ASEMAKAAVAN SELOSTUS Tontti (Vanha mattotehdas)

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 2.2.207 Tontti - (Vanha mattotehdas) Diaarinumero JARVENPAA 09/20 Kaavatunnus 000 Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Vireilletulosta ilmoittaminen 22..20 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22..20 Asemakaavaluonnos nähtävillä MRL 2, MRA 0.9.-.0.20 Kaupunkikehityslautakunta.2.20, 79 Kaupunkikehityslautakunta 2.2.207, xx Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 5, MRA 27 8.2.-0..207.207, xx Kaupunkikehityslautakunta xx.xx.20, xx Kaupunginhallitus xx.xx.20, xx Kaupunginvaltuusto hyväksynyt xx.xx.20, xx

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Perustiedot Asemakaavan muutos koskee:. eli Pöytäalhon kaupunginosan tonttia -. Asemakaavan muutoksella muodostuu:. eli Pöytäalhon kaupunginosan kortteliin asuinkerrostalojen korttelialuetta. Laatija: Arkkitehtitoimisto J.Laiho ArkPlan Ky Yhteyshenkilö: Arkkitehti Jyrki Laiho, puhelin 000 90, sähköposti: jyrki.laiho@me.com.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee radan koillispuolella, Seutulantien, Myllytien, Kartanonpolun ja Arolantien rajaamassa korttelissa, alle kilometrin päässä keskustasta. Kuva: Suunnittelualueen sijainti. Kaavan nimi ja tarkoitus Vanha mattotehdas Asemakaavan muutos mahdollistaa asuntojen rakentamisen säilytettävään vanhaan mattotehtaaseen sekä samalla uuden asuntokerrostalon rakentamisen sen viereen. Asemakaavan muutos pyrkii myös tukemaan kestävää kaupunkiasumista kannustamalla asukkaita polkupyörän ja joukkoliikenteen käyttöön. Kaava-alueen pinta-ala on 8 m 2. 2

. Sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2. PERUSTIEDOT 2.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI 2. KAAVAN NIMI JA TARKOITUS 2. SISÄLLYSLUETTELO.5 ASEMAKAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 5. LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 5 2 TIIVISTELMÄ 5 2. KAAVAPROSESSIN VAIHEET 5 2.2 ASEMAKAAVA 5 2. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 5 LÄHTÖKOHDAT. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.. ALUEEN YLEISKUVAUS..2 LUONNONYMPÄRISTÖ... RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT..5 MAANOMISTUS... LIIKENNE JA KATUVERKKO.2 SUUNNITTELUTILANNE 7.2. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET 7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET. SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN SEKÄ SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ.2. OSALLISET.2.2 VIREILLETULO, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT.2. VIRANOMAISYHTEISTYÖ. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET.. LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET..2 PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET, TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET.. ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA..2 VALITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU.. ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET.. SUUNNITTELUVAIHEIDEN KÄSITTELYT JA PÄÄTÖKSET 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5 5. KAAVAN RAKENNE 5 5.. MITOITUS 5 5..2 PALVELUT 5

5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5 5. ALUEVARAUKSET 5 5.. KORTTELIALUEET 5 5. KAAVAN VAIKUTUKSET 5.. VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN 5..2 VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN 5.. VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN 5.. VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN 7 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT 7 5. KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 7 5.7 NIMISTÖ 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7. TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 7.2 TOTEUTUKSEN AJOITUS 7. TOTEUTUKSEN SEURANTA 7

