SAK:n järjestötutkimus 2005 Tasa-arvoraportti. Pirjo Pajunen. Pitkää, pätkää, silppua

Transkriptio

1 SAK:n järjestötutkimus 2005 Tasa-arvoraportti Pirjo Pajunen Pitkää, pätkää, silppua

2 Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006 ISBN

3 Pirjo Pajunen Pitkää, pätkää, silppua SAK:n järjestötutkimus 2005 Tasa-arvoraportti

4 2 MUUTOS.LIIKE. JOHDANTO YHTEENVETO 4 SAK:lainen nainen: hoivaa ja palvelua 5 SAK:lainen mies: teollisuustyötä, kuljetusta ja kunnossapitoa 7 Naisten ja miesten keskeiset erot 10 Haasteita 12 SAK:LAISET NAISET JA MIEHET 14 Naiset ja miehet erilaisissa töissä 14 Koulutustaso nousee nopeasti 16 Työttömyys laskenut vain vähän 17 Puoliso usein SAK:lainen 19 Vapaa-ajan merkitys kasvanut 19 Puoluekantaa vaikea määrittää 20 Miehet samaistuvat naisia useammin työväenluokkaan 21 NAISET JA MIEHET TOIMIJOINA TYÖPAIKOILLA 23 Naiset miehiä useammin kuukausipalkalla 23 Sukupuolten palkkaero hivenen kasvanut 23 Tulospalkkiot kasvattavat palkkaeroja 26 Epätyypilliset työsuhteet kasaantuvat nuorille naisille 27 Työajat monimuotoistuneet 29 Kunta työllistää naiset, teollisuus miehet 31 Naisten kiinnostus työpaikan asioihin lisääntynyt 33 Arviot johdosta yhä kriittisempiä 34 Miehet aiempaa harvemmin työnantajan lisäkoulutuksessa 35 Vuorovaikutus työssä lisääntynyt 36 Yhä useampi tekee toistotyötä 37 Naiset miehiä kuormitetumpia 38 Vaikutusmahdollisuudet eivät parantuneet 39 Kokemukset syrjinnästä naisilla miehiä yleisempiä 40 Luottamusmies aiempaa useammalla SAK:laisella 42 Pysyvä työpaikka edelleen ykkösasia 45 Työttömyys huolestuttaa naisia 46 Globalisaatio hämmentää 48

5 PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA NAISET JA MIEHET AMMATTIYHDISTYKSEN JÄSENINÄ 49 Työttömyysturva yhä tärkeämpi 49 Aiempaa harvempi luottamusmies on nainen 50 Ay-osallistumisesta haetaan tietoa ja virkistystä 51 Ammattiliiton lehti tärkein ay-tiedon lähde 53 Oikeusapu aiempaa tärkeämpi jäsenpalvelu 55 Naiset odottavat ay-liikkeeltä palkkaerojen tasoittamista 57 Lähteet 59 Liite 1: Kyselytutkimuksen otos ja vastanneiden määrät liitoittain 60 Liite 2: Liitetaulukot 61 Liite 3: Kyselylomake 73

6 4 MUUTOS.LIIKE. JOHDANTO Tämän raportin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tammi maaliskuussa vuonna 2005 postikyselyllä keräämään aineistoon. Kyselyn otos oli SAK:n jäsenliittojen jäsenrekistereistä satunnaisesti poimittua henkilöä. Vastauksia saatiin kappaletta, jolloin vastausprosentiksi tuli 54,3. Vastaajat muodostavat liittojen koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset kuvaavat siten tilannetta koko SAK:n jäsenistössä. Vastaajien ikärajana pidettiin 60 vuotta, myös opiskelijajäsenet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tarkemmat tiedot tutkimuksen otoksesta, ja tiedot aineiston keräämisestä sekä tutkimusmenetelmistä löytyvät aineistosta tehdystä perusraportista (Laukkanen 2006). Tämän raportin liitteessä 1 on esitetty liittokohtaiset otoskoot ja vastanneiden määrät. Liitteestä selviää myös liittoryhmittely teollisuuden, yksityisten palvelualojen ja julkisen sektorin liittoihin. Sektorijako ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Esimerkiksi julkisen sektorin työpaikoista 85 prosenttia vastaa joko kunnan tai valtion toimeksiannosta julkisten palveluiden ylläpidosta. Loput 15 prosenttia ovat mm. säätiöiden ja palvelualan yritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Samantapaista tulkinnanvaraisuutta on myös yksityisten palvelualojen ja teollisuuden luvuissa. Raportoinnissa on pyritty seuraamaan muutosta siltä osin kuin se on ollut mahdollista aina vuodesta 1984 lähtien. SAK on teettänyt tätä ennen laajat jäsentutkimukset 1984, 1990, 1995 ja Näistä kaikista aineistoista on tehty erilliset sukupuolen mukaiset raportit. Jäsentutkimuksen kyselylomaketta on kehitelty vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen käyttöön mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistöstä. Kyselylomake löytyy tämän raportin lopusta liitteestä 3. Raportissa on käytetty Tilastokeskuksen tuoreimman, vuodelta 2003 olevan työolotutkimuksen eräitä SAK:laisia koskevia tietoja. SAK:laisista jäsentutkimuksessa saatuja tuloksia on myös joiltakin osin peilattu suhteessa työolotutkimuksen kaikkia palkansaajia koskeviin tietoihin. Naisten ja miesten vastaamisvarmuus poikkeaa toisistaan, mikä näkyy tässäkin tutkimuksessa. Kyselytutkimuksissa on havaittu, että yhteiskunnallisia mielipiteitä kysyttäessä naiset vastaavat miehiä useammin en osaa sanoa. Tutkijat ovat selittäneet asiaa mm. sillä, että miehet ottavat naisia hanakammin asiantuntijavastaajan roolin. Miehet puolestaan vastaavat naisia useammin en osaa sanoa silloin, kun kysytään vastaajan suhteista läheisiin ihmisiin. (Ronkainen 1999).

7 PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA YHTEENVETO SAK:lainen nainen: hoivaa ja palvelua Kolme neljästä SAK:laisesta naisesta työskentelee palvelutehtävissä. Noin puolet heistä on yksityisen työantajan palveluksessa, toinen puoli työskentelee julkisella sektorilla. SAK:laisten naisten tyypillisin työllistäjä on kunta. Yksityisiltä palvelualoilta naisia työllistävät eniten liikealan sekä hotelli- ja ravintola-alan työpaikat. Teollisuuden ammateissa työskentelee noin neljännes SAK:laisista naisista. Suurimpia teollisuuden naisten työllistäjiä ovat metalli- ja elintarviketeollisuus. SAK:lainen nainen on keskimäärin 45-vuotias. Ammattikoulun on käynyt 43 prosenttia naisista. Alle 35-vuotiaista naisista joka kolmas on suorittanut ylioppilastutkinnon ja vajaa viidennes vähintään opistotason tutkinnon. Kaksi kolmesta naisesta on työssä ja 17 prosenttia työttömänä. Yli 54-vuotiaista naisista joka viides on työtön. Kotielämä muodostaa naisten keskeisen elämänsisällön: 83 prosenttia pitää sitä erittäin tärkeänä. Harrastukset ovat erittäin tärkeitä 67 prosentille ja työ 44 prosentille naisista. Joka toisen naisen puoliso on SAK:lainen, tavallisimmin teollisuustyöntekijä. Kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia on 41 prosentilla naisista. Alle 18-vuotiaiden lasten äideistä joka kuudes on yksinhuoltaja. Poliittisista puolueista SAK:laiset naiset kannattavat yleisimmin SDP:tä, jota äänestäisi joka neljäs (26,6 %) nainen. Seuraavaksi eniten kannatusta on Suomen Keskustalla (9,1 %) ja Vasemmistoliitolla (6,6 %). Työväenluokkaan naisista katsoo kuuluvansa useampi kuin joka toinen (56 %). Kokopäivätyötä tekevien SAK:laisten naisten keskimääräiset bruttoansiot ovat euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat kokopäivätyössä keskimäärin 77 prosenttia miesten palkoista. Epätyypillistä työtä tekee lähes kolmannes (31 %) naisista, osuus on laskenut hieman vuodesta 2000 (35 %). Yleisintä on määrä aikainen työ, jota tekee useampi kuin joka viides nainen. Osa-aikatyötä tekee 15 prosenttia SAK:laisista naisista. Epätyypillinen työ kasaantuu nuorille naisille: alle 25-vuotiaiden naisten työsuhteista 65 prosenttia on epätyypillisiä. Vielä vuotiaista naisistakin 40 prosenttia on epätyypillisessä työsuhteessa Runsas puolet (55 %) SAK:laisista naisista tekee säännöllistä päivätyötä. Toiseksi yleisin työaikamuoto on 2-vuorotyö, jota tekee joka kuudes nainen. 2-vuorotyö on käytössä yleisimmin yksityisillä palvelualoilla ja teollisuudessa. Kolmivuorotyö on yleisintä teollisuuden naisilla, jakso- ja periodityö julkisella sektorilla työskentelevillä. Naiset työskentelevät pienillä työpaikoilla. Reilu neljännes naisista työskentelee työpaikalla, jossa on alle 10 työntekijää ja yhtä moni työntekijän työpaikalla. Yli puolet SAK:laisista naisista on ainakin melko kiinnostuneita työpaikkansa asioista, kuten esimerkiksi tuottavuudesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kiinnostus on lisääntynyt hieman vuodesta Naisista 27 prosenttia on päässyt vuoden aikana työnantajan järjestämään lisäkoulutukseen. Melko tai erittäin paljon omaan työhönsä voi vaikuttaa alle puolet naisista (46 %). Vuoteen

8 6 MUUTOS.LIIKE verrattuna vaikutusmahdollisuudet työhön ovat pysyneet ennallaan, mutta heikentyneet vuoteen 1995 verrattuna, jolloin 52 prosenttia vastanneista katsoi voivansa vaikuttaa vähintään melko paljon omaan työhönsä. Naisten työlle on ominaista runsas vuorovaikutus toisten kanssa. Vastaajista 75 prosenttia on työssään lähes koko ajan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Toistotyötä tekee vähintään kolme neljäsosaa työajasta 40 prosenttia naisista, teollisuudessa puolet naistyöntekijöistä. Naisista reilu neljännes työskentelee niin suuren paineen alaisena ettei ehdi puhua tai ajatella mitään muuta kuin työtä. Ammattiyhdistyksen läsnäolo SAK:laisten naisten työpaikoilla on hieman parantunut kuluneen viiden vuoden aikana. Naisista 67 prosenttia (62 % v. 2000) tietää, että työpaikalla on heitä edustava luottamusmies. Heikoin tilanne on yksityisillä palvelualoilla työskentelevillä ja alle 25-vuotiailla naisilla. Yksityisten palvelualojen naisista 57 prosentin (48 % v. 2000) työpaikalla on luottamusmies. Nuorista naisista 45 prosenttia ilmoittaa, että työpaikalla on luottamusmies. Kolmannes tämän ikäisistä ei tiedä, onko työpaikalla luottamusmies. Naiset odottavat työltä pysyvyyttä ja varmuutta: 53 prosenttia naisista arvostaa tämän tärkeimmäksi tavoitteeksi työssään. Hyvää palkkaa pitää tärkeimpänä 19 prosenttia ja työn mielenkiintoisuutta 16 prosenttia naisista. Vuoteen 2000 verrattuna työpaikan pysyvyyden merkitys on hivenen vähentynyt ja työn mielenkiintoisuuden ja hyvän palkan merkitys kasvanut. SAK:laisten naisten arviot omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla ovat osin melko synkkiä. Joka kolmas nainen pelkää jäävänsä työttömäksi ja hieman useampi pelkää terveyden heikkenemistä niin, ettei enää pärjää nykyisessä työssä. Työttömyyden pelko kalvaa eniten nuoria alle 25-vuotiaita naisia. Heistä 42 prosenttia pelkää jäävänsä tulevaisuudessa työttömäksi. Vastaajista 41 prosenttia (38 % v. 2000) ilmoittaa ettei ole huolissaan tulevaisuudestaan työmarkkinoilla. Aiempaa useampi voisi kuitenkin harkita työnteon lopettamista (23 % v. 2005, 16 % v. 2000). Vakituisessa työsuhteessa olevien SAK:laisten naisten tärkeimmät syyt kuulua ammattiliittoon ovat ansiosidonnainen työttömyysturva ja työntekijöiden etujen ajaminen. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat painottavat muita enemmän työttömyysturvaa. Kolmannes (32 %) ammattiyhdistysliikkeen luottamushenkilöistä on naisia. Vuodesta 2000 naisten osuus luottamusmiehistä on laskenut teollisuudessa ja julkisella sektorilla, mutta noussut yksityisillä palvelualoilla. Naisten osallistuminen ammattiyhdistysliikkeen järjestämiin tilaisuuksiin on yhtä yleistä kuin vuonna Naiset osallistuvan hivenen aiempaa vähemmän ay-liikkeen kokouksiin (19 % v. 2000, 18 % v. 2005) mutta vastaavasti hieman aiempaa aktiivisemmin ay-liikkeen järjestämiin virkistystilaisuuksiin (25 % v. 2005, 23 % v. 2000). Naiset arvioivat oman ammattiliittonsa onnistuneen edunvalvonnassa melko hyvin. Kaksi kolmesta arvioi liiton onnistuneen vähintään melko hyvin työttömyyskassapalveluissa, ja yli puolet työsuojelun parantamisessa ja työaikatavoitteissa. Joka kolmas arvioi liiton onnistuneen hyvin taistelussa osa- ja määräai-

9 PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA kaistamista vastaan. SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistalla naisilla kärjessä ovat työttömyysturvan puolustaminen, taistelu työttömyyttä vastaan ja naisten ja miesten välisten palkkaerojen tasoittaminen. SAK:lainen mies: teollisuustyötä, kuljetusta ja kunnossapitoa Kaksi kolmesta SAK:laisesta miehestä saa toimeentulonsa teollisuuden ja rakentamisen ammateista. Määrällisesti suurimmat miesten työllistäjät teollisuudessa ovat metalli-, rakennus-, puu- ja paperiteollisuus. Joka neljäs mies työskentelee yksityisten palvelualojen ammateissa. Yleisiä miesten töitä palvelualoilla ovat erilaiset kuljetus-, myynti- ja varastotyöt. Yksi kymmenestä miehestä työskentelee julkisen sektorin pääasiassa kuntien palveluksessa. Tyypillisiä miesten töitä julkisella sektorilla ovat kuljetukseen ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät. SAK:lainen mies on keskimäärin 44-vuotias. Miehistä 55 prosenttia on käynyt ammattikoulun. Alle 35-vuotiaista miehistä ammatillinen perustutkinto on kolmella neljästä. Ylioppilaita tämän ikäisistä on 13 prosenttia ja seitsemällä prosentilla on vähintään opistotason tutkinto. Kolme neljästä miehestä on työssä ja 13 prosenttia työttömänä. Harrastukset ja kotielämä ovat miehille yhtä tärkeitä elämänsisällön tuojia. Työtä erittäin tärkeänä elämänsisältönä pitää 37 prosenttia miehistä. Kolme neljästä miehestä elää parisuhteessa ja vajaalla puolella myös kumppani on SAK:lainen. Kotona asuvia lapsia on 38 prosentilla miehistä, ja viisi prosenttia on yksihuoltajia. Poliittisista puolueista Sosialidemokraattien kannatus on miesten keskuudessa suurinta: reilu neljännes (29,2 %) miehistä kannattaa SDP:tä. Vasemmistoliittoa kannattaa 11 prosenttia ja Suomen Keskustaa 8,5 prosenttia miehistä. Kaksi kolmesta miehestä katsoo kuuluvansa työväenluokkaan. Kokopäivätyötä tekevien SAK:laisten miesten keskimääräiset brutto ansiot ovat 2250 euroa kuukaudessa. Suurimmat ansiot ovat teollisuudessa ja pienimmät julkisella sektorilla. Epätyypillisten työsuhteiden määrä on miehillä viidessä vuodessa laskenut. Epätyypillistä työtä tekee 14 prosenttia miehistä (19 % v. 2000). Miehistä 12 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa ja neljä prosenttia osaaikatyössä. Miehillä kuten naisillakin epätyypillinen työ on yleisintä nuorena: kolmannes alle 25-vuotiaiden miesten työsuhteista on epätyypillisiä. Yli puolet (59 %) miehistä on säännöllisessä päivätyössä. Miehistä 13 prosenttia tekee kaksivuorotyötä ja lähes yhtä moni kolmivuorotyötä. Kolmivuorotyötä tehdään eniten teollisuudessa. Yksityisten palvelualojen miehistä vain 41 prosenttia on säännöllisessä päivätyössä. Joka neljäs SAK:lainen mies on töissä suurella yli 200 työntekijän työpaikalla. Toisaalta pienellä alle 10 hengen työpaikalla työskentelee joka viides mies. Miehistä 55 prosenttia on erittäin tai melko kiinnostunut työpaikkansa tuottavuudesta, suunnitelmista ja muista asioista. Miehistä 29 prosenttia aiempaa hieman harvempi (32 % v. 2000) on päässyt työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen kuluneen vuoden aikana.

10 8 MUUTOS.LIIKE. Vaikutusmahdollisuuksiaan omaan työhön pitää hyvänä puolet (51 %) miehistä. Toistotyötä, jossa joutuu toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta vähintään kolme neljäsosaa työajasta, tekee joka kolmas mies. Yleisintä toistotyö on nuorilla alle 35-vuotiailla miehillä. Heistä 41 prosenttia tekee toistotyötä vähintään kolme neljäsosaa työajasta. Ammattiyhdistys näkyy paremmin SAK:laisten miesten kuin naisten työpaikoilla. Miehistä 74 prosentilla on työpaikalla luottamusmies. Miehistä naisia suurempi osuus arvioikin ammattiyhdistysliikkeen ja luottamusmiesten näkyvän ja toimivan työpaikalla paljon. Miehet odottavat naisten tapaan työltään pysyvyyttä ja varmuutta. Näin ajattelee lähes joka toinen mies. Niiden miesten osuus, jotka nimeävät hyvän palkan tärkeimmäksi tavoitteekseen työssä on lisääntynyt vuodesta 2000 viidellä prosentilla 34 prosenttiin. Miehet arvioivat tulevaisuuden näkymänsä työelämässä melko valoisiksi. Reilu puolet (52 %) miehistä ei ole huolissaan tulevaisuudestaan. Työttömyyttä pelkää neljännes miehistä. Joka viides mies voisi harkita oman yrityksen perustamista, ja 28 prosenttia katsoo, että voisi hyvinkin lopettaa työn teon kokonaan. Yli 54-vuotiaista miehistä hieman yli puolet voisi harkita työnteon lopettamista (52 %, v %). Miesten tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle on se, että järjestäytymällä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja. Näin ajattelee 43 prosenttia miehistä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitää tärkeimpänä syynä 38 prosenttia. Ikä ja siihen liittyvät vaihtelut työmarkkina-asemassa vaikuttavat jäsenyyden syihin. Alle 35-vuotiaista miehistä puolet pitää työttömyysturvaa tärkeimpänä syynä liittoon kuulumiselle. Kaksi kolmesta ammattiyhdistysliikkeen luottamushenkilöstä on miehiä. Ay-liikkeen järjestämiin kokouksiin ainakin kerran kuluneen vuoden aikana on osallistunut 25 prosenttia vastanneista miehistä. Miehet arvioivat oman ammattiliittonsa pärjänneen etujen ajamisessa keskimäärin melko hyvin. Kaksi kolmesta miesvastaajasta arvioi liiton onnistuneen vähintään melko hyvin työsuojelun parantamisessa, työttömyyskassapalveluissa ja työaikatavoitteissa. Palkkaehtojen parantamisessa liiton arvioi onnistuneen erittäin tai melko hyvin puolet vastaajista. SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimpinä tehtävinä miehet pitävät työttömyysturvan puolustamista, taistelua työttömyyttä vastaan ja eläke- ja sosiaaliturvan puolustamista.

11 PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA SAK:laiset naiset ja miehet 2005 NAISET MIEHET Työnantaja Kunta tai valtio (ml. liikelaitokset) Teollisuus, rakennusalan tai perustuotannon yritys Palvelualan yritys Muu Koulutus Ylioppilas 18 8 Opisto- tai korkeakoulu 18 8 Ammattikoulu Ammattikurssi tai oppisopimus Ei ammatillista koulutusta Työttömänä, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai työllistämistuella Elämän sisältö (erittäin tärkeää) Kotielämä Vapaa-ajan harrastus Työ Bruttoansiot kokopäivätyössä (e/kk) Epätyypilliset työsuhteet määräaikaiset osa-aikaiset (ml ne, joilla muu järjestely kuin kokopäiväinen tai osa-aikainen 15 4 Työaika Säännöllinen päivätyö Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö vuorotyö vuorotyö 8 12 Muu työaika (ml. jakso- ja periodityö) Työnantajan koulutuksessa vuoden aikana Tärkein tavoite työssä Työpaikan pysyvyys Hyvä palkka Työn mielenkiintoisuus 16 9 Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle Etujen ajaminen Työttömyysturva Antaa turvallisuutta elämään 17 10

12 10 MUUTOS.LIIKE. Naisten ja miesten keskeiset erot Segregaatio Työmarkkinoiden sukupuolen mukainen jako on Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan SAK:laisissa ammateissa jyrkempi kuin muilla palkansaajilla. SAK:laisista palkansaajista vain 13 prosenttia mutta kaikista palkansaajista 22 prosenttia on tehtävissä, joita tekevät sekä naiset että miehet. Enemmistö palkansaajista työskentelee edelleen selkeästi naisten tai miesten töissä, vaikka segregaatio on työolotutkimuksen mukaan hieman purkautunut 2000-luvulla. Niiden työntekijöiden osuus, jotka työskentelevät tehtävissä, joissa pääosa muistakin työntekijöistä on samaa sukupuolta on laskenut vuodesta 1997 vuoteen 2003 kuudella prosentilla. Työmarkkinoiden kahtiajaon seurauksena naisten ja miesten asema työelämässä ja töiden luonne poikkeaa toisistaan. Segregaatio heijastuu mm. työolosuhteisiin, palkkoihin, työsuhteisiin ja työaikoihin. Koulutus Naisten ja miesten koulutusprofiili poikkeaa toisistaan. Naiset ovat miehiä useammin ylioppilas- ja opistotason suorittaneita. Miesten koulutus painottuu ammattikouluun. Ero korostuu nuorissa ikäluokissa. Naiset kokevat miehiä useammin kuuluvansa keskiluokkaan. Elämänsisältö Naisille koti ja työ ovat tärkeämpiä kuin miehille. Kuluneen viiden vuoden aikana myös vapaa-ajan harrastukset ovat tulleet naisille hieman miehiä tärkeämmiksi. Sukupuolten ero työn tärkeydessä kasvaa iän myötä: naisilla työ on tärkeällä sijalla elämässä erityisesti 45-vuodesta eteenpäin. Työsuhteet ja työttömyys Naisista kolmannes, mutta miehistä vain 14 prosenttia työskentelee muussa kuin kokoaikaisessa ja vakituisessa työsuhteessa. Niin määrä-aikaiset kuin osa-aikaiset työsuhteet ovat huomattavasti yleisempiä naisilla. Vuodesta 2000 epätyypillisten työsuhteiden osuus työsuhteista on laskenut enemmän miehillä kuin naisilla. Työsuhteiden erilaisuuteen vaikuttaa mm. naisten ja miesten työskentely eri aloilla. Osa-aikatyö on yleisintä yksityisillä palvelualoilla ja määräaikaiset työsuhteet julkisella sektorilla. Naiset ovat miehiä useammin työttömänä kaikissa muissa ikäluokissa kuin vuotiaina. Palkat Naiset ansaitsevat kokopäivätyössä 77 prosenttia miesten ansioista. Keskiverto nainen ei yllä edes työuran huipulla viisikymppisenä nuorten miesten alkupalkkaan. Myöskään opistotason tai sitä korkeampi koulutus ei tuota naisille yhtä suurta palkkaa kuin vailla ammatillista koulutusta olevilla miehillä on. Suurin syy tähän on naisten ja miesten työskentely eri aloilla. Koulutetuimmat naiset työskentelevät julkisella sektorilla, missä palkat ovat muita aloja matalammat. Miesten enemmistö työskentelee teollisuudessa, missä palkat ovat korkeammat ja myös erilaiset tulokseen liittyvät palkitsemistavat yleisiä.

