Perkkaa IIB Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli tontti 2

Transkriptio

1 1 (13) Asianumero 765/ /2017 Aluenumero Perkkaa IIB Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli tontti 2 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 5. päivänä kesäkuuta 2017 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Perkkaalla Upseerinkadun ja Lähetinpolun kulmassa osoitteessa Upseerinkatu 2 ja 4. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Markus Pasanen Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@espoo.fi puh puh

2 2 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...12 Sivu

3 3 (13) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake, lisätään myöhemmin Liikenteen tavoiteverkko Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen.

4 4 (13) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelualue käsittää liike- ja toimistorakennusten tontin 2 korttelissa sekä osan kaavan mukaista Lähetinpolun katualuetta toimistorakennuksen kulmassa. Asemakaavan muutosalueen tontilla on vuonna 1996 valmistunut 3-4 kerroksinen toimisto- ja liikerakennus, jonka pihapaikoitusalueet sijaitsevat tontin pohjois- ja itäreunoilla. Suunnittelualueen osa, kaavan mukaista katualuetta on tällä hetkellä pääosin sorapintainen pieni torialue 51G3, joka toimii Caruna Oy:n pääsisäänkäynnin vieraspaikoitusalueena. Ajo liikerakennuksen tontille on tontin pohjoisosasta Upseerinkadulta. Suunnittelualue rajoittuu idässä asuinkerrostalotonttiin, jolla sijaitsee kahdeksan kerroksinen vuonna 2010 valmistunut kerrostalo leikkipiha-alueineen. Muutoin kaavamuutosalue rajoittuu katualueisiin. Alueen lähiympäristön rakennuskanta muodostuu liike- ja toimistorakennuksista, asuinkerrostaloista sekä paikoitusrakennuksesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa Caruna Oy:n pääsisäänkäynnin edustan kaavan mukaista Lähetinpolun katualuetta (n. 310 m 2 ) korttelialueeksi ja liittää se liike- ja toimistorakennusten tonttiin pysäköimisalueeksi (p). Tavoitteena samalla muuttaa rakennusalat, -oikeus ja kerrosluvut vastaamaan toteutunutta rakentamista. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 3810 m 2. Rakennusoikeus merkitään kerrosalaneliömetrilukuna 6161 k-m 2. Kaavan mukainen rakennusoikeus osoitetaan vastaamaan olemassa olevaa tilannetta ja kasvaa noin 40 k-m 2 aiemmin tehdyn rakennuksen muutostöiden vuoksi. Kaavamuutos on teknisluonteinen ja vaikutukseltaan vähäinen. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutosta ovat hakeneet kiinteistön omistaja Caruna Oy sekä Espoon kaupungin tonttiyksikkö yleisen alueen omistajana. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais-

5 5 (13) maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Voimassa olevassa maakuntakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Vireillä olevan 4. Vaihemaakuntakaavan merkinnät eivät kohdistu kaavamuutosalueeseen Yleiskaava Asemakaava Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavassa varattu työpaikka-alueeksi, jonka läheisyydessä pohjoispuolelle on merkitty päätien, pääkadun tai kokoojakadun linjaus sekä uusi raideliikenneverkon linjaus. Alueella on voimassa Perkkaa IIB asemakaava, (lainvoimainen ) ja Perkkaa IIB asemakaavan muutos, (lainvoimainen ). Korttelin tontti 2 on asemakaavassa osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), jolle saa sijoittaa myös julkisen hallinnon ja palvelujen tiloja. Rakennusoikeutta kerrosalaneliömetreinä on kaavassa osoitettu tehokkuusluvulla e=1.75 (6121 k-m2). Suurin sallittu kerrosluku asemakaavassa vaihtelee kahdesta kuuteen (II - IV - ½ IV - VI). Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kaavassa lukumäärältään mainittujen kerrosten alapuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tontille on osoitettu maanalainen tai pihakannen alaisen tilan alue. Upseerinkadun suuntaan on osoitettu rakennusalan sivu, johon rakennus tai uloke on rakennettava kiinni. Torialue 51G3 on kaavassa merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on hyväksytty tonttijako Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

