Vastaanottaja Vaasan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.11.2017 KORSHOLMANPUISTI- KON JATKE JA SILTA YLEISSUUNNITELMA
KORSHOLMANPUISTIKON JATKE JA SILTA YLEISSUUNNITELMA Tarkastus Päivämäärä 13/11/2017 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Riku Jalkanen, Leena Manelius, Sari Kirvesniemi, Harri Koskinen, Maija Hakamäki Sari Kirvesniemi Mikko Uljas Viite 1510035172 Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio 2 33101 TAMPERE P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
YLEISSUUNNITELMA SISÄLTÖ ALKUSANAT 1 1. LÄHTÖKOHDAT 2 1.1 Vaasan keskustan osayleiskaava 2040 2 1.2 Etelä-Klemettilän katujen yleissuunnitelma 3 1.3 Etelä-Klemettilän maankäytön suunnitelma 3 2. LIIKENNEVERKOT 5 2.1 Nykyinen liikenneverkko 5 2.2 Tavoiteverkko 6 2.3 Nykyinen pyörätieverkko 7 2.4 Pyöräilyn tavoiteverkko 7 2.5 Liikenneturvallisuus 9 3. LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELU 10 3.1 Liikennemäärät 10 3.2 Liikenne-ennuste 11 3.3 Liikenteen toimivuus 12 4. YLEISSUUNNITELMA 13 4.1 Katujärjestelyjen tutkitut vaihtoehdot 13 4.2 Ajoneuvoliikenteen järjestelyt 14 4.3 Jalankulku ja pyöräily 15 4.4 Ylikulkusillan mitoitusperusteet 15 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Suunnitelmakartta Korsholmanpuistikko Suunnitelmakartta Ratakatu Pituusleikkaus Korsholmanpuistikko Pituusleikkaus Ratakatu Korsholmanpuistikon poikkileikkaus Korsholmanpuistikon ylikulkusillan alustava yleispiirustus
YLEISSUUNNITELMA 1 / 15 ALKUSANAT Kosholmanpuistikon jatkeen yleissuunnitelma on laadittu Ratakadun ja Korsholmanpuistikon liittymäalueelle, Korsholmanpuistikon jatkeelle junaradan yli Sairaskadulle saakka. Suunnitelman on teettänyt Vaasan kaupunki. Suunnitelma tehtiin syksyllä 2017. Vaasan kaupungilta hankkeen ohjaukseen ovat osallistuneet katutoimesta Pertti Hällilä sekä kaupunkisuunnitteluyksiköstä Kati Vuohijoki ja Emma Pitkäjärvi. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa suunnittelusta ovat vastanneet projektipäällikkö ins (AMK) Sari Kirvesniemi, pääsuunnittelija ins. (AMK) Maija Hakamäki, toimivuustarkastelut DI Riku Jalkanen sekä siltasuunnittelija DI Harri Koskinen. Suunnitelman laadintatyötä on ohjannut suunnitteluryhmä, johon ovat kuuluneet tilaajan ja suunnittelijan edustajat. Suunnitelmavaihtoehdot on käsitelty suunnittelukokouksissa, joissa on päätetty jatkosuunnitteluun valittu vaihtoehto.
YLEISSUUNNITELMA 2 / 15 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Vaasan keskustan osayleiskaava 2040 Vaasan kaupunki laatii Keskustan osayleiskaavaa 2040. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kesällä 2017. Osayleiskaavaehdotuksessa keskustatoimintojen alue sijoittuu Korsholmanpuistikon jatkeen ja Sepänkyläntien välille. Korsholmanpuistikon jatkeen ympäristö on asuinkerrostalojen aluetta sekä palveluiden, kaupan ja työpaikkojen aluetta. Sillan viereen länsipuolelle on esitetty puistoaluetta. Sillan itäpuolelle on osoittu mahdollinen korkean rakentamisen paikka. Radan molemmin puolin, Korsholmanpuistikkoa ja sen jatketta pitkin on merkitty kulkevaksi pyörätieverkoston pää- tai aluereitti. Puistikkoon nähden poikittaisia pyöräilyn yhteyksiä ovat lisäksi Klementinkatu, Klementtilänraide ja Sairaskodinkatu. Kuva 1 Keskustan osayleiskaava 2040, ote kaavaehdotuksesta.
