HANNA TOIVIAINEN MARI KIRA HANNA UUSITALO VAIVALLOINEN JA VOIMAANNUTTAVA VERKOSTOTYÖ



Samankaltaiset tiedostot
Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Moniammatillinen verkostoyhteistyö lisärasite vai resurssien lähde?

Viisastu verkostotyöstä Näkökulmia konseptien tutkimiseen ja kehittämiseen

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Kuluttajien luottamusmaailma

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Tutkittavien informointi ja suostumuksen pelisäännöt. Karoliina Snell VTT, yliopistotutkija Sosiologia, Helsingin yliopisto Etiikan päivä,15.3.

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

Asiantuntijaorganisaation johtaminen

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta

TURVATAIDOT PUHEEKSI

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Aikuisten maahanmuuttajien ohjauksen erityispiirteet ammatillisessa koulutuksessa. Katarzyna Kärkkäinen, Jyväskylän yliopisto Oulu, 22.3.

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

U N E L M Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

Auditointiajot, Vaasa

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Joka kaupungissa on oma presidentti

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.!

esimerkkinä vankeinhoidon muutoslaboratorioprosessi

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Tervetuloa selkoryhmään!

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Mikä ihmeen Global Mindedness?

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Realiteetteja ja reunaehtoja

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

Transkriptio:

HANNA TOIVIAINEN MARI KIRA HANNA UUSITALO VAIVALLOINEN JA VOIMAANNUTTAVA VERKOSTOTYÖ Viisastu verkostotyöstä Näkökulmia konseptien tutkimiseen ja kehittämiseen Kohaus-seminaari 21.11.2013 klo 10.40 11.15

Kysymys Mistä ammattilaisten pohdinnat verkostotyön vaivalloisuudesta nousevat? Vaivalloisuus ja voimaannuttaminen kietoutuvat toisiinsa yhteys työhyvinvointiin Mitä havainnot kertovat palveluverkostojen toimintakonseptien kehittämisestä?

Ja sit se, että välillä ne verkostot, ne menee ehkä jossain määrin siinä mielessä kanssa pieleen, että jokainen ajaa sitä asiaa niin tiukasti siltä, omalta kannaltaan, vaikka se, et kun me ollaan siinä verkostossa, niin jotta se toimis, niin mun mielestä tärkein asia on ehkä vaan tiedostaa se, että tottakai me jokainen katotaan sitä omalta kannaltaan ja sit se viereinen tyyppi voi olla eri mieltä ja hänellä on eri näkemys, eikä se tarkota sitä, että mä oon oikeassa ja hän on väärässä, vaan se, että kun meillä on erilaiset ammatilliset taustat, niin tottakai se ongelma näyttäytyy meille eri tavalla, niin se, että ei lähde riitelemään siitä, vaan se, et sehän on just iso rikkaus, et me huomioidaan asioita eri tavalla. Niin välillä sellases verkostos, missä sitten sinä olet väärässä ja minä olen oikeassa, niin joskus on ollu aika surkuhupaisia tapauksia, että se ei oo kyllä menny eteenpäin sitte se asia ollenkaan. [--] Se on sitten jääny se koko juttu, tuntuu siltä, että sitte ei oo kyllä saanu mitään uutta kasaan enää ja sit ehkä toiminu vähän semmosena valtakunnan sovittelijana sit siinä välissä sen asian kanssa.

No kyllä mä sanosin et sujuviks ne [verkoston työkäytännöt] tulee siin kohti kun ne on selkeesti asiakkaan kanssakin yhdessä ja ääneen sovittuja, ni sillonhan ne rupee muuttumaan aika sujuviks. Mut se on aina et koska päästään siihen, et sit semmost sujumattomuutta tulee siitä, että on epäselvyyttä siitä et mistä voidaan puhua ja.. ja jotenki kaikki haluaa pitäytyä tiukasti omalla tontillaan, et me tehdään vaan tää ja meille ei kuulu mikään muu. Ja sitte tulee iso alue joka ei kuulu kellekään, ja pahimmas tapauksessa se iso alue on sellanen jos perhe jää todella yksin, todella pelottavaan tilanteeseen, ni se ei sillon oo kyl sujuvaa. [--] Niin sillon jää vähän sellanen ikävä olo tästä verkostoyhteistyötoimimisesta

Siis kyl must sillon se [verkostoyhteistyö] vaikuttaa kauheen positiivisesti jos ne ne eri toimijat ikään ku täydentää toisiaan. Ja jotenki puhuu yhteistä kieltä. Ja esimerkiks mä voin selkeesti, voidaan yhdessä sopia et joku asia, mitä me tehdään nyt on tämä, tai voidaan selkeesti sopia et täs kohti me ei tehdä mitään, vaan sitten sen jälkeen kun tämä ja tämä asia on tapahtunu niin sitten [omassa organisaatiossa] voidaan tehdä jotain. Mut ainahan ne on hankalia tilanteita semmoset joissa verkostossa ei sit oo.. ei synny semmost yhteistä näkemystä, selvittelyn jälkeenkään, että se saatas se. Sit tietysti täs nyt puhutaan viranomaisverkostosta, sit tietysti oma ulottuvuus on vielä siinä että mukana on sit sen perheen sitä luonnollista sukuverkostoo tai ystäväverkostoo, jota ehkä liianki vähän käytetään, siitä monesti vois olla paljon hyötyä. Riitelevien vanhempien vaikka vanhemmat tai sisarukset olis tääl riitelemässä, mut joissain kohti siit on ollu hyvii kokemuksii, mut ehkä hirveen vähän sitä käytetään.[--]

Verkostotyön vaivalloisuus - havaintoja aineistosta 1. Ammattilaisten yksilöllisesti ilmaisemia kokemuksia 2. Täynnä dilemmaattista puhetta ja häilymistä hyötyjen ja haittojen välillä 3. Välimatkan kuromista kokemusten ja verkostoitumisen ihanteen välillä 4. Verkostotyön arvon korostaminen - voimaannuttavaa 5. Yhteistyöajatusten muotoilu organisaation toiminnasta tuttujen, saatavilla olevien yhteistyökäsitteiden varassa

1 Ammattilaisten kokemuksia Moniäänisyyttä on vaikea hallita ja hyödyntää silloin, kun se ymmärretään ennen kaikkea ristiriitaisina mielipiteinä, joita verkostossa esiintyy (kohdan 3 esimerkit) Verkostokokousten käytännön järjestelyt, kuten yhteisen ajan löytäminen, puheenjohtajuus jne., sekoittuvat moraalisiin pohdintoihin sitoutumisesta, asiakastapausten omistajuudesta, jaetusta vastuusta jne.

1 Ammattilaisten kokemuksia (jatkuu) Yhteisten käytäntöjen puutetta kuvaillaan verkostoyhteistyöstä saatujen kokemusten pohjalta vertaamalla niitä oman ammatillisen organisaation käytäntöihin (lisää kohdassa 5) Kuinka kollegat ovat tavoitettavissa, kuinka sujuvia prosessit ovat, kuinka paljon ja mitä taustatietoa kollegat vaativat, kuinka usein haluavat kokoontua, mitkä asiat pitää sopia ja lyödä lukkoon, kuinka luotettavia tehdyt päätökset ovat, kuinka paljon ja kenen on laadittava yhteisiä suunnitelmia, mitä esitietoja asiakkaasta tarvitaan ja missä vaiheessa, kuinka tietää, ketä asiakkaan verkostoon osallistuu ja mikä on minun roolini siinä

1 Ammattilaisten kokemuksia (jatkuu) Verkoston konseptitason epäselvyys ja määrittelemättömyys sekoittuvat kommunikaatiokatkoksiin ja yhteisen kielen puutteeseen Konseptin määrittelyä ei tarvita vain yhteisten käytäntöjen luomiseksi, vaan erojen näkyväksi tekemiseen verkostossa Ammattilaiset ymmärtävät ja rajaavat palveluverkoston eri tavoin (viranomaisverkosto vs. asiakkaan sosiaaliset verkostot jne.) Verkostoitumisen merkitys ja tärkeys vaihtelee eri ammattilaisten työssä