6 6 (13) 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Perkkaalla Upseerinkadun ja Lähetinpolun kulmassa osoitteessa Upseerinkatu 2 ja 4. Suunnittelualue käsittää liike- ja toimistorakennusten tontin 2 korttelissa sekä osan kaavan mukaista Lähetinpolun katualuetta toimistorakennuksen kulmassa. Asemakaavan muutosalueen tontilla on vuonna 1996 valmistunut 3-4 kerroksinen toimisto- ja liikerakennus (n k-m 2 ), jonka pihapaikoitusalueet sijaitsevat tontin pohjois- ja itäreunoilla. Suunnittelualueen osa, kaavan mukaista katualuetta on tällä hetkellä pääosin sorapintainen pieni torialue 51G3, joka toimii autopaikoitusalueena. Ajo liikerakennuksen tontille on tontin pohjoisosasta Upseerinkadulta. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 3810 m 2, josta noin 300 m 2 korttelialueeksi muutettavaa kaavan mukaista yleistä aluetta. Suunnittelualue rajoittuu idässä asuinkerrostalotonttiin, jolla sijaitsee kahdeksan kerroksinen vuonna 2010 valmistunut kerrostalo leikkipiha-alueineen. Pohjoisessa alue rajautuu Perkkaantiehen. Muutoin kaavamuutosalue rajoittuu katualueisiin. Alueen lähiympäristön rakennuskanta muodostuu liike- ja toimistorakennuksista, asuinkerrostaloista sekä paikoitusrakennuksesta. Kuva: Kaavamuutosalue lounaissuunnasta, (Pihan yleissuunnitelman selostus, Ramboll ) Maanomistus Kiinteistön omistaa Caruna Oy ja yleisen alueen omistaa Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueella sijatsee vuonna 1996 valmistunut 3-4 kerroksinen toimistoja liikerakennus, jonka pihapaikoitusalueet sijaitsevat tontin pohjois- ja itäreunoilla. Rakennuksen julkisivu on väritykseltään eri sävyinen harmaa ja materiaalina on teräs, lasi ja graniitti. Suunnittelualueen osa, kaavan mukaista katualuetta on tällä hetkellä pääosin sorapintainen pieni torialue 51G3, joka toimii Caruna Oy:n pääsisäänkäynnin vieraspaikoitusalueena. Suunnittelualue rajoittuu idässä asuinkerrostalotonttiin, jolla sijaitsee kahdeksan kerroksinen vuonna 2010 valmistunut kerrostalo leikkipiha-alueineen. Pohjoisessa alue rajautuu Perkkaantiehen. Muutoin kaavamuutosalue rajoittuu katualueisiin. Alueen lähiympäristön rakennuskanta muodostuu liike- ja toimistorakennuksista, asuinkerrostaloista sekä paikoitusrakennuksesta. Suunnittelualueen läheisyydessä Perkkaantien pohjoispuolella sijaitsevaan Hatsinanpuistoon on viereillä asemakaavan muutos, jossa alueelle on tarkoitus mahdollistaa asumis-, liike- ja liikuntatilaa sekä hotelli.

