SAK:n järjestötutkimus Luottamusmiesraportti Jyrki Helin Ansaittua luottamusta
Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006 ISBN 951-714-243-9
Jyrki Helin Ansaittua luottamusta SAK:n järjestötutkimus Luottamushenkilöraportti
2 MUUTOS.LIIKE. TIIVISTELMÄ 4 1. JOHDANTO 6 Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn 6 Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat 9 2. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES 10 2.1. Järjestäytyminen kasvussa 10 2.2. Sukupolvenvaihdos käynnissä 12 2.3. Luottamusmiesprofiileja 18 Alakohtaisia piirteitä 19 Työväenluokkaa 21 2.4. Luottamusmiehen kokovartalokuvaa 24 Ay-koulutus innostaa 24 3. LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA 27 Neuvottelusuhteet polarisoituneet 29 Hallintoedustus laskussa 32 4. LUOTTAMUSMIES JA AMMATTIYHDISTYSLIIKE 34 Työllisyys ja työttömyysturva ykkösasioita 35 Jäsenpalvelujen kolmen kärki ennallaan 40 Liittoon tukeudutaan 41 5. LUOTTAMUSMIES JA TYÖ 45 Vaikutusmahdollisuudet heikentyneet 45 Organisaatiomuutoksia 48 6. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTA 50 6.1. Ammattiosasto tukena 50 6.2. Luottamusmiehen arkea 52 Kollektiivisuus tärkeää 57 Valmiudet parantuneet 58 6.3. Paikallinen sopiminen työllistää 60 Yhteistyökumppaneita 63 7. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU 64 Liiton apu tyydyttää 67 7.1. Käytännön työsuojelutyötä 71 8. HENKILÖKOHTAISTA 75 Työtovereiden pyyynnöstä 77 Tunnustus ja tuki kannustaa 81
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 3 9. NÄKYMIÄ ETEENPÄIN 84 Sukupolvenvaihdos puolivälissä 85 Luotamusmiesverkon kattavuutta parannettava 85 Tehtävät muuttuvat 87 Monenlaisia työnantajia 87 Strategiaa hankalille työpaikoille 88 Strategiaa kehittyneille työpaikoille 88 Sopimuksista turvaa 89 10. LÄHTEET 90 11. LIITTEET 92 11.1. Taulukoita 92 11.2. Kyselylomake 98
4 MUUTOS.LIIKE. TIIVISTELMÄ Yhä useammalla SAK:laisen ammattiliiton jäsenellä on työpaikalla luottamusmies. Luottamusmiesten kokemuksen mukaan myös järjestäytyminen ammattiliittoon on työpaikoilla kasvussa. Luottamusmiesten osuus SAK:laisista on pysynyt ennallaan -luvun alkuvuosina. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osuus on sensijaan laskenut hieman. SAK:laiset luottamusmiehet ovat iältään keskimäärin 46-vuotiaita. Heidän keski-ikänsä on noussut kolmella vuodella vuodesta. Työsuojelutehtävissä olevien keski-ikä on 45 vuotta. SAK:n liittojen jäsenet ovat ikääntyneet samaa tahtia kuin luottamusmiehet: jäsenet ovat keskimäärin kaksi vuotta luottamusmiehiä nuorempia eli 44-vuotiaita. Naisten osuus pääluottamusmiehistä ja työsuojelutehtävissä olevista on vuodesta laskenut noin kolmanneksen, mutta säilynyt ennallaan muissa luottamustehtävissä. Työsuojelutehtävissä olevat ja luottamusmieskunta on kuluneen viiden vuoden aikana uusiutunut ja voidaan sanoa, että luottamustehtävissä sukupolvenvaihdos on täydessä vauhdissa. Tässä prosessissa naisen tilalle luottamustehtäviin on usein tullut mies. Naisten osuuden laskuun vaikuttaa myös se, että toimialoista teollisuuden suhteellinen osuus kaikista luottamustehtävissä olevista on kasvanut. Luottamusmiesten ammatillinen koulutustaso on sukupolvenvaihdoksen myötä kohonnut nopeammin kuin jäsenten keskimäärin. Myös ay-koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt vuoteen verrattuna. Työpaikkojen neuvotteluilmapiiri on viime vuosina huonontunut. Kehittyvien työpaikkojen, joissa on hyvät neuvottelusuhteet ja luottamusmiehet ja työnantaja arvostavat tosiaan, määrä on laskenut selvästi vuodesta. Toisaalta myös kaikkien huonoimpien, kehittymättömien työpaikkojen määrä on hieman vähentynyt. Näiden ääripäiden väliin jäävä työpaikkojen väliryhmä on sen sijaan kasvanut. Luottamusmiesten ay-jäsenyyden tärkein peruste on palkansaajien etujen tehokas puolustaminen ja ajaminen. Toisena tulee työpaikan työolojen kehittäminen ja kolmantena ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolustaminen, jonka rivijäsenet nostavat tärkeimmäksi ammattiliiton jäsenyyden syyksi. Luottamusmiehillä tärkein syy osallistua ammattiyhdistystoimintaan on halu vaikuttaa työntekijöiden etuihin; tämä motiivi on voimistunut kuluneen viiden vuoden aikana. Kaikkien jäsenten keskuudessa tärkein osallistumisen syy on saada tietoa oikeuksista. Luottamusmiehistä kolme neljästä ja työsuojeluvaltuutetuista puolet on kysynyt tulkintaohjeita ammattiliitostaan. Molemmista ryhmistä 90 prosenttia on tyytyväisiä liitosta saamaansa palveluun. Liitto on luottamusmiehille ja työsuojelutehtävissä oleville tärkein taho, jonka puoleen käännytään edunvalvonnan ongelmatilanteissa.
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 5 Luottamusmiestehtävässä eniten työllistävät palkka- ja työehtoneuvottelut työpaikalla. Vuoteen verrattuna palkka- ja työehtoneuvottelut työllistävät luottamusmiehiä nyt enemmän, kun taas yksittäisten työntekijöiden ongelmien selvittämiseen kuluu aiempaa vähemmän aikaa. Työsuojeluvaltuutettuja työllistävät eniten työpaikan käytännön työsuojelutoimet sekä työpaikan toimintojen kehittäminen. Luottamusmiehet kokevat neuvottelutaitojensa kohentuneen kuluneen viiden vuoden aikana oli sitten kyseessä sopimusten tuntemus, tiedot neuvoteltavasta asiasta, neuvottelukyvyt tai yhteydenpito ja tuki työtovereiden suunnalta. Luottamusmiehet kokevat myös, että yhdeksän kymmenestä työntekijästä tukee luottamusmiestä vähintään joissakin asioissa. Työntekijöiden luottamusmiehille antama tuki on selvästi lisääntynyt vuoteen verrattuna. Paikallinen sopiminen ei ole juurikaan lisääntynyt kuluneena viitenä vuotena. Työnantajan aloitteesta esiin nostetaan useimmiten työsopimusten muuttamiseen liittyviä asioita, työntekijäpuolen aloitteesta taas työpaikkakohtaiset palkkasopimukset. Työnantajien tiedottaminen ei ole parantunut vuodesta. Sen sijaan luottamusmiehet kokevat hieman aiempaa useammin olevansa tasaveroisia neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa. Lakisääteisistä työpaikkakohtaisista suunnitelmista parhaiten on toteutunut työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka on lähes 90 prosentilla työpaikoista. Vähiten on tehty tasa-arvosuunnitelmia, joita on vain runsaalla viidenneksellä työpaikoista. Rasittavimmat asiat luottamusmiestehtävissä ovat työntekijöiden ajoittainen välinpitämättömyys ja työnantajan kielteinen suhtautuminen. Työsuojelutehtävissä näiden lisäksi koetaan rasittavaksi tehtävän raskaus, kun sitä hoitaa oman työn ohella. Parasta luottamusmies- ja työsuojelutehtävässä on vastaajien kokemuksen mukaan se, että saa asioita eteenpäin. Myös työtovereilta saatu tunnustus ja tuki on tärkeää. Näiden jälkeen tulevat henkilökohtaisen kasvun mahdollisuudet, liiton tuki ja tehtävän tarjoama näköalapaikka yhteiskuntaan ja työelämään. Halukkuus jatkaa luottamusmiestehtävissä on vuoteen verrattuna lisääntynyt.
