Kärsämäen kunta TALOUSARVIO 2019 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA Positiivisten tarinoiden pitäjä 150 vuotta

Kärsämäen kunta TALOUSARVIO 2019 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2020-2021 Positiivisten tarinoiden pitäjä 150 vuotta Kunnanjohtaja 5.12.2018 Kunnanhallitus 10.12.2018 Valtuusto 18.12.2018

Sisällys Talousarvion yleiset perusteet... 3 Kärsämäen kuntakonserni... 6 Kärsämäen Vesihuolto Oy... 7 Kärsämäen Asunnot Oy... 8 Kärsämäen Kehityskeskus Oy... 9 Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy... 9 Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus... 9 TULOSLASKELMA vuodelle 2019... 10 Tuloslaskelma TA 2019... 11 Tuloslaskelma TS 2020-2021... 11 Verotulot 2008-2017... 12 Valtionosuudet 2008-2017... 12 RAHOITUSLASKELMA vuodelle 2019... 13 Lainat 2008-2017... 15 Käyttötalous... 15 Kunnallinen tuloslaskelma... 16 KÄYTTÖTALOUSOSA... 17 Keskusvaalilautakunta... 17 Tarkastuslautakunta... 17 Kunnanhallitus... 18 Opetustoimen lautakunta... 24 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta... 31 Tekninen lautakunta... 36 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 39 Liitteet... 49 Avustukset ja yhteistoimintaosuudet... 49 Väestö... 51 Työllisyys... 52 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO... 54 2

Talousarvion yleiset perusteet Taloussuunnitelma käsittää vuodet 2019 2021 jakautuen neljään osaan. Vuosi 2019 on talousarviovuosi ja sisältää: tuloslaskelmaosan rahoitusosan käyttötalousosan investointiosan Talouden suhdannenäkymät: Valtiovarainministeriön syyskuun 2018 budjettikatsauksessa on arvioitu talouden suhdannenäkymiä seuraavasti: Kuluvasta vuodesta on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi, sillä talouskasvunennakoidaan kiihtyvän vielä hieman viimevuotisesta. Suomen talouden kasvu hidastuu kuitenkin selvästi noin 1 ½ prosentin vuosikasvuihin tulevina vuosina. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2021-2022 talouskasvun arvioidaan palaavan potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtiin eli noin prosenttiin. Historiaan nähden keskipitkälle aikavälille odotettu kasvu on hidasta, mikä johtuu talouden rakenteellisista tekijöistä. Työllisyyden kasvu on alkuvuoden 2018 aikana ollut jopa nopeampaa kuin mitä taloudellisen aktiviteetin perusteella voisi olettaa. Työllisiä on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Talouskasvun hidastuminen tulee hidastamaan myös työllisyyden kasvua. Talousohjelmaa on ollut valmistelemassa kuntarakennetyöryhmä, jonka tehtävänä on myös talouden tasapainottaminen. Työryhmä on kokoontunut kertaalleen käsittelemään vuoden 2019 veroprosentteja sekä talousarvion raamia ja suunnitelmavuosia. Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2021 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty ja Kuntaliiton suosituksen mukaisesti vuoden 2021 taloussuunnitelma on laadittu siten, että sen luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Kunnan vuosikate vuodelle 2019 on 646 880 euroa. Vuosikatteen tulisi kattaa vähintään korvausinvestoinnit ja pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Korvausinvestointien tasona pidetään vuosittaisten poistojen määrää. Poistot ovat 595 120 euroa. Vuosikatetta (kattaa poistot) jää siis korvausinvestointeihin ja lainan lyhennyksiin 51 760 euroa. Tilikauden 2019 ylijäämä on 106 650 euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä taseessa oli kertynyttä ylijäämää 4 986 113,84 euroa. Kunnan tuloveroprosentiksi on vahvistettu 21,50%. Tuloveroa arvioidaan kertyvän 6 237 000 euroa, mikä on 6,7% enemmän v. 2018 tilipäätösennusteessa. Suunnitelmavuodet on ennakoitu Kuntaliiton laskelmien mukaan. Kiinteistöveroprosentit on vahvistettu seuraavasti: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 Vakituiset asunnot 0,65 Muu asuinrakennukset 1,10 Voimalaitos 2,85 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 Rakentamattomat tontit 3,00 Kiinteistöverojen tuotoksi on laskettu 580 000 euroa, mikä on 57 000 euroa vähemmän kuin 2018 alkuperäisessä talousarviossa. Yhteisöveron määräksi on arvioitu 629 000 euroa. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 10 783 400 euroa. Luku perustuu Kuntaliiton ennakkolaskelmaan. Talousarviolainojen lyhennykset vuonna 2019 ovat 888 580 euroa. Uutta talousarviolainaa on varauduttu nostamaan 877 400 euroa. Lainamäärä vähenee 11 180 euroa. Rahoitustuotoissa sijoitusvarallisuudelle 10,3 Me on arvioitu noin 3% tuotto. Rahoituskuluissa on varauduttu korkokannan arvioituun kehitykseen. Toimintatuotot vuodelle 2019 ovat yhteensä 3 121 460 euroa sisältäen sekä sisäiset että ulkoiset erät. Toimintatuotot jakautuvat seuraavasti: 3

myyntituotot maksutuotot tuet ja avustukset vuokratuotot muut toimintatuotot Toimintakulut vuodelle 2019 sisältäen sekä sisäiset että ulkoiset erät ovat yhteensä -20 961 980 euroa jakautuen seuraavasti: henkilöstökulut palvelujen ostot aineet, tarvikk. ja tavarat avustukset vuokrakulut muut toimintakulut Toimintakate on -17 840 520 euroa ja kasvaa ed. vuodesta 0,2 %. -5 607 750 euroa -12 396 780 euroa -750 550 euroa -608 960 euroa -1 534 600 euroa -63 340 euroa Investointisuunnitelma vuosille 2019-2021: vuosi 2019 vuosi 2020 vuosi 2021 Menot 806 700 euroa 563 100 euroa 252 000 euroa Investointien määrä on aleneva. Alla on luettelo investointien jakautumisesta: Hallintotoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 85 000 euroa 80 000 euroa 641 700 euroa Vuoden 2019 investoinneista merkittävimmät ovat teollisuusalueiden tiehankkeet ja teollisuuskentän rakentaminen. Nettoinvestoinnit vuonna 2019 ovat yhteensä 635 700. 1. Talousarvion sitovuus 1 180 550 euroa 377 750 euroa 206 010 euroa 1 330 010 euroa 27 410 euroa Tuloslaskelmaosa sisältää käyttötalouden toimintakatteen, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot ja kulut. Näiden erien yhteissumma osoittaa vuosikatteen, jonka jälkeen vähennetään käyttöomaisuuden poistot, ja saadaan tilikauden tulos. Satunnaiset erät, rahastojen ja varausten muutosten jälkeen nähdään tilikauden yli- tai alijäämä. Valtuusto päättää tuloksen käsittelystä hyväksyessään tilinpäätöksen. Kuntalain mukaan kunnilla on alijäämän kattamisvelvollisuus neljän suunnitelmavuoden aikana. Rahoitusosassa valtuusto hyväksyy antolainojen lisäyksen ja pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, mitkä ovat määrärahoihin verrattavia eriä sekä antolainojen vähennyksen ja pitkäaikaisten laitojen lisäyksen, mitkä ovat tuloarvioihin verrattavia eriä. Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Käyttötalousosan tulosyksiköt sitovuustasoittain ja tilivelvolliset ovat liitteenä s. 53. Määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia, mutta mittaristo on ohjeellinen. Lautakunnat/toimielimet jakavat päävastuualueille myönnetyt määrärahat pienempiin tehtäväkokonaisuuksiin ja jakavat määrärahat vastuualueille. Lautakunta voi antaa tavoitteita ja mahdollisesti erilaisia rajoituksia. Investointiosan määrärahat myönnetään toimielimelle hankeryhmittäin. Investointiosan tulot kohdistetaan hankkeen menojen vähennykseksi. Investointien määrärahat ovat toimielimen käytettävissä valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä varmistamaan tarkoitukseen, valtuuston määräämin mahd. rajoituksin. Talousarvion katteet osoittavat kunnan taloudellisesta tuloksesta seuraavaa: Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate on kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos ja ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen pitäisi olla niin suuri, että sillä voidaan kattaa myös pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. 4

2. Lainanottovaltuudet Kunnanhallituksella on oikeus: a) Ottaa talousarviossa otettavaksi hyväksytty lainamäärä Päätös voi koskea: - lainan ennenaikaista takaisinmaksua sekä lainaehtojen muuttamista - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 20 vuotta b) Tehdä koron- sekä valuutanvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisten lainojen enimmäis- ja vähimmäiskoroista. c) Tehdä koronsuojaamissopimuksia Kunnanjohtajalla on oikeus: Ottaa tilapäislainoja, joita saa ottaa enintään valtuuston vuosittain hyväksymään määrään, joka on vuonna 2019 24 miljoonaa euroa. Mikäli lyhytaikaisen lainan (kuntatodistukset) korkokanta pysyy jatkossakin alhaisella tasolla, pitkäaikaista lainaa (877 400 euroa) ei nosteta vuonna 2019. 3. Laskujen hyväksyjät Päävastuualueella on vuosittain tai valtuustokausittain määrättävät laskujen hyväksyjät ja heille varahenkilöt. Laskun vastaanottajana ja hyväksyjänä ei voi olla sama henkilö. Laskujen hyväksyminen tapahtuu Workflow- järjestelmässä sähköisesti. Hyväksyjä vastaa, että lasku on kaikilta osin oikea ja että laskutettu tavara/ palvelu on saatu sovitulla hinnalla, sekä siitä, että laskussa on oikeat tiliöinnit ja menon suorittamiseen on määräraha. Mikäli laskusta ei käy selvästi ilmi arvonlisäveron verokanta ja veron määrä, on pyydettävä uusi lasku. Verokanta tulee näkyä, vaikka se olisi 0%. Laskujen käsittelijöiden on huomioitava myös ennakonperintälain määräykset. Toimielimen on järjestettävä toiminta niin, että annetut määrärahat riittävät. Uutta toimintaa ei saa aloittaa ilman kunnanhallituksen hyväksymistä. 4. Talousarvion seuranta Määrärahojen riittävyyttä tulee seurata kuukausittain. Päävastuutasoinen talousarvion toteutuminen tulee esittää kunnanhallitukselle kuukausittain ja valtuustolle huhti-, elo-, ja joulukuun lopun tilanteista. Joulukuun raportti vastaa toimintakertomusta, mikä liitetään tilinpäätökseen. Näissä raporteissa käytetään pohjana talousarvion toiminta- ja tavoiteosaa. Raporteissa on esitettävä myös vuoden lopun ennuste, minkä on oltava mahdollisimman oikea. Jos määrärahojen riittävyys näyttää epävarmalta on oltava vahvat perustelut miksi määrärahat eivät riitä. 5. Talousarvion tekstiosa Päävastuualueen sisältämät vastuualueet luetteloituna, toimielin, ja kuntastrategian mukaiset tavoitteet sekä palvelutuotannon periaatteet. Vastuualueittain toiminnan kuvaus, tavoitteet ja toimenpiteet talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella sekä mittarit. Mittareissa voi olla suoritetavoitteita, tehokkuutta ja taloudellisuutta kuvaavia mittareita sekä toiminnan laajuutta ja voimavaroja osoittavia lukuja. Mittarit eivät ole valtuustoon nähden sitovia, ellei sitovuudesta erikseen päätetä. Suoritetavoitteiden toteutumista tulee kuitenkin seurata ja liittää tiedot mm. toimintakertomukseen, jossa mittareiden tiedot kuvaavat kyseisen vuoden lopun tilannetta. Talousarvion tekstiosaa käytetään tilinpäätösraportoinnin pohjana toimielimelle ja kunnanhallitukselle. Raporteissa peilataan sitä, miten talousarviossa esitetyt toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet ovat toteutuneet. 5

Kärsämäen kuntakonserni Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Kärsämäen Kehityskeskus Oy 100% Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2,544% Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy 100% Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin Ky 1,0% Kärsämäen Asunnot Oy 100% Jokilaaksojen Musiikkiopisto ky 7,25% Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus 100% Pohjois-Pohjanmaan Liitto ky 0,78% Kärsämäen Vesihuolto Oy 100% Kuntakonsernin lähivuosien merkittävimmät uusinvestoinnit kohdistuvat elinkeinoelämän kehittymisen mahdollistaviin ja laadukasta asuntorakentamista lisääviin investointeihin. Investoinnit kohdistetaan kunnan elinvoimaa lisääviin hankkeisiin. Pitkällä aikavälillä kuntakonsernin lainamäärä pyritään pienentämään kohdistamalla välttämättömät investoinnit veroja ja muita kunnan tuloja tuottaviin kohteisiin. Toimintaa tulee tehostaa, vuokrattavien tilojen käyttöaste tulee saada nousemaan mm. purkamalla ja myymällä matalan käyttöasteen rakennus- ja asuntokantaa. Samalla kuntakonsernin kiinteistöjen korjausvelkaa tulee pienentää. Kunta antaa tyttärien investointeihin takauksia, mutta pienet investoinnit yhtiöiden tulee toteuttaa omilla vakuusjärjestelyillä. Kunta myöntää pääomarahoitusta tyttärille. Vuoden 2019 aikana kunta varautuu elinkeinopoliittisten investointien rahoituksiin. Kunta voi lainata tytäryhtiöille käyttöpääoman kattamiseksi lainaa tarpeen mukaan enintään 300 000 euroa yhteensä. Tytäryhtiöiden toimintakatsaukset annetaan kunnanhallitukselle osavuosikatsausten yhteydessä, raportointia kehitetään tarkoituksenmukaiseksi. Yhtiöiden hallitusten jäsenten valinnassa huomioidaan kuntalain määräykset sekä kuntaliiton antamat ohjeet yhtiöiden hallituksen jäsenten osaamisesta ja koulutuksesta. Osalla jäsenistä tulee olla yhtiön toimialan mukaista koulutusta tai osaamista. 6

