RYMÄTTYLÄ RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA RAKENNUSSUOJELUKOHTEET Kiinteistö ja Kylä Saari Inv. Kaava- Suojelu- Kohteen kuvaus kiinteistötunnus sivu merkintä kohdenumero Meritalo 1:37 Aatila Otava 85 sr 132 Asuinrakennus 1909, paritupa; poikkipääty, aumattu kuisti; vaihteleva laudoitus, kuusiruutuiset ikkunat, haukanikkunat; tuvassa kolmilappeinen katto; navetta, traktoritalli, sauna, puuvaja, puimala, savusauna Pohjatalo 1:11 Aatila Otava 86 AM/s 133 Asuinrakennus1800-l. lopulta, laajennettu vinkkelisiivellä 1900-l. alkupuoliskolla; kuusiruutuiset 1970-l. ikkunat; sauna, aitta, sikala, makasiini Sattesalmi (Aatila) 1:18 Aatila Otava 86 AM/s 134 Asuinrakennus viimeistään 1870-luvulta; harjaan asti salvottu; alun perin paritupa, muutettu; uudempi aumattu lasikuisti, jossa vastaharja; hirsinavetta, aitta 1920-luvulta Lookila 1:13 Lookila Otava 205 sr 205 Umpipihan muodostavat räärakennus ja ulkorakennukset 1800-luvun alusta suojeltu rakennussuojelulailla. Työkalukammio 1757, kellaritupa 1809. AM/s 205 Pihapiirin ulkopuolella lammaspihatto ja 1700-luvulta hirsiaitta Päiväranta 2:6 Okala Otava 236 sr 214 Paikalla 1790-luvulla laivamiehen torppa, 1817-97 Saramäen torppa; huvilapaikaksi 1956; asuinrakennus 1800-luvun alkupuolelta; ylös salvottu, pitkänurkkainen tupa, rankorakenteinen kamari; peiterimavuoraus, tuvassa kuusiruutuiset ikkunat, kamarissa 1930-luvun nurkkaikkuna ja 1960-luvun maisemaikkuna; kuisti sementtitiilinen navetta/sauna 1900-l. alusta; kiviaita 1835 Tammilaakso 7 Okala Otava 237 sr 217 Kantatalo, kappalaisen puustelli 1682, pappilana 1934 asti, jolloin (Pohjamäki) kunnalle; kunnalliskoti 1938-1981; asuinrakennuksena; vanha päärakennus 1872; karoliininen pohja; kuistit sivulla ja päädyssä; peiterimavuoraus, T-ikkunat, haukanikkunat; sementtitiilinen navetta 1929; kunnalliskodin päärakennuksena; asuinrakennukseksi 1980-luvun alussa, muutoksia; kaksikerroksinen; alaosa rapattu, yläkerros pystylaudoitettu, kuusiruutuiset ikkunat; sementtitiilinen navetta 1949, 1980-luvun tallilaajennus; kellarin rauniot Tuisku 3:20 Okala Otava 237 AO/s 218 1916 halottu kantatalo; vanha tilakeskus; asuinrakennus 1890-luvulta; (Tuiskun Länsitalo) entinen Tuiskun vanhanväenrakennus; alla vanhempi kellari; peiterimalaudoitus, kuisti, T-ikkunat, haukanikkunat; sauna Hakala 1:10 Röölä Otava 294 sr 228 Asuinrakennus 1901; yksinäistupa, koteloidut pitkät nurkat; kuisti, jossa pariovet ja ristikkoruutuiset ikkunat; sahan työväenasunto 1930-luvulta; paritupa, kuusiruutuiset ikkunat, peiterimavuoraus; vaja LIITE 2
