OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Koulun toiminta-ajatus ja arvopohja Tuntijako Helilän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Koulu tukee turvallisesti oppilaan luovuutta ja yksilöllistä kasvua yhteistyössä vanhempien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulun arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, kestävä kehitys(luonnon monimuotoisuus, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys ja hyvinvointi) sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Erityisesti koulu arvostaa: - vankkaa perusopetusta - elinikäistä oppimista - yksilöllisyyttä - yhteistyötaitoja - luovuutta - kodin ja koulun välistä yhteistyötä - terveellisiä elämäntapoja Oppiaine 6.lk 7. lk 8. lk 9. lk 7.-9.lk yht. Äidinkieli 5 3 3 3 9 A-kieli 2 2 3 3 8 B-kieli - 3 2 1 6 Matematiikka 4 3 3 4 10 Biologia ja maantieto 1 1 1 2 4 Maantieto 1 1 1 3 Fysiikka 1 1 2 1 4 Kemia 1 1 1 3 Terveystieto - 0,4 1,6 1 3 Uskonto/ET 2 1 1 1 3 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 2 3 7 Musiikki 1 1 - - 1 Kuvataide 2 2 -* - 2* - 2 Käsityö 2 3 - - 3 Liikunta 2 2 2 2 6 Kotitalous - 3 - - 3 Oppilaanohjaus - 0,6 0,4 1 2 Valinnaiset aineet 2-7 3* 6 4* 13 7* Vapaaehtoinen A -kieli - 2-2 - 2-2 - 6 Yhteensä 26 28 30 30 30 90 * vapaaehtoisen A -kielen valinneilla poikkeava tuntijako Kieliohjelma A1: englanti A2: venäjä B1: ruotsi B2: saksa, ranska, venäjä
OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Koulun toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuurissa tärkeää on yhteistyö, hyvien tapojen noudattaminen, selkeiden rajojen olemassaolo ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattaminen. Koulussa käytetään monipuolisesti erilaisia työtapoja. Teemapäiviä järjestetään mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi aihekokonaisuuksista. OPISKELUN YLEINEN TUKI Koulun ja kodin välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulun ja kodin välisen yhteistyön tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien tasa-arvoisuus. Huoltajille tulee lisäksi luoda mahdollisuus koulun toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Tavoitteena on, että kynnys ottaa yhteyttä olisi mahdollisimman matala. Perheiden ja opettajien tukena on lisäksi koulun oppilashuoltoryhmä. Yhteistyön ylläpitomuotoja: - luokanvalvojien ja vanhempien henkilökohtaiset tapaamiset - opettajien ja vanhempien tapaamiset ja muut yhteydenotot - vanhempien ja oppilashuoltoryhmän tapaamiset tarvittaessa - luokka-asteiden vanhempainillat, joiden aiheena ovat erilaiset opetukseen ja kasvatukseen liittyvät asiat - koko koulun juhlat yms tilaisuudet - koulun toiminnan arviointiin liittyvät kyselyt vanhemmille - vanhempainyhdistyksen toiminta - erilaiset muut yhteistyömuodot. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Helilän koulu on yhteistyössä niiden oppilaitosten kanssa, joista kouluumme siirtyy oppilaita. Lisäksi yhteistyötä ylläpidetään rinnakkaiskoulujen kanssa: yhteiset opettajat, opetustilat, tukioppilaskoulutus jne Oppimissuunnitelma Yhteistyö muiden tahojen kanssa Helilän koulun yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi: - Kotkan kaupungin eri hallintokunnat ( mm sosiaalitoimi, nuorisotoimi ja sivistystoimi) - seurakunnat - poliisi - toisen asteen oppilaitokset - työ- ja elinkeinoelämä
Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppimissuunnitelmassa voidaan asettaa tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa ja määritellä arviointikriteerit. Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa erityistä tukea tarvitseville ja osaaikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille. Tarpeen mukaan oppimissuunnitelma voidaan laatia oppilaille, jotka tulevat kesken lukuvuoden muista kouluista. Oppimissuunnitelman tarvitsevat myös ne, jotka sairauden tai muun erityisen syyn takia eivät voi osallistua jokapäiväiseen koulutyöhön. Oppimissuunnitelman laativat oppilasta opettavat opettajat yhdessä opintoohjaajan ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Oppilasta kuullaan oman oppimissuunnitelmansa laatimisvaiheessa. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Ohjauksen järjestäminen Helilän koulussa toteutettava ohjaus tukee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi erityisesti niitä oppilaita, joilla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Henkilökohtaisen ohjauksen avulla pyritään pienentämään oppilaan syrjäytymisriskiä siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Opettajan tehtävät - oppilaan opiskelutekniikan ja työtapojen kehittäminen - ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntyä - oppilaan persoonallisen kasvun ja kehityksen tukeminen - huolehtia tiedonsiirrosta opettajien ja muun henkilökunnan kesken oppilaan koulunkäynnin nivelkohdissa - tiedottaa oppilaalle ja huoltajille koulun työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle - selvittää oppilaalle ja huoltajille ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat - järjestää huoltajalle tilaisuuksia keskustella oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista - luoda ja ylläpitää turvallinen ilmapiiri luokassa Opinto-ohjaajan tehtävät - oppilaan persoonallisen kehityksen ja kasvun tukeminen - huolehtia tiedonsiirrosta opettajien ja muun henkilökunnan kesken nivelkohdissa - tiedottaa oppilaalle ja huoltajille koulun työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle - tukea ja ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa - järjestää oppilaille luokilla 7-9 työelämään tutustumista: - 7. luokilla koulun sisällä yhden päivän ajan
Tukiopetus - 8. luokilla lähinnä huoltajan työpaikalla kahtena päivänä - 9. luokilla koulun ulkopuolisissa työpaikoissa viikon ajan Oppilashuolto Oppilaalla on oikeus osallistua tukiopetukseen joko opettajan, huoltajan tai oppilaan aloitteesta. Tukiopetuksen tavoitteena on turvata, ettei oppilas jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetusta annetaan oppituntien ulkopuolella tai aina erikseen sopien oppituntien aikana. Tehtävä Oppilashuollon tehtävänä Helilän koulussa on tukea ja edistää oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Oppilashuoltohenkilöstö toimii yhteistyössä oppilaiden, huoltajien, opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa. Oppilashuoltoon kuuluu arviointia, neuvontaa, ohjausta, neuvotteluapua ja erilaisia tukitoimia. Tavoitteet Oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea ja apua kasvuunsa, kehitykseensä ja koulunkäyntiinsä. Vanhemmat saavat oppilashuoltohenkilöstöltä tukea ja apua lastensa kasvatukseen ja oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Opettajat saavat oppilashuoltohenkilöstöltä tukea työhönsä. Koulun ilmapiiri, asenteet ja työkäytännöt kehittyvät oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin kannalta myönteisesti. Koulu toimii hyvässä yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa oppilashuoltoasioissa. Oppilashuoltoryhmän omat tiedot, taidot ja työkäytännöt kehittyvät siten, että ne edistävät edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsemistä. Oppilashuoltotyön toiminta-alueita 1. Ennaltaehkäisevä työ - aloitetaan säännöllinen yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa silloin, kun oppilaat siirtyvät Helilän kouluun - informoidaan opettajia ja huoltajia oppilashuollon toimintatavoista ja palveluista - toimitaan yhteistyössä Helilän koulun vanhempainyhdistyksen kanssa - pidetään säännöllistä yhteyttä oppilasalueen yhteistyötahoihin kuten esimerkiksi nuorisotyöntekijöihin - päivitetään tarpeen mukaan erilaiset puuttumissuunnitelmat (esimerkiksi kiusaamis-, päihde- yms. suunnitelmat) Kiusaamis- ja päihdeongelmien puuttumis- ja ennaltaehkäisysuunnitelmat liitteinä. - huolehditaan oppilastietojen siirtymisestä lähettävien koulujen ja Helilän koulun välillä 2. Oppilaskohtainen työ - opettajat seuraavat oppilaiden edistymistä ja kehitystä sekä keskustelevat mahdollisista ongelmista oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa - opettajat ja oppilashuollon henkilöstö keskustelevat oppilaan vaikeuksista ja ongelmista sekä suunnittelevat yhdessä tukitoimia - oppilashuollon henkilöstö tukee oppilaita erilaisissa ongelmissa tehden yhteistyötä keskenään, opettajien ja oppilaiden huoltajien kanssa - oppilashuoltoryhmässä sovitaan koulun tukitoimenpiteistä
