Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015



Samankaltaiset tiedostot
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kenttäkoetulokset 2017

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

RaHa-hankeen kokemuksia

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

Kerääjä- ja aluskasvit

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kasvinsuojelu Katri Haavikko p

Kerääjäkasvikokemuksia

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Kylvö suoraan vai suojaan?

Faktat, havainnot ja kokemukset

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Lisälannoitus kasvukaudella

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Viljan kasvinsuojelu 2013

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE

Agrimarket- Viljelijäristeily

Refine Super SX UUTUUS

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Transkriptio:

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana sianlihantuotanto (yhdistelmäsikala) Pelloilla viljellään pääsääntöisesti rehuviljaa sikojen tarpeisiin Pulaa pellosta, lantaa ylimäärin Ensimmäistä vuotta kerääjäkasveja viljelyksessä 1

Miksi kerääjäkasveja Hurrin tilalla? Tavoitteena maan rakenteen parantuminen Pyritään vähentämään ravinteiden valumista vesistöön Monipuolisuutta ja -muotoisuutta viljelyyn Enemmän vihreää läpi vuoden Ympäristökorvauksen tuki 100 /ha motivoi Loppusyksyn 2014 vierailu Tanskan maaseudulla/agromekissa ja kerääjäkasviteemapäivä Huittisissa lopullinen sytyke Kasvukausi 2015 Kylvöt Hurrin tilalla 24.4-6.5. Kerääjäkasveja kylvettiin ohran kylvön yhteydessä heinäsiemenen kylvölaitteella italianraiheinää, Meroa reilun 30 ha alalle, pääosin n. 4,3 kg/ha lisäksi 0,5 ha:n alalle valkoapilaa Reilun 6 ha:n lohkolla kokeiltiin erilaisin italian raiheinän kylvömääriä Alkukesä hyvin kylmä ja sateinen 28.6. oli 4. pv, jolloin yli 20 astetta ja siitä alkoi reilun viikon mittainen lähes sateeton hyvin lämmin jakso = heinäpoudat Kasvupäiviä tarvittiin viljan valmistumiseen poikkeuksellisen paljon Puinnit Hurrin tilalla 24.8. - 15.9. 2

Sademäärät Hurrin tilalla 2015 vrt Pori/Tampere keskiarvot 140 120 100 110 Kk:n sademäärät 125 80 60 40 60 35 41 54 66 67 75 71 72 52 73 56 58 20 0 toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu Hurri15 Pori ka. Tre ka. Kylvöt 2015 Lohkot kynnetty tai kultivoitu syksyllä 2014 Sianlietelanta n. 19 m3/ha pintalevityksenä Äestys kahteen kertaan Kylvölannoitus * kerääjäkasvilohkoilla joko Streif tai Tocada ohra, tavoite 500 kpl/m2 * kerääjäkasvina valtaosin italianraiheinä Meroa yleensä 4,3 kg/ha * kerääjäkasvina kokeiltiin 0,5 ha:n alalla valkoapilaa * hivensalpietari n. 150 kg/ha Osa lohkoista jyrättiin Kylvö 25.4. 6.5.2015 3

Ohran, Tocada ja italianraiheinän, Meroa kylvö 4.5.2015 Kasvinsuojelu Pyrittiin hellävaraiseen rikkojen torjuntaan kerääjäkasveista johtuen Italianraiheinä lohkoilla pääaineena Cantor 0,5 l/ha ja valkoapila lohkolla Premium Classic SX 20 g/ha Rikkaruiskutuksen yhteydessä annettiin myös Gramitrel 2 l/ha Toisessa ruiskutuksessa lippulehtivaiheessa kasvunsääde Moddus 0,2 l/ha ja tautiaine Delaro 0,5 l/ha 4