Kiinteistö ja Kylä Saari Inv. Kaava- Suojelu- Kohteen kuvaus kiinteistötunnus sivu merkintä kohdenumero Höyläämö 1:103 Röölä Otava 294 sr 229 Saha ja mylly 1908-1981; Rautavuoren palstatilalla; 1938 viisikerroksinen sementtitiilinen höyrymylly; pulpettikatto, 2- ja 3-osaiset ikkunat; höyläämö 1953 Ketola 1:8 Röölä Otava 295 AO/s 230 Asuinrakennus 1930-l. vaihteesta; leveä pulpettikattoinen kuisti; peiterima-/lomalaudoitus; osa 6-ruutuisista ikkunoista vaihdettu; sauna/vaja samanikäinen Meritalo 1:115 Röölä Otava 295 sr 231 Lohottu kantatalosta 1771; päärakennus 1950; paritupa, hirsirunko; tiilinavetta 1918, 1950-l. vinkkeliosa; 1920-l. lammaspihatto/kanala vilja-aitta, rekivaja, talousrakennusrivi vanhempia; 1930-l. navetta, betonikellari Pohjatalo 1:122 Röölä Otava 296 AM/s 232 1900-luvun vaihteessa rakennettu vanhanväen asunto. 1900-luvun alusta kellari ja puuvaja, 1950-luvulla aitta, 1949 puimala. Nykyinen päärakennus v. 1961 Rantala 1:1 Vuorenpää Otava 353 AO/s 273 Asuinrakennus perimätiedon mukaan noin vuodelta 1800; 1980-luvun asussa; harjaan salvottu; peiterimalaudoitus, kaksiosaiset ikkunat; nuorempi pulpettikattoinen kuisti, 1980-luvun matala saunasiipi; osin hirsinen navetta/vaja Vuorenranta 1:32 Vuorenpää Otava 353 sr 262 Yksinäistalo; keskiajalla kuninkaan tila, 1577 Sofia Gyllenhjelmille, (Vuorenpää) 1683 kruunulle, Tanilan augmenttina, perinnöksi 1766, isojaossa 1786-87 nykyisellä paikallaan; päärakennus 1932; mansardikattoinen hirsirakennus, sydänmuuri; pysty-/peiterimalaudoitus, mansardikattoinen poikkipääty, satulakattoinen avokuisti, pulpettikattoinen kattoikkuna, T-ikkunat; samanikäinen vinkkelinmallinen talousrakennus, jossa navetta, talli, puimala ja vajatiloja Valho 1:24 Röölä Otava AO/s 278 (täydennysinventointi) Noroma 1:15 Vuorenpää Otava Tiilirunkoinen asuinrakennus 1952; Aatilan tiilitehtaan johtajan talo (täydennysinventointi) Suojelumerkintä poistettu ehdotusvaiheessa
RYMÄTTYLÄN KUNTA RÖÖLÄN OSAYLEISKAAVA LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee kaavan laadinnan lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan maanomistajia, asukkaita ja muita osallisia sekä suunnitelman siitä, miten kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. 1 Alue ja suunnittelun kohde Kaava-alue käsittää Röölän kyläalueen sillä rajauksella, jolla se on jätetty Eteläisen saariston osayleiskaavatyön ulkopuolelle. Se on samalla vanhan oikeusvaikutteettoman Röölän osayleiskaavan aluerajaus. Kaava-alueen rajaus Alueella voimassa olevat ranta-asemakaava-alueet eivät sisälly osayleiskaavaalueeseen. Käyttötarkoitusten muutostarpeiden ilmetessä voidaan ranta-asemakaavaalueet maanomistajan esityksestä sisällyttää osayleiskaavatarkasteluun. Röölän osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi.