.5 Asemakaavaselostuksen liitteet. Poistuva asemakaava 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (22..20). Asemakaavakartta ja määräykset (.9.20, tark. 20..207). Viitesuunnitelma ja havainnekuvia 5. Asemakaavan seurantalomake. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselityksistä ja lähdemateriaalista - Järvenpään yleiskaava 2020 (kv. 9.8.200 ) - Keskustan osayleiskaava 200 (kv 2.9.205 ) - Voimassa oleva asemakaava (9..98) - Järvenpään hulevesisuunnitelma (20) - Keskustan osayleiskaava 200, liikenneselvitys (20) - Keskustan osayleiskaava 20, pysäköintinormiselvitys (20) - Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Vaihe II (kv 9.8.200 5) 2 TIIVISTELMÄ 2. Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen 22..20 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22..20 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 2, MRA 0.9.-.0.20 Kaupunkikehityslautakunta.2.20, 79 Kaupunkikehityslautakunta 2.2.207, xx Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä 8.2.-0..207 Kaupunkikehityslautakunta xx.x.20x, xx Kaupunginhallitus xx.x.20x, xx Kaupunginvaltuusto hyväksynyt xx.x.20x, xx 2.2 Asemakaava Tontin - pääkäyttötarkoitus muutetaan yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tontilla sijaitseva vanha mattotehtaan rakennus suojellaan asemakaavalla ja saneerataan asunnoiksi. Tontin koilliskulmaan rakennetaan uudisrakennus. Rakennusoikeutta lisätään 2 9 k-m 2, jolloin tontin kokonaisrakennusoikeus tulee olemaan 5 k-m 2. Tontin uudisrakennuksen kerrosluku on VI / VII nykyisen teollisuusrakennuksen ollessa nelikerroksinen. Autopaikat sijoitetaan Arolantien ja Seutulantien kulmaukseen sekä mattotehtaan ympärille. Alueelle tulee 98 asuntoa ja arviolta 0-0 asukasta. 2. Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista heti asemakaavan saatua lainvoiman. 5

LÄHTÖKOHDAT. Selvitys suunnittelualueen oloista.. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Järvenpään keskustan tuntumassa ja on osa Pajalan teollisuusaluetta, jolla teollinen toiminta on vähitellen loppunut. Suunnittelualue rajautuu Seutulantiehen, Myllytiehen, Kartanonpolkuun ja Arolantiehen. Keskustan pohjoisilla alueilla maankäyttöä on tarkoitus tehostaa ja kaupunkirakennetta tiivistää. Keskustan osayleiskaavassa kortteli on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, joka varataan Järvenpään kaupunkia ja sen vaikutusaluetta palveleville asumiseen painottuville ydinkeskustatoiminnoille. Tontilla sijaitseva vanha mattotehdas tullaan säilyttämään ja saneeraamaan asunnoiksi...2 Luonnonympäristö Alueella on tällä hetkellä muutamia puita ja pensaita. Tontin istutukset tullaan uusimaan rakentamisen yhteydessä.... Rakennettu ympäristö Kaava-alue on osa Pajalan teollisuusaluetta, jolla teollinen toiminta on vähitellen loppunut. Pajalan teollisuusympäristö Seutulantien varrella sekä Myllytien ja Kaskitien välillä on kuvastanut Järvenpään taajamaluonnetta ja teollistumista erityisesti 920-luvulla. Kaava-alueen pohjois- ja itäpuolella on 970-luvulla rakennettuja kerrostalotontteja. Etelässä alue rajautuu vanhan sähkölaitoksen tonttiin. Alueen länsipuolella on viime vuosina puretun myllyn ja viljasiilon tilalle rakennettuja kerrostaloja. Korttelissa sijaitsee entinen Plyyshi- ja mattotehdas, joka on valmistunut vuonna 99. Rakennus on ollut viime vuosina toimisto- ja pienteollisuuskäytössä. Rakennuksen yhtenäinen tiilijulkisivu on säilynyt alkuperäisenä. Rakennusta on 90-luvulla korotettu vinttikerroksella, joka on uusittu 980- ja 990-lukujen taitteessa. Myös ikkunat on vaihdettu ja kellariin on lisätty valokuilu. Mattotehtaan viereisellä tontilla sijaitsee Järvenpään sähkölaitoksen kaksikerroksinen rakennus, jonka vanhin osa on vuodelta 9. Rakennusta on laajennettu vuosina 99 ja 959. Molemmat rakennukset on osoitettu Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (kv 9.8.200 85) toimenpideluokkaan 2 (säilytetään kaavoituksella).... Ympäristön häiriötekijät Seutulantien lisääntyvä liikenne saattaa aiheuttaa tulevaisuudessa ajoittaisia meluhaittoja. Nämä ovat kuitenkin hallittavissa rakennussuunnittelun keinoin. Liikennemelun vaikutuksista tulee tehdä selvitys rakennusluvan hakemisen yhteydessä...5 Maanomistus Tontti - on yksityisomistuksessa.... Liikenne ja katuverkko Kaava-alue sijaitsee liikenteellisesti lähellä Järvenpään keskustaa. Sitä reunustavat lännessä Seutulantie, joka on alueellinen kokoojakatu. Pohjoisessa alue rajautuu Arolantiehen ja idässä

