Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Samankaltaiset tiedostot
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vesiensuojelu

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Metsätalouden vesiensuojelu

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Samuli Joensuu LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN TULVASUOJELUTOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUSSA METSÄTALOUDEN MAHDOLLISUUDET

TASO-hankkeen esittely

Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Vesienhoidon kuulemispalaute

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Soiden hiilivarastojen kehitys

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Turvetuotannon vesistökuormitus

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

Metsätalouden vesiensuojelu

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Miten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko Jäppilätalo

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

BioTar-hankkeen yleisesittely

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Metsäpolitikkafoorumi

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Kosteikot vesienhoidossa

Kestävää metsätaloutta turv la?

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelurakenteet. Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Transkriptio:

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Leena Finér, Luke Vesistöpäivä 15.6.2018 Haukivuori

Teemat: 1. Ojitustilanne ja maankäyttö 2. Paljonko ojitusalueilta tulee kuormitusta? 3. Keinot kuormituksen hallintaan metsätaloudessa Kuva: Erkki Oksanen

Ojitustilanne ja maankäyttö Suomen suopinta-ala n. 9 Mha Uudisojitettu n. 4,7 Mha josta kunnostusojitettu n. 2,8 Mha Turvepellot 0,33 Mha Turvetuotanto n. 0,06 Mha 1000 ha 350 300 Uudisojitus Kunnostusojitus 250 200 150 100 50 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000

Metsäojitustilanne Lähde: Laiho ym. 2016 Ojitettujen soiden osuus maaalasta Ojitettujen soiden osuus suo-alasta

Metsätalouden osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta ravinnekuormituksesta Lähde: Suomen ympäristökeskus 2017

Metsätalouden osuus ihmistoiminnan Entä aiheuttamasta vesistökuormituksesta Suomessa turvemaiden maankäytön vaikutus Lähde: Suomen ympäristökeskus 2017

Turvemailta tuleva kuormitus hehtaaria kohti Kuormitus kg/ha/vuosi Metsätalous Turvepellot Turvetuotanto Luonnonhuuhtouma Fosfori 0,9 (0,02) 1,0 0,4 0,05 Typpi 4,6 (0,10) 23,3 9,5 1,3 Kiintoaine 927 (14,8) 150 60 5,1 Metsätalouden luvut laskettu toimenpidepinta-alaa ja suluissa koko metsäojitettua tuotantopinta-alaa kohti Lähde: Soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa valmistelleen työryhmän ehdotus 16.2.2011 Helsinki 2011 Työryhmämuistio MMM 2011:1, luonnonhuuhtouma arvioitu suopinta-alan ja luonnon taustakuorman perusteella

Kuormitus kg/ha/vuosi Turvemailta tuleva kuormitus hehtaaria kohti Metsätalous Turvepellot Turvetuotanto Luonnonhuuhtouma Fosfori 0,9 (0,02) 1,0 0,4 0,05 Typpi 4,6 (0,10) 23,3 9,5 1,3 Kiintoaine 927 (14,8) 150 60 5,1 Turvemailta tuleva kuormitus valtakunnan tasolla edellisten lukujen perusteella Kuormitus t/vuosi Metsätalous Turvepellot Turvetuotanto Luonnonhuuhtouma Fosfori 91 250 28 465 Typpi 464 5 813 724 12 090 Kiintoaine 71 000 37 500 4 580 47 430

Metsätalouden osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta vesistökuormituksesta Mistä Suomessa metsätalouden osuus koostuu? Lähde: Suomen ympäristökeskus 2017

Metsätalouden aiheuttamaan kuormitukseen lasketaan mukaan seuraavien toimenpiteiden vaikutus: Metsänuudistaminen: kangasmaat ja turvemaat Lannoitus: kangasmaat ja turvemaat Kunnostusojitus

Metsätalouden aiheuttamaan kuormitukseen lasketaan mukaan seuraavien toimenpiteiden vaikutus: Metsänuudistaminen: kangasmaat ja turvemaat Entä vanhat ojitusalueet? Lannoitus: kangasmaat ja turvemaat Kunnostusojitus

Vanhoilta metsäojitetuilta soilta tulee kuormitusta

Vanhoilta metsäojitusalueilta tuleva kuormitus 2 x suurempaa kuin luonnontilaisilta soilta 412 µg/l 14 µg/l 847 µg/l 31 µg/l Lähde: Nieminen ym. 2017

Ravinnekuormitus lisääntyy metsäojitetuilta soilta ojituksen ikääntyessä Lähde: Nieminen ym. 2017

Ravinnekuormitus lisääntyy metsäojitetuilta turvemailta ojituksen ikääntyessä? Onko näin? Lähde: Nieminen ym. 2017

Luonnontilaisilla soilla valumaveden typpi- ja fosforiravinnepitoisuudet ovat suuremmat etelässä kuin pohjoisessa, vanhat ojitusalueet etelässä Lämpösumma, d.d. Lämpösumma, d.d. Piirretty Nieminen ym. 2017 aineiston perusteella

Typpipitoisuuksien kehitys 5-35 vuotta vanhoilla ojitusalueilla 7 vuoden jaksolla Joensuu ym. 2018, julkaisematon aineisto

Suomen jokien kuljettama fosforin ja typen ainevirtaama Itämereen (1970-2015) http://www.syke.fi/fi-fi/tutkimus kehittaminen/tutkimus_ja_kehittamishankkeet/ Hankkeet/Jokien_mereen_kuljettamien_ainemaarien_seuranta

Suomen jokien kuljettama fosforin ja typen ainevirtaama Itämereen (1970-2015) Vanhoilta ojitusalueilta tulevaa kuormitusta selvitetään laajalla tutkijajoukolla http://www.syke.fi/fi-fi/tutkimus kehittaminen/tutkimus_ja_kehittamishankkeet/ Hankkeet/Jokien_mereen_kuljettamien_ainemaarien_seuranta

Keinot kuormituksen hallintaan metsätaloudessa 1. Vanhat ojitusalueet - Ennallistuminen ja ennallistaminen? 2. Kunnostusojitukset: Huolellinen suunnittelu Kuva: Mika Nieminen Parhaiden vesiensuojelukeinojen käyttö Laadun valvonta ja kehittäminen Vesiensuojelun koulutus ja työssä oppiminen

Kuva: Zane Libieté Kuva: Anja Lohmander Kuva: Antti Leinonen Kuva:Leena Finér

Kuva: Ulf Sikström

Johtopäätökset 1. Soiden ojitusten vaikutusta vesistöjen veden laatuun aliarvioitu 2. Soiden ennallistuminen ja ennallistaminen vähentävät pitkällä tähtäyksellä kuormitusta 3. Hyvä vesiensuojelu kunnostusojituksissa tärkeää

Kiitos!