7 7 (13) Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella sijaitsevassa Caruna Oy:n pääkonttorissa työskentelee noin 270 henkilöä. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on osa tiiviisti rakentuvaa kaupunkimaista asuin- ja työpaikkaaluetta. Alue rajoittuu idässä asuinkerrostalotonttiin, jolla sijaitsee kahdeksan kerroksinen vuonna 2010 valmistunut kerrostalo leikkipiha-alueineen. Pohjoisessa alue rajautuu Perkkaantiehen, jolla on suunniteltu kulkevan Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välinen yksi pääkaupunkiseudun tärkemmistä poikittaisista joukkoliikennelinjauksista. Etelässä, Lähetinpolun kevyenliikenteen toisella puolella sijaitsee useampien kortteleiden käyttöön osoitettu paikoitusrakennus. Muutoin kaavamuutosalue rajoittuu katualueisiin. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Perkkaantiehen, lännessä Upseerinkatuun ja etelässä jalankululle ja pyöräilylle varattuun Lähetinpolkuun. Kulku alueelle tapahtuu Upseerinkadulta, joka on Perkkaantieltä (alueellinen kokoojakatu) erkaneva päättyvä tonttikatu. Perkkaantien liikennemäärä oli vuonna 2015 noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Jalankulku ja pyöräily Alueen jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat hyvät joka suunttan. Sekä Upseerinkadulla että Perkkaantiellä kulkee molemmin puolin yhdistetty jalankulku- ja pyöräilytie. Perkkaantiellä on parhaillaan menossa kadunrakennustyöt, joten paikalliset jalankulku- ja pyöräilytieolosuhteet voivat vaihdella. Leppävaaran asema on noin 500 metrin kävelymatkan päässä. Kuva: Ote pääkaupunkiseudun pyöräilykartasta. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Korttelin sisäinen liikenne tapahtuu Upseerinkadulta. Pohjoisosan liittymä palvelee työntekijöiden pysäköintiin ajoa ja eteläosa pääasiassa vieraita.

8 8 (13) Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä pysäköintialueita. Lähimmät aikarajoitetut kadunvarsipysäköintipaikat ovat korttelin lounaispuolella Upseerinkadulla ja itäpuolen Komentajankadulla. Julkinen liikenne Perkkaantiellä liikennöi kolme bussilinjaa: 106 Leppävaara - Kamppi, 203 Uusmäki - Laajalahti ja 502 Leppävaara - Merihaka. Palvelut Noin 300 metrin säteellä sijaitsee muutama päiväkoti, koulu, neuvola sekä ammatillinen oppilaitos. Kaupalliset palvelut sekä mm. Espoon pääkirjasto sijaitsevat kauppakeskus Sellon yhteydessä noin 500 metrin päässä. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka. Suunnittelualueella sijaitsee maanalaisiajohtoja. Kuva: Ote johtotiedoista (Espoon kaupunki, Webmap 5/2017) Luonnonolosuhteet Perkkaan alue on kauttaaltaan alavaa ja kuuluu laajoilta osin tulva-alueeseen. Suunnittelualue ei kuulu tulva-alueeseen. Suunnittelualueen maanpinta on tasolla. Alue on osin savimaata ja osin savi- ja silttipeitteistä moreenia. Rakennettavuus luokitus savialueella 4 (vaikeasti rakennettava) ja moreenialueella 2 (normaalisti rakennettava).

9 9 (13) Kuva: Ote maaperäkartasta (Espoon kaupunki, Webmap 5/2017) Suojelukohteet Alueella ei ole suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutoskorttelin lähialueelle aiheutuu meluhaittaa Kehä I:ltä, Turuntieltä, Perkkaantieltä ja osittain Turunväylältä mutta ottaen huomioon suunnittelualueen tontin toiminta, se ei ole kaavamuutosalueella häiritsevää. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa kaavan mukaista katualuetta korttelialueeksi ja liittää se liike- ja toimistorakennusten tonttiin pysäköimisalueeksi. Tavoitteena samalla muuttaa rakennusalat, -oikeus, kerrosluvut sekä paikoitusalat vastaamaan toteutunutta rakentamista. 3.1 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Asemakaavamuutoksen myötä Caruna Oy:llä on mahdollista hankkia omistukseena Espoon kaupungilta vuokralla ollut pääkonttorinsa sisäänkäynnin edustan asiakaspaikoitusalue, joka rakennuttua pihasuunnitelman mukaisesti tulee muuttamaan paikoitusalueen ilmeen huolitellummaksi. Kaavamuutos on teknisluonteinen ja vaikutukseltaan vähäinen. Osa kaavan mukaista yleistä aluetta liitetään Carunan tonttiin, ja tontin rakennusoikeus määritellään niin, että se nykyistä rakennusoikeuden määrää, vaikka tontin koko kasvaakin. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4.