- oppilashuoltoryhmä kääntyy muiden yhteistyötahojen puoleen tarvittavien tutkimusten ja tukitoimien saamiseksi 3. Koulun toiminnan kehittäminen - oppilashuoltoryhmässä pohditaan, miten koulun toimintaa voidaan kehittää edistäen oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta Oppilashuoltoryhmän kokoontuminen ja kokoonpano Helilän koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran viikossa. Ajat sovitaan lukukaudeksi kerrallaan. Kokousajat ovat nähtävänä opettajainhuoneen ilmoitustaululla. Jotta oppilasasia tulisi vireille oppilashuoltoryhmässä, luokanvalvoja tai opettava opettaja pyytää oppilasasian käsittelyä joko henkilökohtaisesti tai kirjallisesti oppilashuoltoryhmän kokoukselta. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori tai apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kuraattori sekä terveydenhoitaja. Kerhotoiminta Kouluruokailu Kouluruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan valtakunnalliset ravitsemussuositukset ja pyritään tarjoamaan koulun oppilaille ja henkilökunnalle tasapainoinen ja monipuolinen koululounas. Erityisruokavaliot huomioidaan ateriasuunnittelussa. Opettajien ja henkilökunnanjohdolla opastetaan ruokailutapojen noudattamiseen. Hiljainen puheensorina ja pöytäkeskustelut kuuluvat kuvaan. Lisäksi oppilaskunta tarjoaa mahdollisuuden välipalan ostoon iltapäivällä, jotta opiskelu sujuisi sutjakasti myös iltapäivisin. Erilaiset juhla- ja teemapäivät lisäävät oppilaiden tapa- ja juhlakulttuurien tuntemusta. Helilän koulu järjestää mahdollisuuksien mukaan oppilaille kerhotoimintaa. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Helilän koulu auttaa oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Kouluumme siirtyvä tuen piirissä jo oleva oppilas saa tarvitsemansa tuen. Erityisen tuen piiriin otetaan myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Oppimisvaikeuksien ilmaannuttua avuksi tulee tukiopetus kaikkien oppilaiden kohdalla siten kuin 33 pykälässä määrätään. Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, voi saada osaaikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä tai lyhytkestoisena pienluokkaopetuksena. Oppilaalle laaditaan tarvittaessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään oppimisvaikeuksien voittamiseen oppimisvalmennuksen ja sosiaalisen ohjauksen keinoin.
Osa-aikaisen erityisopetuksen laajuudesta ja keinosta neuvotellaan oppilashuollon, huoltajien, oppilaan luokanvalvojan sekä vastaanottavan opettajan yhteiskokouksessa. Asiasta päättää rehtori. Lisäksi koulussamme toimii erityisluokka, jonka oppilaista päättää opetustoimenjohtaja. Erityisopetuksessa olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa määritellään oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arviointimenettely. Perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskeleva oppilas arvioidaan samoilla perusteilla kuin muutkin oppilaat. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Valmistava opetus ja maahanmuuttajat yleisopetuksessa Helilän koulussa annetaan valmistavaa opetusta. Se on tarkoitettu vasta Suomeen tulleille oppilaille tai koulutulokkaille, joiden suomen kielen taito ja opiskeluvalmiudet eivät riitä yleisopetuksen ryhmässä opiskeluun. Valmistavan opetuksen tärkeimpiä tavoitteita ovat suomen kielen oppiminen, oppiaineiden avainkäsitteiden ja sanaston oppiminen, oppilaan identiteetin tukeminen sekä perehdyttäminen suomalaisen koulun ja yhteiskunnan käytäntöihin. Oma kotiluokka ja noin 10 oppilaan ryhmä takaavat turvallisen oppimisympäristön. Ennen valmistavan opetuksen alkua oppilas, huoltajat ja tarvittaessa tulkki kutsutaan kouluun tutustumiskäynnille. Opettaja selvittää oppilaan kouluhistorian eli lähtötason ja kertoo suomalaisesta koulujärjestelmästä, koulun järjestyssäännöistä, valmistavan opetuksen opetussuunnitelmasta sekä oppilaan jatko-opiskelumahdollisuuksista. Opettajan tutustuttua oppilaaseen ja tämän työskentelytapoihin tarkemmin (1-2 kk) tehdään oppimissuunnitelma, jonka sisällöstä tiedotetaan vanhemmille. Suomen kielen osaamisen edistyessä oppilas integroidaan vähitellen yleisopetuksen ryhmiin. Valmistavassa opetuksessa opiskelu on joustavaa ja yksilöllistä, ja se voi kestää puolesta vuodesta reiluun vuoteen. Ennen yleisopetukseen siirtymistä oppilas tekee suomen kielen tasokokeen, josta on saatava vähintään 70% pisteistä. Opettaja antaa oman suosituksensa oppilaan yleisopetuksen luokka-asteesta. Tähän vaikuttavat ikä, suomen kielen taito sekä aikaisempi kouluhistoria. Asiasta neuvotellaan vanhempien sekä vastaanottavan koulun rehtorin kanssa. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan Helilän koulun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden tausta ja lähtökohdat huomioonottaen. Äidinkieli ja kirjallisuus- niminen oppiaine on tarkoitettu vain niille oppilaille, joiden äidinkieli on suomi. Vieraskieliset oppilaat tarvitsevat suomi toisena kielenä -opetusta, jonka nimisenä oppiaine arvioidaan. Erityisen tärkeä on valmistavasta opetuksesta siirtyneen oppilaan tukeminen sekä valmistavan luokan opettajan ja aineopettajien välinen yhteistyö. Koulu järjestää mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen opetusta. OPPILAAN ARVIOINTI
Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään sekä kannustaa häntä opinnoissaan. Oppilas saa palautetta edistymisestään, sosiaalisesta kasvustaan, opiskelutaidoistaan ja oppimistuloksistaan koko peruskoulun ajan. Arviointi opintojen aikana Koulussa noudatetaan viisijaksojärjestelmää. Jokaisen jakson loputtua 7. 9. luokan oppilas saa jaksotodistuksen, 6. luokan oppilas saa lukukausitodistuksen jouluna ja keväällä. Arviointi toteutetaan numeroin 4 10. Opettaja voi halutessaan käyttää lisäksi sanallista arviointia. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään ja on osa oppiaineen arviointia. Oppilas siirretään seuraavalle vuosiluokalle tai saa päättötodistuksen, jos hän on hyväksytysti suorittanut vuosiluokan kaikkien oppiaineiden oppimäärät. Lukuvuoden päättyessä oppiaineen oppimäärä katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, jos yhden kurssin oppimäärän kurssi on hyväksytty tai useamman kurssin oppiaineen kursseista vähintään puolet on hyväksytty. Hylätty kurssi voidaan pääsääntöisesti uusia kerran lukuvuoden aikana. Jos oppilas ei saa suoritettua tarpeellista määrää hyväksyttyjä kursseja, hän jää luokalleen. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä kursseja, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista. Vastaavasti oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen ja jos huoltajan kanssa on asiasta neuvoteltu. Päätöksen asiassa tekee opettajakunta. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtään ja noudattaa sääntöjä. Käyttäytyminen arvioidaan jaksoittain. Opettajakunta päättää käytösnumeroista jaksoarvostelun suorittaneiden opettajien antamien arvosanojen keskiarvon pohjalta. Käyttäytymisen arviointikriteerit Arvosana 10 Oppilas käyttäytyy erinomaisesti, on ystävällinen ja kohtelias kaikkia työyhteisön jäseniä kohtaan. Hän on aktiivinen, huolellinen ja auttavainen, tukee oppilastovereitaan ja vaikuttaa myönteisesti luokan ja koulun ilmapiiriin. Arvosana 9 Oppilas käyttäytyy kiitettävästi, hän on kohtelias, huolellinen ja toiset huomioonottava. Oppilas suhtautuu myönteisesti koulunkäyntiin. Arvosana 8 Oppilas käyttäytyy yleensä hyvin ja noudattaa sääntöjä. Arvosana 7 Oppilaan käyttäytymisessä on aika ajoin huomautettavaa, ja oppilas esimerkiksi myöhästelee, on saanut jälki-istuntoa tai häiritsee opetusta.
Arvosana 6 Oppilas rikkoo toistuvasti koulun sääntöjä. Hänellä on esimerkiksi selvittämättömiä poissaoloja tai useita jälki-istuntoja, hänen kielenkäyttönsä on huonoa, tai hän häiritsee jatkuvasti opetusta. Oppilas ei huolehdi asioistaan ja työvälineistään eikä häneen voi aina luottaa. Arvosana 5 Oppilas ei noudata koulun järjestyssääntöjä ja käyttäytyy erittäin huonosti. Arvosana 4 Kriteerit tapauskohtaisesti rehtorin ja opettajakunnan päätettävissä. Oppilaan itsearviointi Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Oppilas asettaa kursseittain itselleen arvosanatavoitteita ja jaksotodistuksen saatuaan vertaa tuloksia asettamiinsa tavoitteisiin. Vieraskieliset oppilaat Oppilaan äidinkielen ollessa muu kuin koulun opetuskieli, muun kuin oppivelvollisen oppilaan kohdalla tai maahanmuuttajaoppilaille järjestettävän valmistavassa opetuksen kohdalla arvioinnin harkitsevat rehtori ja oppilaan opettajat tapauskohtaisesti. Päättöarviointi Koulun arviointi Koulu suorittaa itsearviointia käymällä arviointikeskusteluja sidosryhmiensä sisällä ja kesken sekä pyrkii suorittamaan kyselyjä. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas opiskelun päättyessä on saavuttanut perusopetukselle asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Oppiaineen arvosanaa määrättäessä otetaan huomioon oppilaan kurssiarvosanat perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilta 8 ja 9 sekä se, miten hänen osaamisensa suhteutuu tieto- ja taitotasoasteikon arvosanalle kahdeksan (8) määriteltyihin kriteereihin. Työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseisen oppiaineen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien mukaan. Jos oppilaalla on henkilökohtainen opetussuunnitelma, jonka mukaan hän opiskelee yhdessä tai useammassa aineessa, hänet arvioidaan henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin perustuen.