6 MUUTOS.LIIKE. 1. JOHDANTO Tämä raportti käsittelee SAK:laisten liittojen työpaikoilla olevia luottamushenkilöitä. Raportti on osa laajempaa SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestötutkimusta. Tämän raportin lisäksi samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Erkki Laukkasen kirjoittama perusraportti Murroksesta muutokseen ja Pirjo Pajusen tasa-arvoraportti Pitkää, pätkää, silppua. Järjestötutkimuksen aineistosta on julkaistu myös SAK:n liittojen ruotsinkielisiä jäseniä koskeva René Lindqvistin kirjoittama raportti Vi är många, vi är svenska. SAK:n järjestötutkimushankkeella on ohjausryhmä, johon kuuluvat Eija Hietanen puheenjohtajana sekä Markku Liljeström, Sinikka Näätsaari ja Lauri Lyly. Ohjausryhmä on tukenut hanketta ja antanut teksteistä palautetta, jota kirjoittajat arvostavat. Projektin sihteerinä ja tutkimusavustajana erityiset kiitokset on ansainnut Kaisa Sember. Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn SAK:n järjestötutkimuksen aineisto koottiin lomaketiedustelulla vuoden tammi maaliskuun välisenä aikana. SAK on teettänyt laajat jäsentutkimukset noin viiden vuoden välein vuodesta 1984 alkaen. Tutkimuksen kyselylomaketta on kehitetty vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen käyttöön mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistön asemasta työelämässä ja arvostuksista. Peruskysymys on kuitenkin ollut, miten SAK:n ja sen liittojen tulisi kehittää eri tasoilla tapahtuvaa edunvalvontaansa. Vastaajat muodostavat liittojen koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset kuvaavat siten tilannetta koko SAK:n jäsenistössä. On kuitenkin syytä huomata, että liittojen jäseninä on muitakin kuin vastaushetkellä palkkatyössä olevia. Kun palkkatyössä oli 72 prosenttia ja äitiyslomalla, hoitovapaalla, pitkällä sairaslomalla tai muulla palkattomalla vapaalla viisi prosenttia vastaajista, niin kaikista vastaajista 77 prosenttia oli työsuhteessa. Muita kuin palkkatyössä olevia oli 28 prosenttia vastaajista. Suurin osa heistä kaikkiaan 15 prosenttia oli vastaushetkellä työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Lomautettuna oli kolme prosenttia ja eläkkeellä kolme prosenttia. Siten työvoimaan, johon lasketaan sekä työssä että työttömänä olevat, kuului 87 prosenttia vastaajista. Loput 13 prosenttia vastaajista ei kuulu työvoimaan, eikä heitä ole myöskään huomioitu niissä tulostuksissa, jotka on tarkoitettu vain työvoimaan kuuluville. Otoshenkilöiden asema vastaushetkellä (%) Tilanne vastaushetkellä: 1995 Työssä 64 71 72 Äitiys- tai sairasloma, hoitovapaa 4 4 5 Muu palkaton vapaa 0 0 0 Lomautettu osa-/määräaikaisesti 1 1 1 Opiskelemassa 3 3 2 Eläkkeellä 3 3 3 Työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 23 16 15 Lomautettuna toistaiseksi 2 1 2 KAIKKI 100 100 100 Vastanneet 4 186 9 948 6 236
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 7 Järjestötutkimuksessa asioita on perinteisesti tarkastelu sektorin mukaan. Sektorit on muodostettu SAK:n liitoista siten, että kunta-alalle ja valtion virastoihin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat julkisen sektorin ja palvelualan sekä liikenteen yrityksiin järjestäytyneet liitot muodostavat sektorin, jota kutsutaan yksityisiksi palvelualoiksi. Teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalan yrityksiin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat teollisuussektorin. Sektorit muodostettiin liittotunnuksen perusteella, ja liittotunnukset etsittiin kaikille vastanneille, myös työttömille, eläkeläisille ja toistaiseksi lomautetuille, jotka eivät vastaushetkellä olleet töissä. Sektorijako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Esimerkiksi julkisen sektorin työpaikoista 85 prosenttia vastasi julkisten palveluiden ylläpitämisestä joko kunnan tai valtion toimesta. Loput 15 prosenttia olivat mm. säätiöiden ja palvelualan yritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Samantapaista tulkinnanvaraisuutta on myös yksityisten palvelualojen ja teollisuuden luvuissa. Sukupuolijakoa vastauksia luokittelevana muuttujana on käytetty säästeliäästi mm. siksi, että aineistosta on julkaistu erillinen raportti, jossa asioita on tarkasteltu sukupuolen mukaan. Sukupuolijako on kuitenkin tässä raportissa otettu huomioon siellä, missä se on tuntunut luontevalta. Jäsentutkimuksen lomakkeen kysymyksistä valtaosa on kuvailevia, joissa tiedustellaan, mitä mieltä vastaajat asioista ovat, ja miten paljon he jotakin asiaa arvostavat. Selittäviä kysymyksiä, joissa tiedustellaan, miten tähän on päädytty ja miksi jokin asia on niin tärkeä, kysytään hyvin vähän. Tämä on ollut jäsentutkimuksen perinne, ja vaikka kysymyslomaketta on vuosien saatossa kehitelty, sen yksinkertaisuus on haluttu säilyttää. Valitusta tavasta kysyä seuraa kuitenkin se, että aineistosta nousevat havainnot jäävät väkisinkin hieman irrallisiksi, ja tuloksia ei voi oikein liittää niihin suurin linjoihin, joista alan teoreettinen kirjallisuus kertoo. Siten jäsentutkimusta voidaan luonnehtia SAK:n jäsenkuntaa kuvailevaksi empiiriseksi, jäsenten kokemuksista kertovaksi tutkimukseksi. Sana jäsentutkimus on velvoittanut kahdella tavalla. Ensinnäkin tulosten pitäisi olla siinä muodossa, että tavallinen jäsen voi ne ymmärtää. Toisaalta kysymys on kuitenkin tutkimusaineistosta, jonka informaatio tulisi mahdollisimman hyvin hyödyntää. Myös tulosten esitystapa on pyritty pitämään yksinkertaisina Tutkimuksen perusjoukko muodostuu SAK:n jäsenistöstä, reilusta miljoonasta jäsenestä. Tutkimuksen otos muodostettiin SAK:ssa 31.12.2004 liittokohtaisen jäsentilanteen pohjalta. Otos oli kaikkiaan 11 487 henkilöä, joista suomenkielisiä oli 10 468 ja ruotsinkielisiä 1 019. SAK:sta otos toimitettiin Tilastokeskukseen. Tilastollisesti tuloksia voidaan pitää erittäin luotettavina. Kun lopullinen otoskoko on 6 236 vastaajaa, useimmat sektorikohtaisetkin tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä muutaman prosentin riskitasolla. Koko SAK:ta koskevan tuloksen riskitaso on prosentin.kun otoksen koko on 6 236, niin 95 prosentin todennäköisyydellä koko SAK:n jäsenistölle ilmoitettu prosenttiosuus P jää välille (P-1, P+1). Kun esimerkiksi SAK:n työttömyysprosentiksi ilmoitetaan 15, niin 95 prosentin todennäköisyydellä se on 14 16 prosenttia.