YLEISSUUNNITELMA 3 / 15 1.2 Etelä-Klemettilän katujen yleissuunnitelma Etelä-Klemettilän katujen yleissuunnitelmassa vuodelta 2009 tutkittiin Ratakadun liittymää tasoliittymänä, eritasoliittymänä ja alikulkuvaihtoehtoa. Sillan ylityskohta on myöhemmissä suunnitelmissa siirtynyt itään päin. Kuva 2 Etelä-Klemettilän katujen yleisuunnitelmassa (2009) tarkasteltiin kolmea eri vaihtoehtoa Kosholmanpuistikon jatkeen toteuttamiseksi. Kuvassa esitetty tasoliittymävaihtoehto. 1.3 Etelä-Klemettilän maankäytön suunnitelma Kati Vuohijoen diplomityössä Laitakaupungista osaksi keskustaa, Vaasan Etelä-Klemettilän maankäytön suunnitelma (2015) tarkasteltiin alueen täydennysrakentamista. Työn mukaan alueelle tulisi tuhansia uusia asukkaita, liikerakentamista ja toimisto- ja työpaikkatiloja sekä julkisia palveluita. Työssä esitettiin radanvarteen puistoalue ja Korsholmanpuistikon jatkeen ja sillan toimimista maamerkkinä. Kuva 3 Täydennysrakentamista alueelle tutkittiin vuonna 2015 laaditussa diplomityössä.
YLEISSUUNNITELMA 4 / 15 Kuva 4 Silta toimii suunnitelman mukaan maamerkkinä.
YLEISSUUNNITELMA 5 / 15 2. LIIKENNEVERKOT 2.1 Nykyinen liikenneverkko Kokoojakatuluokkainen Korsholmanpuistikko (2+2-kaistainen) johtaa liikenteen pääkatuna toimivalle Ratakadulle. Lähimmät radan ylittävät autoliikenteen yhteydet ovat Sepänkyläntiellä (650 metrin etäisyydellä) ja Ratakadun jatkeena olevalla Huutoniementiellä (1000 metrin etäisyydellä). Radan itäpuolella Sairaskodinkatu välittää pääkatuna liikennettä Sepänkyläntielle ja Huutoniementielle. Ratakadun nopeusrajoitus on nykytilanteessa 50 km/h ja Korsholmanpuistikon 40 km/h. 724 8 3 Kuva 5 Liikenneverkon toiminnallinen luokittelu.
YLEISSUUNNITELMA 6 / 15 2.2 Tavoiteverkko Korsholmanpuistikko on keskustan osayleiskaavan liikenneselvityksessä määritellyssä tavoiteverkossa ulkoisen keskustakehän osa. Uusi Korsholmanpuistikon jatke ja silta yhdistää radan itäpuolen keskustaan keskustakehän kautta. Keskustakehältä toteutetaan pysäköintilaitoksiin ajoyhteydet. Ratakatu toimii tavoiteverkossa kokoojakatuna. Kuva 6 Ote autoliikenteen tavoiteverkosta (Lähde: Keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys, 2015). Keskustan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on esitetty tavoitteelliset nopeusrajoitukset keskustan aluella. Suunnitelmissa on laskea nopeusrajoituksia siten, että aluenopeusrajoitus on 40 km/h sijaan 30 km/h. Ratakadulla, Kauppapuistikkossa ja Sepänkyläntiellä nopeusrajoitus on 40 km/h.
YLEISSUUNNITELMA 7 / 15 2.3 Nykyinen pyörätieverkko Vaasan keskustan pyöräilyverkko on silmäkooltaan melko harva, mutta ruutukaavakadut ja 40 km/h nopeusrajoitus mahdollistavat pyöräilyn myös autoliikenteen seassa ajoradalla. Tärkeitä pyöräilyn akseleita tarkastelualueen lähellä ovat Ratakatu ja Klementinkatu, jotka on varustettu erillisellä pyörätiellä. Radan itäpuolella on pyörätiet Opistokadulla ja Sairaskodinkadulla. Nykyisiä tarkastelualueen ongelmakohteita ovat: Korsholmanpuistikon puuttuva pyörätie Klementinkadun ja Korsholmanpuistikon liittymän turvattomuus. Kuva 7 Nykyinen pyörätieverkko (Lähde: kuvakaappaus Vaasan karttapalvelusta). 2.4 Pyöräilyn tavoiteverkko Vaasan kaupunki laati vuonna 2013 Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman, jossa esitettiin keskustan pyöräverkon tavoitetilaa. Radan varteen itäpuolelle on kehittämisohjelman mukaan tarkoituksena toteuttaa uusi pääväylä. Aluereittien verkostoa täydennetään Korsholmanpuistikon uudella pyöräväylällä.
