Johdantoluento
I Miksi havainnoida vuorovaikutusta?
1. Vuorovaikutus vaikuttaa lapsen kehitykseen Aivojen toiminnallinen erikoistuminen tapahtuu herkkyyskautena kahden ensimmäisen elinvuoden aikana Kortikaaliset säätelyjärjestelmät rakentuvat ohjamaan kehityksellisesti varhaisimpia, primitiivisiä merkkijärjestelmiä Reaktiivisille lapsille ympäristön vaikutukset erityisen merkityksellistä
2. Vuorovaikutuksella voidaan vaikuttaa Interventiotutkimukset osoittaneet: Lapsen ja vanhemman välistä suhdetta voidaan muuttaa Oleellista on interventiossa suora, tarkka keskittyminen suhteeseen à Vuorovaikutuksen määrittely, havainnointi keskeinen osa työskentelyä
3. Vuorovaikutuksen havainnointi Vanhemman ja lapsen suhdetta mitattu 50-luvulta alkaen Fokusoivat vuorovaikutuksen eri osa-alueisiin Käyttäytymispiirteistä kokonaisvaltaisempiin emotionaalisiin tyyleihin Interventiotyökaluiksi -80 luvun lopusta alkaen
MIM Marschak Interaction Method MIM-havainnointi on 60-luvulla kehitetty kokonaisvaltaisen vuorovaikutussuhteen havainnointityökalu (M.Marschak, 1960) Puolistrukturoitu asetelmä, missä 7-9 leikkitehtävää Luonteeltaan interventiivinen - koko toteutus merkitsee Käytetty theraplay-terapian yhteydessä; myös itsenäisenä havainnointi/ interventiotyökaluna
, 1970 Uudelleen nimettiin MIM The Theraplay Institute/ Head Start Opogram Chicago Historia Raskausajan MIM Pari MIM 1985 2005 Emotional Interaction Scale (EIS)/Finland; Salo & Mäkelä) 2010-2017 D-EIS, FIS, CIS Käsikirjat Pari- ja Perhe MIM kehitystyö 1955-60 Controlled Interaction Schedule Marianne Marschak MIM Theraplay terapian arviointi välineenä 1996 Marschak Interaction Method Behavior Rating System (MIMBRS; McKay et al) 2006,2008 MIM Rating Scale (MIM-RS; O Connor & Ammen) 2010 D-EIS for Infants & Toddlers
II Keskeiset vuorovaikutusteoriat
1. Kiintymyssuhdeteoria Aikuinen säätelee vauvan/lapsen stressitilaa Sensitiivinen / Responsiivinen Ennakoiva Moniaistimuksellinen, emotionaalisen yhteensoinnuttamisen ja erityisesti kosketuksen kautta Kosketusaistimus rauhoittaa: tuo mielihyvää (oksitosiini) ja vähentää stressihormonia (kortisoli)
Turvallinen kiintymyssuhdekehä Turvapesä Tarvitsen sinua tukemaan itsenäistä tutkailuani maailmassa Auta tarvittaessa Iloitse osaamisestani Turvasatama Suojele minua Hoivaa minua Auta minua säätelemään hankalat tunteet Toivota minut tervetulleeksi kun tarvitsen Sinua
Turvaton kiintymyssuhdekehä Turvapesä Jään liikaa yksin, omaan varaani TAI Et päästä minua pois luotasi En pärjää, mutta en osaa apua TAI Et ilahdu taidoistani Turvasatama En pääse syliisi, lohduta Nielaisen tai hukun vaikeisiin oloihini Et huomaa kun tarvitsen sinua
Kiintymysmalli Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytyminen Myöntenen, rakastava Torjuva Vihainen, ristiriitainen Pelottava Lapsen sisäinen malli itsestä ja muista Turvallinen Välttelevä Ristiriitainen Disorganisoitunut
2. Tunteiden säätelyteoriat Peilaaminen vanhemman kyky intuitiivisesti matsata vitaliteettiilmaisunsa vastaamaan vauvan ilmaisua (ensimmäiset 3 kk) Peilaaminen muuttuu n. 3 kk iästä, sisällyttää myös vuorovaikutuspartnerin oman kokemuksen tilanteesta, ns. merkitty peilaaminen Omien tunteiden säätely, ei-vihamielisyys
Peilaamisen muodot Merkitty peilaaminen tunnistettavuus & erillisyys Vääristynyt peilaaminen Peilaamisen puutos / Ilmeettömyys Suora peilaamnen
Ilmeetön kasvo koeasetelma Katso oheinen video. Pohdi, mitä tunteita ja ajatuksia se sinussa herättää. Miten ilmeettömyys (peilaamattomuus) vaikuttaa lapseen? Löydätkö kohdan, missä voisi näkyä merkittyä peilaamista?
3. Kasvatus/Ohjaaminen Aikuinen auttaa varhaisesta asti lasta oppimaan Jaettu tarkkaavuus Kehitystasoisuus Rajojen asettaminen Ennakoiva ohjaaminen
Eri kasvatustyylit Demokraattinen Lapsen kannustaminen positiivisesti Auktoritatiivinen Tottelevaisuus, kurinalaisuus Autoritaarinen Pakottava, tunkeileva, keskeyttävä Salliva Rajaton
4. Leikkisyys Heittäytyminen lapsen maailmaan, eläytymiskyky Fyysisen, aktiivisen leikin ( rough-and-tumble ) erityismerkitys
III MIMkäytännön ohjeet
MIM interventiona Jokainen havainnointi toimii vaikuttamisen välineenä MIM keskustelu myönteisten mahdollisuuksien rakentajana
Käyttöarvoa Poikkileikkaus tutkimus antaa tietoa tässä ja nyt tunnesuhteesta Nopeasti monipuolista tietoa o Leikki, tavoitteellinen suoriutuminen, hoiva, turvastrategiat Voiko antaa liian negatiivisen kuvan? On tärkeää yhdistää muihin tietolähteisiin EI ole kiintymyssuhteen arvio EI koskaan ole yksinomainen vanhemmuuden kuvantamistapa/ taso
Miksi MIM tehdään? Perustelu / Info vanhemmille MIM kuvaus: - Ikäryhmän mukaiset tehtävät MIM prosessi Laadullinen arvio ja/tai D- EIS pisteitys Reflektiivisen MIM keskustelun suunnittelu Reflektiivinen Video keskustelu (1-5 krt) / kirjallinen lausunto?
3 10 vuotiaat 1. OTA ELÄIMET PUSSISTA, ANNA TOINEN LAPSELLE JA LEIKKIKÄÄ NIILLÄ PIENI LEIKKI 2. RAKENNA PALIKOISTA YKSINKERTAINEN RAKENNELMA JA PYYDÄ LASTA TEKEMÄÄN SAMANLAINEN / PIIRRÄ PAPERILLE YKSINKERTAINEN KUVIO JA PYYDÄ LASTA PIIRTÄMÄÄN SAMANLAINEN 3. VOIDELKAA TOISIANNE IHOVOITEELLA / (tai vaihtoehtoisesti) KAMMATKAA TOISTENNE HIUKSET 4. KERRO LAPSELLE SIITÄ, 1) KUN HÄN OLI PIENI VAUVA, ALOITTAEN KUN SINÄ OLIT IHAN PIENI VAUVA / /tai vaihtoehtoisesti, esimerkiksi sijaislapsen kohdalla), 2) KUN TUTUSTUIMME TOISIIMME 5. POISTU HUONEESTA MINUUTIN AJAKSI ILMAN LASTA 6. LEIKKIKÄÄ YHDESSÄ JOKIN TUTTU LEIKKI 7. OPETA LAPSELLE JOTAKIN, JOTA HÄN EI VIELÄ TIEDÄ TAI OSA 8. SOVITTAKAA HASSUJA HATTUJA TOINEN TOISELLENNE 9. SYÖTTÄKÄÄ JA JUOTTAKAA TOISIANNE (pieniä keksejä ja pillimehua)
IV Vuorovaikutuksen osa-alueet: MIM Vanhemman ohjaamiskyky: Jäsentäminen, Haasteellisuus Emotionaalinen Yhteys Peilaaminen Kasvatustyylit Kiintymyssuhdeteoria Hoiva Emotionaalinen Saatavillaolo: Sensitiivisyys, Eivihamielisyys D-EIS Säätely teoriat: Koskekuts, synkronia Leikkisyys
Tehtävä Pohdi, mitä vuorovaikutuksen osa-aluetta eri MIM tehtävät pyrkivät nostamaan esille? Vanhemman ohjaamiskykyä, jäsentämistä ja/tai haastellisuutta? Emotionaalista yhteyttä? Hoivaa? Leikkisyyttä?
IV MIM: Laadullinen arvio, D-EIS pisteitys
Laadullinen arvio perustuu havainnoitsijan kirjauksiin / poimintoihin eri MIM tehtävistä
D-EIS, Dyadic Emotional Interaction Style Arviointiskaala/pisteitys MIM-havainnointiin, Salo ja Mäkelä kehittäneet 2006 Tukee tarkassa arvioinnissa Muutoksen tarkastelu 9 muuttujaa, 5-portainen arviointiasteikko
JÄSENTÄMINEN: lapsen kehitystasoinen suuntaaminen Ei koskaan Vähäine n Vaihteleva Riittävä Hyvä 1. Vanhemman kyky ohjata ja kannustaa 1 a b 2 a b 3 a b 4 5 2. Lapsen yhteistyökyky ja innostuneisuus 1 a b c 2 a b c 3 a b c 4 5 EMOTIONAALINEN VASTAVUOROISUUS ja ALOITTEELLISUUS 3. Vanhemman emotionaalinen vastavuoroisuus ja aloitteellisuus 4. Lapsen emotionaalinen vastavuoroisuus ja aloitteellisuus 1 a b 2 a b 3 a b 4 5 1 a b c 2 a b c 3 a b c 4 5 HOIVAAVUUS 5. Vanhemman kyky toimia hoivahahmona 1 a b 2 a b 3 a b 4 5 6. Lapsen asettautuminen hoivatilanteisiin 1 a b c 2 a b c 3 a b c 4 5 LEIKKISYYS 7. Vanhemman leikkisyys 1 a b 2 a b 3 a b 4 5 8. Lapsen leikkisyys 1 a b c 2 a b c 3 a b c 4 5 TARINA-TEHTÄVÄ 9. Mielikuva lapsesta 1 2 3 4 5
Kliinisen huolen asteen määrittely 5-4 p Hyvä Riittävä Ei huolta 3 p Ulkokohtainen Huoli 2-1 p Niukka Olematon Vakava huoli
Tehtävä Katso oheinen MIM-video, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja lähetä kouluttajalle saara.salo@theraplay.fi 1 viikko ennen koulutuksen alkua (max. 1 A4) 1. Kuvaa KOKO videon pohjalta vahvuudet ja heikkoudet oheista laadullista havainnointilomaketta käyttäen 2. Arvioi olisitko huolissasi tästä vuorovaikutuksesta, minkä osaalueen kanssa lähtisit työskentelemään? Miten? 3. Mitkä MIM-tehtävät puuttuivat? 4. (vapaaehtoinen) Täytä D-EIS pisteityslomake.