Kartanonpolkuun, jotka luokitellaan asuntokaduiksi. Seutulantie ja Kartanonpolku liittyvät etelässä Myllytiehen, joka on yksi keskustan pääkaduista ja osa keskustan kehää. Suunnittelualuetta rajaavilla Seutulantiellä ja Kartanonpolulla on kevyen liikenteen väylät ja Arolantien varrella jalkakäytävä. Kartanonpolun puolella kevyen liikenteen väylä sijaitsee kadun itäreunalla. Suunnittelualueen lähimmät bussipysäkit sijaitsevat noin 00m etäisyydellä Pajalantien varrella. Pajalantietä kulkee lähi- ja kaukoliikenteen bussilinjoja. Etäisyys suunnittelualueelta linja-autoasemalle ja rautatieasemalle on noin 00 metriä. Järvenpään palveluliikenteen päätepysäkki on Polvipolulla noin 200 metrin päässä suunnittelualueelta..2 Suunnittelutilanne.2. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8..200) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi sekä kulttuuriympäristön kannalta tärkeäksi kohteeksi. Kuva: Ote yhdistelmäkartasta, jossa on esitetty Uudenmaan maakuntakaava (200) sekä kolme vaihemaakuntakaavaa 7

Järvenpään yleiskaava 2020 (kv 9.8.200 ) Suunnittelualue on Järvenpään yleiskaavassa (kv 9.8.200 ) työpaikka-aluetta, jolle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä (TP). Kuva: Ote yleiskaavasta 2020. Suunnittelualue rajattu sinisellä. Keskustan osayleiskaava 200 (kv..205, tarkistettu kv 2.9.205) Keskustan osayleiskaavassa 200 kortteli nro on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C-). Alue varataan Järvenpään kaupunkia ja sen vaikutusaluetta palveleville asumiseen painottuville ydinkeskustatoiminnoille. Alueen pääkäyttötarkoitus on asuminen. Alueelle voi sijoittaa sekoittumisperiaatteella tiloja myös kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille, hallinnolle, koulutukselle, toimistoille sekä muille keskustaan sopiville ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Asemakaavoituksella tulee vahvistaa erityisesti alueen urbaania 8

luonnetta sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti luomalla viihtyisiä ja laadukkaita kaupunkitiloja, kehittämällä alueen nykyistä kaupunkikuvallista ilmettä ja parantamalla ympäristön laatua. Korttelin alue on lisäksi osoitettu vinoviivoituksella alueeksi, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi. Alueella pyritään asemakaavanmuutoksilla merkittäviin käyttötarkoitusten ja rakentamistavan muutoksiin nykyiseen asemakaavaan ja käyttöön verrattuna. Kuva: Ote keskustan osayleiskaavasta 200. Suunnittelualue rajattu sinisellä 9

Asemakaava Alueella voimassa oleva asemakaava nro /28 on tullut voimaan 9..98. Alue on osoitettu asemakaavassa yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TK-2). Tonttitehokkuus e=0,. Kerrosluku tontilla on IV. Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu sinisellä. Tontinkäyttösuunnitelma Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä on vuosina 205-20 laatinut viitesuunnitelmia tontille asemakaavan laadinnan pohjaksi. Kuva: Alustava, Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä 8.8.20 0

Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan.7.20. Kiinteistö- ja tonttirekisteri Tontti - on merkitty kaupungin tonttirekisteriin 8..988. Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 5a :n vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET. Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Tontin - asemakaavaa on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön Keskustan osayleiskaavan 200 (KV..205 ) periaatteiden mukaisesti. Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt kiinteistön omistaja.0.20 päivätyllä hakemuksellaan. Järvenpään kaupungin ja Kiinteistö Oy Järvenpään Mattotehtaan välinen puitesopimus kaavamuutoksen käynnistämisestä on hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.5.20 0..2 Osallistuminen ja yhteistyö.2. Osalliset Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 2). Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Viranomaiset Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavan vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 22..20 sekä kirjeellä asianosaisille ja naapurikiinteistöjen omistajille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 22..20 lähtien Seutulantalon ilmoitustaululla sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. As Oy Myllypuron hallitus jätti osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteen, jossa otetaan kantaa alueen lisääntyviin liikennemääriin ja niistä aiheutuviin häiriöihin.