2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus (ent. seutukaavoitus) Rymättylän alueen maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Rymättylän aluetta koskeva Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavatyö on perusselvitys-/ valmisteluvaiheessa. Alueella ovat tällä hetkellä voimassa Varsinais-Suomen vaiheseutukaava 1 (hyväksytty 1975, vahvistettu 1985), Varsinais-Suomen seutukaava 2 (1983/1986), Varsinais-Suomen taajamaseutukaava (1986/1988) sekä Varsinais- Suomen täydennysseutukaava (1990/1991). Seutukaavoissa on alueella ohjeellisen ympyrämäisen kyläalueen MA 230 rajauksen lisäksi esitetty alueellinen pääväylä/seudullinen tie (Rymättylä-Hanka yhdystie 1890), ohjeellinen päälaivaväylä sekä kalasatama ulkoilu- ja virkistystoimintoihin liittyvänä kohteena VI 905. Ote seutukaavojen yhdistelmästä Yleiskaavoitus Rymättylän kunta päätti laatia oikeusvaikutteiset osayleiskaavat koko kunnan alueelle. Läntisen saariston osayleiskaava on vahvistettu syksyllä 1993, Otavan saaren pohjoisosat käsittävä osayleiskaava vuonna 1997, ja eteläisen saariston oikeusvaikutteiset osayleiskaavat on hyväksytty kolmessa vaiheessa vuosina 2004 (välija sisäsaaristo), 2006 (Airismaa-Aasla) ja 2007 (Otava lähisaarineen). Suunnittelualueelle on laadittu 1993 kunnanvaltuuston hyväksymä Röölän osayleiskaava (vahvistamaton oikeusvaikutteeton osayleiskaava), jonka rajaamalle alueelle laaditaan erikseen oikeusvaikutteinen osayleiskaava kyläalueelle ominaisista lähtökohdista ja tavoitteista lähtien. Asemakaavoitus (ent. rakennuskaavoitus) Alueella ei ole asemakaavoja. Ranta-asemakaavoitus (ent. rantakaavoitus) Alueella on voimassa Lookilan ranta-asemakaava. 2.2 Maanomistus Kaava-alueen nykyinen maanomistustilanne otetaan tarkoin huomioon kaavoituksessa. Kaikki kiinteistöt sekä niiden maanomistajat osoitteineen luetteloidaan. Tämä aineisto saadaan kunnan rakennusvalvontaohjelmistosta, jonka rekisterit päivitetään. 2.3 Rakentamistilanne Osayleiskaava-alue käsittää Röölän kyläkeskuksen /kalasataman, keskeisiä maatilojen tilakeskuksia sekä jonkin verran rantojen loma-asutusta ja muuta haja-asutusta sekä maa- ja metsätalousalueita.
2.4 Perusselvitykset Luontoselvityksen Rymättylän kunnan alueelta on 1990-luvun kaavatöiden yhteydessä laatinut FK Markku Nironen. Selvitystä on täydennetty ja tarkennettu vuonna 2002. Valtakunnallisten suojeluohjelmien ja -selvitysten suunnittelualuetta koskevat sekä muut olemassa olevat selvitykset ja suunnitelmat otetaan huomioon arvioitaessa kaavoituksen vaikutuksia luonnonympäristöön. Rakennetun ja kulttuuriympäristön osalta pääosin inventointitietoihin perustuvat julkaisut Brusila, Heljä, Kurri, Kaarin ym. (toim.). Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 7: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Saarijärvi 2001, sekä Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, Helsinki 1993 toimivat osayleiskaavan rakennussuojelun ja kulttuuriympäristön suojelumerkintöjen ja määräysten lähtöaineistona ja perusteena. Niin ikään rakennusvalvonnan rakennuslupatilastoa hyödynnetään kaavan laadinnassa. Muinaismuistot merkitään kaavaan seutukaavan ja Museoviraston aineiston perusteella. 