Kunnan tytäryhtiöitä ovat Kärsämäen Vesihuolto Oy, Kärsämäen Asunnot Oy, Kärsämäen Kehityskeskus Oy, Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus. Kunnan konsernirakenteessa tapahtuu muutoksia vuonna 2019, kun vuonna 2018 käynnistetyn fuusioprosessin myötä Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus sekä Kärsämäen Kehityskeskus Oy sulautuvat Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy:öön. Fuusion tarkoituksena on selkeyttää kunnan konsernirakennetta keskittämällä elinkeinoelämän toimitilojen hallinnointia ja kehittämistä yhteen yhtiöön. Kärsämäen Vesihuolto Oy hoitaa ja ylläpitää vedenhankintaa- ja viemärilaitosta sekä turvaa vedenhankinnan ja jakelun. Yhtiö rahoittaa toimintansa käyttö- ja liittymämaksuilla ja on taloudellisesti itsenäinen. Kärsämäen Asunnot Oy huolehtii kunnan vuokraasunnoista ja niiden rakentamisesta. Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita asuintalo-kiinteistöjä, osakehuoneistoja ja muita tiloja sekä vuokraoikeuksia ja vuokrata niitä asumis- tarkoitukseen Kärsämäellä. Yhtiön tulee toimia saaduilla vuokratuloilla ja on taloudellisesti itsenäinen. Kärsämäen Asunnot Oy omistaa 16 kpl vuokrauskohteita, joissa on yhteensä 179 huoneistoa. Lisäksi yhtiöllä on 15 kpl osakehuoneistoja. Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy:n tehtävänä on rakentaa ja vuokrata tiloja ja Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskuksen tehtävä on omistaa ja hallita liikerakennusta. Molempien yhtiöiden tulee toimia saaduilla vuokra- tai vastiketuloilla. Kärsämäen Kehityskeskus Oy: Yhtiöllä ei ole liiketoimintaa tilikaudella 2019 eikä siten tarvetta talouden ja toiminnan tarkempaan seurantaan Kärsämäen Vesihuolto Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Yhtiön tarkoitus on yleishyödyllisenä yhtiönä hoitaa ja ylläpitää vedenhankintaa ja viemärilaitosta. Huolehtia vedenhankinnasta ja jakelusta joka hetki ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. Jätevesien poisjohtaminen ja puhdistaminen tehdään lupaehdot reilusti täyttäen. Toiminta on asiakas- ja palvelulähtöistä ja asiakkaiden tarpeiden seuraaminen on jatkuvaa. Tavoitteet 2019: Vedenhankinnan ja jakelun turvaaminen joka hetki ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. - Jätevesien poisjohtaminen ja puhdistaminen lupaehdot reilusti täyttäen. - Vakaan taloudellisen kehityksen jatkaminen nykyisin hinnoin. Toimenpiteet 2019: - Koneiden ja laitteiden ajan tasalla pitäminen. - Vesijohtoverkoston uusimistyön aloitus. Riskit: Pohjavesialueiden saastuminen, runkolinjojen vaurioituminen ja saastuminen talousveden laatu ja jäteveden puhdistusmenetelmän pettäminen. Pieneen henkilökuntaan liittyvät riskit. 7

TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Tavoitearvo Tavoiteluokka Toiminnan laajuus Vesiliittymien osuus kunnan talouksista % 87 vaikuttavuustavoite Jätevesiliittymien osuus kunnan talouks. % 54 vaikuttavuustavoite Palvelun laatu Asiakastyytyväisyys: asteikko 1-5 vaikuttavuustavoite Toimitusaika 24 h / 365 d tuotantotavoite Taloudellisuus ja hinnoittelu KV VVY 2018 Veden hinta ja VVY:n keskihinta 1,25 1,32 kannattavuustavoite Jäteveden hinta /m3 2,20 2,20 kannattavuustavoite Kannattavuus Katetuotto (myyntikate) % 70 kannattavuustavoite Sijoitetun pääoman tuotto % 0 kannattavuustavoite Omavaraisuusaste % 60 kannattavuustavoite Ympäristötavoitteet jätevedenpuhd. KV Oy Lupaehdot BOD7ATU mg O2/l 10,0 17,5 vaikuttavuustavoite Kok.Fosfori (P) mg P/l 0,6 0,8 vaikuttavuustavoite Investoinnit Kustannusarvio 200.000 tuotantotavoite Kärsämäen Asunnot Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2019: - Asuntokannan kehittäminen uudisrakentamisella ja korjauksilla. - Vuokrausasteen nostaminen tavoitellulle tasolle. Riskit: Yhtiön suurin riski on käyttöasteen pienentyminen ja siitä aiheutuva rahoitusvaje. Yhtiön käyttöastetta rasittaa vuonna 2019 tyhjennettävä ja purettava rivitalo. 8

Kärsämäen Kehityskeskus Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Toiminnallisena tavoitteena on fuusion toteutuminen tilikaudella 2019 ja toiminnan lakkaaminen. Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Yhtiö kääntää tilikauden 2019 aikana taloutensa nousevalle uralle. Toteutettavan fuusion myötä toimitilahallinnointi ja kehittäminen on Kärsämäen kuntakonsernissa keskitetty yhteen yhtiöön. Kuntakonsernissa valmistaudutaan mahdollisiin maakuntauudistukseen muutoksiin kiinteistöjen omistuksen osalta. Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy rakentaa ja tuottaa pienteollisuustiloja tätä varten varatuille alueille yhdessä kunnan kanssa. Näihin toimitilaratkaisuihin voidaan paketoida Kärsämäen Kasvurahaston ja muiden julkisten rahoittajien sijoituksia ja kehittämisrahoituksia. Investointitukea ei yhtiöllä ole mahdollisuus saada, toisin kuin yksityisellä toimijalla. Riskit: Riskinä on asiakasyritysten liiketoimintaan ja liiketoiminnan käynnistymiseen liittyvät haasteet. Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2019: - Taloudellisena tavoitteena on mahdollistaa kohtuullinen vastiketaso. - Toiminnallisena tavoitteena on fuusion toteutuminen ja toiminnan lakkaaminen. Riskit: Yhtiön toimintaan ei sisälly merkittäviä riskejä vuonna 2019. 9

TULOSLASKELMA vuodelle 2019 Toimintatulot 3 121 460 euroa = käyttötalouden tulot yhteensä Toimintamenot -20 961 980 euroa= käyttötalouden menot yhteensä TOIMINTAKATE -17 840 520 euroa = käyttötalous yhteensä nettona Verotulot 7 446 000 euroa (sisältää kunnallisveroa 21,5 tuloveroprosentin mukaan 6 237 000 euroa, yhteisöveroa 629 000 euroa, kiinteistöveroa 580 000 euroa.) Valtionosuudet perustuvat Kuntaliitosta saatuihin ennakkolaskelmiin ja ovat yhteensä 10 783 400 euroa. Rahoitustuotot 356 000 euroa ja rahoituskulut - 100 000 euroa, sisältäen sijoitusten tuottoarviota 315 000 euroa ja lainojen korkokuluja -80 000 euroa. VUOSIKATE osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuoden 2019 talousarviossa vuosikate on 646 880 euroa, eli tulorahoitus riittää kattamaan normaalin toiminnan sekä suunnitelmanmukaiset poistot, eli kysymyksessä on tasapainossa oleva talous (mikäli toteutuma on talousarvion mukainen). Ylijäämäinen tai vahvistuva talous on kysymyksessä, kun vuosikate vähennettynä pitkäaikaisten lainojen lyhennyksillä ja korvausinvestoinneilla on > 0. Tasapainossa oleva talous on silloin kun vuosikate = suunnitelmapoistot (=korvausinvestoinnit). Heikkenevä talous, kun vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos negatiivinen. Kriisitalous, kun vuosikatekin on negatiivinen eli tulorahoitus ei riitä edes varsinaisen toiminnan pyörittämiseen. Poistot ja arvonalentumiset sisältävät käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden tulos on 51 760 euroa. Valtuusto tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä päättää tilikauden tuloksen osalta, miten se käytetään (positiivinen tulos) tai miten se katetaan (negatiivinen tulos). Rahastojen ja varausten muutos sisältää kertyneen poistoerovarauksen purkua 54 890 euroa Investointivarauksen purkua ei ole kirjattu kerralla tuloksi vaan siitä on muodostettu poistoerovaraus ja poistoerovarausta puretaan vuosittain. Tilikauden ylijäämä on 106 650 euroa, joka kirjataan tilinpäätöksessä taseen omaa pääomaa lisäävänä eränä. 10

Tuloslaskelma TA 2019 TP Alkup. TA TA 2017 2018 2019 Toimintatulot 4 030 741 3 590 740 3 121 460 Toimintamenot -21 028 199-21 391 820-20 961 980 Toimintakate -16 997 457-17 801 080-17 840 520 Verotulot 7 062 983 6 774 000 7 446 000 Valtionosuudet 11 223 206 11 460 000 10 783 400 Rahoitustulot ja -menot 151 964 233 000 258 000 Vuosikate 1 440 695 665 920 646 880 Poistot ja arvonalentumiset -582 506-563 350-595 120 Tilikauden tulos 858 189 102 570 51 760 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET 54 885 54 890 54 890 Tilikauden yli-/alijäämä 947 596 157 460 106 650 Tunnusluvut: Toimintatuotot % toimintakuluista 15,29 16,5 14,9 Vuosikate % poistoista 247,3 174,9 108,7 Vuosikate / asukas 542 331 243 Asukasluku 2 659 2 710 2 660 Tuloslaskelma TS 2020-2021 TS TS 2020 2021 Toimintakate -17 990 930-18 127 550 Verotulot 7 484 000 7 637 000 Valtionosuudet 10 860 000 10 945 000 Rahoitustulot ja -menot 263 000 258 000 Vuosikate 616 070 712 450 Poistot ja arvonalentumiset -595 120-584 480 Tilikauden tulos 20 950 127 970 Varausten ja rahastojen muutokset 54 890 54 890 Tilikauden yli-/alijäämä 75 840 182 860 11

Verotulot 2008-2017 7 400 000 7 200 000 7 000 000 6 800 000 6 824 399 6 807 057 Verotulot vuosina 2008-2017 7 215 716 7 065 350 7 062 983 6 876 857 6 600 000 6 400 000 6 200 000 6 274 030 6 456 603 6 416 687 6 204 000 6 000 000 5 800 000 5 600 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kunnallisvero /asukas 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2 093 2 151 1 948 2 020 2 104 2 072 2 397 2 348 2 281 2 214 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Valtionosuudet 2008-2017 Valtionosuuksien kehitys v. 2008-2017 12 000 000 11 000 000 10 000 000 10 783 547 10 827 286 10 856 989 270 309 11 223 20611 10 793 531 10 232 429 9 486 980 9 676 360 9 000 000 8 562 435 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 12

RAHOITUSLASKELMA vuodelle 2019 Vuosikate (siirtyy tuloslaskelmasta) kertoo sen minkä verran tulorahoituksesta jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuoden 2019 talousarviossa vuosikate on 646 880 euroa. Investoinnit nettona (eli bruttoinvestoinnit vähennettynä rahoitusosuuksilla ja myyntituotoilla) kertoo, paljonko kunta tarvitsee rahaa investointien rahoittamiseen. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta osoittaa sen minkä verran investoinneista jää lainoituksella katettavaksi (tulorahoituksen ja investointien erotus). Lainakannan muutokset kertoo sen minkä verran velkaannutaan lisää tai minkä verran lainakanta pienenee talousarviovuoden aikana. Vuoden 2019 talousarviossa lainakanta pienenee 11 180 eurolla. Vanhoja lainoja lyhennetään 888 580 eurolla ja uutta lainaa on varauduttu ottamaan 877 400 euroa. Rahoituslaskelma TA 2019 TP Alkup. TA TA 2017 2018 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 144 080 665 920 646 880 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -845 515-703 900-806 700 Rahoitusosuudet investointimenoihin 118 442 201 750 171 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 64 888 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 492 559 163 770 11 180 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 787 310 877 400 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 063 576-951 080-888 580 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 143 938 Oman pääoman muutokset 371 770 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -65 291 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos 1 255 966 Korottomien velkojen muutos 1 907 477 Rahoituksen rahavirta -14 670-163 770-11 180 Rahavarojen muutos 477 889 0 0 13

Rahoituslaskelma TS 2020-2021 Rahoituslaskelma TS TS 2020 2021 Toiminnan rahavirta Vuosikate 616 070 715 450 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -563 100-252 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 52 970 463 450 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 835 610 175 130 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -888 580-638 580 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta -52 970-463 450 Rahavarojen muutos 0 0 14

Lainat 2008-2017 Lainakanta, 1000 14 000 12 000 10 000 8 596 10 281 11 562 12 821 13 005 12 349 12 827 12 909 11 828 12 909 8 000 6 000 Lainakanta, 1000 4 000 2 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva. Lainakanta vuosina 2008-2017. Käyttötalous TP 2017 TA 2018 TA 2019 KÄRSÄMÄEN KUNTA -16 997 456-17 801 080-17 840 520 Keskusvaalilautakunta -13 571-23 560-17 320 TOIMINTATUOTOT 2 400 8 000 TOIMINTAKULUT - 17 531-25 960-25 320 Tarkastuslautakunta - 14 519-13 900-16 250 TOIMINTAKULUT - 14 519-13 900-16 250 Kunnanhallitus -11 000 713-11 350 840-11 159 230 TOIMINTATUOTOT 1 899 575 1 841 470 1 374 840 TOIMINTAKULUT - 12 900 288-13 192 310-12 569 080 Opetustoimen lautakunta - 5 477 929-5 416 150-5 589 710 TOIMINTATUOTOT 380 707 310 050 263 110 TOIMINTAKULUT - 5 858 635-5 726 200-5 852 820 Hyte-lautakunta - 511 047-532 460-575 590 TOIMINTATUOTOT 8 397 4 950 4 800 TOIMINTAKULUT -519 414-537 410-580 390 Tekninen lautakunta -394 241-464 170-447 410 TOIMINTATUOTOT 1 460 313 1 431 870 1 470 710 TOIMINTAKULUT - 1 854 554-1 896 040-1 918 120 15

Kunnallinen tuloslaskelma Alkup. TP 2017 TA 2018 TA 2019 TOIMINTATUOTOT 3 748 961 3 475 850 3 121 460 Myyntituotot 1 503 511 1 341 600 1 180 550 Maksutuotot 715 594 739 380 377 750 Tuet ja avustukset 178 592 158 480 206 010 Vuokratuotot 1 267 341 1 323 870 1 330 010 Muut toimintatuotot 83 923 27 410 27 410 TOIMINTAKULUT -21 160 981-21 391 820-20 961 980 Henkilöstökulut -5 991 053-5 678 460-5 607 750 Palkat ja palkkiot -4 501 235-4 397 020-4 372 620 Henkilösivukulut -1 489 818-1 281 440-1 235 420 Eläkekulut -1 181 045-1 128 020-1 114 620 Muut henkilösivukulut -152 620-153 420-120 800 Palvelujen ostot -12 423 041-12 852 720-12 396 780 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -685 466-773 550-750 550 Avustukset -759 222-592 230-608 960 Vuokrakulut - 1 388 224-1 462 070-1 534 600 Muut toimintakulut -169 807-32 790-63 340 Toimintakate -17 412 020-17 801 080-17 840 520 VEROTULOT 6 876 857 6 774 000 7 446 000 VALTIONOSUUDET 11 270 309 11 460 000 10 783 400 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 408 933 233 000 258 000 Korkotuotot 5 961 Muut rahoitustuotot 467 225 333 000 356 000 Korkokulut -61 530-80 000-80 000 Muut rahoituskulut -2 723-20 000-18 000 Vuosikate 1 144 080 665 920 646 880 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 029 521-563 350-595 120 Tilikauden tulos 114 559 102 570 51 760 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET 333 070 54 890 54 890 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 447 628 157 460 106 650 16

KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Vaalit Vastuualueet: kunnalliset ja valtiolliset vaalit 2019 Eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja maakuntavaalit Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnan vaaliviranomaisena vaalien toteuttamisesta määräysten mukaisesti ja luotettavasti. Vaalilain mukaan kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista kunnassa määrää kunnanhallitus. Oikeusministeriö suorittaa valtiollisissa vaaleissa äänioikeutettujen lukumääriin perustuvan korvauksen, korvausta ei makseta kuntavaaleista. Kärsämäen kunnassa ennakkoäänestyspaikkana on toiminut kirjasto. Äänestysalueita on yksi, 001 Kärsämäki. Tavoitteet ja toimenpiteet: Äänestysalueita on yksi, 001 Kärsämäki. Ennakonäänestys järjestetään kunnan omana toimintana, ennakkoäänestyspaikkana toimii kirjasto, lisäksi käytössä liikkuva ennakkoäänestysauto. Ennakkoäänestys sekä vaalipäivän äänestys toteutetaan vaalilain määräysten mukaisesti ja luotettavasti. Vuonna 2019 huhtikuussa toimitetaan eduskuntavaalit (vaalipäivä sunnuntai 14.4.2019) ja toukokuussa europarlamenttivaalit (vaalipäivä sunnuntai 26.5.2019), maakuntavaalit on tarkoitus toimittaa europarlamenttivaalien yhteydessä. Valtuustotaso TP 2017 TA 2018 TA 2019 Keskusvaalilautakunta - 13 571-23 560-17 320 Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella voimassa olevan talous- ja toimintasuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Tarkastustoimintaa hoitavat valtuuston valitsemat tarkastuslautakunnan jäsenet ja valtuuston päätöksen mukainen tilintarkastusyhteisö. Valtuustotaso TP 2017 TA 2018 TA 2019 Tarkastuslautakunta - 14 519-13 350-16 250 17

Kunnanhallitus Vastuualueet: yleishallinto, elinkeinotoimi, Selännepalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut Kärsämäen kunnan vuosille 2016-2021 laaditun strategian visiona on, että Kärsämäki on luova ja kansainvälinen, yrittäjyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä edistävä, menestyvä maaseutupaikkakunta. Kärsämäen kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet tärkeysjärjestykseen asetettuna. Strateginen tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus I Tehostettu paikkakunnan markkinointi Kärsämäki tulee laajasti tunnetuksi vetovoimaisena ja aktiivisena, asukkaitaan ja yrityksiään kannustavana ja elinvoimaisena maaseutupaikkakuntana II Laadukas maaseutuasuminen Kärsämäkisen maaseutuasumisen tarjoama elämänlaatu muodostuu paikkakunnan vahvuustekijäksi III Monitahoinen saavutettavuus Kärsämäestä kehittyy Keskipiste Puolimatkassa saavutettavuutensa pohjalta yritysja muita toimijoita investoimaan sitouttava sijoittumiskohde. mittarit: paikkakuntakuvan laatu ja tunnettuus mediassa ja eri sidosryhmissä), kunnan asukasmäärän kehitys, kunta- ja elinkeinostrategioiden toteutusaste, kehittämishankkeiden vaikuttavuus, uudet yritykset, työpaikkojen määrä, paikkakunnan sisäisen kehittämisilmapiirin ja ulkoisen yhteistyön taso kunnan nettomuuton kehitys, kunnan asuntokannan käyttöaste, uusien asuntorakentamishankkeiden määrä, asuntotonttien myyntimäärät keskustassa ja kylillä, yksityisten vajaakäyttöisten asuntojen määrä, asiakaspalaute asumis- ja muista palveluista sekä harrastusmahdollisuuksista (säännölliset asukas- ja asiakaskyselyt), aktiivisten kylä- ja muiden yhdistysten määrä, palvelujen jonotusaste ja ihmisläheisyys uudet yrityshankkeet, yritystonttien myyntimäärä, liiketilojen käyttöaste, valta- ja kantateiden varsien kehittämisaktiivisuus, tapahtumien ja majoittujien määrä, hanketavoitteet Paikkakunta-markkinoinnin kehittämistä jatketaan yhdessä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, sähköistä näkyvyyttä lisätään edelleen. Kunnan some-strategian toteutusta terävöitetään edelleen. Tiedotteet hallituksen ja valtuuston kokouspäätöksistä medialle, Kaikujulkaisuun ja internetiin. Hyödynnetään kärsämäkiset menestystarinat Kärsämäen markkinoinnissa. Edistetään laadukkaan asuntotarjonnan lisäämistä paikkakunnalla. Pyritään tarjoamaan kysyntää vastaavia asumisratkaisuja. Ylläpidetään asukkaiden viihtyvyyttä ja omaehtoista toimintaa. Ehyt palveluketju yritystoimintaa suunnittelevalle ensimmäisestä tapaamisesta lukien (tontti, toimitila, rahoitusneuvonta, työvoimakoulutus, pääomarahoitus). 18

Jatketaan yhteistapaamisia yrittäjien kanssa; tavoitteena on vapaamuotoinen keskustelu kaupallisen vetovoiman parantamisesta yrittäjäiltojen lisäksi. IV Omaleimainen kulttuuri Kulttuuri luo monimuotoisena kehittämisen voimavarana Kärsämäelle elämyksiä ja elinvoimaa ja kytkeytyy tiiviisti paikkakunnan kuvaan ja markkinointiin sekä matkailun ja palvelujen kehittämiseen ja kansainvälisten yhteyksien hyödyntämiseen. tapahtumien kävijämäärä, uusien tapahtumien synty, uudet yritykset, kansainvälisten yhteyksien ja vierailujen määrä, majoitusvuorokaudet, kulttuurimatkailun aktiviteetti Edesautetaan kunnan kansainvälistymistä mm. yhteistyössä EVS-nuorten ja residenssitaiteilijoiden kanssa. Vietetään kunnan 150-v juhlavuotta kotiseututeemalla erilasin tapahtumin vuoden mittaan. Päätapahtuma elokuussa. Luovista kulttuurikokeiluista koostuva Kulttuuristartti-hanke jatkuu. Kärsämäki-tarinoiden hyödyntäminen markkinoinnissa ja paikkakuntaidentiteetin vahvistamisessa. KUNNANHALLITUKSEN NETTOMENOT Valtuustotaso TP 2017 alkup. TA 2018 TA 2019 Kunnanhallitus yhteensä -11 000 712-11 350 840-11 159 230 Lautakuntataso TP 2017 alkup. TA 2018 TA 2019 Yleishallinto 956 621-964 910-932 440 Elinkeinopalvelut -184 880-197 140-198 990 Selännepalvelut - 205 229-234 450-238 980 Sosiaali- ja terveyspalvelut - 9 653 982-9 954 340-9 823 830 Palvelutuotannon periaatteet: 1) Kunnan omana toimintana tuotettavat palvelut - asiakirjahallinta ja muut hallintopalvelujen toimisto- ja talouspalvelut 2) Sidosyksiköltä ostettavat palvelut Kuntien Hetapalvelut Oy: - Talous- ja henkilöstöhallinto 3) Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut - maaseutupalvelut - lomituspalvelut - Ympäristö- ja rakennusvalvonta 4) Yksityisiltä palvelujen tuottajilta ostettavat palvelut 19

- it-palvelut - elinkeinojen neuvonta- ja kehittämispalvelut - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Ruokahuolto- ja siivous 5) Valtion tuottamat palvelut - yleinen edunvalvonta - kuluttajaneuvonta 6) Välitetyt palvelut Asiointipisteessä - Kelan yhteispalvelu - TE-toimisto yhteispalvelu - Maistraatti Strategiat ja ohjelmat: - Kunta - ja elinkeinostrategia 2016-2021 - NIHAK-seudun kasvuohjelma 2020 - Konserniohjeet - Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointiohjelma - Kärsämäen liikenneturvallisuussuunnitelma - Sisäisen valvonnan ohje - Hankintaohjeet - Kotouttamisohjelma - Vanhuspoliittinen suunnitelma - Päihdestrategia - Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2017-2020 - Hyvinvointikertomus 2017-2021 - Savuton kunta YLEISHALLINTO Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja sekä kunnansihteeri Toiminnan kuvaus: Valtuusto päättää toiminnan ja talouden keskeistä tavoitteista sekä hallinnon järjestämisestä, talouden ja rahoituksen puitteista. Hallitus vastaa kunnan hallinnosta ja talouden hoidosta, sen ohjauksesta ja seurannasta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä valvoo kunnan etua. Keskushallinto vastaa keskitetyistä asiakirjahallinnon ja monistuksen tehtävistä. Lisäksi se huolehtii kunnanhallituksen ja valtuuston kokousasioista. Tehtäviin kuuluu myös kuukausittaisen Kaikukuntajulkaisun toimittaminen sekä TE-keskuksen työllisyyspalvelujen sähköinen välittäminen. Asiointipisteen ja kunnan neuvonnan palveluja kehitetään edelleen osana kirjaston toimintaa. Asiointipisteeseen kartoitetaan uusia yhteistyötahoja ja palveluja lisätään mahdollisuuksien mukaan. Kunnan henkilöstöhallinto vastaa keskitetystä kunnan työntekijöiden työterveyshuollon, yhteisten koulutuksen sekä työsuojeluorganisaation ja yhteistyötoimikunnan toiminnan järjestämisestä. Talous- ja henkilöstöhallinnonpalveluita ostetaan Kuntien Hetapalvelut Oy:ltä. Tarkoitukseen on varattu 113 000 euron määräraha vuodelle 2019. Tavoitteet ja toimenpiteet: Talousarviossa on varauduttu 18 kunnanhallituksen kokoukseen, 10 valtuuston kokoukseen ja 3 iltakouluun. Ajankohtaiset asiat tiedotetaan henkilökunnalle mm. sähköpostilla, hallintohenkilöstön kehittämisryhmä kokoontuu säännöllisesti. Yhteistoimintaryhmä kokoontuu tarvittaessa samoin työsuojelutoimikunta. Sähköistä asiointia ja sähköisten palvelujen käyttöä kehitetään jatkuvan kehittämisen periaatteella. Kunnan some-suunnitelmaa toteutetaan. Kärsämäen kunnan voimassa oleva strategia ulottuu vuosille 2016-2021. Strategiaa päivitetään alkuvuodesta 2019. Kunnan henkilöstöä ohjataan huolehtimaan henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Henkilöstön liikunnan ja hyvinvoinnin tukemiseen on varattu 5000 euroa. 20

TP2017 TA2018 TA2019 Hallintopalvelujen henkilökunta 4 4 4 Kunnan vakinaisten vakanssien lkm 105 115 115 Työterveyshuollon nettomenot, 3582 6 000 6 000 Valtuuston kokouksia 10 10 10 Hallituksen kokouksia 12 18 18 Työllisyyspalvelut Vuonna 2019 työllisyyspalveluissa panostetaan edelleen syrjäytymisen ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn sekä työllistämisja työpajatoiminnan kehittämiseen hanketoimintaa hyödyntäen. Monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tiivistetään. Työllistämistiimi kokoontuu säännöllisesti. Kunnan osuutta työmarkkinatuesta pyritään pienentämään käytettävissä olevin keinoin. Kunta myöntää yrityksille ja yhdistyksille avustusta niiden työllistäessä vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneen työttömänä olleen henkilön, tarkoitukseen on varattu 12 600 euron suuruinen määräraha. Maaseutupalvelut Nivalan kaupunki tuottaa maaseutuhallinnon viidelle kunnalle, jotka ovat Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Sievi ja Ylivieska. Yhteistoiminnan järjestämistä varten on perustettu yhteiseksi toimielimeksi Nivalan maaseutulautakunta. Toimielin toimii Nivalan kaupungin organisaatiossa. Lautakuntaan valitaan kaksi jäsentä Nivalasta ja yksi jäsen kustakin muusta kunnista. Maaseututoimi seuraa tiiviisti ja on mukana maakuntauudistuksessa. Uudistuksessa maaseutuhallinnon tehtävät siirtyvät vuoden 2020 alusta kunnilta uudelle perustettavalle maakunnalle. Palveluja tuotetaan kaikkien sopimuskuntien alueella lähipalveluina. Tavoitteet: Hoidetaan tehokkaasti lakisääteiset viljelijöiden EU- ja kansalliset maataloustukiasiat. Turvataan monipuolisten ja laadukkaiden maaseutupalvelujen saatavuus toimialueen kunnissa. Perusmaatalouden toimintaedellytyksiä kehitetään edistämällä mm. sukupolven-vaihdoskauppoja, tilusjärjestelyjä ja tilakohtaista kehittämistä. Edistetään ja autetaan uusien maaseutuelinkeinojen syntymistä. Kehitetään maaseudun monipuolisia elinkeinoja yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa. Tukihakemusten käsittelyssä siirrytään mahdollisimman paljon sähköisten järjestelmien hyötykäyttöön. Järjestetään viljelijöille koulutusta jokaisessa alueen kunnassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lomitus Reisjärven paikallisyksikkö järjestää lomituspalvelut Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven maatalousyrittäjille. Tavoitteet: Lomatoimen yksikkö suorittaa lomituspalvelulain mukaiset tehtävät. Lomituspalvelujen tuotanto tehostuu ja lomituspalvelujen tilakohtainen käyttö lisääntyy helpottaen tilojen toimintaa. Kunta tukee maksullista lomitusapua ja samalla edesauttaa lomittajien työllistymisessä. Maksulliseen lomitusapuun on varattu 24 000 euroa vuodelle 2019. Eläinlääkärien matkasubventioihin on varattu 5000 euroa. 21