YLEISSUUNNITELMA 8 / 15 Kuva 8 Pyöräilyn tavoiteverkko keskustassa (Lähde: Vaasan kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunniutelma, 2013). Uudemmassa keskustan osayleiskaavan liikenneselvityksessä (2015) on kuvattu myös pyöräilyn tavoiteverkko. Siinä Korsholmanpuistikko ja Ratakatu ovat pääverkon osia. Kosholmanpuistikkoon on tarkoitus toteuttaa kokonaan uusi pyöräilyväylä, joka yhdistää radan itäpuolen länsipuolelle. Radan vierellä itäpuolella kulkee uusi alueverkon reitti. Kuva 9 Ote pyöräilyn tavoiteverkosta keskustan osayleiskaava-alueella (Lähde: Keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys, 2015).
YLEISSUUNNITELMA 9 / 15 2.5 Liikenneturvallisuus Poliisin tietoon tulleiden onnettomuustietojen perusteella Korsholmanpuistikon ja Ratakadun liittymässä on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut kuusi omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Kuva 10 Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet vuosilta 2012-2016.
YLEISSUUNNITELMA 10 / 15 3. LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELU 3.1 Liikennemäärät Kuvassa 11 on esitetty nykyisiä liikennemääriä liikennemallista. Kuva 11 Nykytilanteen liikennemääriä (Lähde: Keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys, 2015).
YLEISSUUNNITELMA 11 / 15 3.2 Liikenne-ennuste Liikenne-ennusteena käytettiin Korsholmanpuistikon jatke, liikennemäärät (luonnos 16.2.2016, Sito) -selvityksessä raportoituja liikennemallin liikenne-ennusteita vuoden 2040 iltapäivän huipputunnille. Kuva 12 Liikenne-ennuste 2040, iltapäivän huipputunti. Kuva 13 Liikenne-ennuste 2040, iltapäivän huipputunti kääntymissuunnittain.
YLEISSUUNNITELMA 12 / 15 3.3 Liikenteen toimivuus Liikenteen toimivuustarkastelut laadittiin Synchro/SimTraffic ohjelmalla iltapäivän huipputunnille vuonna 2040. Ratakadun ja Klementtilänraiteen liittymät vaativat valo-ohjauksen. Korsholmanpuistikon jatkeelle riittää kaksikaistainen poikkileikkaus sekä liittymiin kaksi ryhmittymiskaistaa suuntaansa. Liittymien palvelutasoluokitus on tällöin D eli välttävä. Kuvassa esitetyt järjestelyt kestävät ainakin 20 prosenttia liikenteen kasvua ennustetusta. Kuva 14 Liikennemäärät ja tarkastellut järjestelyt. Palvelutaso Palvelutasoluokka Viivytys (s) valoohjaamattomissa liittymissä Viivytys (s) valo-ohjatuissa liittymissä Erittäin hyvä A 10 5 Hyvä B 15 15 Tyydyttävä C 25 25 Välttävä D 35 40 Huono E 50 60 Erittäin huono F >50 >60 Kuva 15 Palvelutasoluokittelu.
YLEISSUUNNITELMA 13 / 15 4. YLEISSUUNNITELMA 4.1 Katujärjestelyjen tutkitut vaihtoehdot Vaihtoehtojen osalta tutkittiin Korsholmanpuistikon jatkeen poikkileikkausta. Katujen korkeustaso on päätetty aiemmassa suunnitteluvaiheessa ja siinä esitetyn korkeustason perusteella on alueelle rakennettu uusia rakennuksia. Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa VE1 on esitetty Korsholmanpuistikon jatke nelikaistaisena Sairaskodinkadulle asti. Vaihtoehdossa on esitetty Korsholmanpuistikon ja Ratakadun sekä Korsholmanpuistikon ja Klemettilänraiteen liittymiin liikennevalo-ohjaus. Toimivuustarkasteluiden perusteella liittymiin tarvitaan liikennevalo-ohjaus, jotta riittävän hyvä palvelutaso saavutetaan. Katualueen keskelle jätetään tarpeeksi leveä viherkaista, joka mahdollistaa puistomaisen välikaistan ja puurivien istutuksen nykyisen Korsholmanpuistikon mukaisena. Kuva 16 Vaihtoehto VE1. Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa VE2 on esitetty Korsholmanpuistikon jatke kaksikaistaisena siten, että liittymiin on esitetty vasemmalle kääntyvät kaistat. Toimivuustarkastelujen perusteella liittymiin tarvitaan vasemmalle kääntymiskaista. Korsholmanpuistikon ja Ratakadun sekä Korsholmanpuistikon ja Klemettilänraiteen liittymiin liikennevalo-ohjaus. Toimivuustarkasteluiden perusteella liittymät tarvitsevat liikennevaloohjauksen, jotta riittävän hyvä palvelutaso saavutetaan. Kuva 17 Vaihtoehto VE2.
