1 (14) Asianumero 4480/10.02.03/2017 Aluenumero 130803 Karaniitty Asemakaavan muutos 54. kaupunginosa, Kilo Kortteli 54071 tontti 1 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12. päivänä syyskuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7155. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaarassa Kilon kaupunginosassa Kuninkaisten alueella osoitteessa Herttuanportti 6. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 14.2.2018. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Markus Pasanen Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi 09-816 24016 puh. 046 8772772 puh. 043 8247351
2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 2.1.2 Maakuntakaava... 5 2.1.3 Yleiskaava... 5 2.1.4 Asemakaava... 5 2.1.5 Rakennusjärjestys... 5 2.1.6 Tonttijako... 5 2.1.7 Rakennuskiellot... 5 2.1.8 Pohjakartta... 6 2.2 Selvitys alueesta... 6 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.2.2 Maanomistus... 6 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 6 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 7 2.2.5 Suojelukohteet... 8 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 8 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 8 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 8 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 8 3.3 Osallisten tavoitteet... 8 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 8 4.2 Mitoitus... 8 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 8 4.3.1 Maankäyttö... 8 4.3.2 Liikenne... 9 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet...11 4.5 Ympäristön häiriötekijät...11 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...11 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...11 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...12 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...12 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...12 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto...12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...12 6.1 Rakentamisaikataulu...12 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...12 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...12 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset...12 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...12 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...12 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...13 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake
3 (14) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu - asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen - Herttuanportti 6, Espoo. Asemakaavamuutoksen meluselvitys (Tapio Strandberg Oy, 16.3.2018) - Herttuanportti 6, Espoo. Asemakaavamuutoksen meluselvitys, päivitys (Tapio Strandberg Oy, 14.6.2018)
4 (14) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Turuntien ja Herttuanportti-nimisen kadun välissä. Loivasti pohjoiseen nousevan, Turuntiehen rajautuvalla tontilla on purkuluvan mukaisesti purettu huonokuntoiset asuin- ja talousrakennukset. Nykyisin tontti on rakentamaton. Itäosassa tonttia kasvaa luonnonsuojelulailla vuonna 1956 rauhoitettu tammi, joka on myös asemakaavassa merkitty suojeltavaksi. Tontin pohjoisosa on luonnontilainen, niittymäinen puinen ja pensainen alue. Vanha pihatie kulkee tontin poikki. Idässä tontti rajautuu Vanha-Karabacka -nimiseen jalankululle ja polkupyöräilylle varattuun katuun, etelässä Herttuanportti katuun ja lännessä asuinpientalojen tonttiin, joka on rakentunut keväällä 2017. Ympäröivä rakennuskanta muodostuu erillis- ja rivitaloista sekä kytketyistä pientaloista. Lähiympäristössä sijaitsee myös Karamalmin koulu ja päiväkoti sekä päivittäistavarakauppa. Noin 200 metrin päässä lännessä on Karaniityntie, josta alueelle on pääasiallinen ajoyhteys Herttuanportin kautta. Herttuanportti on lyhyt tonttikatu, joka jatkuu suunnittelualueen itäpuolella Herttuantienä sekä Kuninkaistentienä. Alueella on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Suunnittelualueen vieressä itäpuolella on jalankululle ja pyöräilylle varattu Vanha Karabacka -niminen katu, jota kautta pääsee Turuntielle. Herttuaportin ja Karaniityntien molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Herttuantiellä jalankulku- ja pyöräily kulkee pohjoispuolella. Kuninkaistentie on sorapäällysteinen katu, jonka varrella ei ole jalankulku- ja/tai pyörätietä. Suunnittelualueen vieressä on yleiseen pysäköintiin varattu LP-alue, jota ei ole kuitenkaan vielä toteutettu. Joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Suunnittelualueen pohjoispuolella Turuntien varressa on pysäkkipari, jota liikennöivät lukuisat eri linjat Espooseen ja Helsinkiin. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa erillispientalotontin rakennusalaa ja nostaa rakennustehokkuutta vastaamaan tavanomaisesti käytettyä pientalorakentamisen tehokkuutta. Kaavassa tontille (3996 m 2 ) osoitetaan rakennusala, rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0.15 (noin 599 k-m 2 ), kerrosluku II (kaksi), suojeltava tammi, istutettava alueen osa Turuntien puolelle sekä määräyksiä mm. liikenteen melusta ja hulevesistä. Asemakaavamuutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa noin 299 k-m 2. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutosta on 22.9.2017 hakenut korttelin 54071 tontin 1 omistajat. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 22.1.2018 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6).