Vastine: Asemakaavan vaikutukset liikenteeseen ovat normaalista asukasmäärän lisääntymisestä huolimatta suhteellisen vähäiset. Tontille toteutetaan yhteensä 9 autopaikkaa, mikä ei nykytilaan verrattuna merkittävästi lisää liikennettä ympäröivässä katuverkossa. Osoitettu paikoitus tontilla tyydyttää tontin omat tarpeet, eikä toteutus näin aiheuta lisäkuormitusta lähialueen kadunvarsipysäköintiin. Alueella nyt olevat pysäköintiongelmat johtuvat aiemmin rakennetun ympäristön toteuttamattomista autopaikoista. (Luonnosvaiheessa suunnitelmia muutettiin siten, että tontille toteutetaan yhteensä 58 autopaikkaa.) Asemakaavan valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Asemakaavan muutoksen suunnitteluaineisto oli nähtävillä suunnitteluvaiheen vuorovaikutusta varten (MRL 2 ja MRA 0 ).9.-.0.20 välisen ajan Seutulantalon palvelupisteessä. Asemakaavaluonnoksesta saatiin viisi lausuntoa eikä yhtään mielipidettä: Uudenmaan ELY-keskus: Kaavatyön yhteydessä on tehtävä taustahistoriaselvitys kaava-alueella sijainneista toiminnoista ja otettava tarvittavat maanäytteet maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseksi. Kaavamääräyksissä ei ole mainintaa pilaantuneista maista. Vastine: Kaava-alueella sijainneita toimintoja on selvitetty ja maanäytteet maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseksi on otettu. Tulokset saadaan ennen kuin asemakaavan muutos menee hyväksyttäväksi. Tulokset huomioidaan kaavamääräyksissä tarpeen mukaan. Caruna: Tontilla sijaitsee maakaapeloitua sähköverkkoa. Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Vastine: Mahdolliset johtosiirrot hoidetaan Carunan esittämää tavalla. Elisa Oyj: Elisa Oyj:lla kulkee suunnitteilla olevan kaava-alueen läpi käytössä oleva kaapelireitti. Kaapelireitti kulkee pohjoistontilla, Arolantien suuntaisesti. Lisäksi kaava- alueella kulkee myös Elisan suojaputki- ja kaapelireitti Seutulantien suuntaisesti. Toivomme, että kaapelit ja laitteet voivat jatkossakin sijaita kaava-alueella esim. rasitteena. Mahdollisia rakennushankkeita suunnitellessa kaapeleiden suojaus ja niistä aiheutuvat kustannukset tulee huomioida. Vastine: Kaapelit sijaitsevat tällä hetkellä tontilla sellaisilla alueilla, joille on tulossa rakentamista. Kaapeleiden mahdollisesta siirrosta tullaan neuvottelemaan myöhemmässä vaiheessa. Fortum: Fortumilla on kaukolämmön runkolinjoja välittömästi Suunnittelualueen vieressä Kartanonpolulla, Arolantiellä sekä osittain myös Seutulantiellä. Suunnittelualueella oleva Kiinteistö Oy Järvenpään mattotehdas on liitetty kaukolämpöön. Fortum on valmis tarjoamaan kaukolämpöä suunnittelualueen uusiin kiinteistöihin. Vastine: Uusi asuinrakennus liitetään mahdollisesti kaukolämpöverkkoon, tarkempia neuvotteluja asiasta käydään myöhemmin. Järvenpään Vesi: Järvenpään Vedellä ei ole huomautettavaa mattotehtaan asemakaavan muutosluonnoksesta. 2