Kärsämäki 2016 2017 2018 2019 Maatilojen lukumäärä yht. 127 125 125 120 Viljelty pelto yht. (ha) 7598 7450 7450 7450 Maksetut tuet yht. (milj. ) 7,2 6,0 6,0 6,0 ELINKEINOTOIMI Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja Toiminnan kuvaus: Kunta järjestää elinkeinoelämän toimitilapalveluja Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy:n avulla. Elinkeinojen neuvonta- ja projektipalvelut tuottaa Nihak ry. Kunta ostaa puoli henkilötyövuotta elinkeinoneuvontapalvelua Nihak ry:ltä. Kärsämäen kunnalla on käytössään kaikki Nihakin osaamispalvelut. Tavoitteet ja toimenpiteet: Elinkeinoelämän edistämisessä tavoitteita ja toimintaa ohjaa vuonna 2015 hyväksytty elinkeinostrategia. Tavoitteena on Kärsämäen aidot kilpailuedut tunnistaen turvata olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä ja edistää uusien työpaikkojen syntyä. Nihak ry:lle maksetaan elinkeinojen kehittämisen hoidosta 110 000 euroa (josta jäsenmaksun suuruus 15,50 /asukas, eli n. 42 000 ). Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutosta seudullisten elinkeinopalvelujen osalta tarkastellaan ennakoivalla otteella. Tytäryhtiöiden asioista tiedotetaan valtuutetuille osavuosikatsausten yhteydessä. Kunta voi lainata tytäryhtiöille käyttöpääoman kattamiseksi lainaa tarpeen mukaan enintään 300 000 euroa yhteensä. Käytössä olevan maksuvalmiusluoton määrä raportoidaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle osavuosikatsausten yhteydessä. Mittarit TP2017 TA2018 TA2019 Väkiluku 2 611 2 640 2 660 Työttömyysaste (%) 12,3 % 8,0 7,5 Vuosikate /asukas 438 252 243 Verotulot /asukas 2634 2 566 2 799 Valtionosuudet /asukas 4 316 4 341 4 054 Mittarit TP2017 TA2018 TA2019 Perustetut yritykset 9 kpl 23 kpl 23 kpl Yrittäjäillat lkm (%) 5 kpl 5 kpl 5 kpl Uudet työpaikat * 25 kpl 25 kpl Yritysten kehittämiskeskustelut * 45 kpl 45 kpl SELÄNNEPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja Toiminnan kuvaus: Kunta ostaa ppky Selänteeltä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Tavoitteet ja toimenpiteet: Palvelut ostetaan palvelutasosuunnitelman ja vuosittaisen vuosisuunnitelman mukaisesti. Eläinlääkintäpalveluissa on käytössä yhteisvastaanottomalli. Kunnan maksuosuus Ppky Selänteelle ympäristöja rakennusvalvontapalvelujen osalta on 235 840 euroa vuonna 2019. 22

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja Toiminnan kuvaus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarkoituksena on turvata kärsämäkisille lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Peruspalvelut järjestetään lähipalveluna. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Palveluntuottajana toimii Attendo Oy ja viranomaispalvelut tuottaa Kärsämäen kunta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakenttään on tulossa suuria muutoksia maakuntauudistuksen myötä. Uudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan vuonna 2020, mutta lainsäädäntötyön viivästyessä uudistuksen voimaan tuloa siirrettiin vuodesta 2021 alkavaksi kokonaisuudistukseksi. Uudistuksen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tehtyjen suunnitelmien mukaan tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Uudistukseen sisältyy yhtenä isona elementtinä ns. valinnanvapaus, jolloin asiakas voisi valita julkisen ja yksityisen palveluntuottajan palveluista mieleisensä tiettyjen kriteerien mukaisesti. Tavoitteet ja toimenpiteet: Palvelut tuotetaan lähipalveluina. Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta kehitetään palvelusopimuksen puitteissa yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti. Kunta osallistuu osaltaan maakuntauudistuksen valmistelutyöhön. Sosiaalityön toiminnassa panostetaan syrjäytymisen ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn yhteistyössä työllisyyspalvelujen ja eri viranomaistahojen kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistus perustuu kiinteään vuosihintaan, jolloin sote-palvelujen kustannukset ovat paremmin hallittavissa. Sotepalvelujen tuottajalle maksettava vuosihinta määräytyy palvelusopimuksen mukaisesti, neljännen sopimusvuoden alusta (1.7.2018 lukien) pohjana vuosittaiselle hinnan tarkistamiselle ovat julkisten menojen muutokset sosiaali- ja terveystoimen tehtäväalueen osalta, kunnan koko väestön määrän muutos sekä ikärakenteen muutos yli 75- vuotiaiden kuntalaisten osalta. Lisäksi sopimuksen mukaiseen kannustinpalkkioon on varattu 190 000 euron määräraha 23

Opetustoimen lautakunta Vastuullinen viranhaltija: sivistysjohtaja Kärsämäen kunnan vuosille 2016-2021 laaditun strategian vision mukaan Kärsämäki on luova ja kansainvälinen, yrittäjyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä edistävä, menestyvä maaseutupaikkakunta. Opetustoimen lautakunnan vastuualueelle kuuluvia keskeisiä toimenpiteitä ovat: Kärsämäen kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet tärkeysjärjestykseen asetettuna. Strateginen tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus I Tehostettu paikkakunnan markkinointi Kärsämäki tulee laajasti tunnetuksi vetovoimaisena ja aktiivisena, asukkaitaan ja yrityksiään kannustavana ja Osallistutaan yhteistyössä Kärsämäen brändi- ja markkinointistrategian ja sen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. elinvoimaisena maaseutupaikkakuntana Paikkakuntakuvan laatu ja tunnettuus mediassa ja eri sidosryhmissä, imagotutkimus (selkeät mittaukset ja haastattelut kohderyhmittäin/ asiakassegmenteittäin), kunnan asukasmäärän kehitys, kunta- ja elinkeinostrategioiden toteutusaste, kehittämishankkeiden vaikuttavuus, uudet yritykset, työpaikkojen määrä, paikkakunnan sisäisen kehittämisilmapiirin ja ulkoisen yhteistyön taso II Laadukas maaseutuasuminen Kärsämäkisen maaseutuasumisen tarjoama elämänlaatu kunnan asuntokannan käyttö- Kunnan nettomuuton kehitys, muodostuu paikkakunnan aste, uusien asuntorakentamishankkeiden määrä, asuntotont- vahvuustekijäksi tien myyntimäärät keskustassa ja kylillä, yksityisten vajaakäyttöisten asuntojen määrä, asiakaspalaute asumis- ja muista palveluista sekä harrastusmahdollisuuksista (säännölliset asukas- ja asiakaskysely), aktiivisten kylä- ja muiden yhdistysten määrä, palvelujen jonotusaste ja ihmisläheisyys Markkinoidaan lukiota potentiaalisille opiskelijoille laajasti. Tuodaan esille peruskoulun vahvuuksia. Asumisen asiakaspalveluprosessi viritetään tehokkaaksi räätälöitynä ja yksilöllisenä kokonaispalveluna (asunto, työpaikat, palvelut, harrastukset ja etuudet samassa muuttopaketissa, markkinointiaineistot visuaalisesti näyttäviksi, some-näkyvyys). Varmistetaan päivähoitopaikkojen tarpeenmukainen saatavuus. Säilytetään opetustoimen ja opetuksen hyvä palvelutaso. Säilytetään kyläkoulu oppilasmäärien sallimissa rajoissa. Kerhojen määrä III Monitahoinen saavutettavuus Kärsämäestä kehittyy Keskipiste Puolimatkassa tien myyntimäärä, liiketilojen Uudet yrityshankkeet, yritystont- - saavutettavuutensa pohjalta yritys- ja muita toimi- varsien kehittämisaktiivisuus, ta- käyttöaste, valta- ja kantateiden joita investoimaan sitouttava pahtumien ja majoittujien määrä, sijoittumiskohde. hanketavoitteet Aamu- ja iltapäiväkerhojen toimintaa jatketaan, koulujen kerhotoimintaa kehitetään edelleen. Yhteisöllisyyttä tuetaan, mm. vanhempainyhdistystoimintaa. Kylien elinympäristöjen esille nosto toimivien tie- ja sähköisten yhteyksien ja väljien asumismahdollisuuksien kautta. Järjestetään koulukuljetukset laadukkaasti. 24

IV Omaleimainen kulttuuri Kulttuuri luo monimuotoisena kehittämisen voimavarana Kärsämäelle elämyksiä ja elinvoimaa ja kytkeytyy tiiviisti paikkakunnan kuvaan ja markkinointiin sekä matkailun ja palvelujen kehittämiseen ja kansainvälisten yhteyksien hyödyntämiseen Tapahtumien kävijämäärä, uudet tapahtumat, kansainvälisten yhteyksien ja vierailujen määrä, kulttuurimatkailun aktiviteetti Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutuminen Toteutuneiden kv-yhteistyöprojektien lukumäärä Huolehditaan lukion saavutettavuudesta myös ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden osalta. Kootaan jo olevat ja kehitettävät omaleimaiset kulttuurikohteet, -tapahtumat, -ympäristöt ja -palvelut samaan ja eri vuodenaikoihin sovittuvaan ja tuotteistettavaan palvelukokonaisuuteen, joka toimii markkinoinnin perustana. Kylien omaperäisten kulttuurivaikutteiden, -palvelujen ja yritystoiminnan yhteiskäyttö tapahtumissa ja matkailussa (tarinallisuus, luontokohteet, metsästys, ruoka, jne). Paikalliset perinteet ja kulttuurin vahvuudet huomioidaan opetussuunnitelmassa. alkuperäinen Valtuuston sitovuustaso TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Opetustoimen lautakunta -5 477 929-5 416 150-5 589 710-5 652 390-5 652 390 Toimielimen sitovuustaso TP 2017 alkuperäinen TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Opetustoimen hallinto -163 612-92 300-99 560-100 560-100 560 Perusopetus -3 415 707-3 395 610-3 439 360-3 476 650-3 476 650 Toisen asteen koulutus -639 262-648 580-653 110-661 500-661 500 Muu sivistystyö -92 152-94 870-95 010-95 010-95 010 Varhaiskasvatus -1 167 196-1 184 790-1 302 670-1 318 670-1 318 670 OPETUSTOIMEN HALLINTO TP 2017 alkuperäinen TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintamenot -163 612-92 300-99 560-100 560-100 560 Netto -163 612-92 300-99 560-100 560-100 560 PERUSOPETUS Tilivelvollinen viranhaltija: perusopetuksen rehtorit Perusopetuksen vastuualue sisältää esi- ja perusopetuksen tulosyksiköt sekä aamu- ja iltapäivä toiminnot. Strateginen tavoite Kansainvälisyysprojekteja ja yhteistyötä jatketaan. Kaikkia yhdeksäsluokkalaisia ohjataan yhteishakuun. Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Uutta Comenius-hanketta tai muuta kansainvälisyyskontaktia etsitään. Panostetaan koulujen, kylien ja hankkeiden yhteistyöhön. Kaikki perusopetuksen keväällä 2018 päättäneet saavat opiskelupaikan. 25

Seurataan missä muu Suomen taitotaso menee. Käytössä on valtakunnalliset arvioinnin kriteerit. Perusopetuksen kustannukset pyritään pitämään samantyyppisten kuntien tasolla. Yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista jatketaan ja kehitetään lisäämällä yhteistyötä koulujen kesken. Syyslukukaudella 2009 aloitettu KIVA-koulu -toimintaohjelma jatkuu kaikilla kouluilla. Tietotekniikan hallitseminen ja sujuva käyttö on tärkeää nyky-yhteiskunnassa. Oppilashallintoa ja yhteyksiä kotiin tehostetaan, prosesseja digitalisoidaan sekä yhdenmukaistetaan niin kouluilla kuin koulutoimessa. Opettajien tietotekniset taidot ovat tärkeitä. Tietokoneet ja opetusvälineet ajan tasalla. Sisäilman laadulla on suuri merkitys opiskelutehokkuuteen ja motivaatioon. Varhaisen puuttumisen mallia painotetaan koulumaailmassa. Koulun toimintaa verrataan alueen ja koko maan tunnuslukuihin. Kaikilla kunnan alakouluilla on yhteisiä tilaisuuksia. Kouluilla on yhtenäiset toimintasäännöt ja oppilashuollon ohjeistus. Apulaisrehtorin virkaan kuuluu myös Saviselän koulun johtaminen, tällä saadaan lisättyä yhteistyötä ja samoja käytänteitä koulujen välillä. Yhtenäiskoulun käytänteiden yhdenmukaistamista jatketaan luokka-asteesta riippumatta. Vuosittain tehtävien oppilaskyselyjen perusteella kiusaaminen vähentyy. Opettajia koulutetaan vuosittain KIVA-koulu-toimintaohjelmaan liittyen Sitoudutaan ohjelman tehokkaaseen toteuttamiseen. Koko ajan pyritään päivittämään opetustilojen AV-tekniikkaa vanhimmasta päästä. Windows7 koneet tulevat tiensä päähän vuonna 2019 päivitysten loppuessa ja teknisen iän täyttyessä. Koneitten uusimistarve huomattava. Kaikissa kouluissa (Frosterus, Saviselkä ja lukio) on käytössä yhteinen digitaalinen Wilma-järjestelmä, joka on Multi-Primus oppilashallinto-ohjelman www-liittymä. Opettaja, henkilökunta ja huoltaja pääsevät yhdellä tunnuksella kaikkiin häntä koskeviin tietoihin käsiksi. Koulutetaan opettajia tieto- ja viestintätekniikan (tvt) käyttöön. Oppitunnilla ATK-luokassa jokaisella oppilaalla on käytössä hyvin toimiva tietokone. Jokaisen opetustilan opetusvälineistö on ajan tasalla (tietokone, dataprojektori, dokumenttikamera). Sisäilmanlaatu pysyy normaalin rajoissa. Suoritetaan ilmanlaatumittauksia luokissa tarpeen mukaan. Psykologin tutkimuksiin ohjattu oppilas pääsee tutkimuksiin 2 kuukauden kuluessa. Painopiste tutkimuksissa on alaluokilla. Psykologi tekee ennaltaehkäisevää työtä oppilaitten parissa. Psykologi pitää opettajille pedagogisia iltapäiviä. Kärsämäellä on oma kokoaikainen koulukuraattori. Koululääkäri on oltava lain edellyttämän verran käytettävissä. Resursoidaan riittävästi tukiopetusta ja muuta yleisen tuen resurssia. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti kahden viikon välein ja tarvittaessa. 26

Kaikki opettajat ovat osaavia (substanssipätevyys) ja muodollisesti kelpoisia. Kaikilla opettajilla on mahdollisuus osallistua ammattipätevyyttä täydentävään koulutukseen. Mahdollisimman moni oppilas osallistuu koulun tarjoamaan kerhoon. Monipuolinen ja innostava liikunta on tärkeää oppilaan kasvulle. Oppilaiden ylipaino vähentyy. Listataan poikkeamat. Mahdollistetaan opettajien pääsy koulutukseen. Kirjataan opettajien osallistumiset koulutuksiin. Kaikille 1-9 luokan oppilaille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulun ilmaisiin kerhoihin. Vanhemmat otetaan mukaan kerhotoimintaan. Oppilaiden liikkuminen lisääntyy. Toimitaan Liikkuva Koulun -strategian mukaisesti. Kerhotoiminta tukee liikunnanopetusta. Osallistutaan 5. ja 8.- luokkalaisten MOVE-testiin. Myös välitunneilla pyritään aktiiviseen liikkumiseen mm. välkkäritoiminnan kautta. Yrittäjyyskasvatusstrategian tavoitteet näkyvät opetuksessa. Yhteistyö kodin ja koulun välillä on osa luontevaa yhteistyötä. Yläkoulun oppilaiden opiskelumotivaatio on riittävän korkealla tasolla ja oppituntien työrauha on taattu. Lapset puheeksi -menetelmä Saviselän toimipisteen toiminta pyritään turvaamaan pitämällä oppilasmäärät vähintään nykyisellä tasolla. Resursointi perusopetuksessa on tarkoituksenmukaista ja riittävää. Suositusten mukainen kouluruokailu. Toimitaan strategian mukaisesti. Molemmille perusopetuksen toimipisteillä on vanhempainyhdistys. Yhteistyötä kotien, kylien ja koulun välillä lisätään. Loputkin huoltajat siirtyvät Wilman käyttäjiksi. Opetusryhmissä vaalitaan opiskelurauhaa. Tarpeen vaatiessa perustetaan JOPO-luokka, johon hakemusten perusteella valitaan 7-9.-luokkalaisia oppilaita. Listataan JOPO-oppilaiden määrä. Yläkoulu tarvitsee oman koulunkäynninohjaajan. Kaikissa kunnan peruskouluissa on käytössä Lapset puheeksi -menetelmä ja siihen on koulutetut opettajat. Kirjataan käytyjen keskustelujen/neuvonpitojen määrä. Lapset puheeksi koulutusta järjestetään tarvittaessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. Seurataan oppilasmääriä ja ennusteita. Perusopetuksen johtamisjärjestelmässä rehtori ja apulaisrehtori, apulaisrehtorin työnkuvaan kuuluu myös Saviselän toimipisteen johtaminen. Kunnanhallitus antaa taloudellisen ohjauksen seuraavalle lukuvuodelle toukokuussa. Perusopetus TP 2017 alkuperäinen TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot 170 856 124 470 112 030 112 030 112 030 Toimintamenot -3 586 564-3 520 080-3 551 390-3 588 680-3 588 680 Netto -3 415 707-3 395 610-3 439 360-3 476 650-3 476 650 Poistot -2 778-8 330-8 330-8 330-8 330 Perusopetuksen tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 oppilasmäärä 366 366 357 344 335 kustannukset /oppilas (sis. ap/ip kust.) 9 333 9 278 9 634 10 106 10 378 opetustuntien määrä 0.-9.lk *) 30 957 30 957 30 600 30 600 30 600 27

kustannukset /opetustunti *) 103,9 102,6 105,6 106,7 106,7 *) opetustuntien luvut ilman aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä koulunavustajia. Perusopetuksen talousarvio sisältää kyseiset kustannukset. Kärsämäen kunnan oppilastilasto (20.9.2018 tilanne) sekä ennusteet lv. 2023-2024 saakka. 1. - 9. lk 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 Frosteruksen alakoulu 179 177 170 156 144 124 Saviselkä 41 43 43 46 42 43 Frosteruksen yläkoulu 110 99 99 109 111 120 Yhteensä 330 319 312 311 297 287 TOISEN ASTEEN OPETUS Tilivelvollinen viranhaltija: lukion rehtori Toisen asteen vastuualue sisältää lukion tulosyksikön. Strateginen tavoite Lukion opiskelijamäärä säilyy kohtuullisena. Kärsämäki mukana elukiossa. Lukiossa suoritetaan tietokoneen käyttäjän A-ajokortteja. Kaikilla lukion opettajilla muodollinen kelpoisuus. Lukioyhteistyötä muiden lukioiden kanssa jatketaan. Mahdollisimman moni lukion päättäneistä saa opiskelupaikan korkeakoulusta. Tietokoneet ja opetusvälineet ajan tasalla. Pidetään yllä osaamista ja valmiutta digitaaliseen ylioppilastutkintoon. Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Vuosiluokan koko vähintään 20 opiskelijaa. Kärsämäen lukion opettajista vähintään kaksi antaa opetusta elukiossa. Päivälukion opiskelijat suorittavat elukion kursseja. elukiossa yksi aikuisopiskelija. Tavoitteena viisi A-korttia ja osasuorituksia 20 opiskelijalta. Listataan poikkeamat Päivälukiolaiset osallistuvat viidelle kahden tai useamman lukion yhteiselle kurssille. Lukion päättäneet saavat opiskelupaikan korkeakouluista vähintään yhtä hyvin kuin Suomessa keskimäärin. Jokaisella opiskelijalla on tietokoneluokassa pidettävillä oppitunneilla käytössä hyvin toimiva tietokone. Jokaisen opetustilan opetusvälineistö on ajan tasalla (vähintään tietokone, dataprojektori ja dokumenttikamera). Jokaisen lukion opiskelijan käytössä on tablettitietokone opiskelua varten. Lukion opettajilla käytössä henkilökohtainen tabletti- tms. tietokone. Pidetään digitaalisia kurssikokeita Abitti-järjestelmällä. Opettajia koulutetaan laatimaan ja pitämään digitaalisia kurssikokeita. Varavirtajärjestelmän turvin voidaan pitää digitaalinen yokoe myös sähkökatkon aikana. Lukion opiskelijoilla on koulun puolesta käytössä digitaalisessa ylioppilastutkinnossa tarvittava tekniikka. Lukio TP 2017 alkuperäinen TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot 59 036 46 390 50 080 50 080 50 080 Toimintamenot -698 297-694 970-703 190-711 580-711 580 Netto -639 262-648 580-653 110-661 500-661 500 28

Poistot -1 772-5 320-5 320-5 320-5 320 Mittarit/suoritteet TP 2017 alkuperäinen TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Opiskelijamäärä (päivälukio) 54 66 57 60 60 Opiskelijamäärä (elukio) 1 1 1 1 1 Opetustuntien määrä 4 774 4 700 4700 4700 4700 Kustannukset /opetustunti 135 138 139 141 141 Kustannukset /opiskelija 11 623 9 680 11 261 10 844 10 844 MUU SIVISTYSTYÖ Muu sivistystyö vastuualue sisältää kansalais- musiikki- ja tanssiopiston tulosyksiköt. Strateginen tavoite Tarjotaan monipuolista kuntalaisten tarpeet huomioonottavaa opetusta joustavin opetusjärjestelyin. Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Tunnusluvut. Muu sivistystyö TP 2017 alkuperäinen TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintamenot -92 152-94 870-95 010-95 010-95 010 Netto -92 152-94 870-95 010-95 010-95 010 Kansalaisopisto *) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Tunnit/vuosi 2 036 >2 500 >2 400 >2 400 >2 400 opiskelijamäärä (kurssilaisia) 1 266 >1 100 >1 250 >1 250 >1 250 Kunnan maksama opetus /h 22,88 26,16 <27,25 <27,25 <27,25 Kustannukset /kurssilainen 36,81 59,45 <52,32 <52,32 <52,32 Opetustunti hinta/brutto 80,11 70,6 <56,87 <56,87 <56,87 Kustannukset yhteensä 65 000 65 400 65 400 65 400 65 400 *) Kansalaisopistolta tuli 2018 palautusta vuodelta 2017 18 402,60 eur (kustannukset yhteensä 46 597,40 ). Musiikkiopisto Oppilasta/vuosi 15 15 15 15 15 /oppilas 1 391 1 545 1 555 1 555 1 555 Kustannukset yhteensä 20 862 23 180-23 320-23 320-23 320 Tanssiopisto Sopimus tunnit 197 170 170 170 170 Oppilaita; kevätlukukausi 60 48 50 50 50 syyslukukausi 61 52 54 54 54 Kustannukset /h 37 37 37 37 37 Kustannukset yhteensä 6 290 6 290-6 290-6 290-6 290 Perusryhmien tuntimäärä suunniteltu olemaan 6 h x 34 vk = 204 h, mutta laskutus 170 tunnin mukaan. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus osallistua syventäviin opintoihin Ylivieskassa ja Pyhäjärvellä. 29

VARHAISKASVATUS Tilivelvollinen viranhaltija: varhaiskasvatuspäällikkö Varhaiskasvatus sisältää hallinnon, perhepäivähoidon, ryhmäperhepäivähoidon, päiväkodin, erityisvarhaiskasvatuksen, lasten hoidontuen ja avoimen varhaiskasvatuksen. Strateginen tavoite Lasten tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuspaikka kaikille sitä tarvitseville. Lapset puheeksi menetelmä ja varhaiskasvatussuunnitelma kaikille lapsille Kärsämäen kunnan varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen Erityislastentarhanopettajan palvelut. Kärsämäki mukana varhaiskasvatuksen kehittämisverkostossa (LOISTO) Uudet lasten liikuntasuositukset Kärsämäki mukana ilo kasvaa liikkuen -ohjelmassa Avoin varhaiskasvatus edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja tarjoaa kotihoidossa oleville alle kouluikäisille lapsille virikkeellistä toimintaa Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Yhteistyö vanhempien kanssa huomioiden vanhempien osallisuus. Vanhempainyhdistys perustettu maaliskuussa 2017 ja sen toimintaa pyritään tukemaan. Lisätään hoitopaikkoja ja henkilöstön määrää tarpeen mukaan. Kirjataan käytyjen keskusteluiden/ neuvonpitojen määrä. Pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen ja perheen hyvinvoinnin riskitekijöitä. Ohjataan oikea aikaisesti tarvittaviin palveluihin. Päivitys keväällä 2019 uuden varhaiskasvatuslain mukaiseksi Erityislastentarhanopettaja Kärsämäellä tarpeen mukaisesti. Kaikki tukea tarvitsevat saavat elton palveluita. Varhaiskasvatuksen uudistaminen siten, että se pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin paikalliset lähtökohdat huomioiden. Tavoitteena yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa sekä lasten ja vanhempien osallisuus. Huomioidaan uudet lasten liikuntasuositukset varhaiskasvatuksen arjessa. Lapsella on oikeus liikkua, leikkiä ja tutustua liikunnan avulla uusiin asioihin. Pyritään järjestämään avointa varhaiskasvatusta kaikille sitä haluaville. Toimintaa järjestetään yhteistyössä muiden perhekeskus toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatus TP 2017 alkuperäinen TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot 150 815 139 190 101 000 101 000 101 000 Toimintamenot -1 318 011-1 323 980-1 403 670-1 419 670 1 419 670 Netto -1 167 196-1 184 790-1 302 670-1 318 670-1 318 670 Poistot -396-1 190-1 190-1 190-1 190 30

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta Vastuullinen viranhaltija: sivistysjohtaja Kärsämäen kunnan vuosille 2016-2021 laaditun strategian vision mukaan Kärsämäki on luova ja kansainvälinen, yrittäjyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä edistävä, menestyvä maaseutupaikkakunta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan vastuualueelle kuuluvia keskeisiä toimenpiteitä ovat: Kärsämäen kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet tärkeysjärjestykseen asetettuna. Strateginen tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus I Tehostettu paikkakunnan markkinointi Kärsämäki tulee laajasti tunnetuksi vetovoimaisena ja aktiivisena, asukkaitaan ja yrityksiään kannustavana ja elinvoimaisena maaseutupaikkakuntana II Laadukas maaseutuasuminen Kärsämäkisen maaseutuasumisen tarjoama elämänlaatu muodostuu paikkakunnan vahvuustekijäksi III Monitahoinen saavutettavuus Kärsämäestä kehittyy Keskipiste Puolimatkassa saavutettavuutensa pohjalta yritysja muita IV Omaleimainen kulttuuri Kulttuuri luo monimuotoisena kehittämisen voimavarana Kärsämäelle elämyksiä ja elinvoimaa ja kytkeytyy tiiviisti paikkakunnan kuvaan ja markkinointiin sekä matkailun ja palvelujen kehittämiseen ja kansainvälisten yhteyksien hyödyntämiseen Paikkakuntakuvan laatu ja tunnettuus mediassa ja eri sidosryhmissä Asiakaspalaute vapaa-ajan palveluista ja harrastusmahdollisuuksista Aktiivisten kylä- ja muiden yhdistysten määrä Erilaisten tapahtumien määrä Tapahtumien kävijämäärä, uudet tapahtumat, kansainvälisten yhteyksien ja vierailujen määrä, kulttuurimatkailun aktiviteetti Kärsämäen kulttuuritapahtumien saama julkisuus tiedotusvälineissä visitkärsämäki.fi sivujen esille tuominen Uusien kotisivujen myötä on tehty muuttajan palvelupaketti, jota laajennetaan tarpeiden mukaan. Avoimen kohtaamispaikan kehittäminen Lisätään näkyvyyttä eri tapahtumissa ja luodaan uusia tapahtumia Kylätoiminnan yhteistyömuotojen kehittäminen ja järjestötoiminnan tukeminen Kulttuurikohteet, -tapahtumat, -ympäristöt ja palvelut samassa ja tuotteistettavassa palvelukokonaisuudessa, joka toimii markkinoinnin perustana Kulttuuriyrittäjyyden ja aktiviteetin kehittäminen verkostoitumista ja ulkomaisia kontakteja hyväksikäyttäen 31 Kylien omaperäisten kulttuurivaikutteiden, -palveluiden ja yritystoiminnan yhteiskäyttö tapahtumissa ja matkailussa Valtuuston sitovuustaso Hyvinvoinnin ja terveyden TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 edistämisen lautakunta -511 045-532 460-575 590-579 630-579 630