8 MUUTOS.LIIKE. Otos muodostettiin suomenkielisten kohdalla siten, että käytännössä joka sadas jäsen osui otokseen. Auto-ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sekä Puu- ja erityisalojen liiton otos suurennettiin kaksinkertaiseksi. Ruotsinkielisten kohdalla poiminta tapahtui siten, että noin joka 50. jäsen osui otokseen. Ruotsinkielisten osuutta haluttiin otoksessa painottaa todellista jäsenmäärää korkeammaksi, koska ruotsinkielisestä jäsenistöstä laadittiin oma osaraportti. Vastaajien ikärajana pidettiin 60 vuotta. Opiskelijajäsenet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Jäsentutkimuksen vastausprosentti oli 54,3. Kaikkiaan hyväksyttyjä vastauksia saatiin siis 6 236 kappaletta. Eri liittojen sekä suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä vastanneiden osuuksissa oli selviä eroja. Aktiivisimmin vastasivat Rautatievirkamiesliiton suomenkieliset jäsenet (76,5 %), kun taas heikoimmin vastauksia saatiin AKT:n ruotsinkielisiltä jäseniltä (36,7 %). Merivartioliiton ylikorkea vastaamisprosentti selittynee sillä, että joko muutamat Kunta-alan ammattiliiton tai Metallityöväen liiton vastaajat ovat merkinneet liittonsa väärälle riville. Otos ja vastanneet liitoittain. LIITTO OTOS Vastanneet Vastanneet N % Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 1 030 537 52,1 Ilmailualan Unioni IAU ry 38 17 44,7 Kemianliitto ry 494 298 60,3 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry 2 064 1 186 57,5 Merivartioliitto ry 10 15 150,0 Metallityöväen Liitto ry 1 747 908 52,0 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 967 992 50,4 Paperiliitto ry 458 246 53,7 Postiliitto ry 264 127 48,1 Postin Toimihenkilöliitto PVL ry 35 20 57,1 Puu- ja erityisalojen liitto ry 927 557 60,1 Rakennusliitto ry 777 405 52,1 Rautatieläisten Liitto ry 146 74 50,7 Rautatievirkamiesliitto ry 17 13 76,5 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry 374 229 61,2 Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY ry 23 11 47,8 Suomen Merimies-Unioni ry 185 85 45,9 Suomen Muusikkojen Liitto ry 27 14 51,9 Sähköalojen ammattiliitto ry 317 162 51,1 Tulliliitto ry 15 12 80,0 Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto ry 261 153 58,6 Vankilavirkailijain Liitto VVL ry 18 10 55,6 Veturimiesten Liitto ry 19 10 52,6 Viestintäalan ammattiliitto ry 274 155 56,6 Yhteensä 11 487 6 236 54,3
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 9 Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat Edellä on kuvattu koko tutkimusaineistoa. Tässä raportissa keskitytään työpaikoilla olevien työntekijöiden edustajien pääluottamusmiesten, muiden luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojeluasiamiesten tilanteeseen ja toimintaan. Vastaajajoukossa on: Pääluottamusmiehiä 77 Muita luottamusmiehiä 109 Luottamusmiestehtävissä yhteensä 186 Työsuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä 142 Luottamusmies- ja työsuojelutehtävissä oleviin poimittiin aineistosta on juuri parhaillaan luottamustehtäviä -vastanneet (kysymys S12, ks. liite Kysymyslomake). Luottamusmiesryhmä koottiin yhdistämällä kysymyksen S13a tai S13b kohtien 1-vaihtoehtoon vastanneet. Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet ryhmä puolestaan muodostuu S13c tai S13d ryhmien 1-vaihtoehdon rengastaneista. Ryhmien yhdistäminen oli välttämätöntä, jotta saatiin tilastollisesti käsittelykelpoiset joukot. Tässä raportissa joissakin kohdin esiintyvä muut luottamushenkilöt -ryhmä puolestaan koostuu kysymyksen S13c S13f -kohtien vastaajista.
10 MUUTOS.LIIKE. 2. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES 2.1. Järjestäytyminen kasvussa Järjestäytyminen SAK:laisiin ammattiliittoihin on kasvussa. Kysymys järjestäytymisen suunnasta esitettiin samanlaisena vuosina ja samoin kriteerein muodostetulle luottamusmiesjoukolle, ja trendinä näyttää olevan kasvu työpaikoilla, joilla on luottamusmies. Kaikkien palkansaajajien keskuudessa ammatillisen järjestäytymisen arvioidaan eri tutkimuksissa kuitenkin olevan laskussa 1, ja siten ristiriidassa tämän tutkimuksen tuloksen kanssa. Syynä erilaisiin tuloksiin lienee työmarkkinoille tulevan sukupolven heikompi järjestäytyminen ja epätyypillisen, ns. silpputyön yleistyminen. Järjestäytymättömät työntekijät ovat useimmiten muilla työpaikoilla kuin niillä, joissa on SAK:laisia luottamusmiehiä. Työmarkkinoiden jakautumisella on siis myös järjestäytymisulottuvuus: ne jotka eniten tarvitsisivat ammattiyhdistysliikkeen tuomaa turvaa, ovat suurelta osin ay-liikkeen ulkopuolella. Luottamusmiesten kokemusten mukaan järjestäytyminen ammattiliittoon on kaikilla toimialoilla nyt selvemmin nousussa kuin vuonna. Teollisuuden luottamusmiehistä 14 prosenttia arvioi järjestäytymisen olevan nousussa ja vain kolme prosenttia arvioi sen olevan laskussa. Yksityisillä palvelualoilla luottamusmiehistä 18 prosenttia arvioi järjestäytymisen olevan nousussa ja kuusi prosenttia suunnan olevan laskeva. Julkisella sektorilla peräti 23 prosenttia luottamusmiehistä arvioi järjestäytymisen olevan kasvussa, kahdeksan prosenttia arvio sen olevan laskussa. Järjestäytyminen työpaikalla aloittain vuonna ja, % Teollisuus 14 80 3 3 Teollisuus 11 79 6 4 Nousussa Ennallaan Laskussa En osaa sanoa Yks. palvelut Yks. palvelut Julkiset 18 76 6 14 69 11 6 23 69 8 Julkiset 26 73 7 4 Yhteensä 17 76 5 2 Yhteensä 13 76 7 4 0 20 40 60 80 100 1 Ks. Böckerman Petri, Uusitalo Roope: Union membership and the erosion of the Ghent system: lessons from Finland, Palkansaajien tutkimuslaitos, työpapereita 213, Helsinki
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 11 Työpaikat on tässä tutkimuksessa jaettu kolmeen tyyppiin kehittyviin, väliryhmään ja kehittymättömiin niiden sisäisten käytäntöjen kehittyneisyyden mukaan. Asiasta on kirjoitettu tarkemmin luvussa 2.3. Luottamusmiesprofiileja. Kehittymättömillä työpaikoilla, joilla siis on huonoimmat suhteet työntekijöiden ja työnantajien edustajien välillä, järjestäytyminen on lähes yhtä usein laskussa kuin nousussa. On siis työpaikkoja, joilla työnantajan työntekijöitä kohtaan osoittama arvostuksen puute aiheuttaa työntekijöiden etääntymistä myös ammattiyhdistysliikkeestä. Näilläkin työpaikoilla kokonaissaldo on kuitenkin positiivinen ja suurin muutos on järjestäytyminen pysynyt ennallaan -ryhmän supistuminen. Luottamusmiesten arvion mukaan ns. väliryhmän työpaikoilla järjestäytyminen on vahvimmassa nousussa. Viidennes luottamusmiehistä katsoo, että järjestäytyminen on kasvussa. Yhtä moni kuin viisi vuotta sitten eli neljä prosenttia luottamusmiehistä puolestaan kokee, että järjestäyminen on väliryhmän työpaikoilla laskussa. Järjestäytyminen on kasvussa myös kehittyvillä työpaikoilla, vaikka luottamusmiesten järjestäytyminen nousussa -arviot ovat selvästi laskeneet vuoteen verrattuna. Ehkäpä on niin, että järjestäytymisen ollessa korkealla tasolla, luottamusmiesten on vaikea nähdä kasvumahdollisuuksia ja tilannetta pidetään hyvänä, kun järjestäytyneiden määrä pysyy ennallaan. Järjestäytyminen erityyppisillä työpaikoilla vuonna ja, % Työpaikkatyyppi Kehittyvä 7 93 16 78 6 Nousussa Ennallaan Laskussa Väli 19 77 4 14 82 4 18 65 17 Kehittymätön 8 84 8 0 20 40 60 80 100 Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on parantunut SAK:laisilla työpaikoilla, mikä järjestäytymisen kasvun ohella on selkeä positiivisen muutoksen merkki. Vuonna 1984 luottamusmies oli 83 prosentilla SAK:laisten työpaikoista, mutta vuonna enää 66 prosentilla työpaikoista. Vuosituhannen vaihteen jälkeen on kuitenkin tapahtunut käänne, ja nykyisin luottamusmies on työpaikalla jäsenistä 71 prosentilla. Kasvua näkyy kaikenkokoisilla työpaikoilla vuosien ja välillä.