YLEISSUUNNITELMA 14 / 15 Yleissuunnitelmassa esitettäväksi valittiin vaihtoehto 1, jossa Korsholmanpuistikkko on nelikaistainen. Korsholmanpuistikon jatkeen nelikaistainen poikkileikkaus todettiin kaupunkikuvallisesti parhaiten sopivaksi suunnittelualueelle. Suunniteltu poikkileikkaus liittyy hyvin nykyiseen Korhsolmanpuistikkoon ja toimii jatkeena Sairaskodinkadun itäpuoliselle viheralueelle. Kuva 18 Jatkosuunnitteluun valittu vaihtoehto VE1. 4.2 Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Korsholmanpuistikon poikkileikkaus säilyy nykyisellään ja ajoratojen väliin jää puistikkomainen kaista Korsholmanpuistikon jatkeella. Korsholmanpuistikon jatke on nelikaistainen. Radan ylittävä osuus voidaan toteuttaa kahdella erillisellä sillalla, jolloin välikaistan osuus sillan kohdalla on avonainen. Ratakadulla liittymässä on molempiin suuntiin suoraan menevät kaistat sekä kääntymiskaistat. Korsholmanpuistikon ja Ratakadun liittymässä tasausta joudutaan nostamaan noin viisi metriä. Liittymäalueen tasauksen nostaminen edellyttää katujen tasauksen nostoa pidemmällä matkalla. Tasauksen nosto ei aiheuta nykyisille kiinteistöille merkittäviä liittymämuutoksia. Suunnitelma edellyttää asemakaava-alueen muutosta tai tukimuurimuurien rakentamista myös nykyiselle Korsholmanpuistikon osuudelle. Kuva 19 Korsholmanpuistikon jatkeen poikkileikkaus.
YLEISSUUNNITELMA 15 / 15 4.3 Jalankulku ja pyöräily Korsholmanpuistikon jatkeen molemmille puolille toteutetaan kävely- ja pyöräväylät. Ratakadulle kävely- ja pyöräväylä toteutetaan Ratakadun itäpuolelle. Junaradan varteen toteutetaan laadukas kävely- ja pyöräväylä, josta on yhteys Korsholmanpuistikon jatkeelle junaradan pohjoispuolella. Kuva 20 Kävely- ja pyöräväyläverkko Korsholmanpuistikon ja Ratakadun liittymäalueella. 4.4 Ylikulkusillan mitoitusperusteet Radan ylikulkusilta alittaa 3 raidetta, jotka ovat sähköistettyjä. Alikulkukorkeuden tulee olla vähintään 6,95 m. Lisäksi tulee huomioida muut ATU:n vaatimukset. Raiteiden välissä ja vieressä meneviä huoltoteitä ei saa muuttaa vaan mahdolliset tukirakenteet tulee suunnitella niiden ulkopuolelle. Sillan suunnittelussa noudatetaan voimassa olevia Eurokoodien ja Liikenneviraston julkaisemien ohjeita ja Eurokoodien kansallisia liitteitä ja sovellusohjeita. Sillan kuormat ja kuormitusyhdistelmät määräytyvät ohjeen NCCI 1 mukaisesti. Sillan suunnittelukäyttöikä on 100 vuotta. Sillan seuraamusluokka on CC2 ja geotekninen luokka GL2. Sillan kannen pintarakenteen kokonaispaksuuden tulee olla vähintään 110 mm. Kaiteena käytetään liikenneviraston ohjeen mukaista CE-hyväksyttyä H-2-kaidetta ja lisäksi silta varustetaan pystysuoralla Liikenneviraston vaatimukset täyttävällä kosketussuojaseinällä tai lipalla.