Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos

Transkriptio

1 Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen Leena Finér Metsäntutkimuslaitos

2 Teemat: Taustaa metsätalouden vesistökuormituksen kehittämiselle TASO- hankkeen rooli ja tuloksia metsätalouden vesiensuojelun kehittämisessä Johtopäätökset

3 Metsätalouden merkitys vesistökuormittajana Valtakunnallisesti vähäinen merkitys vesistöjen rehevöittäjänä Paikallisesti tärkeä kuormittaja, erityisesti latvavesissä Vesiensuojelun kehittämistä on tehty 1980-luvulta lähtien 8000 Typpi 1000 Fosfori Mg/vuosi 4000 Mg/vuosi Lannoitus turvemaat Lannoitus kivennäismaat Kunnostusojitus Uudisojitus Metsänuudistaminen turvemaat Metsänuudistaminen kivennäismaat Eri metsätaloustoimenpiteiden aiheuttama typpi- ja fosforikuormitus Kenttämies ja Haapanen 2006, Finer ym

4 Kuormittavat toimenpiteet Metsänuudistaminen, kunnostusojitus ja lannoitukset aiheuttavat vesistöjä rehevöittävän kuormituksen, toimenpidepinta-aloissa ei suuria vuosien välisiä eroja Typpikuormitus Fosforikuormitus 7 12 Osuus luonnonkuormasta (%) Osuus luonnonkuormasta (%) Lannoitus 10 turv la Lannoitus 8 kangasmailla Kunnostusojitus 6 turv la Päätehakkuu turv la 4 Päätehakkuu kangasmailla 2 Lannoitus turv la Lannoitus kangasmailla Kunnostusojitus turv la Päätehakkuu turv la Päätehakkuu kangasmailla Vesienhoitoalue Vesienhoitoalue Kuormituksen lisäys suhteessa taustakuormaan, vuoden 2006 tilanne (Finér ym. 2010)

5 Kuormittavat toimenpiteet Kiintoainekuormitus on merkittävin metsätalouden aiheuttama haitta vesistöille Ongelma n. 10 vuoden ajan kunnostusojituksen jälkeen Kunnostusojituksia tehdään n ha/vuodessa, KMO:n tavoite ha/vuosi Suuruus taustakuormaa vastaan (%) Vesienhoitoalue Kunnostusojitus turv la Kuormituksen lisäys suhteessa taustakuormaan, vuoden 2006 tilanne (Finér ym. 2010)

6 Metsätalouden vesiensuojelun kehittäjät ja työvälineet Tutkimus EU Eduskunta, MMM, YM Viranomaiset Yksityiset ja julkiset toimijat Metsänomistajat Vesipuitedirektiivi Vesilaki, ympäristönsuojelulaki, metsälaki, KEMERA, laki vesienhoidon järjestämisestä Kansallinen metsäohjelma 2015 Vesisuojelun suuntaviivat 2015 Lain valvonta, vesiensuojelusuunnitelmat ja toimenpideohjelmat, alueelliset metsä- ja ympäristöohjelmat Ympäristö- ja laatujärjestelmät, Vesiensuojelusuositukset, oppaat, työohjeet, työn laadun seuranta

7 TASO-hankkeen rooli kehittämistyössä Tutkimus EU Eduskunta, MMM, YM Viranomaiset Yksityiset ja julkiset toimijat Metsänomistajat Vesipuitedirektiivi Vesilaki, ympäristönsuojelulaki, metsälaki, KEMERA, laki vesienhoidon järjestämisestä Kansallinen metsäohjelma 2015 Vesisuojelun suuntaviivat 2015 Lain valvonta, vesiensuojelusuunnitelmat ja toimenpideohjelmat, alueelliset metsä- ja ympäristöohjelmat Ympäristö- ja laatujärjestelmät, Vesiensuojelusuositukset, oppaat, työohjeet, työn laadun seuranta

8 Metsätalouden vesiensuojelun kehittämisen yleiset tavoitteet Metsätaloudelle on asetettu valtakunnallinen tavoite vesistökuormituksen vähentämiseksi Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi metsätaloudelle on paikallisesti asetettu vesiensuojelun tehostamistavoitteita.