Toimielimen sitovuustaso TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 HYTE-hallinto -70 530-72 810-73 810-73 810 Kirjasto- ja kulttuuritoimi -259 012-229 040-266 890-268 340-268 340 Liikunta- ja nuorisotoimi -252 033-232 890-235 890-237 480-237 480 HYTE-HALLINTO Kuntalain (1. ) mukaan kunnan keskeinen tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Terveyttä edistäviä päätöksiä tarvitaan kaikilta yhteiskunnan sektoreilta ja tasoilta. Kunnat voivat edistää kuntalaisten hyvinvointia hyvinvointijohtamisella, jolla tarkoitetaan väestön hyvinvoinnin näkökulmasta tehtävää strategista johtamista ja valittujen strategioiden toimeenpanoa. Toukokuussa 2011 voimaantullut uusi terveydenhuoltolaki tuo kunnille lisää velvoitteita väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia, nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot sekä määriteltävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet, joiden perustana käytetään kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Lisäksi kunnan eri toimialojen ja muiden kunnassa toimivien tahojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. (THL & STM 2011.) Strateginen tavoite Tavoitteena laaja-alainen ja poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja johtamisen kehittäminen. Tavoitteena hyvinvointitietojen hyödyntäminen toiminnassa. Tavoitteena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen. Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Hyvinvointisuunnitelmasta tehdään myös kunta ja kyläkortit, joissa tavoitteet ovat konkreettisempia. Kyselyiden ja mittaristojen päivittäminen. Osallisuuden lisääminen ja palveluohjauksen kehittäminen. HYTE-hallinto TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Toimintatulot Toimintamenot *) -64 416-70 530-72 810-73 810-73 810 Netto yht. *) -64 416-70 530-72 810-73 810-73 810 *) 2017 kirjasto- ja kulttuuritoimen hallinto, summat sisältyneet Kirjasto- ja kulttuuritoimeen KIRJASTO- JA KULTTUURITOIMI Kirjasto- ja kulttuuritoimen vastuualueeseen kuuluvat seuraavat lautakuntaan nähden sitovat tulosyksiköt: kirjastotoimi ja kulttuuritoimi. Kirjastotoimi Kirjastotoimi sisältää kirjaston ja Saviselän lainausaseman. Strateginen tavoite Kirjastopalvelujen saatavuuden turvaaminen Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Kirjastot takaavat kaikille tasaveroisen pääsyn tietoon ja kulttuuriin. Kirjasto tukee kokoelmillaan ja palveluillaan yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja virkistäytymiseen. Pääsääntöisesti kirjasto on avoinna talvella 39 tuntia ja kesällä 37 tuntia viikossa. Lisäksi kirjastossa on 6 tuntia viikossa itsepalveluaikaa. Saviselän lainausasema palvelee Saviselän koululla ja on 32

Lukemisharrastuksen edistäminen Kokoelman kehittäminen Toiminnan aktiivinen kehittäminen Yhteistyö avoinna 2 tuntia viikossa lukuvuoden aikana. Kirjakokoelmaa pidetään Tammenlehvässä, Koivupuistossa ja Sykkeessä, ja ne vaihdetaan säännöllisesti. Lasten ja nuorten kirjastotyö on yksi kirjaston painopistealueista. Kirjasto tarjoaa koululuokille kirjastonkäytön opetusta, kirjavinkkausta ja satutunteja pyydettäessä. Lisäksi 1-6 luokkalaisia kannustetaan lukudiplomin suorittamisessa. Erilaisten teemojen sekä ajankohtaisten aiheiden ympärille kootaan kirjanäyttelyjä, sekä vinkataan ajankohtaista kirjallisuutta asiakkaille. Omasta kokoelmasta puuttuva materiaali kaukolainataan muualta. Kotipalvelua tarjotaan asiakkaille, jotka sairauden tai vamman vuoksi ovat estyneet käyttämästä kirjastoa. Hankinta pidetään läänin keskiarvossa. Kirjallisuutta hankitaan monipuolisesti, yhtenä painopistealueena lasten ja nuorten kirjallisuus. Kiinnitetään huomiota myös kirjaston e-aineiston hankintaan. Kirjastoa kehitetään aktiivisesti osallistumalla alueellisiin ja valtakunnallisiin projekteihin ja hakemalla erilaisia kokeilu- ja kehittämisapurahoja yksin, sekä yhteistyössä eri kirjastojen kanssa. Kirjasto pyrkii aktiivisella toiminnalla ehkäisemään syrjäytymistä kaikkien ikä- ja väestöryhmien keskuudessa Kirjasto toimii aktiivisesti yhteistyössä eri hallintokuntien, kirjastojen sekä kolmannen sektorin kanssa. Kirjastotoimi TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Toimintatulot 1 976 1 000 1 100 1 100 1 100 Toimintamenot -156 754-197 140-229 720-231 170-231 170 Netto yht. -154 778-196 140-228 620-230 070-230 070 Poistot yhteensä -230-690 -690-690 -690 Mittarit/suoritteet TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Lainaa/as 12 18 18 18 18 Kirjastokäyntiä/as 12 12 12 12 12 Nettikäyntiä/as 2 6 6 6 6 Kulttuuritoimi Kulttuuritoimi vastaa monipuolisen kulttuuri tarjonnan järjestämisestä kunnassa ammatillisesti pätevällä ohjauksella ja tukee järjestöjen järjestämiä kulttuuritapahtumia. Toiminnallaan kulttuuritoimi edistää kuntalaisten henkistä hyvinvointia ja viihtyvyyttä tarjoamalla mahdollisuuden taide-elämyksiin sekä vahvistaa kärsämäkisten kotiseutuidentiteettiä ja ylläpitää kulttuuriperinteitä. Kulttuuritoimi sisältää kulttuurin ja museon. Strateginen tavoite Monipuolisten kulttuuripalvelujen turvaaminen. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Kärsämäellä tarjotaan laaja-alaisia kulttuuritapahtumia ja vierailuesityksiä ympärivuotisesti. Jatketaan yhteistyötä kulttuuriosuuskunnan ja kulttuuriyhdistysten kanssa tapahtumatuotannossa ja koulujen kulttuurikasvatussuunnitelman toteuttamisessa. 33

Tuetaan lasten kulttuuria Järjestetään tapahtumia myös koululla ja varhaiskasvatuksen piirissä. Kulttuuritoimi TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Toimintatulot 1 150 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintamenot -40 968-33 900-39 270-39 270-37 270 Netto -39 818-32 900-38 270-38 270-38 270 Mittarit/suoritteet TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Asukkaita 2 611 2 640 2 660 2 670 2 680 Kulttuuri ja yhdistys avustukset 13 000 13 000 13 000 13 0000 /as 5 5 5 5 LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMI Tilivelvollinen viranhaltija: Liikunta- ja nuorisosihteeri Liikunta- ja nuorisotoimen vastuualueeseen kuuluvat tulosyksiköt: hallinto, liikuntatoimi ja nuorisotoimi. Hallinto TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Toimintatulot Toimintamenot -53 016-51 920-51 650-52 340-52 340 Netto -53 016-51 920-51 650-52 340-52 340 Liikuntatoimi Liikuntatoimi sisältää liikunta-alueet, urheilukentän ja muu liikuntatyön. Strateginen tavoite Perusliikuntapalveluiden saatavuuden turvaaminen kuntalaisille Seura- ja järjestötoiminnan tukeminen Aktiivinen toiminta nuorten ja lasten parissa Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Liikuntapaikat toimintakunnossa läpi vuoden. - mahdollistetaan urheilukenttäalueen monipuolinen käyttö - lähiliikuntapaikan ylläpito - liikuntapaikkojen kunnossapito säännöllistä - liikuntatarvikevarastojen aukiolo viikonloppuisin Oikea tehokas kohdentaminen. Avustukset vastikkeellisia. Uimakouluja, retkiä ja kerhotoimintaa. Liikuntatoimi TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Toimintatulot 2 284 200 1 700 1 700 1 700 Toimintamenot -150 916-132 080-134 390-135 080-135 080 Netto -148 632-131 880-132 690-133 380-133 380 Poistot -42 463-42 460-42 460-42 460-42 460 Mittarit/suoritteet TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Asukkaita 2 611 2 640 2 660 2 670 2 680 Uimahallipalvelut 42 000 21 000 21 000 21 000 21 000 /as 16 8 8 8 8 Avustukset yhteisöille 20 475 19 250 19 250 19 250 19 250 /as 8 7 7 7 7 34

Nuorisotoimi Nuorisotoimi sisältää nuorisotilat ja muu nuorisotyön. Strateginen tavoite Seura- ja järjestötoiminnan tukeminen Aktiivinen toiminta nuorten ja lasten parissa Nuorisotilojen tehokas käyttö Yhteistyö eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa Ennaltaehkäisevä työ Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Oikea tehokas kohdentaminen. Avustukset vastikkeellisia. Retkiä ja kerhoja, monipuolista toimintaa. Sosiaalista viestintää nuorille. Nuorisotila avoinna mahdollisimman paljon. Riittävät bänditilat. Erilaisten tapahtumien järjestäminen ja nuorisotilan käyttäminen. Etsivän nuorisotyön/ yksilövalmentajantyön jatkuminen. TIME OUT Aikalisä toiminta. Nuorisotoimi TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Toimintatulot 2 958 2 750 1 000 1 000 1 000 Toimintamenot -53 343-51 840-52 550-52 760-52 760 Netto -50 385-49 090-51 550-51 760-51 760 Mittarit/suoritteet TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Asukkaita 2 611 2 640 2 660 2 670 2 680 Avustukset nuorisotoiminnalle 14 490 12 350 12 350 12 350 12 350 /as 6 5 5 5 5 Nuorisotilan avoimet ovet toiminta, aukiolokerrat/v 195 130 130 130 130 osallistujamäärät/v 3 990 3 100 3 100 3 100 3 100 35

Tekninen lautakunta Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja ja rakennusmestari Kärsämäen kunnan vuosille 2016-2021 laaditun strategian visiona on, että Kärsämäki on luova ja kansainvälinen, yrittäjyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä edistävä, menestyvä maaseutupaikkakunta. Kärsämäen kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet tärkeysjärjestykseen asetettuna. Strategia tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus I Tehostettu paikkakunnan markkinointi Kärsämäki tulee laajasti tunnetuksi vetovoimaisena ja aktiivisena, asukkaitaan ja yrityksiään kannustavana ja elinvoimaisena maaseutupaikkakuntana II Laadukas maaseutuasuminen Kärsämäkisen maaseutuasumisen tarjoama elämänlaatu muodostuu paikkakunnan vahvuustekijäksi. III Monitahoinen saavutettavuus Kärsämäestä kehittyy Keskipiste Puolimatkassa -saavutettavuutensa pohjalta yritysja muita toimijoita investoimaan sitouttava sijoittumiskohde. IV Omaleimainen kulttuuri Kulttuuri luo monimuotoisena kehittämisen voimavarana Kärsämäelle elämyksiä ja elinvoimaa ja kytkeytyy tiiviisti paikkakunnan kuvaan ja markkinointiin sekä matkailun ja palvelujen kehittämiseen ja kansainvälisten yhteyksien hyödyntämiseen. Paikkakuntakuvan laatu ja tunnettuus mediassa ja eri sidosryhmissä, kunnan asukasmäärän kehitys, kunta- ja elinkeinostrategioiden toteutusaste, kehittämishankkeiden vaikuttavuus, uudet yritykset, työpaikkojen määrä, paikkakunnan sisäisen kehittämisilmapiirin ja ulkoisen yhteistyön taso Kunnan nettomuuton kehitys, kunnan asuntokannan käyttöaste, uusien asuntorakentamishankkeiden määrä, asuntotonttien myyntimäärät keskustassa ja kylillä, yksityisten vajaakäyttöisten asuntojen määrä, asiakaspalaute asumis- ja muista palveluista sekä harrastusmahdollisuuksista (säännölliset asukas- ja asiakaskyselyt), palvelujen jonotusaste ja ihmisläheisyys Uudet yrityshankkeet, yritystonttien myyntimäärä, liiketilojen käyttöaste, valta- ja kantateiden varsien kehittämisaktiivisuus, tapahtumien ja majoittujien määrä, hanketavoitteet Tapahtumien kävijämäärä, uusien tapahtumien synty, uudet yritykset, kansainvälisten yhteyksien ja vierailujen määrä, majoitusvuorokaudet, kulttuurimatkailun aktiviteetti Kärsämäen keskustan ympäristön vetovoimaisuutta lisätään kehittämällä teollisuus- ja liikealueita. Kunta on mukana paikkakunnan vetovoiman kehittämisessä ja yrityksien menestymisen mahdollisuuksien parantamisessa. Sivukylien tyhjillään olevien asuntojen saamista asuntokäyttöön. Haja-asutusalueen vapaana olevien tonttien markkinointi rakentajien tietoisuuteen. Suomelan kulman KTY-alue on kaavoitettu. Alueen käytön kokonaisvaltainen suunnittelu, missä huomioidaan Suomelan kulttuurialueen kehittäminen ja hyödyntäminen. Kehitetään Konttilan kulttuurialuetta ja sen käytettävyyttä erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Paikkakuntaa mainostavien tienvarsimainostauluihin on hankittu mainoksia. Paikkakunnan mainontaa kehitetään edelleen. Päävastuualue valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. TP2017 TA2018 TA2019 SU2020 SU2021 Tekninen lautakunta yht. -394 247-464 170-445 890-444 270-445 890 36

Poistot -572 392-458 560-498 450-498 450-498 450 Vastuualueet teknisen lautakunnan sitovuustasolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi ja Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen hoitama suojelutoimi. Yhdyskuntatekniikka -277 807-323 400-367 490-373 190-373 190 Kiinteistötoimi 105 860 92 110 156 290 165 230 165 230 Suojelutoimi -222 300-232 880-234 690-236 310-237 930 Tekninen lautakunta yhteensä -397 247-464 170-445 890-444 270-445 890 Poistot Yhdyskuntatekniikka -108 552-92 390-101 580-101 580-101 580 Kiinteistötoimi -463 295-365 730-396 520-396 520-396 520 Suojelutoimi -545-440 -350-350 -350 Poistot yhteensä -572 392-458 560-498 450-498 450-498 450 Lautakuntaa sitovat tehtäväalueet YHDYSKUNTATEKNIIKKA Yhdyskuntatekniikan tehtäväalueita ovat: hallinto, liikenneväylät ja muut yleiset alueet, kaavoitus- ja mittaustoimi, jätehuolto ja koneet. Toiminnan tavoitteet Hallinto: Tuottaa Teknisen toimen toimistopalvelut. Tulosalue rakennuttaa, rakentaa ja ylläpitää tehokkaasti ja taloudellisesti rakennuksia ja alueita kunnan omien toimintojen, sekä yritysten ja kuntalaisten käyttöön. Liikenneväylät ja yleiset alueet: Turvallisen liikenneympäristön luominen ja ylläpitäminen. Puistojen, leikkikenttien ja muiden alueiden pitäminen viihtyisinä ja turvallisina virkistysalueina. Tavoitetasot Teknisen toimen hallinnon tehtävänä on hoitaa teknisen toimen toimistopalvelut sekä investointikohteiden suunnittelu ja rakennuttaminen. Tekninen lautakunta kokoontuu tarvittaessa ja esitykset käsitellään kuntalain edellyttämässä ajassa. Tiejaosto toimii yksitystielain mukaisena tielautakuntana. Tehtäviin kuluu avustaa ja ohjata yksityisteitä tienpidossa, toimia lain mukaisena lausunto- ja rekisteriviranomaisena sekä tarvittaessa järjestää yksityistietoimituksia. Ostolaskut hoidetaan siten, ettei viivästyskorkoja synny. Laskutukset hoidetaan ajallaan. Laaditaan talousarvio, sekä tuotetaan talousarvion seurantaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät raportit. Liikenneväylien hoidossa tavoitteena on pitää kaavatiet ja yleiset alueet hyvässä kunnossa. Kaavateiden ja kevyenliikenteen väylien kunnossapidosta on luokitus, jolla ohjataan talviaurauksen ja hiekoitusten aloittamista oikeaan aikaan edistämään turvallista liikkumista. Kunnossapidosta huolehditaan osin kunnan omana työnä ja ostopalveluna. Yksityisteille maksetaan kesä- ja talvi kunnossapitoavustukset. Edelleen kunta osallistuu kuntaosuudella sellaisten yksityisteiden peruskorjaukseen, jotka saavat valtionosuuden. Puisto- ja viheralueet pidetään sellaisessa kunnossa, että ne antavat myönteisen kuntakuvan. Tuetaan paikallisia nuoria palkkaamalla heitä kesätöihin. 37

Kaavoitus- ja mittaus: Asemakaavat ja osayleiskaavat laaditaan MRL:n säännösten mukaisesti. Koneet: Tuottaa hallintokuntien tarvitsemat käyttäjäpalvelut, järjestää työkonekalustoa. Asemakaava pidetään ajan tasalla ostopalveluna. Maanmittauslaitokselta ostetaan palvelut mm. kiinteistönmuodostukseen liittyvissä asioissa. Vastuullinen viranhaltija osallistuu tarvittaessa maanmittaustoimituksiin kunnan alueella. Kalusto pidetään käyttötarkoitusta vastaavassa kunnossa. (traktori, ruohonleikkurit, autot jne.). Yhdyskuntatekniikka TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 yht. netto -277 806-323 400-367 490-373 190-373 190 Mittarit /suoritteet TP2017 TA2018 TA2019 Katujen kunnossapito 2334,65 /km/v (kadut 12,05 km kev.liik. 3,79 km) 2206,60 /km/v (kadut 12,530 km kev.liik. 3,79 km) 3.025,19 /km/v (kadut 13,070 km kev.liik. 3,79 km) Tievalaistus 21.235 /v 21 500 /v 22 000 /v Yksityisteiden avustukset Talvikunnossapito Kesäkunnossapito Lk I 126,14 /km Lk II 92,50 /km Lk III 58,87 /km 10 523,06 /v 119,79 /km/v (88,792 km) 5224,51 /v 120,50 /km/v (43,355 km) 10 813,47 /v 119,76 /km/v (90,292 km) 9 490,66 /v 107,70 /km/v (88,115 km) 11 046 /v 119,83 /km/v (92,184 km) 9 490,66 /v 107,70 /km/v (88,115 km) Perusparantaminen Valtionavustusta perusparannukseen saaville tiekunnille enintään 15 % toteutuneista kustannuksista 0v 9845 /v 9845 /v KIINTEISTÖTOIMI Tehtäväalue sisältää tilapalvelut, maa- ja metsätilat, sekä välitetyt työpalvelut. Toiminnan tavoitteet Tilapalvelut: Tuottaa Kärsämäen kunnan omistamien rakennusten tilantarvepalvelut hallintokunnille ja ulkopuolisille käyttäjille. Tilapalvelu sisältää rakennusten ja niiden ulkoalueiden teknisen kunnossapidon ja hoidon järjestämisen. Tilapalvelut sisältävät: - omat toimitilat - vuokra-asunnot - muut vuokratilat Tavoitetasot Huolehditaan kunnan kiinteistöjen kunnossapidosta, käytettävyydestä ja arvon säilyttämisetä mahdollisimman laadukkaasti. Kunnossapidon työt tehdään osin omana työnä ja ostopalveluna. Fazer Food Service hoitaa siivouspalvelun. Tilat vuokrataan kunnan sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. Hallinnonalojen tarvitsemien tilojen sisäiset vuokrat: kustannukset laskutetaan sisäisinä vuokrina toteutuvien kustannusten, pääomakulujen sekä suunnitelmanmukaisten poistojen mukaan. Vuokra-asuntoja on 3 huoneistoa. Muut toimitilat sisältävät sipulivaraston ja paloaseman. Toimintatuotot sisältävät ylläpito- ja pääomavuokrat. Fazer Food Service Oy:ltä ostettaviin siivouspalveluihin on varattu 188 450 ja sivistystoimen ruokahuoltopalveluihin 400 600 euroa. Mittarit/suoritteet TP2017 TA2018 TA2019 38

Omat toimitilat 17 887 k-m² 17383 k-m² 16427 k-m² Vuokra-asunnot 677 k-m² 677 k-m² 607 k-m² Muut toimitilat 1 519 k-m² 1 519 k-m² 1519 k-m² Toimintatuotot 64,39 /v/m² 68,06 /v/m² 73,40 /v/m² Toimintakulut 58,52 /v/m² 65,49 /v/m² 67,23 /v/m² Maa- ja metsätilat Kunnan omistaman metsäomaisuuden hoito hyvän metsänhoidon periaatteen mukaisesti. Peltoalueet vuokrataan. Välitetyt työpalvelut Ulkopuolisille suoritettavat palvelut Metsäomaisuuden hoito ja puun myynti toteutuvat metsänhoitoyhdistyksen laatiman metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsäsuunnitelma uudistetaan n. 10 vuoden välein. Peltoalueet vuokrataan viljelijöille. Laskutetaan toteutuman mukaan Kiinteistötoimi TP2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 yht. netto 105 860 92 110 156 320 165 230 165 230 SUOJELUTOIMI Suojelutoimen hoidosta vastaa Jokilaaksojen pelastuslaitos. Talousarviossa on pelastuslaitokselle maksettava yhteistoimintasopimuksen mukainen kuntaosuus ja lisäksi eläkemenoperusteiset maksut. TP2017 TA2018 TA2019 SU2020 SU2021 Toimintakulut -220 300-232 880-234 690-236 310-237 930 Netto -220 300-232 880-234 690-236 310-237 930 Poistot -545-440 -350-350 -350 Tekninen lautakunta yhteensä TP2017 TA2018 TA2019 TS2010 TS2021 Toimintatuotot -1 460 315 1 431 870 1 470 740 1 465 070 1 465 170 Toimintakulut -1 854 562-1 896 040-1 918 150-1 909 340-1 911 060 Netto -394 247-464 170-447 410-444 270-445 890 Poistot yht. -572 392-458 560-498 450-498 450-498 450 Ruokahuolto- ja siivouspalvelujen kustannukset sisältyvät hallintokuntien kustannuksiin käytön mukaisesti. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Kunnanhallitus Viran Nykyiset tai virat ja Suunnitelmakausi toimen toimet 2019 2020 2021 Virka tai toimi luonne 1) lkm lkm lkm Kunnanjohtaja N 1 1 1 1 Kunnansihteeri N 1 1 1 1 Hallintosihteeri N 1 1 1 1 Palvelusihteeri N 1 1 1 1 Johtava sosiaalityöntekijä N 1 1 1 1 Sosiaaliohjaaja N 1,5 1,5 1,5 1,5 Toimistosihteeri N 1 1 1 1 Työllisyysvastaava N 1 0,5 1 1 39

Kansanterveystyön johtava lääkäri N 1 1 1 1 Sote-henkilöstö *) N 16,5 13,5 12,5 11,5 Henkilöstö yhteensä 25,5 22,5 21,5 20,5 Opetustoimen lautakunta Suunnitelmakausi Nykyiset 2019 2020 2021 Virka tai toimi Huom. lkm lkm lkm lkm Sivistysjohtaja 1) 0,5 0,5 0,5 0,5 Lukion rehtori 1 1 1 1 Peruskoulun rehtori 1 1 1 1 Apulaisrehtori 1 1 1 1 Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 Koulusihteeri 1 1 1 1 Lukion lehtori 6 6 6 6 Peruskoulun lehtori 8 8 8 8 Päätoiminen tuntiopettaja 4 4 4 4 Sivutoiminen tuntiopettaja 1 1 1 1 Erityisopettaja 3 3 3 3 Luokanopettaja 2) 13 13 13 13 Tuntiopettaja (esiopetus) 3) 3 3 3 3 Koulunkäynninohjaaja 8 8 8 8 Koulukuraattori 1 1 1 1 Jopo-ohjaaja 1 1 1 1 Varhaiskasvatuspäällikkö 1 1 1 1 Varhaiskasvatuksen ohjaaja 1 1 1 1 Varhaiskasvatuksen opettaja 4 4 4 4 Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja 10 10 10 10 Ryhmäavustaja 3 3 3 3 Perhepäivähoitaja 8 8 8 8 Henkilöstö yhteensä 80,1 80,1 80,1 80,1 Kunkin vuoden henkilöstömäärä on esitetty syyslukukauden tilanteen mukaan 1) Puolet sivistysjohtajan ja 40 % toimistosihteerin työstä ja palkasta HYTE-lautakunnassa 2) Frosteruksen koululla jaetaan kahteen opetusryhmään lv 18-19 lv 19-20 lv 20-21 lv 21-22 luokkia 4 5 5 5 resurssiop. x x x x 3) Esiopetusryhmät: lv 18-19 lv 19-20 lv 20-21 lv 21-22 Frosterus 2 2 2 2 Saviselkä 1 1 1 1 40

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta Suunnitelmakausi Nykyiset 2019 2020 2021 Virka tai toimi Huom. lkm lkm lkm lkm Sivistysjohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,4 0,4 0,4 0,4 Kirjastotoimenjohtaja 1) 0,2 0,2 0,2 0,2 Kulttuurisihteeri 1) 0,2 0,2 0,2 0,2 Kirjastovirkailija 2 2 2 2 Liikunta- ja nuorisosihteeri 1 1 1 1 Henkilöstö yhteensä 4,3 4,3 4,3 4,3 1) ostopalveluna, voi tulla muutoksia Tekninen lautakunta Suunnitelmakausi Nykyiset 2019 2020 2021 Virka tai toimi 1) lkm lkm lkm lkm Kunnaninsinööri /Kunnanjohtaja N 0,35 0,35 0,35 Rakennusmestari N 1 1 1 1 Toimistosihteeri N 1 1 1 1 Ammattimies N 2 2 2 2 Kiinteistönhoitaja N 1 1 1 1 Urheilualueiden hoitaja N 1 1 1 1 Henkilöstö yhteensä 6,35 6,35 6,35 6,35 1) Viran tai toimen luonne N = Nykyinen virka U = Uusi virka tai toimi joka ei liity investointiin 41

HANKESELOSTUS v 2019 HALLINTOTOIMI Maa-alueet Teollisuuskenttä Kokonaiskustannus TA2019 Menot 180 000-60 000 Tulot 0 Netto 180 000-60 000 Rakennetaan kantava alue teollisuusrakentamista ja muuta teollistamisrakentamista varten. Rakentaminen toteutetaan vaiheittain 3 vuoden aikana. Kaavat Asemakaavan uusiminen kortteleissa 42,42a ja 340 Kokonaiskustannus TA2019 Menot 10 000-10 000 Tulot Netto 10 000-10 000 Asemakaavaa kortteleissa 42,42a ja 340 muutetaan tonttien ja alueiden maankäytön muutosten vuoksi. Tietokonehankinta Kokonaiskustannus TA2019 Menot 15 000-15 000 Tulot Netto 15 000-15 000 Hankitaan tietokoneita ja uusitaan tietokoneiden käyttöjärjestelmiä. SIVISTYSTOIMI Irtain omaisuus Tietokonehankinta Kokonaiskustannus TA2019 Menot 80 000-65 000 Tulot Netto 80 000-65 000 Hankitaan kouluille kannettavia tietokoneita ja IPad-tabletteja. Uusitaan tietokoneiden käyttöjärjestelmiä. Kirjaston kalusteiden uusiminen Kokonaiskustannus TA2019 Menot 15 000-15 000 Tulot Netto 15 000-15 000 Hankitaan kirjastolle uusia hyllyjä ja kalusteita 42

TEKNINEN TOIMI Yleiset alueet Puistojen rakentaminen Kyläkoulujen lähiliikunta-alueet Kokonaiskustannus TA2019 Menot 55 000-7 500 Tulot Netto 55 000-7 500 Rakennetaan Saviselän koulun lähiliikuntapaikka valmiiksi Kuntoilupuisto aikuisväestölle Kokonaiskustannus TA2019 Menot 15 000-15 000 Tulot Netto 15 000-15 000 Rakennetaan aikuisväestön kuntoilu puisto taajamaan Skeittipaikan rakentaminen Kokonaiskustannus TA2019 Menot 30 000-30 000 Tulot Netto 30 000-30 000 Rakennetaan asfalttipäällysteinen skeittipaikka, jonka varustellaan käyttäjien toiveiden mukaan Kiinteistöt Urheilukentän traktoritallin laajennus Kokonaiskustannus TA2019 Menot 48 000-48 000 Tulot Netto 48 000-48 000 Urheilukentän traktoritallia laajennetaan jatkamalla traktoritallia ja rakentamalla sivulle matalampi osa korjaustoiminnalle ja kaluston säilyttämiselle. Suomelan kehittäminen, kuntoportaat ja rakennusten korjauksia Kokonaiskustannus TA2019 Menot 15 000-15 000 Tulot Netto 15 000-15 000 Suomelan alueen mäkeen rakennetaan kuntoportaat, rakennuksia ja ympäristöä kunnostetaan ja parannetaan. Kameravalvontajärjestelmien uudistaminen Kokonaiskustannus TA2019 Menot 30 000-30 000 Tulot Netto 30 000-30 000 Koulukeskuksen, Lastentalo Kuusipihan, Satukontin ja urheilukentän alueiden kameravalvontajärjestelmiä uudistetaan ja rakennetaan. 43