10 10 (13) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavassa varattu työpaikka-alueeksi, jonka läheisyydessä pohjoispuolelle on merkitty päätien, pääkadun tai kokoojakadun linjaus sekä uusi raideliikenneverkon linjaus. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 3810 m 2 josta kortteliin liitettävän yleisen alueen pinta-ala on noin 310 m 2. Kokonaiskerrosala on 6161 k-m 2.. Kaavan mukainen rakennusoikeus osoitetaan vastaamaan olemassa olevaa tilannetta ja kasvaa noin 40 k-m 2 aiemmin tehdyn rakennuksen muutostöiden vuoksi. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Kaavamuutoksen käyttötarkoitukseksi osoitetaan liike- ja toimistorakennustenalue (K). Kokonaisrakennusoikeus osoitetaan lukuna 6161 k-m 2, joka jakautuu kahdelle rakennusalalle. Rakennusoikeus vastaa tehokkuuslukua e=noin 1,62. Pohjoisemmalle rakennusalalle osoitetaan kerrosluvuksi IV ja eteläisemmälle rakennusalalle kerrosluku ilmoitetaan merkinnällä III u 1/2. Kirjain u ja murtoluku 1/2 roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Pohjoisemmalla rakennusalalla saa sijoittaa rakennuksen alle maanalaista pysäköintiä yhteen tasoon. Samaisella rakennusalalla sallitaan autopaikoitusta ensimmäisessä kerroksessa. Maanpäälliset pysäköintialueet osoitetaan alueen pohjoisosaan ja rakennuksen itäsivulle sekä lounaiskulmaan. Ajoliittymäkielto on merkitty kaavamuutosalueen pohjoisrajalle Perkkaantien suuntaan. Lounaiskulman pysäköimisalueelle on osoitettu maanalaista johtoa varten alueen osa Liikenne Julkisivuun liityvä kaavamääräys on pidetty ennallaan. Julkisivujen pääasiallinen pintamateriaali ei saa olla betoni. Betonia saadaan käyttää ainoastaan vähäisissä julkisivun osissa kuten sokkeleissa ja pilareissa. Julkisivu tai sen osa saadaan rapata. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä vuonna 2040 Perkkaantiellä suunnittelualueen kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Korttelin sisäinen liikenne tulee Upseerinkadulta. Korttelin pohjoisosan liittymä palvelee työntekijöitä ja huoltoajoa, kun taas eteläosassa on vieraspaikat ja liittymä heidän pysäköintialueelle. Uusi vieraspysäköintialue korttelin lounaisosaan on suunniteltu uudelleen mm. mahdollistaen mahdollisimman suuri pysäköintikapasiteetti asfaltoimalla, tukimuurein ja muilla teknisillä toimenpiteillä. Suurin osa korttelin pysäköinnistä tapahtuu pysäköintihallin kahdessa kerroksessa. Loput henkilökunnan pysäköintipaikat ovat kiinteistön pohjois- ja itäpuolella. Pysäköintihalliin on kulku korttelin pohjoisosasta. Yleinen pysäköinti pysynee suunnittelualueella ennallaan.