9 Miten TASO-hanke on kehittänyt metsätalouden vesiensuojelua: 1. Vienyt käytäntöön parhaita vesiensuojelukäytäntöjä: Laatinut vesiensuojelusuositukset ja koulutusmateriaalia Järjestänyt koulutusta ja osallistunut vesiensuojelun kehittämistilaisuuksiin Laatinut toiminta- ja työohjeet vesiensuojelulle kunnostusojituksissa, kannonnostossa, maanmuokkauksessa ja puunkorjuussa Kehittänyt valuma-aluesuunnittelumenetelmiä Laatinut kunnostusojituksen ilmoituslomakkeen, jolle voi laatia lain vaatiman ilmoituksen ELY-keskukselle, vesitalouslupahakemukselle 2. Tuottanut työvälineitä vesiensuojelun laadun parantamiseen Laatinut omavalvonnan toimintamallit ja lomakkeet kunnostusojituksen vesiensuojelun suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä maanmuokkauksen toteuttamiseen Kehittänyt ja testannut vesistökuormituksen jatkuvatoimista seurantaa

10 Parhaiden käytäntöjen edistäminen kunnostusojituksissa Ei kunnostusojiteta: kunnostusojituskelvottomia soita, soita joilla puusto huolehtii kuivatuksesta, jatkuvalle syöpymiselle alttiita alueita Tarpeen väheneminen (VMI), % Kunnostustarpeen pieneneminen (kemerakelvottomuus), % Kunnostustarpeen pieneneminen (puuston määrän vaikutus), % 0 Lähde: Sakari Sarkkola 2012 Rannikko - etelä Rannikko - Pohjanmaa Lounais- Suomi Häme- Uusimaa Kaakkois- Suomi Lähde: Sakari Sarkkola Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Kainuu Pohjois- Pohjanmaa Lappi (Etelä)

11 Au Av At Ar Ap As Ag Aj Ai Parhaiden käytäntöjen edistäminen kunnostusojituksissa jatkuu Vesiensuojelusuunnitelma, kirjallinen suunnitelma johon liittyy kartta ja myös tarvittavat tarkennukset maastossa: valumaalueen määrittely, eroosioherkkyyden arviointi (RLGiS), toteuttamisen ajankohta ja järjestys, erityisseikat kuten esim. sijainti pohjavesialueella tai suojelu- tai muuten suojeltavien alueiden läheisyydessä, vesiensuojelutoimenpiteiden mitoitus, kartta, jossa vesiensuojelutoimenpiteet Metsäojitusilmoitus ELY-keskukselle vesilain vesiastetuksen vaatimusten mukaisesti: TASO- hanke tuottanut valmiin lomakepohjan täyttöohjeineen Aac Aab W " ja Aaa Aö Aä Az Ay Al Ak RLGIS- eroosioherkkyysanalyysi, Antti Leinonen " Ax W W Ao An Am

12 Parhaiden käytäntöjen edistäminen kunnostusojituksissa jatkuu Ojituksen vesiensuojelumenetelmät: ajoitus, kaivujärjestys, kaivusyvyyden säätö, lietekuopat, perkaus- ja kaivukatkot, suojakaistat, laskeutusaltaat, pohja-, säätö- ja settipadot, pintavalutus, kosteikot Pysäyttävät parhaimmillaan kiintoaineen, padotukset ja pintavalutus voivat pidättää ravinteita

13 Kaavamainen esimerkki vesiensuojelun järjestämisestä metsäojitetulla turvemaalla Avohakattu ja mätästetty hakkuuala Navero-oja Perattu sarkaoja jossa lietekuoppia ja kaivukatkoja Valtaoja, joka jätetty perkaamatta Laskeutusallas Vesistö tai pienvesi Jako-oja ja pintavalutuskenttä

14 Parhaiden käytäntöjen edistäminen kunnostusojituksissa jatkuu Ojituksen vesiensuojelumenetelmät: ajoitus, kaivujärjestys, kaivusyvyyden säätö, lietekuopat, perkaus- ja kaivukatkot, suojakaistat, laskeutusaltaat, pohja-, säätö- ja settipadot, pintavalutus, kosteikot Kaivusyvyysohje: Turvekerroksen paksuus, m Kaivusyvyys, m < 0,30 0,60 0,90 0,30-0,80 0,70 1,00 > 0,80 0,80 1,10 Pienempi kaivusyvyys riittää, jopa 0,50 m olisi riittävä sarkaojille?

15 Parhaiden käytäntöjen edistäminen kunnostusojituksissa jatkuu Ojituksen vesiensuojelumenetelmät: ajoitus, kaivujärjestys, kaivusyvyyden säätö, lietekuopat, perkaus- ja kaivukatkot, suojakaistat, laskeutusaltaat, pohja-, säätö- ja settipadot, pintavalutus, kosteikot Putkipadot pienentävät tulvahuippuja, vähentävät kiintoaine- ja ravinnekuormitusta tehokkaasti TASO- hankkeessa tuotettu hyvät patojen ohjeet suunnitteluun ja rakentamiseen Kaavakuva putkipadosta (Jouko Hämäläinen) Kuva putkipadosta Antti Leinonen

16 Parhaiden käytäntöjen edistäminen kunnostusojituksissa jatkuu Ojituksen vesiensuojelumenetelmät: ajoitus, kaivujärjestys, kaivusyvyyden säätö, lietekuopat, perkaus- ja kaivukatkot, suojakaistat, laskeutusaltaat, pohja-, säätö- ja settipadot, pintavalutus, kosteikot TASO- hankkeen selvityksen mukaan kosteikot pidättävät kiintoainetta, ravinteiden pidätyskyvystä ei näyttöä TASO- hankkeessa ohjeistettu kosteikkojen suunnittelua ja rakentamista sekä kehitetty työkalu kosteikkojen tai pintavalutuskenttien paikkojen etsintään valuma-alueilta Kalliita rakenteita, tulisi palvella muutakin tarkoitusta kuin metsätalouden vesiensuojelua?

17 Parhaiden käytäntöjen edistäminen puunkorjuussa, kantojen nostossa ja lannoituksissa Suojakaistat Maan pinnan rikkomisen välttäminen METLA/Oksanen

18 Parhaiden käytäntöjen edistäminen metsänuudistamisessa Työmaaohje maanmuokkaajalle: eroosioherkkyys, erityisseikat kuten sijainti pohjavesialueella tai suojelu- tai muuten suojeltavien alueiden läheisyydessä, vesiensuojelutoimenpiteiden mitoitus, kartta, jossa vesiensuojelutoimenpiteet Ojitusmätästys Ojitusmätästyksessä johdetaan vettä muokkausalueen ulkopuolelle ja tämä voi aiheuttaa suuret kiintoaine- ja ravinnekuormat Ojitusmätästyksen vesiensuojelumenetelmät: kaivusyvyyden säätö, lietekuopat, perkaus- ja kaivukatkot, suojakaistat, laskeutusaltaat, pintavalutus Työmaaohjeeseen tärkeä sisällyttää vesiensuojelusuunnitelma!!

19 Taso hankkeessa on kehitetty valumaaluesuunnittelumenetelmiä KUHA-työkalu metsätalouden aiheuttaman kuormituksen laskentaan ja ennustamiseen 3-jakovaiheen valuma-alueilla Valuma-aluesuunnittelun prosessi Tietojärjestelmä toimenpidetieto Kuha - laskentatyökalu toiminnan kuormittavuustieto Kuva: Timo Hiltunen

20 Vesiensuojelun laadun edistäminen TASO-hankkeessa Metsäojitusilmoituslomake ja sen täyttöohjeet lain valvontaa varten Toimenpidesuunnittelman laatiminen suositusten ja ohjeiden perusteella Kunnostusojituksen, kannonnoston, maanmuokkauksen ja puunkorjuun toteutus suunnitelman ja/tai ohjeiden perusteella Kunnostusojituksen ja maanmuokkauksen toteutusohjeiden noudattamisen seurantaan omavalvontamalli (Luontolaadun seuranta, PEFC, FSC auditoinnit) Kunnostusojituksen suunnitteluun seurantaan omavalvontamalli Vaikutusten seuranta

21 Vesiensuojelun laadun edistäminen TASO-hankkeessa Vesistökuormituksen jatkuvatoiminen seurantaa kehitettiin TASO-hankkeessa laatimalla opas seurantaan ja perustamalla jatkuvatoimisia seuranta-asemia 9 kpl Jatkuva virtaaman, DOC:n, COD:n ja sameuden seuranta Kyseessä vielä pilotointi, paljon kehitystyötä vielä tarvitaan EI tule soveltumaan käytännön kohteiden rutiiniluonteiseen seurantaan, pysyvä seurantaverkko tarpeen Kuva: Sauli Jaakkola

22 Onnistuttiin erityisen hyvin: Johtopäätökset Kunnostusojituksen vesiensuojeluohjeistuksen ajantasaistuksessa Näkökulman siirtämisessä lähemmäksi käytännön toimijoita Omavalvonnan kehittämisessä Valuma-aluesuunnittelun kehittämisessä Metsätalouden vesiensuojelun yhteistyön kehittämisessä Kehittämistä tarvitaan: Tulokset käytäntöön: suositukset, ohjeet, omavalvonta, valumaaluesuunnittelu Vesiensuojelun tehon seuranta- ja palautemenetelmissä Turvemaiden vesiensuojelussa Maaperän suojelussa Kustannustehokkuudessa

23 Kiitos