13 PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA Työpaikan koko ja luottamusmiestilanne Naiset työskentelevät pienemmillä työpaikoilla kuin miehet. Reilu neljännes naisista ja viidennes miehistä työskentelee alle 10 työntekijän työpaikalla. Yli 199 hengen työpaikalla työskentelee joka neljäs mies mutta vain 16 prosenttia naisista. Työpaikan koko vaikuttaa ammattiyhdistyksen näkymiseen. Pienillä työpaikoilla luottamusmiehiä on vähemmän kuin suurilla. Naisista 67 prosenttia ja miehistä 74 prosenttia työskentelee työpaikalla, jossa on luottamusmies. Erityisen suuri ero on nuorilla. Alle 25-vuotiaista naisista vain 45 prosentilla on varmuudella työpaikalla luottamusmies. Samanikäisistä miehistä 79 prosenttia ilmoittaa, että työpaikalla on luottamusmies. Työn luonne ja vaikutusmahdollisuudet Naisilla on työssään kaikilla aloilla, myös teollisuudessa, enemmän vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa kuin miehillä. Naisten työhön liittyy yhden ja saman työvaiheen toistamista yhä uudelleen selvästi enemmän kuin miesten työhön. Suurimmat erot ovat teollisuustyöntekijöillä, joista 49 prosenttia naisista ja 30 prosenttia miehistä tekee toistotyötä vähintään kolme neljäsosaa työajasta. Naiset kokevat työssään myös miehiä enemmän painetta. Naisista 27 prosenttia ja miehistä 19 prosenttia työskentelee niin suuren paineen alaisena vähintään kolme neljäsosaa työajasta, ettei ehdi puhua ja ajatella mitään muuta kuin työtä. Miehet voivat vaikuttaa työhönsä enemmän kuin naiset. Vielä vuonna 1995 naisten ja miesten vaikutusmahdollisuudet olivat yhtä hyvät. Työn tavoitteet Miehet pitävät hyvää palkkaa tärkeämpänä tavoitteena kuin naiset. Miehistä 34 prosenttia ja naisista 19 prosenttia asettaa palkan ykköstavoitteeksi. Naiset arvostavat hieman miehiä enemmän työpaikan pysyvyyttä ja työn mielenkiintoisuutta. Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla Miehet suhtautuvat omaan tulevaisuutensa luottavaisemmin kuin naiset. Miehistä 52 prosenttia ja naisista 41 prosenttia ei ole huolissaan tulevaisuudestaan. Naiset pelkäävät työttömyyttä, terveyden heikkenemistä ja omien kykyjen riittämättömyyttä enemmän kuin miehet. Työn lopettamishalukkuus kasvaa iän myötä, ja on miehillä naisia suurempaa. Yli 54-vuotiaista miehistä 52 prosenttia ja naisista 44 prosenttia olisi valmis harkitsemaan työteon lopettamista. Ammattiliiton jäsenyys Naiset pitävät tärkeimpänä jäsenyyden perusteena työttömyysturvaa (45 %), kun taas miehet kokevat tärkeimmäksi palkansaajien etujen ajamisen (43 %). Naisille myös peruste antaa turvallisuutta elämään on miehiä tärkeämpi (naiset: 16 % tärkein syy, miehet 10 % tärkein syy). Naiset ovat liittyneet miehiä useammin oma-aloitteisesti liittoon, kun taas miehille myös luottamusmiehen esitys on ollut merkittävä tekijä liittymisessä.