2 Dilemmaattista puhetta ja häilymistä hyötyjen ja haittojen välillä Verkostoituminen on hyvää, tarpeellista, rikastuttavaa MUTTA välillä ehkä jossain määrin vaikka ehkä tottakai eikä se tarkota vaan rupee muuttumaan aika sujuviks... Mut ei sillon oo kyl sujuvaa Mut ainahan ne on hankalia tilanteita semmoset joissa verkostossa ei sit oo Sit tietysti ehkä liianki vähän mut joissain kohti mut ehkä Kaksoissidos? vai vanhan ja uuden toiminnan ristiriita? (professionalismi vs. suhdeasiantuntijuus) (Engeström, 1987; Edwards, 2009)

3 Kokemusten ja verkostoitumisen ihanteen välimatka sehän on just iso rikkaus, et me huomioidaan asioita eri tavalla (vs. oikeassa-väärässä -riitely) voidaan yhdessä sopia et joku asia, mitä me tehdään nyt on tämä, tai voidaan selkeesti sopia et täs kohti me ei tehdä mitään, vaan sitten sen jälkeen kun tämä ja tämä asia on tapahtunu (vs. ei synny yhteistä näkemystä, pitäydytään tiukasti omalla tontilla)

3 Kokemusten ja verkostoitumisen ihanteen välimatka (jatkuu) sujuviks ne [verkoston työkäytännöt] tulee kun ne on selkeesti asiakkaan kanssakin yhdessä ja ääneen sovittuja (vs. pelottava tilanne) perheen sitä luonnollista sukuverkostoo tai ystäväverkostoo, jota ehkä liianki vähän käytetään, siitä monesti vois olla paljon hyötyä (vs. lisää riiteleviä osapuolia, lisää monimutkaisuutta)

4 Verkostotyön arvon korostaminen Poimintoja yhden Kohaus-palveluverkoston raportista: Verkosto kantaa mukanaan laajaa osaamista Saan siitä tukea omalle työlleni; Hyvä lopputulos ei ole vain minusta kiinni Verkosto tekee näkyväksi oman työn vaikutukset Turhiltakin tuntuneet tehtävät voivat tuottaa jotain toisille tärkeää

4 Verkostotyön arvon korostaminen Poimintoja yhden Kohaus-palveluverkoston raportista (jatkoa): Verkostotyö on outoa ja uutta, joskus vaikeaa ja epämukavaa On totuttu yksilötyöhön ja -vuorovaikutukseen palvelun käyttäjän kanssa Yhteys työhyvinvointiin ja voimaantumiseen Mahdollisuus ymmärtää oman työn laajempi merkitys, nähdä työ kokonaisuuden osana Hajautuneen työn hallinnan säilyttäminen

5 Tuttujen, saatavilla olevien yhteistyökäsitteiden varassa Palveluverkostojen toimintakonseptien kehittelyn (Kohaus) vahvuus ja heikkous: pitkä kokemus moniammatillisesta yhteistyöstä Ammattilaisille on luontevaa käsitellä Erilaisia ammatillisia taustoja ja näkökulmia tuotettavaan palveluun Toinen toistensa ammatillisen osaamisen täydentävyyttä Yhteisen kielen tärkeyttä Sopimista, ääneen sanomista Mutta näiden periaatteiden kääntäminen (ei kielellinen, kuten Collins et al., 2006) verkostotyöhön puuttuu, on osittaista tai parhaillaan käynnissä Konseptin kehittely ja käsikirjoituksen muotoilu kulkevat käsi kädessä (kuten Laura Seppänen esitti avauksessa)

Vaivalloinen ja voimaannuttava verkostotyö konseptinmuodostuksen eri vaiheissa (Ekspansiivisen oppimisen kehä, Engeström, 1987)