Koulukeskuksen piha-alueen liikenneturvallisuuden parantaminen Kokonaiskustannus TA2019 Menot 35 000-35 000 Tulot Netto 35 000-35 000 Koulukeskuksen piha-alueen liikenneturvallisuutta parannetaan liikennejärjestelyiden muutoksilla ja kevyenliikenteen reittien rakentamisella suunnitelman mukaan. Saviselän koulun liikennejärjestelyt ja liikenneturvallisuuden parantaminen Kokonaiskustannus TA2019 Menot 20 000-20 000 Tulot Netto 20 000-20 000 Saviselän koulun piha-alueen liikenneturvallisuutta parannetaan liikennejärjestelyiden muutoksilla ja uusilla pysäköintijärjestelyillä suunnitelman mukaan. Teiden rakentaminen Paanutien rakentaminen Kokonaiskustannus Ed.vuoden käyttö TA2019 Menot 120 000-20 000-100 000 Tulot 60 000 10 000 50 000 Netto 60 000 10 000-50 000 Rakennetaan Paanutie valmiiksi. Hankkeeseen on saatu avustuspäätös Kärsämäen uudet teollisuustiethankkeessa. Kevyenliikenteenväylän rakentaminen välille Hakalantie Koulutie 600 m Kokonaiskustannus TA2019 Menot 96 000-96 000 Tulot 48 000 48 000 Netto 48 000-48 000 Rakennetaan kevyenliikenteenväylä välille Hakalantie-Koulutie. VT-4 ylityskohdalle rakennetaan suojatiejärjestelyt. Kevyenliikenteenväylän suunnittelu Puusaarentie Kokonaiskustannus TA2019 Menot 10 000-10 000 Tulot Netto 10 000-10 000 Suunnitellaan kevyenliikenteenväylä Puusaarentien varteen 880 m:n matkalle. Suomelantien väistötilan rakentaminen Kokonaiskustannus TA2019 Menot 36 000-36 000 Tulot Netto 36 000-36 000 Rakennetaan Suomelantien liittymän kohdalle väistötila Kokkolantielle 170 m:n matkalle. 44

Valtatie 4:n kevyenliikenteen järjestelyiden suunnittelu eteläiselle kiertoliittymälle Kokonaiskustannus TA2019 Menot 45 000-10 000 Tulot Netto 45 000-10 000 Teiden valaistus Paanutie 600 m Kokonaiskustannus TA2019 Menot 25 000-25 000 Tulot 12 500 12 500 Netto 12 500-12 500 Rakennetaan tievalaistus Led-valoilla Paanutielle. Hankkeeseen on saatu avustuspäätös. Suomelantie 380 m Kokonaiskustannus TA2019 Menot 19 000-19 000 Tulot 9 500 9 500 Netto 9 500-9 500 Rakennetaan tievalaistus Led-valoilla Suomelantielle. Hankkeeseen on saatu avustuspäätös. Ahjotie 220 m Kokonaiskustannus TA2019 Menot 11 000-11 000 Tulot 5 500 5 500 Netto 5 500-5 500 Rakennetaan tievalaistus Led-valoilla Ahjotielle. Hankkeeseen on saatu avustuspäätös. Kausivalot ja mainostaulujen valaistus Kokonaiskustannus TA2019 Menot 15 000-15 000 Tulot Netto 15 000-15 000 Hankitaan kausivalot / jouluvalot sekä valaistaan mainostauluja Teiden päällystäminen Paanutie 600 m Ajorata 6,5 / 7,0 m, Pohjatyöt ja Ab 16/100 Kokonaiskustannus TA2019 Menot 50 000-50 000 Tulot 25 000 25 000 Netto 25 000-25 000 Hankkeeseen on saatu avustuspäätös Kärsämäen uudet teollisuustiet-hankkeessa. 45

Suomelantie 380 m Ajorata 6,5 / 7,0 m, Pohjatyöt ja Ab 16/100 Kokonaiskustannus TA2019 Menot 26 000-26 000 Tulot 13 000 13 000 Netto 13 000-13 000 Hankkeeseen on saatu avustuspäätös Kärsämäen uudet teollisuustiet-hankkeessa. Ahjotie 220 m Ajorata 6,0 / 6,5 m, Pohjatyöt ja Ab 16/100 Kokonaiskustannus TA2019 Menot 15 000-15 000 Tulot 7 500 7 500 Netto 7 500-7 500 Hankkeeseen on saatu avustuspäätös Kärsämäen uudet teollisuustiet-hankkeessa. Varastotie 260 m Ajorata 6,0 / 6,5 m, Pohjatyöt ja Ab 16/100 Kokonaiskustannus TA2019 Menot 18 200-18 200 Tulot Netto 18 200-18 200 Kaavateiden paikkaukset ja korjaukset eri kohteissa Pohjatyöt ja Ab 16 Kokonaiskustannus TA2019 Menot 10 000-10 000 Tulot Netto 10 000-10 000 46

INVESTOINTIOHJELMA 2019-2021 Aloitus- Kokonais- Rahoitus- vuosi kustannus osuus Hanke/ Hankkeen nimi arvio Avustus Kp 2019 2020 2021 2019 HALLINTOTOIMI 8101 Maa-alueet 124 Teollisuuskenttä 2018 180 000 60 000 60 000 8102 Kaavat 123 Asemakaavan muutos kortteleissa 42, 42a ja 340 2019 10 000 10 000 8104 Tietoliikenne 142 Tietokonehankinnat 2019 15 000 15 000 * Hallintotoimi yht. 85 000 SIVISTYSTOIMI 8401 Irtain omaisuus 142 Tietokonehankinta 2018 80 000 65 000 450 Kirjaston kalusteiden uusiminen 2019 15 000 15 000 * Sivistystoimi yht. 80 000 TEKNINEN TOIMI 8503 Yleiset alueet 571 Kyläkoulujen lähiliikunta-alueet 2018 55 000 7 500 574 Kuntoilupuisto aikuisväestölle 2019 15 000 15 000 573 Skeittipaikan rakentaminen 2019 30 000 30 000 572 Kiinteistöhoidon koneet ja laitteet 2018 90 000 60 000 * Yleiset alueet yht. 52 500 8504 Kiinteistöt 525 Nahkurin näyttelytilan vesikatteen uusiminen 2020 20 000 20 000 526 Urheilukentän traktoritallin laajennus 2019 48 000 48 000 519 Suomelan kehittäminen, kuntoportaat ja rakennusten korjauksia 2019 15 000 15 000 520 Lastentalo Kuusipihan käyttövesiputkien uusiminen 536 m² 2020 42 000 42 000 527 Kameravalvonnan uudistaminen ja rakentaminen 2019 30 000 30 000 Koulukeskus, Kuusipiha, Satu- kontti ja urheilukenttä 528 Koulukeskuksen piha-alueen liikenneturvallisuuden parantaminen 2019 35 000 35 000 522 Koulukeskuksen putkiremontti, vaihe 1, 2258 m², toteutus 2 vuodessa 2021 160 000 80 000 523 Koulukeskuksen laajennuksen esi- ja hankesuunnittelu 2020 15 000 15 000 529 Saviselän koulun liikennejärjestelyt ja liikenneturvallisuuden parantaminen 2019 20 000 20 000 * Kiinteistöt yht. 148 000 47

8505 Teiden rakentaminen 552 Paanutie 600 m 2017 120 000 100 000 50 000 556 Miilutie 270 m 2020 57 000 57 000 557 Haapatie 140 m 2020 28 000 28 000 558 Koivutie 150 m 2021 30 000 30 000 559 Kuusitie 150 m 2021 30 000 30 000 561 Kevyenliikenteen väylän rakentaminen Hakalantie - Koulutie 600 m 2019 96 000 96 000 48 000 554 Kevyenliikenteen väylän 2019 10 000 10 000 suunnittelu Puusaarentie 554 Kevyenliikenteen väylän rakentaminen Puusaarentie, Tähteläntie-Lehto 880 m 2020 80 000 80 000 555 Pyhäjoen Kevyenliikenteen- 2020 50 000 50 000 sillan suunnittelu 551 Suomelantien väistötila 2019 36 000 36 000 553 Valtatie 4:n kevyenliikenteen järjestelyjen 2018 45 000 10 000 suunnittelu eteläiselle kiertoliittymälle 8506 Teiden valaistus 552 Paanutie 600 m 2019 25 000 25 000 12 500 551 Suomelantie 380 m 2019 19 000 19 000 9 500 550 Ahjotie 220 m 2019 11 000 11 000 5 500 562 Taajaman katuvalaistusten uudistaminen led-valoiksi ja maakaapelointi alueittain 2020 150 000 50 000 50 000 556 Miilutie 270 m 2020 13 500 13 500 557 Haapatie 140 m 2020 7 000 7 000 Kevyenliikenteen väylä, Puusaarentie, Tähteläntie 2020 32 000 32 000 - Lehto 880 m 565 Kausivalot ja mainostaulujen valaistus 2019 15 000 15 000 8507 Teiden päällystäminen 552 Paanutie 600 m 2019 50 000 50 000 25 000 551 Suomelantie 380 m 2019 26 000 26 000 13 000 550 Ahjotie 220 m 2019 15 000 15 000 7 500 563 Varastotie 260 m 2019 18 200 18 200 564 Kaavateiden paikkaukset eri kohteissa 2019 10 000 10 000 Kopolantie 460 m 2020 27 600 27 600 Rihmolantie 350 m 2020 21 000 21 000 Ruututie 180 m 2021 13 000 13 000 Sakuntie 120 m 2021 9 000 9 000 Kevyenliikenteen väylä Puusaarentie, Tähteläntie-Lehto 2021 40 000 40 000 880 m *Teiden rak. valaistus ja päällys. yht. 441 200 Yhteensä 1 959 300 806 700 563 100 252 000 171 000 Netto 635 700 48

Liitteet Avustukset ja yhteistoimintaosuudet Avustukset 2019 Yleishallinto Avustukset kotitalouksille: 8 000 Opiskelija-avustukset, työmatkatuki Avustukset yhteisöille: Nuorten kesätyöllistäminen 10 500 Sosiaali- ja terveyspalvelut 209 230 Avustukset kotitalouksille: Omaishoidontuki, ehkäisevä toimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki Työllistämispalvelut Avustukset yhteisöille: Lisäpalkkatuki yrityksille 12 600 Työmarkkinatuen kuntaosuus 120 000 Avustukset kotitalouksille: Kunt.työtoim. matkakorvaukset työmarkk. 2 500 Maaseutupalvelut 29 000 Avustukset kotitalouksille: Tuettu maksullinen lomitus, eläinlääkäreiden matkasubv. Opetustoimi 1 230 Avustukset yhteisöille: Oulun yrityskylä Varhaiskasvatus 120 000 Avustukset kotitalouksille: Lasten hoidontuki Kulttuuritoimi Avustukset yhteisöille: 13 000 Kulttuuritoiminta Liikunta- ja nuorisotoimi 52 600 Avustukset yhteisöille: Nuoriso-, liikunta- ja hyvinvointiavustus, uimahallin avust. Tekninen toimi Avustukset kotitalouksille: 30 300 Yksityistieavustukset Yhteensä 608 960 49

Yhteistoimintaosuudet 2019 Muu toiminta: 27600 Kunnallinen työmarkkinalaitos Suomen Kuntaliitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kerttu Saalasti säätiö Hankkeet ja projektit: 50 170 Keskipiste-Leader Luovat-ratkaisut Muut hankkeet; Etsivä nuorisotyö, Liikenneturvallisuustyö, Restartup -vaihtoehto yrittäjyydelle, Hankintaneuvoja, Uusi kunta 2019, muut alkavat hankkeet varaus Maaseutupalvelut: Nivalan kaupunki, maaseutupalvelut 60 410 Seutukuntatyö: Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry. 110 000 Palo- ja pelastustoimi: Jokilaaksojen pelastuslaitos 230 560 Yhteensä 478 740 50

Väestö Tilanne 31.12. Väestö Muutos % 2007 2986-14 -0,5 2008 2970-16 -0,5 2009 2918-52 -1,8 2010 2872-46 -1,6 2011 2819-53 -1,9 2012 2763-57 -2,1 2013 2723-40 -1,4 2014 2698-25 -0,9 2015 2655-43 -1,6 2016 2659 +4 +0,2 2017 2611-48 -1,8 Asukas- Ikärakenne 31.12.2017: luku 0-6 v. 0-14 v. 15-64 v. 65 v. - siitä: 31.12.2017 75 v.- 2 611 194 488 1 434 689 320 Kunnan väestön ikärakenne 31.12.2017 Väestöennuste 2015 Väestöllinen huoltosuhde Huoltosuhde 2015 2020 2025 2030 2040 Kärsämäki 78,1 87 92,3 99,1 95,1 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään. 51

Työllisyys 18,0 Työttömyysaste, % 16,0 14,0 12,0 10,0 14,0 12,5 10,4 11,6 12,5 14,9 15,8 11,7 8,0 8,3 Työttömyysaste, % 6,0 4,0 2,0 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 52

Valtuuston sitovuustaso Tilivelvolliset viranhaltijat Toimielimen sitovuustaso Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Vaalit Tilintarkastus Kunnanhallitus kunnanjohtaja Yleishallinto kunnansihteeri Elinkeinotoimi johtava sosiaalityöntekijä Selännepalvelut sosiaaliohjaajat Sosiaali- ja Terveyspalvelut kansanterveystyön johtava lääkäri Opetustoimen lautakunta sivistysjohtaja Opetustoimen hallinto perusopetuksen rehtori Perusopetus lukion rehtori Toisen asteen opetus varhaiskasvatuspäällikkö Muu sivistystyö Varhaiskasvatus HYTE-lautakunta sivistysjohtaja HYTE-hallinto kirjastotoimenjohtaja Kirjasto- ja kulttuuritoimi liikunta- ja nuorisosihteeri Liikunta- ja nuorisotoimi Tekninen lautakunta kunnanjohtaja Yhdyskuntatekniikka rakennusmestari Kiinteistötoimi toimistosihteeri Suojelutoimi Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen, lautakuntien ja niiden jaostojen sekä toimikuntien ja erikseen nimettyjen työryhmien jäsenet 53

TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO Sitovuus Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta N 25 320 8 000 Tarkastuslautakunta N 16 250 Kunnanhallitus N 12 569 080 1 374 840 Opetustoimen lautakunta N 5 852 820 263 110 Hyte-lautakunta N 580 390 4 800 Tekninen lautakunta N 1 918 120 1 470 710 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 7 446 000 Valtionosuudet B 10 783 400 Rahoitustuotot ja -kulut N 98 000 356 000 INVESTOINTIOSA Hallintotoimi N 85 000 Sivistystoimi N 80 000 Tekninen toimi Yleiset Alueet N 52 500 Kiinteistöt N 148 000 Teiden rakentaminen, päällystys ja valaistus N 441 200 171 000 RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 877 400 Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 888 580 Vaikutus maksuvalmiuteen yhteensä 22 755 260 22 755 260 54

55