Nähtävilläoloajan jälkeen saatiin lausunto maakuntamuseolta: Vanhalle mattotehtaan rakennukselle on annettu suojelumääräys, jonka mukaan rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus-, muutos- tai laajennustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy (sr-0). Maakuntamuseo pitää suojelumääräystä asianmukaisena eikä sillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen. Kaavaehdotus Kaavaehdotus oli kaupunkikehityslautakunnan käsiteltävänä.2.20. Kaupunkikehityslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi, jotta voidaan tarkastella vielä mm. asuntojen ja autopaikkojen suhdetta..2. Viranomaisyhteistyö Asemakaavan luonnosvaiheessa ei ole pidetty MRL:n tarkoittamaa viranomaisneuvottelua. Viranomaisilta pyydetään luonnosvaiheessa tarvittavat lausunnot.. Asemakaavan tavoitteet.. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen suunnittelun tavoitteena on eheyttää keskustan kaupunkirakennetta ja tiivistää keskustan asuinrakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Osa entisestä teollisuusalueesta muutetaan keskustaan liittyväksi, korkeatasoiseksi asuntoalueeksi, jolla on kerrosalaa noin 5 000 k-m 2. Yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialue muutetaan asuinkortteliksi. Kulttuuriympäristön kannalta arvokas rakennus säilytetään asemakaavalla. Alueen maaperä tutkitaan ja puhdistetaan tarvittaessa ennen rakennustoimenpiteitä. Pysäköintipaikat sijoitetaan tontille maantasopaikkoina, osittain autokatoksiin...2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Uudisrakennus sijoitetaan pistemäisenä massana tontin koilliskulmaan. Rakenteellisen paikoituksen mahdollisuudet on selvitetty. Suunnittelun yhteydessä on todettu, että siihen ei tällä tontilla ole taloudellisia edellytyksiä eikä myöskään välttämätöntä toiminnallista tarvetta.. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset.. Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaava-alueelle ei ole laadittu erillisiä kaavavaihtoehtoja, mutta erilaisia ratkaisumahdollisuuksia on työn aikana tutkittu kaupungin asettaman työryhmän ohjauksessa. Asemakaavaratkaisu pohjautuu kesän 20 aikana työstettyihin hankkeen viitesuunnitelmiin, jotka on laadittu kaupunkikehityslautakunnan iltakoulun kesäkuussa 20 antamien ohjeiden mukaisesti.

Luhti Luhti 9 2 07 K52/ K50 K59 K52/ 9.77 0.7 0-2. 08 2 0 20 5 9.00 K52 K52/5 5.0 2.22 2.9 09 0. 0.9 2.9.5 VII 5.99.08 9.00 5 8 Bjarnenkuja 7. 9.00 ar. 2. 9. VII 8 ar 920 Seutulantie Arolantie 7 9202 Kuva: Alustavia luonnoksia Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä.5.20 55 72 9.5 8. 9. VII 9.8 9.5 7 ar 9.8 9. 9. 8.7 9.5 Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan liikenteellisiä, sosiaalisia, ympäristöllisiä ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä. -990- -990-.. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 2.95 8.5 2. 70.2 5.7 9. 5.9 8.79 22.09 8 5 8.9 5 9 85 5.0 2 7 8 0.0 7.27 7-990-0.0 2. 8.79.5 22.59 Asemakaavassa tontilla - on yhteensä 5 k-m 2 asuinrakennusoikeutta, joka on sijoitettu kahteen, 200 k-m 2 ja 27 k-m 2 suuruiseen rakennusmassaan. Uudisrakennus sijoittuu tontin koilliskulmaan, Arolantien ja Kartanonpolun kulmaukseen. Uudisrakennuksen kerrosluku VI-VII vastaa Seutulantien länsipuolella olevien uusien kerrostalojen kerroslukua. Tontin melusuojaus sekä hulevesien käsittely selvitetään rakennuslupaprosessin yhteydessä... Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset IV 9. 9. 8.7 9. 7 52 Versio 5 7.8 2.80 2.0 5. 7 20 Parveke,5 m 2 5 8.9 59.9 27 5. 70 5.8 22.08. 9.5 7. 82.22 2 8 2.7.5 Luhti 8,0 m 2 5.55 A-siipi kerrosta.77 7. -990-0 Parveke,5 m 2 5 25.98 0 8.9 9. 9.57 2.88 9.0 59 9.2.2 Kaupunkikehityslautakunta.2.20, 79 Kaupunkikehityslautakunta 2.2.207 xx Kaupunkikehityslautakunta xx.xx.20 xx Kaupunginhallitus xx.xx.20x xx Kaupunginvaltuusto (hyväksyntä) xx.xx.20x xx. 2 29.20 9..8 K57 0 K58 K59-990-0 2 5 9.2 9. 0 7 9 0 00 K520,0 m 2 B-siipi 7 kerrosta Uudisrakennus Kokonaisala / krs 79,5 m 2 leikki ja oleskelu 2.8.80 5:28 5 7 8.2 5 AP 57 2. 7.9 7 2 9. 58 AP 0..55 2.78 9.8 8.95 9. 7. 07 2 AP 7.70 0 00 Parveke,5 m 2 25 ap Vanha Mattotehdas K52/ ap K50 yr III K59 2 K52/ 9.77 0.7 7-990-. 08 8 AP 7.9 2.2 9. 20 5 AP 9 ap 9.00 yr AP K52 9.5 AP 7.. II 70.28 Kartanonpolku 8.2 5.0 K52/5 5.0 2.22 2.9 09 0. 0.9 2.9.92. 9 5 2.57.0 9.2 5.0 2.9 8.8.0 0 0.22 0.5 AP VII 5.99 5 9.2.08.55 9.00. 5.. 5.0.25 8 K/..7 2 5 9.. 7 5.80 Bjarnenkuja ar JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN POHJAKARTASTA :0 2.8 2.0 ar 5 5.2 K/ 9.5 8.2 7.98 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GT25 Korkeusjärjestelmä : Pohjakartta N2000 VII 55 7 2.8 27..20 Kristiina Alastalo 7. 9.00 2. 7.5 5.. K/2 5.2 VI 2.. 8.29 22 22 2 kt 2.8. K/ 5.97 9.5. 27.99 5.8.00 2.77 9.27 28.0 5 5. 5.5 K/5 9.5 8 0.5 K/ 0.00 5.00 5 8 52 55 72 2 2.95 8.5 9. 5 8 ar 5.9 9. 8.79 22.09 8 8.9 5 85 5.0 2 2. 70.2 8 5.7 0.0 7.27 9. VII 9 7 5 5 920 9.8 7-990-0.0 9.5 7 ar 8.7 7 9.8 9. Seutulantie 9. 9.5 8 Arolantie IV 5 K 9. 9. 8.7 9. 7 52 2. 8.79.5 7 0 00 22.59 2.80 2.0 Versio 2 5 8.9 5 59.9 Parveke,5 m 2 5.8 22.08. 82.22 2 8 2.7.5 7. -990-0 5.55 2.9 9. 7.7 8.9 9.57 2.88 9.0 59.00 27. 9.2.2 5.9 20. 2 5 9.2 9. 0 AP 25 ap 7 9,0 m 2 B-siipi 7 kerrosta 2 AP leikki ja oleskelu 5 AP 29.20 9..8 2 Rakennuskohteen nimi ja osoite 57 5 9. 58 0..55 2.78 9.8-990-0 9. 9.98 8.95 7. -990-0 Luhti 8,0 m 2 Uudisrakennus Kokonaisala / krs 79,5 m 2 7.70 Parveke,5 m 2 22 Vanha Mattotehdas ap yr III 8 AP 27 7 9202 2.0 7.9 25.5 7.9 9.27.2 2..0 A-siipi kerrosta 0 00 AP 9. yr Parveke,5 m 2 9 ap. 8.2 9.5 Rakennus Kartio : Järvenpää Mattotehdas Seutulantie -5, 000 Järvenpää Piirustuksen sisältö 7. II 70.28.0 0 8.0.92 2 Kartanonpolku.0 9.2. 2.57 2 5.0 2.9 8.8.0 0 0.22..2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 5-7 TULOSTE 705- TULOSTE 705-0 5 9.2.55. 5.. 5.0.25 K/. 5 9. 5.80.7 2 2.8 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN POHJAKARTASTA :0 Tontinkäyttösuunnitelma :0 AP 0.00 55 2.0 ar Koordinaattijärjestelmä Tontti: ETRS-GT25 Korkeusjärjestelmä : Pohjakartta -/ / N2000 5 2.8 5.2 K/.2 7.98 27..20 Kristiina Alastalo Mittakaava Päiväys Suunnitteluala Projektinumero Piirustuksen numero Suunnittelija Muutos.5.20 ARK AP -02 00_L-02 AP TL 2-5 7.5 5. K/2 VI 2.. 8.29 22 22 2 kt 2.8 5.2. K/ 5.97 9.5. 27.99 5.8.00 5 8 52 5 9 7 2.77 7 9.27 28.0 8 5 5. 0.5 5.5 K/5 8 5 7

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5. Kaavan rakenne 5.. Mitoitus 5..2 Palvelut Kaavassa muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) 8 m 2. Koko kaava-alueen pinta-ala on 8 m 2. Lisärakentamisella täydennetään kaupungin nykyistä yhdyskuntarakennetta tehostamalla alueen maankäyttöä. Kaavan toiminnot sijoittuvat olemassa olevien liikenneväylien ja rakennetun infra-struktuurin yhteyteen. Kaava-alue rajoittuu Seutulantiehen, Arolantiehen, Kartanonpolkuun sekä vanhan sähkölaitoksen tonttiin. Asuinkerrostalojen korttelialueen rakennusoikeus on 5 k-m 2. Tontin rakentamistehokkuus vastaa tämän jälkeen lukua e =,0. Vanhan mattotehtaan rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on viisi (V) ja uudisrakennuksen kuudesta seitsemään (VI-VII). Asuntoja arvioidaan valmistuvan yhteensä 98 kpl ja asukasmäärän lisääntyvän noin 0-0 asukkaalla. Kaava-alueelle ei ole osoitettu työpaikka- tai palvelutoimintaa. Suunnittelualue sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa ja kaikki keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut, koulut sekä päiväkodit ovat noin kilometrin etäisyydellä. Kartanon koulu sekä liikunta- ja uimahallit ovat 00-00 metrin ja Pajalanpihan päiväkoti alle kilometrin etäisyydellä. Lähimmät päivittäistavarakaupat ovat Myllytiellä noin 00 metrin päässä ja Kaskitiellä noin 00 metrin päässä. Järvenpään rautatieasemalle on matkaa noin 00 metriä. Rantapuiston laaja virkistysalue ja leikkipuisto sijaitsevat noin, kilometrin päässä suunnittelualueelta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaratkaisu noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja toteuttaa Keskustan osayleiskaavan tavoitteita tiivistää kaupunkirakennetta. Kaava mahdollistaa omalta osaltaan hyvän elin- ja asuinympäristön edellytykset. Tontin hulevedet käsitellään tontilla viivyttämällä, jonka jälkeen ne johdetaan kaupungin hulevesiverkkoon rakennusluvan yhteydessä esitettävän suunnitelman mukaisesti. 5. Aluevaraukset 5.. Korttelialueet Tontti - on kokonaisuudessaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-5). Uudisrakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta 2 7 k-m 2, josta k-m 2 saadaan käyttää autotallitiloja varten. Mattotehtaan rakennuksen rakennusoikeus on 2 00 k-m 2. Olemassa olevassa rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. 5