12 MUUTOS.LIIKE. Prosentuaalisesti suurin muutos on tapahtunut alle 30 hengen työpaikoilla, joissa kasvua on 46 prosentista 53 prosenttiin. Ammattiyhdistysliike on tosissaan ja tuloksellisesti panostanut pienten työpaikkojen edunvalvonnan tilan kohentamiseen. Onko työpaikalla luottamusmies tai vastaava, % Kyllä on Ei ole En osaa sanoa Yli 200 hlöä Yli 200 hlöä 30 199 hlöä 30 199 hlöä 93 4 3 90 7 3 85 10 5 83 11 6 Alle 30 hlöä 53 37 10 Alle 30 hlöä 46 44 10 71 22 7 66 27 7 Yhteensä 1995 75 22 3 1990 79 18 3 1984 83 14 3 0 20 40 60 80 100 2.2. Sukupolvenvaihdos käynnissä Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus ei ole SAK:laisilla työpaikoilla enää - luvulla heikentynyt. Luottamusmiestehtävissä oli vuonna sama prosentuaalinen osuus jäsenistä kuin vuonna. Työsuojelutehtävissä työsuojeluvaltuutettuina ja työsuojeluasiamiehinä olevien osuus on hieman laskenut samoin kuin muita ay-luottamustehtäviä hoitavienkin osuus. Viimeksimainittuun ryhmään kuuluvat varaluottamusmiehet, yhteistoimintaelinten ja hallintoedustuselinten työntekijäjäsenet, ammattiosastojen ja paikallisjärjestöjen luottamustehtävissä olevat ja työpaikan yhdyshenkilöt. Mistä pienentyneet osuudet
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 13 johtuvat? Edelleenkin on usein vaikea saada ihmisiä ottamaan vastaan ay-tehtäviä, mikä yhdistyneenä sukupolvenvaihdokseen, jossa varttuneet aktiivit siirtyvät pois työelämästä, synnyttää aukkoja organisaatioon. Työpaikkoja myös pilkotaan pienempiin osiin, missä kehityksessä ay-organisaatio ei aina pysy mukana. Luottamusmiesten toimikausi on katkolla yleensä kahden vuoden välein. Näissä -luvun alkuvuosien valinnoissa luottamusmieskunta on uusiutunut. Luottamusmiehet ovat aikaisempaakin useammin miehiä. Naisten osuus pääluottamusmiesten keskuudessa on laskenut lievästi ja miesten vastaavasti noussut. Naisten osuuden lasku näkyy myös työsuojelutehtävissä sekä hyvin lievästi myös muissa luottamustehtävissä. Muutos luottamustehtävissä on suurempi kuin naisten osuuden muutos koko SAK:n jäsenistössä. Luottamustehtävät vuonna ja, % 7 6 6,2 Pääluottamusmies Muu luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies Muu luottamustehtävä, ml. yhd.hlöt 5 4 3 2 1 5 2,8 1,7 1,2 1,7 1,2 2,4 4,5 3,7 1,7 0,9 1 3,6 1 1,2 0,6 3,7 2,3 1,5 5,1 3,2 2,3 1,7 0 v. v. v. v. v. v. Kaikki yht. Naiset Miehet SAK:ssa teollisuuden liitot ovat tarttuneet voimakkaimmin sukupolven vaihdokseen, mikä näkyy alan luottamusmiesten määrän ja suhteellisen osuuden kasvuna. Oheisessa taulukossa on kuvattu eri tuotannonaloilla olevien luottamusmiesten suhteellisen osuuden muutosta. Luottamusmiesjärjestelmä on kuluneen viiden vuoden aikana vahvistunut selvimmin teollisuuden työpaikoilla. Niiden suhteellinen osuus on kasvanut 56 prosentista 65 prosenttiin kaikista luottamusmiehistä. Yksityisillä palvelualoilla näkyy yhtä selvä lasku 21 prosentista 14 prosenttiin. Tämä tarkoittaa luottamusmiesjärjestelmän heikentymistä palveluissa ja liikenteessä, sillä luottamusmiesten kokonaismäärä on pysynyt ennallaan kuluneen viisivuotiskauden, eikä palvelualojen työntekijämääräkään ole vähentynyt. Julkisella sektorilla näkyy luottamusmiesosuuden lievää laskua 23 prosentista 21 prosenttiin.
14 MUUTOS.LIIKE. Muu luottamushenkilö pitää sisällään myös työsuojelutehtävissä olevat ammattiosaston toimihenkilöiden lisäksi. Suhteellinen muutos teollisuuden alalla olevien luottamushenkilöiden suuntaan näkyy lievänä. Luottamustehtävien jakautuminen aloittain vuosina 1995, ja, % Pää-/muu luottamusmies 21 14 65 23 21 56 1995 23 27 50 Julkinen sektori Yks. palvelualat Teollisuus Muu luottamushenkilö 22 21 57 22 23 55 1995 23 27 50 0 20 40 60 80 100 Naisten osuus luottamusmiestehtävissä on vähentynyt. Naisten osuuden lievää laskua on vuosien ja välillä pääluottamusmies- ja työsuojelutehtä vissä, kun taas muu luottamusmies ja muu luottamustehtävä (työsuojelutehtävät, ammattiosastojen toimikunnat jne) -ryhmissä tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan. Naisten osuus ay-liikkeen luottamustehtävissä olevista vuonna ja, % 35 30 25 20 33 33 29 24 26 27 32 23 15 10 5 0 Muu luottamustehtävä Pääluottamusmies Työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies Muu luottamusmies Yhdistettäessä koko SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen pää- ja muut luottamusmiestehtävät sekä toisaalta muut ay-luottamusmies- ja työsuojelutehtävät kuluneen kymmenen vuoden ajalta nähdään selkeä trendi: naisten osuus luot-
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 15 tamusmiehistä on laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä 26 prosenttiin, mutta muissa luottamustehtävissä kasvanut kolme prosenttiyksikköä 33 prosenttiin. Luottamustehtävien jakautuminen sukupuolen mukaan vuosina 1995, ja, % Pää-/muu luottamusmies 26 74 30 70 1995 34 66 Naiset Miehet Muu luottamushenkilö 33 67 32 68 1995 30 70 0 20 40 60 80 100 Naisten suhteellinen osuus luottamusmiehistä on laskenut teollisuudessa ja julkisella sektorilla, mutta kasvanut yksityisillä palvelualoilla 1990-luvun puolivälin jälkeen. Erikoinen piirre on vahvasti naisvaltaisten yksityisten palvelujen trendistä poikkeava notkahdus vuonna. Teollisuuden alojen suuri osuus luottamusmiesten kokonaismäärässä merkitsee myös sitä, että teollisuuden naisluottamusmiestenkin määrä on suuri. Julkisen sektorin luottamusmiestehtävissä naisten osuus on kymmenessä vuodessa laskenut 63 prosentista 50 prosenttiin. Palvelualoilla on kasvua 49 prosentista 52 prosenttiin, mutta selvä notkahdus osuu vuodelle. Teollisuudessa oli puolestaan naisten osuuden selvä nousupiikki vuonna, joka nyt on laskenut vuoden 1995 tasolle. Kun teollisuuden suhteellinen osuus on suuri, saa tämä heilahdus aikaan taulukoissa selkeänä näkyvän muutoksen naisten osuudessa luottamustehtävissä. Naisten osuus ay-liikkeen 80 luottamustehtävissä olevista aloittain, % Teollisuus Yks.palvelut Julkinen 70 60 50 40 30 20 10 59 42 15 56 44 18 56 43 19 63 49 11 55 28 17 10 52 50 0 1995 1995 Kaikki luottamushenkilöt Pää-/ muu luottamusmies
16 MUUTOS.LIIKE. Yhä useampi SAK:lainen työskentelee pienellä alle 30 henkilön työpaikalla. Alle 30 henkilön työpaikoilla työskentelevien työntekijöiden osuus on noussut viidentoista vuoden aikana 45 prosentista 50 prosenttiin. Toimialoittain tarkastellen tämänkokoiset työpaikat ovat -luvulla kasvattaneet osuuttaan teollisuudessa ja julkisella sektorilla, mutta palvelualoilla on sitä vastoin tapahtunut lievää laskua. Naiset työskentelevät miehiä useammin (naiset 57 prosenttia, miehet 44 prosenttia) alle 30 hengen työpaikoilla. Molempien sukupuolien osuudet ovat pysyneet tämänkokoisilla työpaikoilla ennallaan -luvulla. Vuoteen verrattuna näkyy lievä muutos: kaikkein pienimpien työpaikkojen osuus on vähentynyt, samoin kaikkein suurimpien. Minkä kokoisilla työpaikoilla töissä, koko jäsenistö, % Naiset 28 29 19 9 9 7 Alle 10 hlöä 10 29 hlöä 30 99 hlöä 100 199 hlöä 200 499 hlöä Yli 500 hlöä Naiset Miehet Miehet Julkinen 31 26 19 9 9 7 21 23 21 12 10 13 22 22 19 11 12 14 26 35 19 7 6 7 Julkinen 29 30 20 7 7 6 Yks. palvelut 32 27 18 10 6 6 Yks. palvelut 36 25 18 8 7 5 Teollisuus 18 21 21 12 13 15 Teollisuus 18 19 19 12 15 17 v. 24 26 20 11 10 10 v. 26 23 19 10 11 11 Kaikki v. 1995 24 22 20 10 12 12 v. 1990 22 23 20 11 12 12 0 20 40 60 80 100
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 17 Luottamusmiesten osuus alle 30 hengen työpaikoilla on vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 1995 luottamusmiehistä 50 prosenttia oli alle 30 hengen työpaikoilla, oli niillä vuonna luottamusmiehistä enää 37 prosenttia. Luottamusmiesten osuus on puolestaan kasvanut 30 200 hengen työpaikoilla vuosista 1995 ja kymmenellä prosentilla 44 prosenttiin. Luottamusmiesjärjestelmän kattavuuden parantuminen johtuukin ainakin osaltaan luottamusmiesten lisääntymisestä näillä keskisuurilla työpaikoilla, jotka työllistävät noin kolmanneksen SAK:laisista. Luottamustehtävien jakautuminen työpaikkakoon mukaan vuosina 1995, ja, % Pää-/muu luottamusmies 7 2 28 31 13 10 9 4 8 29 22 12 15 10 1995 9 8 33 23 11 9 7 1 5 hlöä 6 9 hlöä 10 29 hlöä 30 99 hlöä 100 199 hlöä 200 499 hlöä yli 500 hlöä Muu luottamushenkilö 7 6 29 27 12 9 10 7 9 28 22 11 13 10 1995 6 5 29 30 11 10 9 0 20 40 60 80 100 Luottamusmieskunta on viime vuosina vaihtunut, mutta ei keskimäärin nuorentunut, vaikka työpaikoilla ja liitoissa onkin havahduttu sukupolvenvaihdoksen vaatimiin toimiin. Luottamusmiesten keski-ikä on noussut vuoden 44 vuodesta 46 vuoteen vuonna. Lähes puolet luottamusmiehistä on alle 45-vuotiaita. Yli 45-vuotiaiden luottamusmiesten osuus on laskenut vuoden 1995 56 prosentista 52 prosenttiin. Tosin ns. suurten ikäluokkien viimeinen erä, 55 60- vuotiaat ovat osin vielä luottamustehtävässään nostaen näin ikäkeskiarvoa.
18 MUUTOS.LIIKE. Muu luottamushenkilö -ryhmä, jossa on mukana ammattiosaston toimihenkilöt ja työsuojelutehtävissä olevat, on myös ikääntynyt. Ammattiosastojen eri tehtävissä on tuntuva määrä varttuneessa iässä ja jopa eläkkeellä olevia. Toisaalta myös kaikkein nuorin ikäpolvi näkyy parin prosenttiyksikön osuudella muu luottamustehtäväryhmässä. Luottamustehtävien jakautuminen iän mukaan vuosina 1995, ja, % 15 24 v 24 34 v 35 44 v 45 54 v 55 60 v Pää-/muu luottamusmies Muu luottamushenkilö 15 33 34 18 12 32 43 13 1995 1 12 31 43 13 2 13 27 34 24 1 15 27 43 14 1995 1 18 35 39 7 0 20 40 60 80 100 2.3. Luottamusmiesprofiileja Suomalaiset työnantajat kohtelevat työntekijöitään ja heidän luottamusmiehiään hyvin vaihtelevien käytäntöjen mukaisesti. Parhaissa yrityksissä ja työyhteisöissä ylletään kehittyneiden maiden huipulle, mutta huonoimmissa eivät aina toteudu työehtosopimusten ja lakien minimitkään. Erilaisilla työpaikoilla myös luottamusmiesten toimintaedellytykset ja tehtävät vaihtelevat. Seuraavassa selvitetään jäsentutkimuksen aineiston pohjalta työnantajan käytäntöjen vaikutusta luottamusmiesten toimintaan. Vuoden jäsentutkimuksessa *) ja tässä tutkimuksessa työnantajakäytännöt selvitetään niin, että kysymykseen Työpaikkasi johto arvostaa työntekijöitä ja osoittaa henkilökohtaista huomiota (ks. liite, kyselylomakkeen kysymys S53a) luottamusmiesvastaajista muodostetaan kolme ryhmää: yhdistetään vastaukset paljon ja melko paljon, ja tästä saadaan hyväksi koetun, kehittyvän työpaikan muuttuja ei lainkaan -vastaukset muodostavat kehittymättömän työpaikan muuttujan jonkin verran -vastaukset muodostavat väliryhmän. En osaa sanoa -vastanneet on poistettu aineistosta. Paljon ja melko paljon luokat on tilastollisen edustavuuden takaamiseksi yhdistetty (paljon -vastanneita v. 6 %, v. 4 %). Yhdistettyyn paljon ja melko paljon -vastanneet ryhmään tuli vuonna 33 prosenttia ja vuonna 18 prosenttia vastaajista. *) Helin Jyrki: Edunvalvonnan etujoukko, luottamusmiesraportti, Jyväskylä 2001, s. 25 27
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 19 Koko aineistossa työpaikkatyypit jakautuvat seuraavasti: v. % v. % Teoll. palv. julk. yht. Teoll. palv. julk. yht. Kehittyneet työpaikat 16 15 18 18 32 33 38 33 Väliryhmän työpaikat 71 68 68 68 55 41 50 51 Kehittymättömät työpaikat 13 17 14 14 14 27 13 16 Luottamusmiesten kokemuksen mukaan kehittyneiden työpaikkojen osuus on laskenut tuntuvasti, kehittymättömien työpaikkojen osuus vähentynyt hieman ja väliryhmän työpaikkojen osuus kasvanut selvästi. Myönteistä kehityksessä on kehittymättömien työpaikkojen osuuden hienoinen vähentyminen. Pääsuuntana on kuitenkin työnantajien otteiden koveneminen henkilöstöä kohtaan, jota kuvastaa kehittyneiden työpaikkojen vähentyminen. Muutos on samansuuntainen kaikilla toimialoilla: 15 20 prosentin muutos kehittyneistä työpaikoista väliryhmään. Aikaisemmissa tutkimuksissa 1990-luvun lopulta *) saatiin samantyylisin kriteerein moderneiksi ja henkilöstönsä huomioonottaviksi työpaikoiksi noin kolmasosa, joten vuosituhannen vaihde näyttäisi muodostavan käännepisteen, jonka jälkeen kehitys on kulkenut työntekijöiden kannalta huonompaan suuntaan. Alakohtaisia piirteitä Toimialoittain työpaikat jakautuvat siten, että kehittyneistä työpaikoista teollisuudessa on 53 prosenttia, palveluissa 12 prosenttia ja julkisella sektorilla 35 prosenttia. SAK:laisista luottamusmiehistä 65 prosenttia toimii teollisuudessa, 14 prosenttia palveluissa ja 21 prosenttia julkisella sektorilla. Teollisuuden luottamusmiehiä on osuuttaan vähemmän kehittyneillä ja kehittymättömillä työpaikoilla, mutta osuuttaan enemmän väliryhmän työpaikoilla. Yksityisten palvelualojen luottamusmiehiä puolestaan on osuuttaan vähemmän kehittyneillä työpaikoilla, osuutensa mukainen määrä väliryhmän työpaikoilla ja selvästi osuuttaan enemmän kehittymättömillä työpaikoilla. Julkisen sektorin luottamusmiehistä selvästi osuuttaan enemmän on kehittyneillä työpaikoilla ja suunnilleen osuutensa mukainen määrä väliryhmän ja kehittymättömillä työpaikoilla. Suurin muutos on julkisen sektorin osuuden kasvu kehittyneillä työpaikoilla, sekä palvelusektorin työpaikkojen suhteettoman suuren osuuden kutistuminen kehittymättömillä työpaikoilla. Trendinä on ääripäihin sijoittuvien työpaikkojen osuuden lasku ja väliryhmän työpaikkojen lisääntyminen. Luottamusmiesten kokemuksen mukaan kehitys on siis kulkenut huonompaan suuntaa julkista sektoria lukuunottamatta. *) Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla. Projektin loppuraportti, Jyväskylä 1998 s. 160 161
20 MUUTOS.LIIKE. Työpaikkatyypit aloittain, % Teollisuus Palvelut Julkinen Kehittynyt Väli 53 12 35 55 26 19 65 15 20 58 25 17 Kehittymätön 58 20 22 45 41 14 Luottamusmiesten prosenttiosuudet aloittain 65 14 21 56 21 23 0 20 40 60 80 100 Pienistä alle 30 hengen työpaikoista keskimääräistä useampi on kehittynyt työpaikka. Näin oli myös vuonna. Toisaalta myös ongelmallisia työpaikkoja on molemmilla kyselykerroilla ollut runsaasti alle 30 hengen työpaikkojen ryhmässä. Kehittyneitä työpaikkoja on keskimääräistä enemmän pienten työpaikkojen lisäksi suurten 100 200 hengen työpaikkojen ryhmässä. Sen sijaan 30 100 hengen työpaikkojen ryhmässä eniten ovat lisääntyneet kehittymättömät työpaikat. Tämän kokoisilla työpaikoilla tilanne onkin huonontunut vuoteen verrattuna. Kaikkein suurimpien yli 200 hengen työpaikkojen ryhmässä kehittyneet työpaikat ovat vähentyneet ja väliryhmän työpaikat lisääntyneet. Sen sijaan kehittymättömiä työpaikkojen ei suurimpien työpaikkajoen ryhmässä ole enää lainkaan. Luottamusmiehistä naiset ovat prosenttiosuuttaan (26 %) enemmän edustettuina kehittyneillä työpaikoilla ja osuuttaan vähemmän kehittymättömillä työpaikoilla. Väliryhmässä naispuolisten luottamusmiesten osuus on sama kuin naisten prosenttiosuus työpaikkojen työntekijöistä. Kehitys vuodesta on siis naisten osalta mennyt positiiviseen suuntaan. Miespuolisten luottamusmiesten kohdalla kehitys on ollut päinvastaista: heistä aiempaa usempi on kehittymättömällä työpaikalla. Näyttääkin siltä, että sellaiset työpaikat, joissa on naisluottamusmiehiä, ovat muita useammin positiivisella kehitysuralla. Sama kokemus on luottamusmiehillä kaikkein pienimmillä työpaikoilla, jossa läheinen ja henkilökohtainen kontakti työnantajapuoleen tuo parhaat mutta myös huonoimmat kokemukset.
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 21 Sukupuoli ja työpaikkatyyppi, % Nainen Mies Kehittynyt Väli 30 70 34 66 26 74 28 72 Kehittymätön 19 81 33 67 Luottamusmiesten prosenttiosuudet yhteensä 26 74 31 69 0 20 40 60 80 100 Työväenluokkaa Vastaajien näkemystä yhteiskunnan rakenteesta ja omaa suhdetta siihen on selvitetty vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 1984 kaikista vastaajista 69 prosenttia katsoi kuuluvansa työväenluokkaan, ja vuonna 62 prosenttia. Matalimmillaan työväenluokan lähimmäksi kokevien osuus oli vuonna 1990. Luottamusmiehet samaistuvat rivijäseniä voimakkaammin työväenluokkaan. Vuodesta luottamusmiesten samaistuminen työväenluokkaan on kuitenkin hivenen heikentynyt, mikä lienee yhteydessä luottamusmiesten sukupuolvenvaihdokseen. Luokkasamaistuminen, % Pää-/muu lm 72 15 10 3 Työväenluokkaan Keskiluokkaan Ei mihinkään Ei osaa sanoa Pää-/muu lmv Muut lm-henk. Muut lm-henk. Kaikki yht. 74 14 10 2 67 17 12 4 68 18 10 4 62 16 13 9 Kaikki yht. 61 16 15 8 Kaikki yht. 1990 60 13 19 8 Kaikki yht. 1984 69 8 15 8 0 20 40 60 80 100
22 MUUTOS.LIIKE. Luottamusmiesten samaistuminen työväenluokkaan vaihtelee työpaikkatyypeittäin. Työväenluokkaan samaistuvien luottamusmiesten osuus on kuluneen viiden vuoden aikana lisääntynyt kehittyneillä työpaikoilla. Väliryhmän kohdalla sen sijaan keskiluokkaan samaistuvien osuus on kasvanut. Kehittymättömillä työpaikoilla ei mikään luokka on kasvattanut osuuttaan luottamusmiesten keskuudessa. Vastauksista on poistettu en osaa sanoa -vastanneet. Luottamusmies katsoo kuuluvansa, % Työväenluokkaan Keskiluokkaan Ei mihinkään luokkaan Kehittynyt Väli 72 20 8 68 21 11 75 15 10 79 10 11 Kehittymätön 70 12 18 79 15 6 Luottamusmiesvastaajat yhteensä 74 16 10 76 14 10 0 20 40 60 80 100 Miten kehittyvien ja kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet eroavat toisistaan? Erot ovat selviä seuraavissa asioissa: luottamusmiesten arvioiden mukaan järjestäytyminen on enemmän nousussa kehittymättömillä kuin kehittyneillä työpaikoilla. Tilanne on nyt päinvastainen kuin vuonna kehittymättömän työpaikan luottamusmiehissä naiset ovat aliedustettuina, kehittyneillä työpaikoilla yliedustettuina kehittyneillä työpaikoilla luottamusmies katsoo kuuluvansa työväenluokkaan useammin kuin kehittymättömillä. Tässä asiassa tilanne on myös muuttunut päinvastaiseksi vuoteen verrattuna neuvottelusuhteissa työnantajan edustajaan kehittyvät työpaikat ovat edelleen kasvattaneet etumatkaansa suhteessa kehittymättömiin työpaikkoihin kehittyvillä työpaikoilla ammattiliittoon kuulutaan yhä useammin ansiosidonnaisen työttömyysturvan, kehittymättömillä työpaikoilla olojen kehittämisen takia tyytyväisyys liitolta saatuun apuun on lisääntynyt kehittyneillä työpaikoilla, mutta vähentynyt kehittymättömillä
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 23 vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat kehittyneillä työpaikoilla olennaisesti paremmat kuin kehittymättömillä kehittymättömillä työpaikoilla luottamusmiehiä työllistävät entistä enemmän yksittäisten työntekijöiden ongelmien hoitaminen, kehittyneillä työpaikoilla palkat ja toimintojen kehittäminen kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet vievät kehittyneiden työpaikkojen luottamusmiehiä useammin neuvotteluissa esille nousseita asioita työpaikan työntekijöiden yhteiseen käsittelyyn kehittymättömillä työpaikoilla on kehittyviä työpaikkoja useammin toimiva ammattiosasto, työhuonekunta, työpaikkajärjestö tai vastaava. paikallisissa sopimusneuvotteluissa kehittymättömän työpaikan työnantaja antaa pääsääntöisesti tietoja niukasti tai ei lainkaan. Myös tasaveroisuus paikallisissa sopimusneuvotteluissa toteutuu kehittymättömissä työpaikoissa vain harvoin kehittymättömillä työpaikoilla toimivat luottamusmiehet kokevat työnantajan kielteisen suhtautuminen luottamusmieheen usein rasittavaksi Eroja ei sensijaan ole seuraavissa asioissa: ammattiliittoon tukeutumisessa ja ohjeiden kysymisessä liitosta työpaikan luottamusmiesten keskinäisessä yhteistyössä työntekijöiden tuessa luottamusmiehille. Kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet lähestyvät tässä kehittyneiden työpaikkojen positiivisia lukuja työntekijöiden aktiivisuudessa tehdä luottamusmiehelle aloitteita työpaikan epäkohtien korjaamiseksi paikallisissa sopimusneuvotteluissa esille nostetuissa asioissa luottamusmiesten neuvotteluvalmiuksissa luottamusmiehen pääasiallisessa tehtävässä halukkuudessa jatkaa luottamusmiestehtävässä mikä luottamustehtävässä koetaan palkitsevimmaksi
24 MUUTOS.LIIKE. 2.4. Luottamusmiehen kokovartalokuvaa Luottamushenkilöt ovat perinteisesti koulutetumpia kuin jäsenistö keskimäärin. Ammatillisen perustutkinnon tai opisto/korkeakoulututkinnon on suorittanut 74 prosenttia luottamusmiehistä, mikä on selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Luottamushenkilöiden sukupuolvenvaihdos onkin merkinnyt myös koulutustason nousua. Aiempaa parempi koulutustaso luo hyvät edellytykset luottamustehtävän onnistuneelle hoitamiselle. Samalla se on haaste ammattiliitoille ja ammattiyhdistystoiminnan kehittämiselle. Kaikkien SAK:laisten ammatillisen koulutuksen taso on noussut selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ammattikoulutusta vailla olevien määrä on laskenut 42 prosentista 16 prosenttiin, ja ammatillisen perustutkinnon tai opisto/korkeakoulututkinnon on suorittanut 63 prosenttia kaikista jäsenistä, mikä on lähes kaksinkertainen määrä kahdenkymmenen vuoden takaiseen verrattuna. SAK:laisten ammatillinen koulutus, % Pää/muu lm v. 12 8 61 13 6 Pää/muu lm v. 17 22 49 10 2 Ei ammattikoulutusta Ammattikurssi Amm. perustutkinto Opisto tai korkeakoulu Muu koulutus Muut luottamushenk. v. Muut luottamushenk. v. Kaikki yht. v. Kaikki yht. v. Kaikki yht. v. 1995 13 11 52 16 8 19 21 48 10 2 16 19 50 13 2 21 23 43 11 2 23 25 38 10 4 Kaikki yht. v. 1990 32 26 32 7 3 Kaikki yht. v. 1984 42 22 28 6 2 0 20 40 60 80 100 Ay-koulutus innostaa Luottamusmiesten sukupolvenvaihdos erityisesti teollisuudessa näkyy koulutusaktiivisuuden kasvuna. Luottamusmiehet ovat osallistuneet aiempaa aktiivisemmin ammattiyhdistysliikkeen opistoissa järjestämään ay-koulutukseen. Vuosi muodostaa selvän kuopan opistokolutukseen osallistumisessa. Muuhun ay-liikkeen järjestämään koulutukseen luottamusmiehet ovat osallistunut tasaisesti nousevaa tahtia. Opistokoulutuksen ulkopuolella olevien osuus on laskenut 41 prosentista 31 prosenttiin, mutta toisaalta ei koskaan muuhun ay-koulu-
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 25 tukseen osallistuneiden luottamusmiesten osuus on kasvanut parilla prosenttiyksiköllä 36 prosenttiin. Ay-koulutus sekä opistoissa että muualla tavoittaa myös rivijäsenistöä aiempaa paremmin, sillä ei koskaan koulutukseen osallistuneiden osuus on pienentynyt. AY-LIIKKEEN OPISTOISSA Osallistuminen ay-liikkeen koulutukseen Pää/muu lm v. 35 34 31 vuosina 1995, ja, % Pää/muu lm v. 21 38 41 Kyllä 2 viime vuoden aikana Kyllä aiemmin osallistunut Ei koskaan osallistunut Pää/muu lm v. 1995 29 33 38 Muut luott.hlöt. v. 26 24 50 Muut luott.hlöt. v. 23 27 50 Muut luott.hlöt. v. 1995 1 8 91 Ei lm-tehtäviä v. 3 11 86 Ei lm-tehtäviä v. 2 10 88 Ei lm-tehtäviä v. 1995 1 8 91 0 20 40 60 80 100 MUUALLA Pää/muu lm v. 40 24 36 Pää/muu lm v. 37 29 34 Pää/muu lm v. 1995 31 35 34 Muut luott.hlöt. v. 29 26 45 Muut luott.hlöt. v. 20 29 51 Muut luott.hlöt. v. 1995 14 30 56 Ei lm-tehtäviä v. 4 12 85 Ei lm-tehtäviä v. 2 10 88 Ei lm-tehtäviä v. 1995 1 8 91 0 20 40 60 80 100
26 MUUTOS.LIIKE. Luottamusmiehet käyttävät työssään ja siihen liittyvissä edunvalvontatehtävissä yhä enemmän tietotekniikkaa. Kun valmiudet tietotekniikan käyttöön ovat olemassa, avautuu myös ay-yhteydenpidolle uusia mahdollisuuksia. Luottamusmiehet ja muut ay-luottamushenkilöt ovat työssään tekemisissä tietotekniikan kanssa enemmän kuin ay-jäsenet keskimäärin: ero on noin kymmenen prosenttiyksikköä. Ero rivijäsenten ja luottamusmiesten tietotekniikan käytössä kasvoi selvästi vuosien 1995 välillä, mutta on pysynyt ennallaan vuodesta. Luottamusmiesten ja työsuojelutehtävissä olevien sähköpostiosoitteiden yleisyydestä ks. Liitetaulukot. Käyttää työssään atk-tekniikkaan perustuvia laitteita, % 1995 70 60 50 40 30 36 62 53 53 37 63 38 43 52 20 10 0 Pää-/muu luottamusmies Muut luottamushenkilöt Koko jäsenistö
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 27 3. LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA Työnantajien asenteet ja suhtautuminen työntekijöihin ovat koventuneet. Näin kokevat sekä työntekijät että luottamustehtävissä olevat SAK:laiset. Työnantajan asennetta työntekijöihinsä mitataan jäsentutkimuksessa usealla kysymyksellä. Vuodesta 1995 lähtien mittarit ovat osoittaneet huonompaan suuntaan; oli sitten kysymys työntekijöiden arvostuksesta, luottamisesta, kehitysmahdollisuuksista, henkilöstösuunnittelusta tai viihtyvyydestä. Luottamusmiehiltä samoja asioita tiedusteltiin ensi kerran vuonna. Heidän vastauksissaan suunta kohti huonompaa on vielä selvempi. Johtamisoppien koventuminen näkyy tässäkin tutkimuksessa. Työnantajan isännänvaltaa ja johto-oikeutta korostetaan sekä puheissa että käytännön toiminnassa yhä suoraviivaisemmin, eikä tämä ole jäänyt työntekijöiltä huomaamatta. Luottamusmiesten kokemusten mukaan työnantaja arvostaa työntekijöitä selvästi vähemmän nyt kuin vuonna. Saman laskevan trendin ovat havainneet kaikki jäsentutkimukseen vastanneet, mutta luottamusmiesten kohdalla pudotusta on viidessä vuodessa tapahtunut eniten, 15 prosenttiyksikköä. Laskeva suunta näkyy myös arvioissa, miten johto luottaa alaisiinsa: vuoden luvut ovat matalampia kuin viisi vuotta aikaisemmin sekä jäsenistöllä yleensä että luottamusmiehillä. Johto on aikaisempaa vähemmän kiinnostunut siitä, että kullakin työntekijällä on hyvät kehittymismahdollisuudet työssä. Tälläkin kohdalla näköalapaikalla olevilla luottamusmiehillä on kielteisempi näkemys kuin jäsenillä keskimäärin, mutta kaikkien kohdalla suunta on huonompaan. Huomattavaa on myös ei lainkaan -vastausten korkea osuus. Työnantaja ei pidä koulutus- ja henkilöstösuunnittelua samalla lailla tärkeänä kuin ennen. Tässäkin asiassa kielteiset äänenpainot ovat lisääntyneet kaikilla vastaajilla, mutta luottamusmiehillä eniten. Työnantaja ei pidä työntekijöiden ja luottamusmiesten kokemusten mukaan myöskään työpaikan viihtyvyyttä samalla tavalla tärkeänä kuin ennen; muutoksen suunta on selvä. Myös tässä kysymyksessä ei lainkaan -vastausten määrä on kasvanut poikkeuksellisen paljon. Työntekijöiden ja luottamusmiesten kokemusten mukaan työnantajat asettavat tehokkuuden kaiken muun edelle. Vastaukset edellisiin kysymyksiin osoittavat, että työnantajat korostavat tehokkuutta hyvän työilmapiirin rakentamisen kustannuksella.
28 MUUTOS.LIIKE. Työpaikan johdon asenteet (%) 1995 Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Pää/muu luottamus- luottamus- Työpaikan johto mies mies..arvostaa työntekijöitä paljon tai melko paljon 37 34 30 33 18 jonkin verran 42 45 47 49 67 ei lainkaan 17 17 19 16 13 ei osaa sanoa 4 4 4 2 2...luottaa alaisiinsa paljon tai melko paljon 64 61 57 61 54 jonkin verran 26 28 31 32 39 ei lainkaan 4 5 6 6 5 ei osaa sanoa 6 6 6 1 2...huolehtii kehitysmahdollisuuksista paljon tai melko paljon 23 23 21 23 14 jonkin verran 44 41 42 45 50 ei lainkaan 23 24 26 27 33 ei osaa sanoa 10 12 11 5 3...arvostaa koul. ja henk. suunnittelua paljon tai melko paljon 35 32 27 33 23 jonkin verran 35 37 39 44 54 ei lainkaan 17 17 21 19 21 ei osaa sanoa 13 14 13 4 2...arvostaa työpaikan viihtyvyyttä paljon tai melko paljon 33 33 27 31 23 jonkin verran 39 39 41 45 51 ei lainkaan 19 18 23 19 23 ei osaa sanoa 9 10 9 5 3...asettaa tehokkuuden kaiken edelle paljon tai melko paljon 62 60 60 65 67 jonkin verran 22 25 25 27 24 ei lainkaan 5 5 5 6 6 ei osaa sanoa 11 10 10 2 3
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 29 Neuvottelusuhteet polarisoituneet Paikallisen neuvottelujärjestelmän toimivuudessa ei ole tapahtunut juuri muutoksia vuoteen verrattuna. Myöskään merkittäviä toimialojen välisiä eroja neuvottelusuhteissa työnantajan edustajiin ei ole. Jos lasketaan yhteen erittäin ja melko hyvät arviot aloittain, käy kuitenkin ilmi, että teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa neuvotelusuhteet ylimpään johtoon ovat heikentyneet. Samalla neuvottelushteet ovat näillä aloilla hieman parantuneet keski- ja työnjohtoon. Julkisella sektorilla parantumista on tapahunut vain neuvottelusuhteissa keskijohtoon. Neuvottelusuhteet työnantajan edustajiin työpaikalla (aloittain, %) Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht. Ylin johto erittäin hyvät 14 16 23 13 28 33 19 20 melko hyvät 56 49 41 45 51 38 52 46 vaikea sanoa 17 24 18 19 10 15 16 21 melko huonot 6 8 12 18 11 14 8 10 erittäin huonot 7 3 6 5 0 0 5 3 Keskijohto erittäin hyvät 16 12 20 6 22 32 18 16 melko hyvät 54 61 49 71 60 52 54 60 vaikea sanoa 13 18 11 11 11 10 13 15 melko huonot 13 8 11 6 7 6 11 7 erittäin huonot 4 1 9 6 0 0 4 2 Työnjohto erittäin hyvät 37 26 32 23 40 48 36 30 melko hyvät 44 61 44 65 48 31 45 55 vaikea sanoa 8 5 9 7 6 12 8 7 melko huonot 9 8 11 0 6 9 9 7 erittäin huonot 2 0 4 5 0 0 2 1 Erityyppisten työpaikkojen keskinäiset erot ovat voimistuneet. Siellä missä neuvottelusuhteet ovat olleet huonot, ne ovat huonontuneet entisestään. Kehittymättömillä työpaikoilla positiivisten vastausten määrä on pudonnut kaikilla neuvottelujen tasoilla kymmeniä prosentteja. Kehittyvillä työpaikoilla suunta on päinvastainen: neuvottelusuhteet ovat suhteessa ylimpään ja keskijohtoon parantuneet ja työnjohtoon pysyneet ennallaan hyvällä tasolla. Väliryhmän työpaikoilla positiiviset vastaukset ovat kaikilla tasoilla hieman vähentyneet. Työpaikkojen eriytymiskehitys tulee selvästi näkyviin. Kehittyvillä työpaikoilla, joiden osuus on vähentynyt, toiminnot kuten neuvottelusuhteet kehittyvät yhä paremmiksi. Väliryhmässä joka on kasvanut voimakkaasti muutokset ovat vähäisiä, ja vaikea sanoa -vastaukset ovat lisääntyneet. Sensijaan kehittymättömillä työpaikoilla kielteiset kokemukset neuvottelusuhteista ovat kaikilla tasoilla selvästi lisääntyneet.
30 MUUTOS.LIIKE. Neuvottelusuhteet työpaikalla työpaikkatyypiin mukaan, % TYÖNJOHTO 56 39 5 A 58 35 5 2 Erittäin hyvät Melko hyvät Vaikea sanoa Melko huonot Erittäin huonot A Kehittyvä B Väli C Kehittymätön B C 30 59 7 4 30 60 5 5 14 30 14 38 4 22 50 13 9 6 0 20 40 60 80 100 KESKIJOHTO 41 59 A 37 50 4 8 1 B 17 59 16 8 16 64 10 9 1 C 4 44 21 20 11 43 25 14 18 0 20 40 60 80 100 YLIN JOHTO 57 38 2 3 A 46 40 6 7 1 B 19 46 26 9 10 61 14 9 6 C 14 18 28 26 14 3 38 26 18 15 0 20 40 60 80 100
ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 31 Neuvotteluyhteys työnantajan edustajaan on jäsentutkimuksen mukaan kaikkiaan samalla tasolla nyt kuin vuonna. Teollisuudessa neuvottelusykli on hieman hidastunut, ja yksityisillä palvelualoilla tihentynyt selvästi ohittaen teollisuuden tason. Myös julkisella sektorilla neuvottelutoiminta on vilkastunut varsin paljon. Neuvotteluyhteys työantajan edustajaan, % Päivittäin Muutaman kerran/vko Muutaman kerran/kk Kerran kuukaudessa Muutaman kerran/vuosi Vielä harvemmin A Teollisuus B Yks. palvelut C Julkiset A B C D 15 26 24 15 19 1 15 28 28 10 14 5 21 41 14 19 5 25 10 25 11 20 9 11 25 23 9 27 5 2 16 32 10 26 14 12 25 26 13 21 3 14 21 28 11 18 8 D Kaikki 0 20 40 60 80 100
32 MUUTOS.LIIKE. Hallintoedustus laskussa Henkilöstön edustus työpaikan johtoelimissä johtoryhmässä, hallituksessa tai vastaavassa on laskenut hieman viidessä vuodessa, 51 prosentista 48 prosenttiin. Lasku johtuu teollisuudessa tapahtuneesta henkilöstön edustuksen vähenemisestä 56 prosentista 45 prosenttiin. Yksityisissä palveluissa ja julkisella sektorilla henkilöstön edustus työpaikan johtoelimissä on sensijaan lisääntynyt. Teollisuudessa muutoksen syinä ovat tuotantotavoissa tapahtuneet muutokset kuten yritysten pilkkominen. Luottamusmiehiä on myös vaihtunut eikä henkilöstöedustus ehkä ole seurannut mukana paikallisissa sopimisjärjestelyissä. Henkilöstön 80 edustus työpaikalla johtoryhmässä, hallituksessa tai vastaavassa, % 60 40 20 56 45 34 35 57 62 51 48 0 Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki Henkilöstön edustajien kokemukset osallistumisesta johtoelimiin ovat nyt huonompia kuin vuonna. Tiedonkulun henkilöstölle katsoo osallistumisen myötä parantuneen yhä harvempi luottamushenkilö, samoin henkilöstön näkökohtien esiintulon päätöksentekotilanteissa. Myös yritysjohdon ja henkilöstön välisten suhteiden sekä henkilöstön keskinäisen yhteistyön koetaan heikentyneen. Sen sijaan aiempaa useampi luottamusmies katsoo henkilöstön neuvotteluaseman parantuneen. Toimialakohtaisia eroja on yksittäisissä kysymyksissä, mutta suuntaus on selvä: huonontunut -vastaukset ovat hieman lisääntyneet, parantunut -vastauksissa on puolestaan tapahtunut viime vuosina siirtymää ennallaan -ryhmään.