Havaintoja kasvukaudelta Rikkaruohon torjunta ei täysin onnistunut Cantor lohkoilla kasvuun jäi yleisesti peltoemäkkiä, punapeippiä ja osin myös pillikettä ja vesiheinää Premium Classic SX ei taas purrut kunnolla mataraan Tautihavaintoja lippulehtiasteelle asti hyvin vähän Ohrakasvustot hyvännäköisiä mutta kehitys paljon normaalia hitaampaa Italianraiheinä kasvoi tasaisesti kaikilla lohkoilla Valkoapila lähti kasvuun mutta jokin tukahdutti sen Hukkakauran hakemista hankaloitti italianraiheinän läpikasvu Kasvustot säilyivät pääosin pystyssä korjuuvaiheeseen asti ja sadot erinomaisia Italianraiheinä lähti kovaan kasvuun pääkasvin puinnin jälkeen Raiheinän läpikasvu Ensimmäiset merkit heinäkuun puolivälissä Läpikasvaneet lopulta jopa 40 cm pidempiä kuin ohrakasvusto Eniten läpikasvua ruiskutusurissa ja metsänreunoissa Läpikasvua kaikilla lohkoilla maalajista ja ohralajikkeesta riippumatta Alkuun epäiltiin, että kylvösiemenessä olisi ollut epäpuhtautena westerworldin raiheinää, ilmeisesti näin ei ollut 5

Tocada ohra ja italianraiheinä Meroa (4,3 kg/ha) 19.8., kylvöpvm. 25.4. Tocada ja Meroa 19.8, kylvöpvm. 25.4 140 cm 100 cm 6

Mikä aiheutti läpikasvun? Oliko aikainen kylvö yhdistettynä kylmään alkukesään suurin tekijä? Vaikuttiko alkukesän sateet? Onko raiheinälajikkeissa eroja? Vaikuttiko kasvunsääderuiskutus? Kaikki heinät kasvoivat tänä kesänä hyvin, nurmikosta suojavyöhykkeisiin! 10 m:n reunoissa ja 15 m:n päisteissä raiheinää 2,5 kg/ha R H 4, 3 RH 13,5 RH 9 RH 4,3 RH 0 Kokeilu eri italianraiheinän siemenmäärillä + Tocada ohra 283 kg / ha K raiheinä 2,5 kg 6 ha:n lohkolla 4 kpl n. 1 ha:n kokeilualaa 7

Raiheinän läpikasvu numeroina koeruuduilla 21.8. RH kg/ha 2,5 4,3 9 13,5 RH g/m2 0,25 0,43 0,9 1,35 Kpl/m2 * 50 86 180 270 Itäneet kpl/m2 ** 47,5 81,7 171 256,5 Läpikasvaneet kpl/m2 5,5 9 19,5 44 Läpikasvu % 11,6 11,0 11,4 17,2 * Laskettu raiheinän tjp:n mukaan (5g) ** Laskettu raiheinän itävyyden mukaan (95%) Koeruutujen puinti 12.9. Tocada kylvö 4.5, 131 kasvupäivää, normi 95 pv Tehoisa lämpötilasumma kylvöpv:stä 1082, normi 957 8

Näkymää puintipäivältä 12.9. Meroa 4,3 kg/ha Koeruutujen puinnit Raiheinä kg/ha Puintikosteus % hajonta Puintikosteus % ka. 0 17,2-18,6 17,9 4,3 17,6-18,7 18,0 9 17,9 18,4 18,2 13,5 17,9 18,3 18,2 Puintipäivä 12.9.2015 Puintiaika klo 12.30-17.30 Sää aurinkoinen, heikko tuuli Lämpötila klo 12.30: 18,5 astetta Lämpötila klo 14.30: 20 astetta 9

Koeruutujen sato 8000 Sato kg/ha 7000 6707 kg 6569 kg 6532 kg 6000 6018 kg 5000 4000 3000 2000 1000 0 RH 0kg RH 4,3kg RH 9kg RH 13,5kg Sato kg/ha Koeruutujen satojen laatu Raiheinä kg/ha Hehtolitrapaino kg Raakavalkuainen % ka Tärkkelys % ka 0 66,6 10,5 62,2 4,3 67,6 10,6 61,9 9 65,9 10,4 61,8 13,5 66,7 10,3 62,0 Suomen rehu/hankkija laboratorio, Turku 10

RH 0 RH 2,5 RH 4,3 RH 0 RH 9 RH 4,3 RH 13,5 RH 9 Kuvat 6.10. Puitu 12.9. Tocada ohra / italianraiheinä 4,3 kg/ ha Kylvö 25.4. Puinti 2.9. Kuva 4.10. 11

Streif ohra/italianrh 4,3 kg/ha Kylvö 4.5., puinti 9.9. Kuva 4.10. Valkoapila 1 kg/ha Mikä tuhosi valkoapilan? Rikkojen torjunta, Premium Classic SX piti olla sopiva valkoapilalle? Vrt. rikkaruiskutuksen aikoihin apilaa vielä näkyi! Todennäköisesti käyttömäärä 20 g/ha oli liian suuri? VAI Oliko maassa liikaa typpeä? Tukahtuiko valkoapila ohran rehevään kasvuun? Mitä vaikutti alkukesän kylmyys/sateet? 12