5 (14) 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 24.5.2017. Maakuntahallitus päätti 21.8.2017, että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli julkisesti nähtävillä vuonna 2017. 2.1.3 Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavassa varattu asuntoalueeksi. Alueen pohjoispuolelle on merkitty yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu (Turuntie). 2.1.4 Asemakaava Alueella on voimassa Karaniitty asemakaava (lainvoimainen 8.11.2000). Korttelin 54071 tontti 1 on siinä osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, jolle on merkitty kaksi 150 k-m2:n suuruista rakennusalaa (vastaa tehokkuutta e= noin 0.08). Suurin sallittu kerroskorkeus on kaksi (II). Tontilla sijaitsevalla rauhoitetulla tammella on suojelumerkintä. Tontin pohjoisosassa on merkitty alueen osa, joka on kokonaisuudessaan kehitettävä suojavihervyöhykkeeksi. Ääneneristävyysmerkintä osoittaa, että huo-neet on liikennemelun torjumiseksi varustettava rakenteilla, joiden ääneneristävyys on vähintään 32 db(a). 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle on hyväksytty tonttijako 27.7.2004. 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.
6 (14) 2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Turuntien ja Herttuanportti-nimisen kadun välissä osoitteessa Herttuaportti 6. Suunnittelualueen tontin pinta-ala on noin 3996 m 2. Loivasti pohjoiseen nousevan, Turuntiehen rajautuvalla tontilla on purkuluvan mukaisesti purettu huonokuntoiset asuin- ja talousrakennukset. Nykyisin tontti on rakentamaton. Itäosassa tonttia kasvaa luonnonsuojelulailla vuonna 1956 rauhoitettu tammi, joka on myös asemakaavassa merkitty suojeltavaksi. Tontin pohjoisosa on luonnontilainen, niittymäinen puinen ja pensainen alue. Vanha pihatie kulkee tontin poikki. Idässä tontti rajautuu Vanha-Karabacka -nimiseen jalankululle ja polkupyöräilylle varattuun katuun, etelässä Herttuanportti katuun ja lännessä asuinpientalojen tonttiin, joka on rakentunut keväällä 2017. Muu ympäröivä rakennuskanta muodostuu 2000 -luvulla valmistuneista erillis- ja rivitaloista sekä kytketyistä pientaloista. Lähiympäristössä sijaitsee myös Karamalmin koulu ja päiväkoti sekä päivittäistavarakauppa. 2.2.2 Maanomistus Korttelin 54071 tontti 1 on yksityisessä omistuksessa. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Purkuluvan mukaisesti tontilta on purettu huonokuntoiset asuin- ja talousrakennukset vuonna 2017. Tontti on nykyisin rakentamaton. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on 300 k-m 2. Suunnittelualueen lähiympäristössä on 2000 -luvulla valmistuneita erillis- ja rivitaloista sekä kytketyistä pientaloista. Lähettyvillä sijaitsee myös Karamalmin koulu ja päiväkoti sekä päivittäistavarakauppa. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavamuutosalue on erillispientalojen korttelialuetta, mutta tällä hetkellä suunnittelualueen tontilla ei ole rakennuksia. Turuntien pohjoispuolella on Karakallio, jossa on myös asuinkerrostaloasutusta. Lähiympäristössä Karaportin alueella on paljon työpaikkoja ja yritystoimintaa. Karamalmin koulu sijaitsee aivan suunnittelualueen lounaiskulma tuntumassa. Herttuanportin ja karaniityntien risteyksessä sijaitsee päivittäistavarakauppa. Yhdyskuntarakenne Alueen yhdyskuntarakennetta määrittävät paljolti Turuntie, alueellinen kokoojakatu Karaniityntie, asuntokadut, niiden rajaamat asuinkorttelit, Karamalmin koulu sekä päivittäistavarakauppa Herttuanportin ja Karaniityntien risteyksessä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Turuntien ja Herttuanportti-nimisen kadun välissä. Karaniityntie sijaitsee noin 200 metriä lännessä, josta alueelle on myös pääasiallinen ajoyhteys Herttuanportin kautta. Herttuanportti on lyhyt tonttikatu, joka jatkuu suunnittelualueen itäpuolella Herttuantienä sekä Kuninkaistentienä. Turuntien liikennemäärä suunnittelualueen pohjoispuolella oli noin 18 600 ajoneuvoa vuorokaudessa (v.2017). Herttuanportille johtavan Karaniityntien eteläosassa liikennemäärä oli noin 3 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jalankulku ja pyöräily Alueella on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Suunnittelualueen itäpuolella on jalankululle ja pyöräilylle varattu Vanha Karabacka -niminen katu, jota kautta