14 12 MUUTOS.LIIKE. Luottamushenkilöt ja osallistuminen ay-toimintaan Miesten osuus ammattiyhdistysliikkeen luottamustoimien haltijoista on suurempi kuin heidän osuutensa jäsenistä. Naisten osuus luottamustehtäviä hoitavista on vähentynyt hivenen vuodesta Luottamushenkilöistä 68 prosenttia on miehiä. Varsinaisista luottamusmiehistä miehiä on 74 prosenttia, neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Naispuolisten luottamusmiesten osuus on kasvanut yksityisillä palvelualoilla, mutta supistunut muilla aloilla. Naisten osallistuminen ay-liikkeen tilaisuuksiin on yhtä yleistä kuin vuonna Naisten osallistuminen ay-liikkeen järjestämiin kokouksiin ja tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin on kuitenkin vähentynyt vuoteen 1995 verrattuna. Ayliikkeen järjestämään kokoukseen on vuoden aikana osallistunut 25 prosenttia miehistä ja 18 prosenttia naisista. Naiset perustelevat osallistumistaan hieman miehiä useammin sillä, että tilaisuuksista saa tietoa oikeuksistaan. Myös miehille tiedonsaanti on tärkein osallistumissyy. Ammattiliiton onnistuminen ja ay-liikkeen tehtävät Miehet ovat naisia tyytyväisempiä siihen, miten oma ammattiliitto on onnistunut etujen ajamisessa. Miehet antavat naisia paremman arvion kaikissa kysytyissä asioissa. Ay-liikkeeltä naiset odottavat miehiä enemmän toimia pieni- ja suurituloisten sekä naisten ja miesten välisten palkkaerojen tasoittamiseksi. Haasteita Uusia keinoja palkkaerojen tasoittamiseen Työmarkkinoiden kahtiajako tyypillisiin naisten ja miesten töihin on keskeinen sukupuolten välisiä palkkaeroja ylläpitävä tekijä. Tulopoliittisissa sopimuksissa harjoitetun solidaarisen palkkapolitiikan avulla on onnistuttu hillitsemään palkkaerojen kasvua, mutta ei kaventamaan niitä. SAK:laiset naiset pitävät sukupuolten välisten palkkaerojen tasoittamista yhtenä ay-liikkeen keskeisistä tehtävistä. Ay-liikkeen uskottavuuden kannalta onkin tärkeää hakea uusia keinoja, joilla palkkaeroja saataisiin kavennettua. Uusi tasaarvolaki, joka edellyttää työpaikkakohtaisia palkkakartoituksia, ja mahdollistaa töiden vaativuuden arvioinnin myös yli työehtosopimusten, tarjoaa eväitä palkkakuilun kaventamiseen. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että yleistyvä tulokseen perustuva palkitseminen hyödyttää miehiä selvästi naisia enemmän. Työmarkkinoiden kahtiajaon purkamiseksi on ollut useita projekteja, joihin myös työmarkkinajärjestöt ovat osallistuneet. Kahtiajako on viime vuosina hieman purkautunut, kun osa perinteisistä miesammateista on naisistunut. Naisten ammatit eivät kuitenkaan edelleenkään houkuttele miehiä. Naisalojen matalapalkkaisuus on tähän yksi syy. Pätkätöistä tullut pysyvä osa työelämää Epätyypillisistä työsuhteista näyttää vahvasti muodostuvan nuorten naisten tyypillisiä työsuhteita. Joillekin työntekijöille ne sopivat omaan elämäntilanteeseen, mutta moni tekee niitä vastentahtoisesti. Pätkätyöt heikentävät nuorten naisten työmarkkina-asemaa ja myös elämänhallintaa monella tavalla. Nuorten naisten työuran katkonaisuus ja epävarmuus sekä heidän heikko taloudellinen

15 PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA asemansa heijastuu mm. tulevaisuuden uskoon ja uskallukseen perustaa perhe. Määräaikaiset työntekijät kokevat vaikutusmahdollisuutensa omaan työhön keskimääräistä heikommiksi ja syrjäytyvät usein työpaikan henkilöstökoulutuksesta. Epävarma asema työpaikalla etäännyttää myös ammattiyhdistyksestä. Määräaikaiset työntekijät esimerkiksi osallistuvat vakituisia selvästi harvemmin ay-liikkeen järjestämiin tilaisuuksiin. Työelämän laadussa ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissa parannettavaa Reilu neljännes SAK:laisista arvioi, että heillä olisi valmiuksia selviytyä nykyistä vaativammista työtehtävistä nykyisellä koulutuksella ja kokemuksella (Tilastokeskus, työolotutkimus 2003). Huolestuttavaa on, että töiden sisältö ei näytä kehittyvän samaa tahtia palkansaajien koulutustason nousun kanssa. Samalla kun SAK:laisten palkansaajien koulutustaso on noussut, myös yksitoikkoisen, ositetun ja kaavamaisen toistotyön määrä on lisääntynyt SAK:laisissa töissä. Rutiininomaisia pätkätöitä tekevät erityisesti SAK:laiset nuoret naiset, vaikka heillä on usein ylioppilastutkinto ja opistotason koulutus. Työn kuormittavuus ja kiire ovat lisääntyneet ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikentyneet SAK:laisilla palkansaajilla vuodesta Myös johdon saamat arviot suhtautumisessa työntekijöihin ovat huonontuneet, esimerkiksi vain reilu neljännes SAK:laisista arvioi, että työpaikan johto arvostaa koulutus- ja henkilöstösuunnittelua. Vastaavasti vaikutusmahdollisuuksiaan omiin kehittymismahdollisuuksiinsa työssä pitää hyvinä vain joka viides SAK:lainen. Työelämän kielteinen kehitys saattaakin olla yksi tekijä siinä, että yhä useampi SAK:lainen olisi valmis harkitsemaan työn teon lopettamista kokonaan. Työntekijät toivovat, että he voisivat nykyistä enemmän vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja kehittämiseen. Ammattiliitoilta odotetaan myös työpaikkatason neuvottelu- ja toimitaoikeuksien parantamista. Työntekijöiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen onkin asia, jonka eteen SAK:laisen ayliikkeen on ponnisteltava entistä kovemmin. Naiset mukaan ay-liikkeeseen vaikuttamaan ja päättämään SAK:laisen ay-liikkeen suuri haaste on huolehtia siitä, että naisten osuus ayliikkeen luottamustehtävissä ja päätöksenteossa ei enää laske ja lähtee tulevaisuudessa nousuun. Käynnissä oleva sukupolvenvaihdos tarjoaa tähän hyvän tilaisuuden. Myönteinen viesti on se, että yhä useammalla naisella on työpaikallaan luottamusmies. Silti naiset ovat miehiä huomattavasti useammin ilman luottamusmiestä ja tämä ero on erityisen suuri kaikkein nuorimmilla, alle 25-vuotiailla SAK:laisilla. Vuodesta 2000 naisten osuus luottamusmiehistä on laskenut niin teollisuudessa kuin julkisella sektorilla. Ainakin teollisuudessa tämä näyttäisi olen yhteydessä luottamushenkilöiden sukupolvenvaihdokseen: uusista luottamusmiehistä aiempaa useampi on mies. Naisten innostuminen ay-luottamustoimista edellyttää, että he kokevat toiminnan mielekkääksi. Onko omalla toiminnalla mahdollista vaikuttaa niihin asioihin, jotka itse kokee tärkeäksi? On myös hyvä pohtia, onko ay-liikkeen toimintatavoissa jotain sellaista, joka tekee miehille helpommaksi ryhtyä luottamustehtäviin.

16 14 MUUTOS.LIIKE. SAK:LAISET NAISET JA MIEHET Naiset ja miehet erilaisissa töissä Suomen kuten muidenkin Pohjoismaiden työmarkkinoille on tyypillistä voimakas segregoituminen, mikä tarkoittaa ammattien ja toimialojen jakautumista selkeästi nais- ja miesvaltaisiin. Yhtenä syynä työmarkkinoiden voimakkaaseen sukupuolen mukaiseen jakautumiseen on se, että Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa on laaja julkinen sektori, joka työllistää erityisesti naisia. Työmarkkinoiden segregoituminen väheni jossain määrin ja luvuil la, kun miesammatit muuttuivat naisvaltaisemmiksi. Naisammattien miehistyminen on kuitenkin ollut huomattavasti vähäisempää. Miehet ja naiset valitsevat edelleen sukupuolelleen tyypillisen koulutuksen ja ammatin. SAK:laisilla aloilla kahtiajako on suurempaa kuin muilla palkansaajaryhmillä. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan SAK:laisista naisista 72 prosenttia on työtehtävissä, joissa samankaltaisten tehtävien tekijät samalla työpaikalla ovat kaikki tai ainakin enimmäkseen naisia. Vastaavasti SAK:laisista miehistä 75 prosenttia tekee töitä, joissa on enimmäkseen tai pelkästään miehiä. Muista kuin SAK:laisista palkansaajista tehtävissä joissa muutkin työntekijät ovat työpaikalla enimmäkseen tai pelkästään samaa sukupuolta työskentelee 61 prosenttia naisista ja 59 prosenttia miehistä. Viime vuosina segregaatio on kuitenkin hieman purkautunut kaikilla palkansaajilla. Edellisessä työolotutkimuksessa vuodelta 1997 SAK:laisista naisista 77 prosenttia ja miehistä peräti 82 prosenttia työskenteli tehtävissä, joissa työntekijät olivat pääasiassa samaa sukupuolta. SAK:n kaksi suurinta jäsenliittoa ovat naisvaltaisia. Julkisen sektorin työntekijöitä edustavan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n jäsenistä 71 prosenttia on naisia, ja yksityisillä palvelualoilla työskenteleviä edustavan Palvelualojen ammattiliiton PAM:n jäsenistä naisia on noin 80 prosenttia. JHL aloitti toimintansa vuoden 2006 alussa, kun Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliito VAL sekä Valtion yhteisjärjestö VTY yhdistyivät. SAK:laisista naisista reilu kolmannes on julkista sektoria edustavan JHL:n jäseniä. Lähes yhtä moni kuuluu johonkin yksityisten palvelualojen liittoon. Teollisuuden ammattiliittoihin kuuluu reilu neljännes SAK:laisista naisista. SAK:laisista miehistä kaksi kolmesta kuuluu teollisuuden liittoihin. Yksityisten palvelualojen liittoihin on järjestäytynyt joka neljäs mies ja noin joka kymmenes julkista sektoria edustavaan JHL:ään. Naisten ja miesten jakautumisessa toimialoille ei ole viidessä vuodessa tapahtunut muutoksia. Miestyöntekijöillä on kuitenkin vuodesta 1995 lähtien ollut siirtymää julkiselta sektorilta yksityisille palvelualoille. Viidessätoista vuodessa teollisuuden nais- ja miestyöntekijöiden määrä on vähentynyt ja yksityisten palvelualojen työntekijöiden määrä lisääntynyt. Miesten määrä julkisella sektorilla on vähentynyt, naisten määrä on pysynyt ennallaan. Liitteessä raportin lopussa on esimerkkejä eri liittojen nais- ja miesvaltaisista ammateista. (Liitetaulukko 1)

17 PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA Naisten ja miesten jakautuminen eri toimialoille vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005, % Naiset Naiset Teollisuus Yks. palvelut Julkinen Naiset 1995 Naiset 1990 Miehet Miehet Miehet Miehet SAK:laisista ammattiliitoista tasainen sukupuolijakauma (40 60 %) on Kemianliitossa, Rautatievirkamiesliitossa, Suomen Elintarviketyöläisten Liitossa, Suomen Merimies-Unionissa sekä Viestintäalan ammattiliitossa. Naisvaltaisia ovat JHL:n ja PAM:n lisäksi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, jonka jäsenistä noin 65 prosenttia on naisia ja Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY, jonka jäsenistä 90 prosenttia on naisia. Miesvaltaisista liitoista suurimmat ovat Metallityöväen Liitto, Rakennusliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, Paperiliitto sekä Sähköalojen ammattiliitto. SAK:laisten naisten keski-ikä on 45 vuotta ja miesten 44 vuotta. Keski-ikä on noussut kahdella vuodella vuodesta Yksityisten palvelualojen työntekijät, sekä naiset että miehet, ovat keskimäärin hiukan nuorempia kuin teollisuuden ja julkisen sektorin työntekijät. Yksityisten palvelualojen SAK:laiset naistyöntekijät ovat keksimäärin 42-vuotiaita, miehet 43-vuotiaita. Teollisuudessa naisten keskiikä on 45 ja miesten 43 vuotta. Julkisella sektorilla työskentelevien SAK:laisten keski-ikä on naisilla 47 ja miehillä 46 vuotta. Vastaajien erilainen ikäjakauma eri aloilla vaikuttaa jonkin verran vastauksiin. Jäsentutkimuksessa tiedusteltiin nyt ensimmäisen kerran myös onko vastaaja syntyperäinen Suomen kansalainen, ja mikä on hänen äidinkielensä. Tämän tutkimuksen mukaan SAK:laisista naisista ja miehistä molemmista noin prosentti on syntyperältään muita kuin Suomen kansalaisia, ja heidän äidinkielensä on muu kuin suomi tai ruotsi. Tulos on vain suuntaa antava, sillä voidaan olettaa, että huonosti Suomen kieltä taitavien kynnys vasta kyselyyn on keskimääräistä korkeampi.

18 16 MUUTOS.LIIKE. Koulutustaso nousee nopeasti Suomalaiset palkansaajanaiset ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin miehet. Tämä pätee myös SAK:laisiin palkansaajiin. SAK:laisissa ammateissa työskentelevät naiset ovat miehiä yleisemmin suorittaneet ylioppilastutkinnon ja opistotason tai sitä korkeamman asteen tutkinnon. Koulutustason nopeaa nousua kuvaa hyvin se, että vuonna 1984 kaikista SAK:laisista vailla ammatillista koulutusta oli 42 prosenttia, mutta vuonna 2005 enää 17 prosenttia. SAK:laisista naisista ammatillisen perustutkinnon on suorittanut 43 prosenttia, miehistä 55 prosenttia. Naisista opisto- tai sitä korkeamman asteen koulutus on 18 prosentilla, miehistä kahdeksalla prosentilla. Vuodesta 1984 niiden SAK:laisten naisten osuus, joilla on vähintään opistotason koulutus on kolminkertaistunut ja miehilläkin osuus on yli kaksinkertaistunut. Koulutustason nousu näkyy erityisesti nuorten kohdalla. Alle 35-vuo tiaista SAK:laisista naisista kaksi kolmasosaa on suorittanut ylioppilastutkinnon, miehistä noin neljäsosa. Ylioppilastutkinnon suorittaneita on eniten yksityisillä palvelualoilla. Paras ammatillisen koulutuksen taso on vuotiailla naisilla ja miehillä. Heistä 86 prosentilla on ammattikoulu- tai sitä korkeampi tutkinto. (Liitetaulukot 2 5) SAK:laisten peruskoulutus sukupuolen mukaan vuosina 1984, 1995, 2000 ja 2005, % Naiset Naiset Kansakoulu tai vähemmän Keski- tai peruskoulu Ylioppilas Naiset 1995 Naiset 1984 Miehet Miehet Miehet Miehet

19 PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA SAK:laisten ammatillinen koulutus sukupuolen mukaan vuosina 1984, 1995, 2000 ja 2005, % Naiset Naiset Ei amm.koulutusta Amm.kurssi tai oppisop. Ammattikoulu Opisto tai korkeakoulu Muu koulutus Naiset 1995 Naiset 1984 Miehet 2005 Miehet Miehet Miehet Työttömyys laskenut vain vähän Jäsentutkimukseen vastanneista 15 prosenttia, naisista 17 ja miehistä 13 prosenttia, oli työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa kyselyajankohtana. SAK:laisten naisten ja miesten työttömyys on vähentynyt vain prosentilla viidessä vuodessa, ja se on maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Työttömyysaste (ml. työllistämistuella ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat) oli Suomessa kyselyajankohtana noin 12 prosenttia. SAK:laisten naisten työttömyys on korkeinta teollisuudessa. Miehiä työttömyys vaivaa eniten teollisuuden ohella julkisella sektorilla. Viiden vuoden takaiseen verrattuna teollisuuden naisten työttömyys on lisääntynyt, muiden SAK: laisten palkansaajien hieman vähentynyt. Pahin työttömyystilanne on teollisuudessa työskentelevien naisten lisäksi yli 54-vuotiailla naisilla, joista 22 prosenttia on työttömänä. Myös miesten työttömyys on yleisintä ikääntyneillä. Yli 54-vuotiaiden työllisyystilanne on kuitenkin viidessä vuodessa kohentunut nuorempia enemmän. SAK:laisten työttömyys on pitkäkestoista, se kestää keskimäärin 12 kuukautta. Pisimpään työttömänä ollaan yksityisillä palvelualoilla, naiset keskimäärin 13 ja miehet 14 kuukautta. Lyhintä työttömyyden kesto on julkisella sektorilla, naisilla keskimäärin 11 ja miehillä 10 kuukautta. Iän myötä työttömyyden kesto pitenee, vaikka yli 54-vuotiaiden työttömyyden kesto on lähes puolittunut vuodesta Pisimpään työttömänä ovat edelleen vuotiaat naiset ja miehet, heillä työttömyys kestää keskimäärin 16 kuukautta. Lyhytkestoisinta työttömyys on alle 25-vuotiailla, joilla keskimääräinen työttömyyden kesto on neljä kuukautta (Laukkanen 2006). Työttömät naiset ovat valikoituneet miehiä useammin työllistämistöihin ja työvoimapoliittiseen koulutukseen. Naisista 49 ja miehistä 29 prosenttia on

20 18 MUUTOS.LIIKE. ollut työllistettynä työllistämistuella kuluneen viiden vuoden aikana. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa naisista on ollut 44 prosenttia ja miehistä 36 prosenttia. Myös viisi vuotta sitten naiset olivat miehiä useammin työllistämistöissä ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa. SAK:laisten asema sukupuolen mukaan vuosina 2000 ja 2005 (alle 61-vuotiaat,%) Naiset Miehet Työssä Äitiys-, hoito- yms. vapaalla Lomautettuna osa- tai määräaikaisesti Lomautettuna toistaiseksi Työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa Opiskelemassa Eläkkeellä Yhteensä SAK:laisten työttömien määrä sukupuolen ja alan mukaan tammimaaliskuussa 2005, % (mukana myös työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja työllistämistuella työssä olevat) Naiset Miehet 5 0 Teollisuus Yks. palvelut Julkinen sektori Kaikki SAK:laisten työttömien määrä sukupuolen ja iän mukaan tammimaaliskuussa 2005, % Naiset Miehet v v v v v. Kaikki