Kerääjäkasvit Kaistin tilalla 5 vuoden kokemus Kerääjäkasvina italianraiheinä Kylvömäärät 5-17 kg/ha, sopivimmaksi osoittautunut 10 kg/ha Kylvöajankohta n. 3 viikkoa pääkasvin jälkeen, tavoite jatkossa pääkasvin kanssa Kylvössä pneumaattinen levitin yhdistettynä rikkaharaan, työleveys 12m Ei muokkausta syksyllä, keväällä lietteen multaus, kultivointi (tarvittaessa äestys), pääkasvin kylvö Horsch:n kylvölannoittimella Normaalisti ei käytetä glyfosaattia Pienennetyt rikkakasvin torjunta-ainemäärät (rikkaharan vaikutus) Voi vähentää täydennyslannoituksen tarvetta!? Peltojen kantavuus parantunut, lohkot pysyy kuivempina Yleensä ei talvehdi, yleensä ei läpikasvua pystykasvustossa Pneumaattinen piensiemenlevitin + rikkahara Raiheinä kylvetty n.3 viikkoa vehnän kylvöstä 13

Huittisten kerääjäkasvikokeilua Italianraiheinää ja valkoapilaa piensiemenlaitteella pääkasvin kanssa Italianraiheinää viljansiemeneen sekoitettuna kylvövantaitten kautta Italianraiheinää pneumaattisella levittimellä + rikkaäes Italianraiheinää sähköviskalla yksinään tai + kylvölannoitin, äes tai jyrät Italianraiheinää tai valkoapilaa lannoitteen pneumaattisella levittimellä Italianraiheinää tai rypsiä lannoitteen keskipakolevittimellä Tilaesimerkki Pneumaattinen lannoitteenlevitin Ohra kylvö toukokuun alku italianraiheinä kylvö 6.7. Puinti 9.9. Kuva 4.10. 14

Tilaesimerkki Pneumaattinen lannoitteenlevitin Ohra kylvö toukokuun alku Valkoapila kylvö 24.7. Puinti syyskuun puoliväli Kuva 4.10 Tilaesimerkki Italianraiheinä edellisvuonna ohraan sekoittaen Ei kylvetty italianraiheinää 2015 Ohra kylvö toukokuun alku Puinti 12.9. Kuva 4.10 15

Päätelmiä Italianraiheinä alensi vain lievästi pääkasvin satoa ensimmäisenä vuonna Ei juuri vaikutusta pääkasvin laatuun Sopiva kylvömäärä lienee 4-10 kg silloin kun kylvö samaan aikaan pääkasvin kanssa Multaus/jyräys pienentänee siementarvetta Italianraiheinä kylvettävä viimeistään viljan orasvaiheessa, multaus parantaa onnistumisen mahdollisuuksia Tänä syksynä kosteissa oloissa raiheinä hidastutti lievästi puintia, onneksi kasvustot pääosin pystyssä Kylvö heinäsiemenen kylvölaitteella meille halvin menetelmä saada onnistunut kerääjäkasvusto Haasteita/kysymyksiä Tänä kesänä haasteena alkukesän sääolot ja kaikilla ei sopivaa, edullista kylvötekniikkaa käytettävissä Kasvinsuojelu vaikeutuu varsinkin apilalla esim. hukkakauran torjuntaan italianraiheinä ja valkoapila kasvustossa sopii vain Puma Extra, Broadway ei käytettävissä vehnällä Kasvustot tulisi saada pysymään pystyssä muutoin riski läpikasvusta/puintivaikeuksista Italianraiheinän talvehtiminen on mahdollista Tuottavatko läpikasvaneet italianraiheinäyksilöt itämiskelpoista siementä? Kylvösiemen tuontitavaraa, onko riskiä hukkakaurasta? Oliko läpikasvu vain tämäntyyppisen kesän juttu? Syysviljan kylvö lähes mahdotonta kerääjäkasvin jälkeen koska muokkaus sallittu vasta 1.10. alkaen! Millä tekniikalla/missä vaiheessa syysviljoille kerääjäkasveja? Saatiinko kokemuksia rikkaruohoruiskutuksen yhteydessä tehdystä kylvöstä? 16

KIITOS! 17