7 (14) pääsee Turuntielle. Herttuanportin ja Karaniityntien molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Herttuantiellä jalankulku- ja pyöräily kulkee pohjoispuolella. Kuninkaistentie on sorapäällysteinen katu, jonka varrella ei ole jalkakäytävää. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualue on rakentamaton eikä siellä ole pysäköintiä. Ajantasaisessa asemakaavassa lähin yleinen pysäköinti on suunnittelualueen vieressä mutta sitä ei ole kuitenkaan rakennettu. Julkinen liikenne Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Turuntiellä on bussipysäkki, josta liikennöi tiheästi useita vuoroja muun muuassa Leppävaaraan/Helsinkiin sekä Espoon keskuksen/pohjois-espoon ja Matinkylän suuntiin. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Suunnittelualueen tontti on reheväksi kasvanut vanha pihapiiri, jossa kasvaa havu- ja lehtipuita sekä vanhoja hedelmäpuita. Alue on määperältään kalliota, moreenia sekä siltillä, hiekalla ja soralla peittynyttä moreeni. Rakennettavuusluokitus alueella kuuluu luokkaan 2 (normaalisti rakennettava). Kuva: Maaperäkartata ja rakennettavuusluokituksesta, (2/2018) Webmap, Espoon kaupunki.
8 (14) 2.2.5 Suojelukohteet Itäosassa tonttia kasvaa luonnonsuojelulailla vuonna 1956 rauhoitettu tammi, joka on myös asemakaavassa merkitty suojeltavaksi. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä on Turuntien aiheuttama liikennemelu. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaavanmuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Tavoitteena on asuntorakentamisen edistäminen alueella, jolloin myös palvelujen kehittymismahdollisuudet kasvavat. 3.3 Osallisten tavoitteet Asemakaavan muutoksen hakijoiden tarkoituksena on nostaa tonttinsa rakennusoikeutta vastaamaan tavanomaista erillispientalojen kortteleissa käytettävää rakennusoikeuden määrää sekä poistaa voimassa olevan kaavan rakennusalat, jotta tontin käyttöä on mahdollista suunnitella monipuolisemmin. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa erillispientalotontin rakennusalaa ja nostaa rakennustehokkuutta vastaamaan tavanomaisesti käytettyä pientalorakentamisen tehokkuutta. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 3996 m 2. Kaavamuutoksessa rakennusoikeus on osoitettu tehokuusluvulla e=0.15. Kokonaiskerrosala on noin 599 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa noin 299 k-m 2.. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Erillispientalojen korttelialue (AO) Kaavassa tontille osoitetaan rakennusala, rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0.15, kerrosluku II (kaksi). Tontilla kasvavalle, suojellulle tammelle osoitetaan merkintä (sl-1): Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltu luonnonmuistomerkki (LSL 26 ). Istutettava tontin osa Turuntien rajalla on noin 14 m leveä. Lisärakennusoikeutta asuntojen käyttöön tulevia autonsäilytys-, varasto- ja yhteistiloja enintään 15 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Kortteli sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja/tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity.
9 (14) Pihan ilmeen tulee olla vehreä. Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintiin, on istutettava. Hulevesistä on annettu määräys. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Velvoitteet koskevat myös rakentamisen aikaisia hulevesiä. 4.3.2 Liikenne Suunnittelualueen sisäinen liikenne tulee Herttuanportin kautta. Myös ajoyhteys tontille on osoitettu samalta kadulta. Pysäköinti järjestetään tontilla. Suunnittelualueen länspuolella on ajantaisessa asemakaavassa osoitettu yleisen pysäköinnin alue (LP-1) mutta sitä ei ole vielä rakennettu. Herttuanportin katualue on niin leveä, että se mahdollistaa tarvittaessa kadunvarsipysäköinnin yleisen pysäköinnin tarpeisiin. Asemakaavamuutos mahdollistaa korttelialueelle kaksinkertaisen rakennusoikeuden nykytilaan verrattuna (300 k-m² à 600 k-m²). Asuntojen lukumäärää ei kaavamuutoksessa rajoiteta, mutta on oletettavaa, että tontille tulee lopputilanteessa maksimissaan neljä asuinrakennusta. Näin ollen liikennemäärä Herttuanportti-kadulla ei tule lisääntymään merkittävästi ja liikenteen lisäys on hyvin maltillinen. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: Erillispientalot 2 ap/asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: Asunnot 1 pp/30 k-m², kuitenkin vähintään 2/asunto.
