Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004



Samankaltaiset tiedostot
Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Työolojen kehityslinjoja

Työelämän tutkimuksen näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen

Esimiehestä kaikki irti?

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kirkon työolobarometri 2011

Työelämä toimintaympäristön seuranta

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Miten jaksamme työelämässä?

FSD2411. Kirkon alan työolobarometri Koodikirja

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Työntekijän vakuutukset

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Kirkon työntekijöiden työolot 2003

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Työssä jaksaminen. Juha Antila Kehittämispäällikkö / SAK

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Kirkon alan työolobarometri Raportti kirkon työntekijöiden työoloista

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

Kirkon alan työolobarometri 2001

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Kirkon alan työolobarometri Raportti kirkon työntekijöiden työoloista

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Terveydenhuoltohenkilöstön terveys

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio)

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Ammattina avustaminen

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin?

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

Osuva-loppuseminaari

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Taulukko 2. Regressioanalyysi, Työntekijän persoonaan kohdistuvat työn vaatimukset, k16b-i ja l

Mainettaan parempi kuntatyö?

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään?

Työhyvinvointi on monesta kiinni

Kirkon alan työolobarometri 2003

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa?

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Kaikki hyvin työssä?

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvät työt Harvassa

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

Kiire huonontaa työelämää huoli terveydestä kasvanut

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Osuva-kysely Timo Sinervo

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry Kaikki oikeudet pidätetään

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

@TEK_akateemiset Tuunia Keränen

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana Annu Haapakangas, Työterveyslaitos

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014,2015 ja 2016 toteutetuista kyselyistä

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

Transkriptio:

Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4

Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia aineistossa 5778 Työolotutkimus 1984 - käynti, otos 5 palkansaajaa - vastausprosentti 89 % - palkansaajia aineistossa 452 Työelämän laatu 199 - käynti, otos 49 työllistä - vastausprosentti 85 % - palkansaajia aineistossa 352 Työolotutkimus 1997 - käynti, otos 38 palkansaajaa - vastausprosentti 79 % - palkansaajia aineistossa 2979 Työolotutkimus 3 - käynti, otos 5 palkansaajaa - vastausprosentti 78 % - palkansaajia aineistossa 44 13..4 2

Miksi työoloja tutkitaan? Tavoitteena terveellinen ja turvallinen työympäristö Työhön motivoituminen - työnantajien, organisaatioiden kannalta tärkeää (sitoutuminen, innovatiivisuus, tuottavuus) - työntekijöiden kannalta tärkeää (itsensä toteuttaminen, luovuus, kehittyminen) - työelämässä pysyminen (ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen vähentäminen) - työelämään houkuttelu (muualla EU:ssa keskeistä, Quality of Work) 13..4 3

Työhön motivoitumisen näkökulma Myönteisiä asioita kehityksessä vuodesta 1977 - kehittymismahdollisuudet työssä - työhön sitoutuminen, oman työn arvostus - työn monipuolisuus - vaikutusmahdollisuudet Kielteisiä asioita - kiireen haittaavuus - työhön liittyvät pelot ja epävarmuudet, väkivallan uhka - ristiriidat työpaikalla, työpaikkakiusaaminen - tuen vähentyminen - muutoksia koskevan tiedon vähentyminen - psyykkisten ja somaattisten oireiden kasvu, univaikeudet Mikä saisi jaksamaan? 13..4 4

Kuvio 33. Kehittymismahdollisuudet työssä Hyvät mahdollisuudet, Työolotutkimukset 1977, 199, 1997 ja 3 5 % 28 37 37 35 32 33 31 32 23 39 42 Yhteensä Naiset Miehet 1977 199 1997 3 13..4 5

Kuvio 32. Uralla etenemisen ja itsensä kehittämisen tärkeys Erittäin tärkeitä, Työolotutkimus 3 6 5 48 51 43 9 9 Uralla eteneminen Yhteensä Naiset Miehet Itsensä kehittäminen 13..4 6

Kuvio 11. Pitää työtään erittäin tärkeänä Työolotutkimukset 1984, 199, 1997 ja 3 6 % 5 34 25 43 37 28 46 48 23 34 37 Yhteensä palkansaajat Naiset Miehet 1984 199 1997 3 13..4 7

Kuvio 9. Ansiotyö erittäin tärkeä elämänsisältö Työolotutkimukset 1984, 199, 1997 ja 3 8 % 7 67 63 6 6 58 58 6 61 6 55 56 53 5 5 Yhteensä palkansaajat Naiset Miehet 1984 199 1997 3 13..4 8

