettan toimintasuunnitelman puitteissa. Uusimpana toimena unioni on pyrkinyt edistämään laillisen maahanmuuton väyliä komission ehdottamien pilottiprojektien avulla. Pilottiprojektien edistyminen on kuitenkin ollut haasteellista, ja konkreettisia projekteja ei ole vielä käynnistynyt. Komission suositus: Komissio kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan täysipainoisesti lailliseen muuttoliikkeeseen liittyvien pilottiprojektien suunnitteluun ja tekemään siinä yhteistyötä tiettyjen Afrikan maiden kanssa, ja tulevaisuudessa myös muiden kolmansien maiden kanssa. Ensimmäiset hankkeet on määrä käynnistää vuoden loppuun mennessä. Komissio jatkaa jäsenvaltioiden tukemista näissä pyrkimyksissä tarjoamalla rahoitusta ja koordinoimalla toimia ja kannustaa siten yhteistyöhön muuttoliikkeen kokonaishallinnassa, myös palauttamis ja takaisinottoasioissa. Kotouttaminen Komission tiedonannon mukaan muuttoliikkeen parempi hallinta voidaan saavuttaa vain jos EU ja jäsenmaat lisäävät pyrkimyksiä laillisesti oleskelevien kolmannen maan kansalaisten kotouttamiseksi EU:ssa, sitouttamalla hallinnon eri tasot ja kansalaisyhteiskunnan. Komission on tarkoitus lisätä taloudellista tukea ehdotetussa monivuotisessa rahoituskehyksessä kotouttamistoimenpiteisiin ja vahvistaa eri sidosryhmien kuten taloudellisten ja sosiaalisten toimijoiden osallistumista kaikilla tasoilla. Komissio on toimeenpannut jo useita EU:n kotouttamisen toimintasuunnitelmassa (2016) mainittuja toimenpiteitä erityisesti työllisyyden edistämiseen liittyen osallistamalla työnantajia ja taloudellisia ja sosiaalisia kumppaneita. Lisäksi tukea on lisätty paikallisja aluetason toimintaan ja kehitetty osaamisen tunnistamista tukeva taitoprofiilityökalu jäsenmaille. Komission suositus: Komissio kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan investointeja kotouttamistoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat kaikkiin laillisesti oleskeleviin muuttajiin. Tähän tulisi pyrkiä entistä suuremmalla, kohdennetummalla ja koordinoidummalla EU:n rahoitustuella, jota ehdotettiin tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä joka olisi hyväksyttävä nopeasti sekä ottamalla mukaan
kaikki asiaankuuluvat eri tasojen sidosryhmät, mukaan lukien talouden ja yhteiskunnan toimijat. 6(8) Seuraavat askeleet Tiedonannossaan komissio kehottaa neuvostoa ja jäsenmaita saavuttamaan kolme keskeistä tavoitetta laillisten maahanmuuttoväylien kehittämiseksi: neuvoston on sovittava kannasta, jolla EU:n sinisen kortin järjestelmästä saadaan houkutteleva ja tehokas; jäsenvaltioiden on toteutettava lupauksensa 50 000 henkilön uudelleensijoittamisesta ja sovittava unionin uudelleensijoittamiskehyksestä; Jäsenvaltioita tulee osallistua täysipainoisesti pilottiprojektien suunnitteluun Afrikan maiden ja muiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Ensimmäiset hankkeet tulee käynnistää vuoden 2018 loppuun mennessä. Komissio tarjoaa rahoitusta ja käytännön tukea. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU(6)jaoston kirjallinen menettely: 5.10.10.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat COM(2018) 635 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Elina Johansson, SM/MMO, p. 0295 488 615
Marième Korhonen, SM/MMO, p. 0295 488 478 Mirka Eirola, SM/MMO, p. 0295 488 383 JuhaPekka Suomi, TEM, p. 0295 047122 7(8) EUTORItunnus EU/2018/1544 Liitteet Viite
8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi muuttoliike, pakolaiset, työvoima, maahanmuutto SM, TEM, UM EUE, OKM, OM, STM, VM, VNK, VTV