10 (14) Kuva: Suunnittelualueen sijainti ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkossa. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Herttuanportin molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, joten kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteet ovat nykyisellään hyvät. Turuntien pohjoispuolella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie.
11 (14) Kuva: Suunnittelualueen sijainti jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkossa. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Itäosassa tonttia kasvaa luonnonsuojelulailla vuonna 1956 rauhoitettu tammi, joka on edelleen asemakaavassa merkitty suojeltavaksi. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Turuntie aiheuttaa alueelle liikennemelua. Kortteliin on tehty meluselvitys, jonka perusteella kaavaan on laadittu melumääräys. Turuntien varteen on ajantasaisessa kaavassa osoitettu melueste, mutta sitä ei ole vielä rakennettu. Jos rakentaminen tontille tapahtuu ennen Turuntien meluesteen rakentamista, täytyy oleskelupihat suojata muilla tavoin esimerkiksi rakennuksien sijoittelulla tai meluesteillä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueen tontilta on purkuluvan mukaisesti purettu huonokuntoinen asuinrakennus sekä talousrakennus. Asemakaavan myötä rakennusoikeus tontilla nousee vastaamaan tavanomaista erilispientalokortteleissa käytettyä rakennustehokkuutta. Rakennusoikeus nousee noin 299 k-m 2.
12 (14) Kaavamuutoksella vastataan tavoitteisiin tiiviimmästä kaupunkirakenteesta ja muutetaan Herttuanportin vartta rakennetuksi. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Rakentaminen tapahtuu olemassa olevan yhdyskuntatekniikan piirissä. Suunnittelualueen lisärakennusoikeuden nosto on maltillinen, joten mahdollinen lisärakentaminen ja siitä aiheutuva lisäliikenne jäävät pieniksi. Kaavamuutos ei siis aiheuta kuormitusta tai ruuhkia alueen katuverkolle. Tontille liittyminen tai autopaikat eivät aiheuta vaikutuksia liikenteen tai infran nykytilaan. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualueen tontti tulee aiempaa rakennetummaksi. Tontilla kasvava luonnonsuojelulailla vuonna 1956 rauhoitettu tammi on edelleen asemakaavassa merkitty suojeltavaksi. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Rakennusaikana aiheutuu jonkin verran melua yms. häiriötä, mutta haitta on tilapäinen. Laadukkaalla täydennysrakentamisella on yleisesti ottaen paljon positiivisia vaikutuksia alueen arvoon ja imagoon. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Rakentaminen tapahtuu olemassa olevan yhdyskuntatekniikan piirissä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Rakentamisen aikataulusta vastaa maanomistaja. Toteuttamisohjeet löytyvät kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä ja toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Asemakaavamuutoksen hakemus on päivätty 22.9.2017. Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 19.2.-20.3.2018. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä maanomistajan ja Arkkitehtitoimisto Ab Pen & Hammer Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Sari Metsälä sekä liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Markus Pasanen.
13 (14) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 22.1.2018 Kaupunkisuunnittelujohtaja asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 19.2.-20.3.2018 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana saatiin yksi mielipide, jossa vastustettiin tehokuuden nostamista kohtuuttomasti. Rakentamista ei haluttaisi lähelle kevyenliikenteen reittiä tontin itäpuolella. Toivottiin puurakentamista. Tammen suojelemista toivottiin varmistettavan. Suunnittelualueen tontille ei toivota liittymää kevyen liikenteen väylältä. 12.9.2018 Kaavakartta on laadittu. Kaavamuutosalueen tontin tehokkuus on osoitettu tavanomista erillispientalojen tonttitehokkuutta vastaavaksi. Suojeltu tammi on kaavassa edelleenkin merkitty suojelluksi. 12.9.2018 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja