S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 1.9.2011



Samankaltaiset tiedostot
S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

MHz. Laske. = 1,5 j1,38

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5

S /142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 3 / Laplace-muunnos

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

SATE1150 Piirianalyysi, osa 2 syksy /10 Laskuharjoitus 1: RL- ja RC-piirit

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 8 Laskuharjoitus 13 / Smithin kartta ja kuorman sovittaminen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

LUKION FYSIIKKAKILPAILU avoimen sarjan vast AVOIN SARJA

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Väliestimointi. Väliestimointi. Väliestimointi: Mitä opimme? 2/3. Väliestimointi: Mitä opimme? 1/3. Väliestimointi: Mitä opimme?

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

PD-säädin PID PID-säädin

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:

DEE Sähkötekniikan perusteet

Äänen nopeus pitkässä tangossa

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14)

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

METSÄNTUTKIMUSLAITOS. tutkimusosasto. Metsäteknologian WÄRTSILA. Kenttäkoe. Tutkimusselostus


gallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I

P O W E R SCART OUT FL FR SW SL SR CEN

Sähkötekniikka ja elektroniikka

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Kahdeksansolmuinen levyelementti

CAUTION SCART OUT CLASS 1 LASER PRODUCT

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

LUKION FYSIIKKAKILPAILU , ratkaisut PERUSSARJA

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Kertaustehtäviä. Luku 1. Physica 3 Opettajan OPAS

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

Ratkaisu: z TH = j0,2 pu. u TH. Thevenin jännite u TH on 1,0 pu ja sen impedanssi z = j0,2 pu.

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

Parametrisen EQ:n siirtofunktio. Analysoitava kytkentä. restart. Perinteinen parametrinen EQ voidaan toteuttaa vaikkapa seuraavasti:

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

järjestelmät Jatkuva-aikaiset järjestelmät muunnostason ratkaisu Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

Transkriptio:

S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti.9.. e(t) L j(t) Lake vatukea lämmöki muuttuva teho P. = Ω L = mh = 2mF ω = 0 3 rad/ e = ê in(ωt) j = ĵ in(2ωt) ĵ = 0 A ê = 2 2 V. 2. u(t) k Kuvan mukainen taajännitelähteen yöttämä piiri on jatkuvuutilaa ennen hetkeä t = 0, jolloin kytkin k uljetaan. Lake jännite u(t) kytkimen ulkemien jälkeen. = 9V = 3 Ω = F. 3. I U y in g in U 2 g outu I 2 y out U2 Mitkä ovat oheien piirin a) y-parametrit, b) entä z-parametrit? Onko piiri c) reiprookkinen, d) entä ymmetrinen? y in = g in = g out = S y out = 2 S. 4. Z in»» Ua = I a Z 0, co(βl) jy 0 in(βl) jz 0 in(βl) co(βl)» Ub I b Siirtojohto on häviötön ja ilmaeriteinen ja en ominaiimpedani on Z 0 = Ω. Lake iäänmenoimpedani Z in iirtojohdon ketjumatriiin avulla kolmen eri kuorman tapaukea a: johdon loppupää on avoin b: johdon loppupää on oikouljettu c: johto on päätetty impedaniin Z L = 00Ω. Johdon pituu on λ/4. 5. A Z 0 Z 0, l Z A A Z 0, l 2 A Johto (Z 0 = Ω) on päätetty impedanilla Z = ( j2) Ω. Kuorman ovittamieki liitetään johtoon avoin johdonpätkä (Z 0 = Ω, pituu l 2 ) etäiyydelle l kuormata iten, että liitokohdata näkyvä kokonaiimpedani on ominaiimpedanin Z 0 uuruinen. Lake (a) etäiyy l (b) tarvittavan johdonpätkän pituu l 2. Kirjoita nimei ja opikelijanumeroi Smithin karttaan ja palauta e oana vatautai! Tutkintoääntö antaa mahdolliuuden järjetää liäharjoituta niille opikelijoille, jotka ovat aaneet kolmeti hylätyn arvoanan välikokeita tai tentitä. Tämä tarkoittaa itä, että aatuaan kolme nollaa, opikelijan on palautettava lakettuna aitentin määräämää liätehtävää ennen euraavaan tenttiin tai välikokeeeen oallitumita. Välikokeet ja välikokeen uuinta tai uuintatilaiuudea tehty tentti laketaan yhdeki yritykeki. Ykittäinen välikoe laketaan puolikkaaki uoritukerraki. Länäolo koetilaiuudea laketaan yritykeki, amoin tenttiin ilmoittautuminen.

Laplace-muunnotaulukko Määritelmä. f(t) F() = L {f(t)} = f(t) Laplace-muunnoken ominaiuukia 2. A f (t) + A 2 f 2 (t) A F () + A 2 F 2 () 3. 4. t d dt f(t) d n dt n f(t) F() f(0) n F() 5. f(τ)dτ 0 F() 6. ( t) n f(t) d n d n F() 7. f(t a)ε(t a) e a F() 8. f(t + a) e a (F() 0 f(t)e t dt F() = L {f(t)} n n i f (i ) (0) i= a 0 e t f(t)dt) 9. e at f(t) F( + a) 0. f(at) ( ) a F a. jakollinen funktio f(t) = f(t + T) F () e T, F () = yhden jakon muunno. 2. f (t) f 2 (t) = t 0 f (τ)f 2 (t τ)dτ F ()F 2 () 3. f(0 + ) = lim F() 4. f( ) = lim 0 F(), jo loppuarvo on olemaa f(t) Muunnopareja 5. δ(t) F() = L {f(t)} 6. aε(t) a 7. t 2 8. t n n! n+ 9. e at + a. e at e bt b a ( + a)( + b) ω 2. in(ωt) 2 + ω 2 22. co(ωt) 2 + ω 2 a 23. inh(at) 2 a 2 24. coh(at) 2 a 2 25. e at ω in(ωt) ( + a) 2 + ω 2 26. e at co(ωt) + a ( + a) 2 + ω 2 27. 28. e at t n n! t 2ω in(ωt) 29. [ε(t) ε(t π/ω)] in(ωt) ( + a) n+ ( 2 + ω 2 ) ( 2 + e π/ω) ω 2 + ω 2

. e(t) Lake vatukea lämmöki muuttuva teho P. L j(t) = Ω L = mh = 2mF ω = 0 3 rad/ e = ê in(ωt) j = ĵ in(2ωt) ĵ = 0 A ê = 2 2 V. Laketaan kerrotamalla. Sammutetaan aluki virtalähde j(t). e(t) L I = Sammutetaan euraavaki jännitelähde. + jωl = 2 + j A = 2/ 45 A P = I 2 = Ω ( 2 A) 2 = 2W L j(t) I 2 = ri taajuukilla kuluvat tehot ummautuvat. j2ωl + j2ωl J = j2 + j2 5 A = 2/26,57 A P 2 = I 2 2 = Ω (2A) 2 = 4W P = P + P 2 = 6W

.2 u(t) k Kuvan mukainen taajännitelähteen yöttämä piiri on jatkuvuutilaa ennen hetkeä t = 0, jolloin kytkin k uljetaan. Lake jännite u(t) kytkimen ulkemien jälkeen. = 9V = 3 Ω = F. Alkuarvot: U 0 = = 9 V. Piiri Laplace-muunnettuna: U 0 2 U() Muuntamalla jännitelähteet virtalähteiki aadaan U 0 2 u(t) U() = J() Y () = + U 0 + 3 2 Käänteimuunno: = + U 0 2 + 3 2 = + U 0 ( + 3 2 ) = 6 + 9 ( + ) = 6 + 3 + u(t) = 3 [ 2 + e t] ε(t) V.

.3 I U y in g in U 2 g outu I 2 y out U2 Mitkä ovat oheien piirin a) y-parametrit, b) entä z-parametrit? Onko piiri c) reiprookkinen, d) entä ymmetrinen? y in = g in = g out = S y out = 2 S. a) piiri on uoraan amaa muotoa, kuin y-parametriijaikytkentä. y-parametrien määritelmä: Kuvata aadaan y-parametreiki: [ ] [ ][ ] [ ] I y y = 2 U yin g y = in = I 2 y 2 y 22 U 2 g out y out [ 2 ] b) z-matriii on y-matriiin käänteimatriii z = y = [ 2 ] c) piirin reiprookkiuu nähdään kummata tahana parametrieityketä y 2 = y 2 (tai z 2 = z 2 ) piiri on reiprookkinen. d) piirin ymmetriyy nähdään kummata tahana parametrieityketä piiri ei ole ymmetrinen. y y 22 (tai z z 22 )

.4 Z in»» Ua = I a Z 0, co(βl) jy 0 in(βl) jz 0 in(βl) co(βl)» Ub I b Siirtojohto on häviötön ja ilmaeriteinen ja en ominaiimpedani on Z 0 = Ω. Lake iäänmenoimpedani Z in iirtojohdon ketjumatriiin avulla kolmen eri kuorman tapaukea a: johdon loppupää on avoin b: johdon loppupää on oikouljettu c: johto on päätetty impedaniin Z L = 00Ω. Johdon pituu on λ/4. Matriiiyhtälötä aadaan: U a = co (βl)u b + jz 0 in (βl)i b ja I a = j Z 0 in (βl)u b + co (βl)i b Johdon alkupäätä näkyvä impedani aadaan kun alkupään jännite jaetaan alkupään virralla. Z in = co (βl)u b + jz 0 in (βl)i b j Z 0 in (βl)u b + co (βl)i b Laketaan enin βl = 2π λ l = π 2 ja co (βl) = 0, in(βl) = 2 Tapau a: Johdon loppupää on avoin. I b = 0. ja tan (βl) =. Z in = Tapau b: Johdon loppupää on oikouljettu. U b = 0. co (βl)u b j = jz 0 co (βl) Ω = jz 0 Z 0 in(βl)u b in(βl) tan (βl) Ω = 0Ω Z in = jz 0 in (βl)i b co (βl)i b = jz 0 tan (βl) Ω = Ω Tapau c: Johto on päätetty impedaniin Z L = 00 Ω. U b = Z L U b. Z in = co (βl)i bz L + jz 0 in (βl)i b j Z 0 in(βl)i b Z L + co (βl)i b = co (βl)z 0Z L + jz 2 0 in(βl) jin (βl)z L + co (βl)z 0 = Z2 0 Z L = 25Ω.

.5 A Z 0 Z 0, l Z A A Z 0, l 2 A Johto (Z 0 = Ω) on päätetty impedanilla Z = ( j2) Ω. Kuorman ovittamieki liitetään johtoon avoin johdonpätkä (Z 0 = Ω, pituu l 2 ) etäiyydelle l kuormata iten, että liitokohdata näkyvä kokonaiimpedani on ominaiimpedanin Z 0 uuruinen. Lake (a) etäiyy l (b) tarvittavan johdonpätkän pituu l 2. Johdon ovittamiea pyritään iihen, että liitokohdata näkyvä kokonaiimpedani on johdon ominaiimpedanin uuruinen. eaalioa ovitetaan johdolla, ja jäljelle jäänyt imaginaarioa kumotaan rinnankytketyllä johdolla 2 iten, että liitokohdata näkyvä normalioitu impedani z in = z in,re +z in,im = +j0, eli liitokohdan normalioitu admittani y in = y in,re + y in,im = + j0. Normalioidaan kuormaimpedani Z ja merkitään diagrammille: z = Z Z 0 = j2 = 0,4 j0,24. Kuorma-admittani aadaan peilaamalla z diagrammin kekipiteen uhteen. Saavutaan piteeeen y =,84 + j,. Vaihtoehtoieti voidaan normalioida kuorma-admittani Y = /Z ja merkitä e diagrammille: y = Z 0 Y =,8382 + j,029 Siirrytään generaattoriin päin kunne päätään piteeeen, joa e {y in2 } =,0. Saadaan: y in =,0 j,02 ja l = 0,35λ Avointa piiriä vataavata admittanita y a = 0+j0 iirrytään generaattoriin päin kunne päätään piteeeen, joa Im {y in2 } = Im {y in }. Saadaan: y in2 = 0 + j,02 ja l 2 = 0,268λ Toinen vaihtoehto: y in = + j,02 ja l = 0,4564λ y in2 = 0 j,02 ja l 2 = 0,3732λ Koka täyi kierro Smithin diagrammilla vataa matkaa λ/2, voidaan näihin matkoihin liätä mielivaltainen määrä λ/2:n monikertoja.

7 3 70 0.0 0.0 80 9 8 9 8-70 0.04 7 > WAVLNGTHS TOWAD GNATO > < WAVLNGTHS TOWAD LOAD < 7 6 60-60 6 0.04 5 5 INDUTIV ATAN OMPONNT (+jx/zo), O APAITIV SUSPTAN (+jb/yo) APAITIV ATAN OMPONNT (-jx/zo), O INDUTIV SUSPTAN (-jb/yo) - 0.06 40-40 0.06 4 0.07 SISTAN OMPONNT (/Zo), O ONDUTAN OMPONNT (G/Yo) 0.07 3 y a = 0 + j0 4 3-30 30 2 0.08 0.08 2-0.09 0.09 0-0 9 z = 0,4 j0,24 00 2 8.0.0.0 90 3 7.2.2.4.6.8 0.2 4 6 80 y in2 = 0 + j,02.0.0.0.4.4 5 5 70.6.6.8.8 60.0-70 6 4 y =,84 + j, y in =,0 j,02 6-60 7 3 3 7-8 2 8 2 40-40 9 9 30-30 9 0 0-8 ANGL OF FLTION OFFIINT IN DGS 9 2 2 3 7 4 6 5 5 6 4 7 3 8-90 4-00 -80 5 9 8 2 6 4 5 FL. OFF, or I ADIALLY SALD PAAMTS FL. OFF, P 0.0 0..2.4.6.8 2 2.5 3 4 5 0 4000 0 2 3 4 5 6 8 0 5 30 40 NT SW dbs

7 3 70 0.0 0.0 80 9 8 9 8-70 0.04 7 > WAVLNGTHS TOWAD GNATO > < WAVLNGTHS TOWAD LOAD < 7 6 60-60 6 0.04 5 5 INDUTIV ATAN OMPONNT (+jx/zo), O APAITIV SUSPTAN (+jb/yo) APAITIV ATAN OMPONNT (-jx/zo), O INDUTIV SUSPTAN (-jb/yo) - 0.06 40-40 0.06 4 0.07 SISTAN OMPONNT (/Zo), O ONDUTAN OMPONNT (G/Yo) 0.07 3 y a = 0 + j0 4-30 30 2 0.08 0.08 2 z = 0,4 j0,24 3-0.09 0.09 0-0 9 00 2 8.0.0.0 90 y in 3 7.2.2.4.6.8 0.2 4 6 80.0.0 y in2 = 0 j,02.0.4.4 5 5 70 =,0 + j,02.6.6.8.8 60.0-70 6 4 6-60 7 3 y =,84 + j, 3 7-8 2 8 2 40-40 9 9 30-30 9 0 0-8 ANGL OF FLTION OFFIINT IN DGS 9 2 2 3 7 4 6 5 5 6 4 7 3 8-90 4-00 -80 5 9 8 2 6 4 5 FL. OFF, or I ADIALLY SALD PAAMTS FL. OFF, P 0.0 0..2.4.6.8 2 2.5 3 4 5 0 4000 0 2 3 4 5 6 8 0 5 30 40 NT SW dbs