Tontille saa sille merkityn varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa porrashuoneiden 5 m 2 ylittävän osan, hissikuilut sekä teknisiä tiloja kerroksiin kuitenkin yhteensä enintään 5 % varsinaisesta kerrosalasta. Vanhalle mattotehtaan rakennukselle on annettu määräys, jonka mukaan rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus-, muutos- tai laajennustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy (sr-0). Tontin etelä- ja luoteisosaan on merkitty auton säilytyspaikan rakennusalat, joille voidaan rakentaa myös autokatoksia. Vanhan mattotehtaan ja Kartanonpolun väliin on osoitettu pysäköimispaikka. Tontille on rakennettava vähintään autopaikka/85 k-m 2 kohti. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakennettavia väestönsuojia, autotalleja, asukkaiden yhteis- ja varastotiloja sekä ulkoseinien yli 2 mm paksuuden ylittävän osan tuottamaa kerrosalaa ei lasketa autopaikkojen mitoitukseen. Pyörille on varattava säilytystilaa vähintään paikka/0 k-m 2. Tontille on rakennettava vähintään 5 m 2 leikki- ja oleskelualueita asuntoa kohti. 5. Kaavan vaikutukset 5.. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tontin - tonttitehokkuus kasvaa e=0,0:sta e=,0:ään. Muutos kasvattaa rakennusoikeutta 2 9 k-m 2. Muutos maisemassa ei uudisrakennuksen rakentamisen jälkeen ole merkittävä, sillä alueelle on jo aiemmin rakentunut useampia korkeita asuinkerrostaloja. Täydennysrakentaminen on mahdollista ja perusteltua alueen jo keskustan osayleiskaavassa 200 linjatun muutostarpeen vuoksi. Kaavaratkaisu tehostaa alueen maankäyttöä ja tuo lisää asukkaita keskustan palvelujen tuntumaan. 5..2 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön Kaavan mahdollistamalla rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan. Kaavamuutos muuttaa alueen maisemakuvaa vain hiukan, sillä alue on jo muuttanut teollisuusalueesta asuinalueeksi. Uudisrakentaminen pystytään sovittamaan ympäristöön ja se sijoitetaan tontin koilliskulmaan, joten asemakaavalla suojeltava vanhan mattotehtaan rakennus jää arvonsa mukaisesti maisemassa etualalle. Suunnittelualueella pysäköinnin järjestäminen maantasopysäköintinä on mahdollista toteuttaa siten, että tontille voidaan osoittaa myös hyvät ulko-oleskelutilat piha-alueille. 5.. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan vaikutukset liikenteeseen ovat normaalista asukasmäärän lisääntymisestä huolimatta suhteellisen vähäiset. Tontille toteutetaan yhteensä 58 autopaikkaa, mikä ei nykytilaan verrattuna merkittävästi lisää liikennettä ympäröivässä katuverkossa. 58 ap tarkoittaa ap / 85 k-m 2, joka on yhdenmukainen Järvenpäässä aiemminkin vastaavilla alueilla käytetyn vaatimuksen kanssa. Osoitettu paikoitus tontilla tyydyttää tontin omat tarpeet, eikä toteutus näin aiheuta lisäkuormitusta lähialueen kadunvarsipysäköintiin. Tontille tulee kolme ajoneuvoliittymää, mikä osaltaan jakaa liikennettä ympäröiville kaduille. Tonttiliittymä Seutulantielle jää pois. Lisäksi suunnittelualueen sijainti Järvenpään keskustan, rautatieaseman, sekä bussipysäkkien läheisyydessä mahdollistaa keskimääräistä pienemmän henkilöautojen kulkutapaosuuden. Kevyenliikenteen verkostoon asemakaavalla ei ole vaikutusta.

5.. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäisiä, koska kaava-alueella ei rakentamatonta luonnonympäristöä ole. Tontille rakentuva viherympäristö parantaa ja elävöittää alueen kaupunkikuvaa. Hulevesien hallinnassa tulee pyrkiä mahdollisimman luonnonmukaisiin käsittelyratkaisuihin. Esimerkiksi viherkatoilla, sadevesien keräämisellä kasteluun, vähäisillä vettäläpäisemättömillä pinnoilla ja istutuksilla voidaan omalta osaltaan viivyttää hulevesiä ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. Uudisrakennuksen rakentamisen sekä vanhan mattotehtaan saneerauksen aikaansaama liikenne ja rakentamisjärjestelyt saattavat aiheuttaa toteutusvaiheessa alueen asukkaille väliaikaista haittaa. Väliaikaisetkin häiriötekijät tulee pyrkiä minimoimaan rakentamisen aikana. 5. Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Asemakaavakaavamerkinnät ja -määräykset löytyvät kaavakartasta. Kaavamuutoksella ei muuteta alueen nimistöä. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteuttamisen tueksi on laadittu viitesuunnitelmat sekä tarpeellinen määrä havainnekuvia ja kuvasovitteita. Asemakaavan lisäksi toteuttamista ohjaavat yleiset rakentamismääräysohjeet ja Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys..2 Toteutuksen ajoitus Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa heti kun asemakaava on lainvoimainen.. Toteutuksen seuranta Kaavaselostuksen liitteenä on asemakaavan seurantalomake (liite ). Tampereella 2.2.207 Jyrki Laiho Arkkitehti Arkkitehtitoimisto J.Laiho ArkPlan K 7