Kuvio 37. Työn yksitoikkoisuus Työ erittäin tai melko yksitoikkoista, Työolotutkimukset 1977,1984,199,1997 ja 3 35 % 29 25 15 24 21 17 18 17 24 18 17 16 19 19 17 18 18 5 Yhteensä Naiset Miehet 1977 1984 199 1997 3 13..4 9

Kuvio 36. Vaikutusmahdollisuudet työssä Voi vaikuttaa paljon tai melko paljon, Työolotutkimukset 1984-3 8 7 6 5,, & & ), ), ), ) & & $ % + % % $ $ + + 1984 199 1997 3 Työjärjestykseen 68 67 69 67 Työmenetelmiin) 58 63 65 64 Työtehtävien sisältöön% 25 37 41 Työtahtiin & 59 64 57 55 Työnjakoon ihmisten kesken$ 25 29 31 31 Siihen, keiden kanssa työskentelee 12 18 19 18 + % $ + 13..4

Kuvio. Kiireen haittaavuus Kiire haittaa erittäin tai melko paljon,työolotutkimukset 1977-3 % 35 25 15 5, ' ', ', 1977 1984 199 1997 3 Yhteensä 18 24 33 Naiset ' 17 26 31 35 32 Miehet 19 23 28 27, ', ', 13..4 11

Kokee vaarana työssään Selvänä vaarana tai ajattelee silloin tällöin,työolotutkimus 1984-3 Rasitusvamma Tapaturmavaara Vakava työuupumus* Turmelee laitteen tai työtuloksen Sairauksien tartuntavaara Aiheuttaa tapaturman Väkivallan kohteeksi joutuminen Ihotautiin sairastuminen Kemiall. aineista joht. vaarat Mielenterveyden järkkyminen 11 13 14 23 28 23 26 23 25 35 39 34 45 58 48 53 47 5 1984 3 Irtisanomisvaara 11 16 Odottamattomat muutokset* 33 5 6 7 * 1997 ja 3 13..4 12

Kuvio 54. Ollut itse työpaikkakiusaamisen kohteena Työolotutkimukset 1997 ja 3 1997 Yhteensä 3 3 4 8 11 5 16 7 22 Naiset 1997 4 9 6 19 3 5 15 Miehet 1997 2 6 4 12 3 2 7 4 13 5 15 25 35 Tällä hetkellä Aiemmin tässä työpaikassa Aiemmin toisessa työpaikassa 13..4 13

Kuvio 42. Työyhteisön kannustavuus Aina tai useimmiten, Työolotutkimukset 199, 1997 ja 3 Saa tukea ja rohkaisua esimieheltä Saa tukea ja rohkaisua työtovereilta On työyhteisön arvostettu jäsen Mukana suunnittelemassa työtä Voi soveltaa omia ideoita 55 58 51 57 56 64 72 7 68 65 72 7 66 8 8 6 8 % 199 1997 3 13..4 14

Tieto työtä koskevista muutoksista Työolotutkimukset 1977,1984,199,1997 ja 3 5 % # ) # ) # # ) ) # ) # ) 1977 1984 199 1997 3 Jo suunnitteluvaiheessa 36 35 39 41 34 Vasta muutoksen yhteydessä 31 26 23 22 25 13..4 15

Tieto työtä koskevista muutoksista Jo suunnitteluvaiheessa, Työolotutkimukset 1997 ja 3 6 % 5 49 41 41 41 36 34 32 Yhteensä Valtio Kunta Yksityinen 1997 3 13..4 16

Univaikeuksia vähintään kerran viikossa Työolotutkimukset 1977,1984,199,1997 ja 3 % 36 26 27 17 17 21 21 Miehet Naiset 1977 1984 199 1997 3 13..4 17

Muutostiedon ajankohdan vaikutuksia Työolotutkimus 3 Kokee työuupumuksen selvänä vaarana 6 9 12 Väsymys, tarmottomuus viikoittain 29 35 41 Univaikeuksia viikoittain 28 33 35 5 % Suunnitteluvaiheessa Muutoksen yhteydessä Vähän ennen muutosta 13..4 18

Erittäin tärkeää työssä jaksamisen kannalta Yli 45-vuotiaat, Työolotutkimus 3 Varmuus työpaikan säilymisestä Kuntoutusmahd. parantaminen Työterveyshuollon kehittäminen Palkan lisääminen Kiireen vähentäminen Työympäristön parantaminen Joustavammat työajat Johtamistapojen parantaminen Osa-aikaeläke Vuorotteluvapaa Koulutusmahd. lisääminen 59 37 36 35 32 27 27 21 16 13 5 6 7 % 13..4 19