2.5 Pohjakartta Osayleiskaavan pohjakarttana on Maanmittauslaitoksen numeerinen maastokartta alustavasti mittakaavassa 1: 10 000, TIF-muodossa kartastokoordinaattijärjestelmässä (KKJ). Maastokartta on täydennetty numeerisella kiinteistörajakartalla (NKRK) eli aineistolla, joka sisältää kiinteistörajat ja -tunnukset. Kaavan laadinnan aikana alueella tehtävät maanmittaustoimitukset otetaan huomioon kaavaehdotuksen valmistumiseen asti. 3 Tavoitteet ja mitoitus Mm. rakentamisalueiden mitoituksessa huomioidaan osittain seutukaavan suosituksiin perustuvat, muiden oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen mitoitusperusteet, mutta ennen kaikkea myös kyläalueelle ominaisemmat, mm. asutus- ja palvelutavoitteisiin liittyvät lähtökohdat. Osayleiskaavatyön tavoitteena on laatia Röölän kylän maankäytön suunnitelma 10-15 vuodeksi. Keskeisimpiä tavoitteita ovat - luonnon, ympäristön ja maisemansuojelun huomioon ottaminen rakentamisessa ja muussa maankäytössä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti - uusien asuntoalueiden sekä täydennysrakentamisalueiden osoittaminen - rantarakentamisen tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen ohjaaminen - uusien pienteollisuus- ja yritystonttien osoittaminen niille soveltuville alueille - saariston elinvoiman ja palvelutason säilyttäminen - merellisen maaseutuympäristön ominaispiirteiden säilyttäminen ja hyödyntäminen alueen vetovoimatekijänä - valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden huomioiminen
4 Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat - taloudelliset vaikutukset - liikenteelliset vaikutukset - ympäristövaikutukset alueella sekä lähiympäristössä - sosiaaliset vaikutukset - kulttuuriset vaikutukset (kulttuuriympäristö, taajamakuva) Arvioinnin tekee kaavan laativa konsultti yhdessä kunnan virkamiesjohdon kanssa. 5 Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat - maanomistajat ja asukkaat - naapuri- ja lähialueiden maanomistajat ja asukkaat - muut kuntalaiset Kunnan hallintokunnat - rakennustarkastaja - rakennus- ja ympäristölautakunta - Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymä Viranomaiset - Lounais-Suomen ympäristökeskus (maankäyttö, luonnonsuojelu) - Varsinais-Suomen liitto (maakuntakaavoitus) - Tiehallinto, Turun tiepiiri (yleiset tiet) - Turun maakuntamuseo (rakennussuojelu, kulttuuriympäristöt) - Museovirasto (muinaismuistot) Yhdyskuntatekniikka - vesilaitos - puhelinlaitos - teleoperaattorit (mastoalueet) - Fortum Oyj (sähkölinjat) - liikennöitsijät (joukkoliikennereitit) Yhteisöt - tuottajat - yrittäjät - yhdistykset - Röölän kylätoimikunta Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa.
6 Työohjelma, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Taustaa Rymättylän kunta päätti Eteläisen saariston osayleiskaavoituksen aloittamisesta keväällä 1994. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan mitoitusperusteet 8.12.1994. Alueelle laadittu edellinen osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 16.12.1997-30.1.1998 sekä uudelleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti 27.7.-1.9.2000. Röölän kyläalueen osa erotettiin kaavatyön aikana muista kaava-alueista kaavoitettavaksi omana kokonaisuutenaan. Osayleiskaavan laadinta Röölän osalta käynnistyy näin alusta. Valmisteluvaihe, osallisten kuuleminen - Kaavalle on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. - kaavan vireille tulosta kuulutettiin Turun Sanomissa, Rannikkoseudussa, kuntatiedotteessa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla.rymattyla.fi - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana 26.11.-10.12.2007 maanomistajat jättivät 11 esitystä. Tämä oli MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukainen osallisten kuuleminen valmisteluvaiheessa - Kuntasuunnittelutoimikunta käsitteli ne 19.3.2008 Ehdotusvaihe - Kaavaehdotus valmistui 27.5.2008. - Kunnanhallitus päätti 5.6.2008 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville - Kaavaehdotus oli nähtävillä 19.6.-15.8.2008 ja siitä pyydettiin lausunnot - lausunnolla olleissa kaava-asiakirjoissa ja kunnan lausuntopyynnössä olleen ristiriidan vuoksi osa lausunnon antajista antoi lausunnon kaavaluonnoksesta eikä kaavaehdotuksesta - lausuntonsa antoivat Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto, Tiehallinnon Turun tiepiiri, Merenkulkulaitos ja Turun maakuntamuseo - Muistutuksia jätettiin yhdeksän - Kuntasuunnittelutoimikunta käsitteli ne kokouksissaan 18.9.2008, 30.9.2008 ja 6.11.2008. Lookilan tilaa koskeneen maanomistajan jättämän muistutuksen perusteella kaava-aluetta päätettiin laajentaa niin, että se kattaa koko Lookilan rantaasemakaavan alueen - viranomaisneuvottelu pidettiin 25.9.2008 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (Rauhala), Varsinais-Suomen liiton (Saarento), kunnan (Kangas) ja kaavan laatijan edustajan (Liikari) kesken Toinen ehdotusvaihe - Kaavaehdotus valmistui 13.11.2008 - Kunnanhallitus päätti 19.11.2008 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot - Kaavaehdotus oli nähtävillä 8.12.2008-14.1.2009 1.1.2009 voimaan tulleen kuntaliitoksen myötä kaavan käsittely siirtyi Naantalin kaupungille. - Kaavaehdotuksesta jätettiin neljä muistutusta ja kolme suullista kommenttia - kaavan laatija antoi vastineen 25.2.2009 - viranomaisneuvotteluun 4.8.2009 osallistuivat Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (Rauhala), Varsinais-Suomen liiton (Virkki), kaupungin (Kangas, Lehikoinen, Junttila, Kuokkainen) ja kaavan laatija (Liikari)
Kolmas ehdotusvaihe - kaavaehdotukseen tehtiin useita muutoksia, mm. kyläalueen ja ranta-alueiden rajaus, laskelma rantarakennusoikeudesta, aluevarausmuutoksia sekä rakennusoikeuden poistoja ja lisäyksiä - kaavaehdotus oli nähtävillä 26.5.-28.6.20102010 välisen ajan - kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot - kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia Hyväksyminen - Naantalin kaupunginhallitus päätti..2010 ( ) esittää kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä - Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan..2010 ( ). Muu tiedottaminen Kuntatiedotteessa kerrotaan säännöllisesti kaavoituksen vaiheista. Medialle (Rannikkoseutu, Turun Sanomat, paikallisradiot) annetaan tietoa kaavan laadinnan edetessä. 7 Lisätiedot Lisätietoja osayleiskaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat Naantalin kaupunki: Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen puhelin (02) 434 5111 faksi (02) 435 1300 osoite Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali s-posti elise.lehikoinen@naantali.fi Kaavan laativa konsultti: AIRIX Ympäristö Oy DI Jukka Liikari puhelin 010 24 14 419 faksi 010 24 14 401 osoite PL 669, 20701 Turku s-posti jukka.liikari@airix.fi Kaarina, 1.10.2007, tark. 13.11.2008, Turku 24.6.2009, 23.2.2010 AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari Kaavan laatija DI, SNIL
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa toisin määrätä. Uudisrakentaminen, vanhan rakennuskannan korjaaminen sekä muut kyläympäristöön ja maisemaan kohdistuvat toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että kylälle ominainen luonnon ja rakennetun ympäristön suhde säilyy tasapainoisena. Seuraavat huomiot ja ohjeet koskevat maisemarakenteen hoitoa, rakennusten sijoittamisesta ja rakentamisen tapaa osayleiskaavan alueella. MAISEMAN PIIRTEET - Alueelle tunnusomaista ovat voimakkaasti itä-länsisuuntaiset kallioharjanteet, metsäsaarekkeet, peltolaaksot sekä merenlahdet ja -salmet. - Kalliomäet ovat kauan sitten olleet saaria ja luotoja, pellot puolestaan merenpohjan savikoita. - Pellon ja metsän reuna on erityisen selvärajainen kohdissa, joissa metsäiset kalliomäet kohoavat suoraan tasaisilta peltoaukeilta. - Maiseman suuntautuneisuus muodostaa selvärajaisia, avautuvia ja sulkeutuvia maisematiloja. Ohjeita: - Peltojen säilyminen viljelykäytössä on kylän perinteisen maiseman kannalta erityisen tärkeää. - Erityisesti etäälle näkyviä reunametsiköitä ja metsäsaarekkeita sekä mäkien laki- ja rinnealueita ei saa hakata kerralla avoimeksi. - Avoimet kalliot, lakialueet ja jyrkänteet metsissä ja rannoilla hoidetaan luonnontilaisina ja jätetään mahdollisimman laajasti rakentamisen ulkopuolelle. 1
KYLÄKESKUS/ SATAMA - Rööläntien ja Luotojentien risteys on kylän toiminnallinen ja liikenteellinen solmupiste. - Laitsalmen rannalla on laaja venesatama ja saariston yhteysaluksen laituri. - Sataman seudulla on päivittäistavarakauppa, kesäravintola, sillitehdas, polttoainemyynti sekä venesatamapalveluja. - Rakennettu ympäristö on tiiviimpää kyläasutusta ja sen liepeille rannoille rakentunutta loma-asutusta, joka on siirtymässä ympärivuotiseen käyttöön. Ohjeita: - Palvelujen säilyminen ja yritystoiminnan kehittäminen on tärkeää sataman ja koko kylän elinvoimaisuuden kannalta. - Alueen eri toimintojen yhteensovittaminen vaatii asukkaiden, maanomistajien, yrittäjien, kunnan ja viranomaisten välistä yhteistyötä. - Alueen julkinen ja yksityinen rannankäyttö tulee sopia ja järjestää selkeäksi ja toimivaksi. - Osayleiskaava mahdollistaa nykyisen venesataman ja ympäröivän ranta-alueen kehittämisen kyläläisten olohuoneeksi. 2
RAKENTAMISEN SIJAINTI JA LUONNE MAISEMASSA - Alueen rakennukset ja tiet sijaitsevat useimmiten pellon ja metsän reunavyöhykkeellä, etelärinteiden alaosissa. - Vanhimmat kantatilat ja pihapiirit muodostavat peltojen ympäröimiä saarekkeita avoimen maisematilan reunamille lähelle kyläteitä. - Kylämaisema hahmottuu avoimen ja suljetun maisematilan, vesistöjen, peltojen, rakennusryhmien ja metsänreunan vuorotteluna. - Tieltä avautuva kylämaisema muodostuu tiealuetta rajaavista elementeistä (esim. rakennukset, metsänreuna, kallioleikkaukset) sekä erityisesti näkymistä tien kaarteissa ja risteyksien päätteinä. 3
Ohjeita: - Uusi rakentaminen tulee sovittaa nykyiseen maisemarakenteeseen kauniita näkymiä ja kylälle ominaisia piirteitä rikkomatta. - Vanhat pihapiirit ja rakennukset sekä komeat piha- ja tienvarsipuut tulee ottaa huomioon maisemaan, luontoon tai rakennettuun ympäristöön kohdistuvissa toimenpiteissä. - Rakennuspaikalla on säästettävä erityisesti kasvillisuuden reunavyöhykkeitä sekä erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, avokallioita, jyrkänteitä tai kauniita yksittäispuita. - Uudet rakennukset tulee sijoittaa nykyisten teiden varsille ja vanhojen rakennuspaikkojen tuntumaan aina kun se on mahdollista. - Suositeltavia rakennuspaikkoja ovat loivat, etelään, länteen tai itään laskevat rinteet lähellä tietä. - Uudet tiet tulee sovittaa maastonmuotoihin ja maisemaan, mielellään pellon ja metsän reunavyöhykkeelle. - Rakennusten ja rakennusryhmien tulee vahvistaa nykyistä, tai muodostaa uutta metsän ja pellon reunavyöhykettä. - On suositeltavaa rakentaa tieltä katsoen ylärinteen ja/tai metsän puolelle. - Metsän ja pihapiirin rajausta voidaan häivyttää esimerkiksi pihapuiden ja pensaiden avulla. - Rakennettaessa tien pellon puoleiseen reunaan, tulee päärakennus ja pihapiiri sijoittaa mahdollisimman lähelle tietä pellon pintaa ylemmäksi. - Piha-alueen ja pellon rajausta tulee vahvistaa esimerkiksi puu- ja pensasistutuksin tai piharakennusten avulla. - Rakennettaessa metsäsaarekkeisiin tulee pellon ja metsän reunavyöhykkeen puusto säilyttää mahdollisimman ehjänä. - Uusien ja/tai vanhojen rakennusten tulee yhdessä muodostaa ehjiä rakennusryhmiä ja kokonaisuuksia muodoltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään. - Rakentamisessa tulee suosia kylän perinteistä rakentamistapaa ja sille ominaisia rakennusmateriaaleja ja värejä. 4
RANTA-ALUEET - Ranta-alueen nykyinen rakennuskanta sijaitsee pääosin merenrannalla tai Luotojentien varrella. - Merenrannan ja päätien väliin jää metsäinen kallioharjanne. - Toinen ranta-alue sijaitsee Kuristenlahden etelärannalla, missä sijaitsee mm. venesatama ja -telakka. Ohjeita: - Ranta-alueen rakentaminen ja muu maankäyttö tulee sovittaa maisemaan rikkomatta kauniita näkymiä sekä meren suuntaan että meren suunnasta katsottuna. - Rakentamisella ei saa tarpeettomasti pilata tai estää näkymiä päätieltä merelle. - Rakennukset tulee sijoittaa siten, että ne eivät riko rannan luonnollista ääriviivaa, hienoja avokallioita, kalliojyrkänteitä eivätkä rannan kasvillisuutta. - Rakennettaessa ranta-alueille tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten korkeusasemaan, muotokieleen, mittasuhteisiin, materiaaleihin ja väritykseen. - Pääteille tulee järjestää yhteinen liittymä mahdollisimman monelta rakennuspaikalta. - Uudet tiet ja ajoyhteydet tulee sovittaa ranta-alueen maastonmuotoihin, kasvillisuuteen ja maisemaan. - Nykyisiä ajoyhteyksiä ja liittymiä tulee käyttää aina kun se on mahdollista. 5
LIITE 5 Maiseman yleispiirteet Meri, maiseman perustaso Kallioharjanne Kallion lakialue Pitkä peltolaakso Peltoaukea Tärkeä aukean raja Jyrkkä ranta Ruovikkoranta Ydintaajama Maatilakeskus Maiseman epäkohta AIRIX Ympäristö Oy, 2009 0 500 1000 m 1:12500
0:1890 1:35 1:24 1:83 1:20 1:37 1:40 1:11 876:1 1:13 1:44 1:14 1:19 1:0 876:1 1:21 1:24 1:23 1:25 1:10 1:9 1:122 1:13 1:18 1:17 1:8 1:33 876:2 1:13 1:18 1:23 1:10 1:8 1:122 1:8 1:27 1:36 1:85 1:17 1:37 1:38 1:39 1:8 1:9 1:14 1:5 1:18 1:18 1:3 1:36 1:57 1:31 1:114 1:29 1:30 1:56 1:3 1:10 1:35 1:1 1:118 1:29 1:123 1:128 1:27 1:124 1:117 1:106 1:126 1:54 1:107 1:65 1:40 1:35 1:35 1:46 1:119 1:73 1:69 1:44 1:22 1:104 1:103 1:102 0:1896 1:105 1:119 878:1 1:100 1:103 1:119 1:101 1:33 1:42 1:34 2:14 3:21 3:23 3:13 2:14 2:14 1:18 1:9 3:23 1:122 2:23 876:2 7:0 2:14 3:21 2:12 4:2 3:23 1:122 3:20 3:21 3:19 2:14 1:0 3:22 3:21 1:122 4:14 4:2 5:2 5:1 1:0 3:16 1:26 3:8 3:18 1:19 1:24 1:78 1:3 1:117 1:129 4:15 4:16 4:17 6:0 2:6 4:3 4:19 3:12 4:10 4:7 2:10 4:18 878:1 4:11 4:17 4:18 3:14 1:0 876:1 1:42 1:16 1:17 1:16 1:38 1:39 1:43 1:40 1:41 1:15 1:130 1:12 876:5 1:37 1:31 1:37 878:1 1:12 1:13 Röölä 430 Lookila 465 Vuorenpää Aatila Röölä Vuorenpää Vuorenpää Lookila Vuorenpää 465 Vuorenpää 451 Röölä 439 Okala kh 163 j j j s-1 Kyläalue Ranta-alue Liite 6