11 11 (13) Caruna Oy on teettänyt Espoon kaupunkisuunnittelun toiveesta kaavamuutoskorttelista auto- ja polkupyöräpaikkaselvityksen (Ramboll 2017). Selvityksen tarkoituksena oli havainnollistaa kaavamuutoksen johdosta tulevien polkupyöräpaikkojen sijoittelu kortteliin pyöräpysäköinnin määrä ja laatu huomioon ottaen. Autopaikkojen määrä ei kaavamuutoksessa lisääntynyt. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: Toimistoille 1 ap / 75 k-m² Liiketiloille 1 ap / 150 k-m² Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: Toimisto- ja liiketiloille 1 pp / 50 k-m². Puolet paikoista toteutettava katettuina Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus 4.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella kulkee maanalaisia johtoja, joita varten kaavassa on merkintä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Rakennettavuusluokitus kts. Kohta Alueella ei ole ympäristövalvonnan merkintöjä (Espoon kaupunki, Webmap 5/2017). Ennusteiden mukaan liikennemäärät kasvavat alueen ympäristössä ja tuovat näin lisää liikenteen melua ja päästöjä alueelle. Suurimmat melu-ja päästölähteet ovat kuitenkin riittävän kaukana ja korttelin toiminta on luonteeltaan sellaista, että melu- tai päästöhaitat eivät aiheuta haittaa. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen myötä Caruna Oy:llä on mahdollista hankkia omistukseena Espoon kaupungilta vuokralla ollut pääkonttorinsa sisäänkäynnin edustan asiakaspaikoitusalue, joka voidaan liittää liikerakennuksen tonttiin ja joka rakennuttua pihasuunnitelman mukaisesti tulee muuttamaan paikoitusalueen ilmeen huolitellummaksi. Kaavamuutos on teknisluonteinen ja vaikutukseltaan vähäinen. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava-alue kytketyy olemassa olevina rakennuksineen luontevasti ja taloudellisesti olemassa olevaan infrastruktuuriin ja kaupunkirakenteeseen. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Nykyisin Carunan asiakaspysäköintialueena toimiva mutta Espoon kaupungin omistama alue korttelin lounaisosassa muutetaan maakaupan myötä osaksi Carunan tonttia. Näin ollen asemakaavan muutoksella on erittäin pienet liikenteelliset vaikutukset ympäristön katuverkkoon. Asemakaavan muutoksen myötä kortteliin ei ole odotettavissa sen enempää automatkoja kuin ennen kaavamuutosta, koska autopaikkojen määrä tulee korttelissa pysymään likipitäen ennallaan. Suunnitelmassa osoitetuilla ratkaisuilla ei ole merkittävän suurta muutosta katukuvaan, sillä suunnittelualueen toiminnot säilyvät ennallaan. Alue muuttuu pihasuunnitelman totetutumisen myötä Carunan sisäänkäynnin kohdalta ilmeeltään nykyistä rakennetummaksi ja huolitellummaksi. 5.4 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaavamuutos on teknisluonteinen. Alueella on kunnallistekniikka. Espoon kaupunki omistaa osan kaavamuutosaluetta ja saa maanmyyntituloa. Hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen.

12 12 (13) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Asemakaavan muutoksen mukainen tonttijaon laatiminen ja kiinteistön muodostaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Kaavamuutosalueen lounaiskulmaan pihan yleissuunnitelman ( ) on laatinut Ramboll Finland Oy yhdessä Caruna Oy:n kanssa. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Asemakaavamuutoksen hakemus on päivätty Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Sari Metsälä sekä liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Markus Pasanen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Ksj (OAS) Nähtävillä MRA 30 :n mukaan. Määräaikaan mennessä ei saatu mielipiteitä, lausuntoja tai kannanottoja Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana saatiin kaksi lausuntoa. Yhtään muistutusta ei jätetty. Caruna Espoo Oy ilmoitti alueella sijaitsevan sähköverkkoaan. Kaavamuutoksen vaikutukset ovat vähäiset ja heillä ei ole muuta huomautettavaa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ilmoitti lausunnossaan, että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Kaavaehdotuksessa on asianmukaisesti esitetty johtovarausalue. Pihasuunnitelmassa kuitenkin esitetty tukimuuri esitetään johtovarausalueen poikki. Tukimuuria suunniteltaessa ja rakentaessa tulee huomioida, ettei olemassa oleville putkille aiheuteta vahinkoa. Kaavamuutoksen hakija on ilmoittanut, että tukimuurin toteutussuunnittelussa ja rakentamisessa tullaan ottamaan huomioon, etteivät anturat sijoitu risteävien putkilinjojen päälle Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen.

13 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja