Työssä jaksaminen. Juha Antila Kehittämispäällikkö / SAK

Transkriptio

1 Työssä jaksaminen Juha Antila Kehittämispäällikkö / SAK

2 Jaksaminen on -oman elämän hallintaa -kykyä selviytyä omasta arkielämästään -kykyä hoitaa ja huolehtia itsestään -voimaa kohdata eteen tulevat ongelmat -kykyä tuntea iloa ja nähdä kauneutta ympärillään -kykyä antaa itselle anteeksi -kykyä nähdä oma arvonsa Suomen mielenterveysseuran julkaisu: Työterveyshuolto uupuneen valmentajana

3 Työelämä ei kehity pelkästään kielteiseen tai myönteiseen suuntaan. Menossa on ristiriitainen muutos. Suomalaisen työelämän kehityskulun vastinpareja: Turvattomuus vs. turvallisuus Liikkuvuus vs. sitoutuminen Tehokkuuden ylikorostaminen vs. osaamisen syventäminen Yksilöllistäminen vs. yhteistoiminta

4 Suomen perustuslaki 731/ Yhdenvertaisuus Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Julkisen vallan on edistetävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Työterveyslaitos, Nina Nevala 4

5 Lainsäädäntö Syrjimättömyys ja tasapuolinen kohtelu turvattu melko kattavasti suomalaisessa lainsäädännössä ILO:n ohjeisto: Vajaakuntoisasioiden hoitaminen työpaikalla Täyttyvätkö lain vaatimukset työelämässä? 5

6 Työolojen myönteisiä muutossuuntia (Tilastokeskus 2008) 30 vuoden aikana: Palkansaajien osaamistaso on noussut Mahdollisuudet kehittyä työssä ovat parantuneet Työtehtävät ovat muuttuneet monipuolisemmiksi ja itsenäisemmiksi Vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet Työn sisällön merkitys korostuu Vuorovaikutussuhteet, turvallisuus ja pitkäjänteisyys koetaan tärkeäksi työelämän laatuun vaikuttavaksi tekijäksi.

7 Työolojen kielteisiä muutossuuntia (Tilastokeskus 2008) 1990-luvun jälkeen alkoi ilmaantua seuraavia piirteitä: Kiireen haittaavuus Työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen Nopeista toimintaympäristön muutoksista heijastuva epävarmuus Tyytyväisyys tiimityöhön ja tuottavuuteen on vähentynyt Työelämää kuvaavat ristiriitaiset muutostrendit: työn voimavarat ja vaatimukset

8 Onko nykyajan työelämävaatimuksissa mahdollista voida hyvin? Nykyinen työelämä peräänkuuluttaa optimaalisesti toimivia, vastuuta laadukkaasta työsuorituksesta ottavia, osaavia, aloitteellisia ja yhteistyötaitoisia työntekijöitä Millaisella hyvinvointiajattelulla tämä on mahdollista? Sellaisella, jossa työntekijät kuormittuvat entistäkin enemmän, jotta työpaikat tekevät tulosta? Vai onko työhyvinvoinnin "win-win" mahdollista: työntekijät ja työyhteisöt kukoistavat ja työpaikat myös menestyvät? Jari Hakanen/TTL/2009/ 8

9

10 Ihmisten eri ominaisuuksien merkityksestä yrityksen arvonluonnin kannalta (Hamel 2007) Intohimoinen sitoutuminen (passion) 35 % Luovuus (creativity) 25 % Aloitteellisuus (initiative) 20 % Älykkyys (intellect) 15 % Ahkeruus (diligence) 5 % Kuuliaisuus (obedience) 0 %

11 Johtamishaaste Jopa 80 % ihmisten tuottamasta potentiaalisesta arvonlisäyksestä syntyy intohimoisen sitoutumisen (passion), luovuuden ja aloitteellisuuden kautta ja vain 20 % älykkyydestä, tottelevaisuudesta ja uutteruudesta. (Hamel, 2007). Johtamisopeissa ja käytännöissä huomio on yleensä kiinnittynyt jälkimmäiseen 20 %:iin ja se tunnetaan paremmin. Jatkossa tarvitaan sellaisia johtamisen alueen innovaatioita, joilla työorganisaatiot voivat saada ihmisten intohimoisesta sitoutumisesta, luovuudesta ja aloitteellisuudesta aikaan kestäviä kilpailuedun lähteitä /JA ja huomenna SAK tänään 11

12 Mitä muutoksella on ymmärretty? äkilliset kriisit, irtisanomiset, fuusiot, kiina-ilmiö = dramaattisia, nopeita, koskevat yleensä vain harvoja työn sisällön muutos, osaamisvaatimusten muutos, organisaatiomuutokset, uuden teknologian käyttöönotto = epädramaattisia, hitaita pitkään keskeneräisiä, koskevat useimpia

13 Muutoksia tapahtuu aiempaa yllättävämmin ja nopeammin. Jotta työntekijät pystyvät hallitsemaan muutoksia, tarvitaan kolmea asiaa: 1. Palkansaajien täyty ymmärtää mitä ja miksi muutos tapahtuu (vaatii tiedonkulkua) 2. Muutokset koetaan mielekkäiksi, ne nähdään järkeviksi (yhteinen ymmärrys asiasta) 3. Muutoksiin voidaan vaikuttaa. Kaikissa näissä olisi kehittämisen varaa.

14 Palkansaajista kokee vaarana työssään 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Rasitusvamma Kemiallisista aineista aih. vaarat Tapaturmavaara Ihotautiin sairastuminen Tilastokeskuksen Työolotutkimukset Ihotautiin sairastumisen riski on erityisen koholla terveydenhuoltoalalla, jossa sitä ajattelee ainakin silloin tällöin yli puolet (52 %) Keskimääräistä selvästi enemmän myös sosiaalityössä (38 %) ja teollisen työn (37 %) ammateissa Ihotautiin sairastumisen riski on ainoa työolotutkimuksessa kysytty riskitekijä, joka näyttää olevan yhtä yleinen miehille ja naisille

15 Kuvio 81. Naisten psyyk k iset oireet vähintään kerran viikossa, Työolotutkimukset 1977, 1984, 1990, 1997 ja 2003 % Väsymys, tarmottomuus Univaikeudet Jännittyneisyys Ylirasittuneisuus "Kaikki käy yli voimien" Masennus

16 Kuvio 82. Miesten psyyk k iset oireet vähintään kerran viikossa, Työolotutkimukset 1977, 1984, 1990, 1997 ja 2003 % Väsymys, tarmottomuus Univaikeudet Jännittyneisyys Ylirasittuneisuus "Kaikki käy yli voimien" Masennus

17 Yhteenvetoa työhyvinvoinnista Työhyvinvointi on moniulotteinen ja monitasoinen ilmiö Työhyvinvointi koostuu sekä objektiivisista että subjektiivisista tekijöistä Subjektiivisessa hyvinvointikokemuksessa on syytä erottaa positiivinen ja negatiivinen ulottuvuus, jotka ovat toisistaan riippumattomia Hyvinvointiin ja pahoinvointiin vaikuttavat ainakin osittain eri tekijät. Vaikka kaikki pahoinvoinnin aiheuttavat tekijät poistuisivat, se ei tuota automaattisesti hyvinvointia Työhyvinvointi on yksilökeskeinen käsite. Olisi selkeämpää puhua työntekijän hyvinvoinnista tai hyvinvoinnista työssä kuin hieman epämääräisesti työhyvinvoinnista Ei ole yhtä kaikkien hyväksymää tapaa ymmärtää työhyvinvointi

18 89. Unelmatyöpaikka Olen jo jokusen vuoden ollut töissä paikassa, jota unelmatyöpaikaksikin voisi nimittää. Unelmatyöpaikan tästä tekee monipuolinen, vaativa työ, joka kuitenkin antaa paljon vapauksia kehittää itseään ja suunnitella omat työpäivät ja niiden sisältö. Lisäksi yhteishenki on loistava, harrastus- ja virkistystoimintaa on yllin kyllin ja kaikilla tuntuu olevan kivaa. Enää ei töihin lähtö ole pakkopullaa! Maija Tarina SAK:n nettisivulta kampanjasta

19 77. Ikävä työpaikka Kaikkein ikävin ja hirvittävin työpaikka, jossa olen elämäni aikana ollut, oli vaatetehdas. Olin siellä töissä tasan kymmenen kuukautta ja se todellakin riitti minulle! Tein nimittäin sen koko kymmenen kuukautta lähes joka päivä samaa hommaa, kahdeksan tuntia päivässä housujen ja hameiden vyölenkkien trenssausta! Eli lyhykäisyydessään homma meni siten, että minä istuin niska jäykkänä, korvatulpat korvissa (karsean metelin takia) koneen ääressä ja housut ja hameet tulivat liukuhihnaa pitkin joskus hieman rauhallisempaa, mutta useimmiten kylläkin jopa liian nopeaa tahtia ja sitten vyölenkit käsiin ja "trrr", joka vyölenkki kiinni ja tuote eteenpäin. Olen koulutukseltani pukuompelija. Minut on siis koulutettu valmistamaan vaate alusta loppuun asti. Mielestäni liukuhihnatyö ei vastaa koulutustani. Tuo em. vaatetehdas onkin ollut ainoa, edes hivenen koulutustani vastaava työpaikka, mutta tuonnepa en ainakaan enää koskaan aio palata! lettu Tarina SAK:n nettisivulta kampanjasta