Translapsi ei leiki sukupuolta. Mika Venhola LT, kirurgian ja lastenkirurgian erikoislääkäri

Samankaltaiset tiedostot
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

Sukupuoli. Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Monimuotoiset perheet

SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

NÄE MINUT. Nuoren sukupuoli-identiteetin tukemisen opas vanhemmille

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

EDUCA SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Nuorten näkymätön kansalaisuus?

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Pyöreän pöydän keskustelu lapsen itsemääräämisoikeudesta sukupuoleen

Hyvinvointi ja liikkuminen

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Miten heikossa asemassa olevia nuoria voidaan tukea palveluissa?

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

Mitä seksuaalisuus on?

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

TURVATAITOJA NUORILLE

POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/ Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa

Mielenterveys voimavarana

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Tunneklinikka. Mika Peltola

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

MIESTAPAISET ONGELMAT, MIESERITYINEN APU. Miestyön foorumi, Hankasalmi Leo Nyqvist

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Nimestä minut tunnet vai tunnetko? Sukupuolien moninaisuus ja lähisuhdeväkivalta

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Tasa-arvo ja sukupuolisensitiivisyys. Kati Costiander Erityisasiantuntija

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

ILMAJOEN TANSSIKOULU

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille Tunne ja Turvataitojen kannalta

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli

Sinun sukupuolesi on minulle totta Näkökulmia sukupuoleen ja sukupuolen moninaisuuteen lapsuudessa

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Sukupuoli ja toimijuus päiväkodissa ja koulussa

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Transkriptio:

Translapsi ei leiki sukupuolta Mika Venhola LT, kirurgian ja lastenkirurgian erikoislääkäri

Sukupuoli Kun sukupuolta ilmiönä ja tämän ilmiön monimuotoisuutta pyritään selittämään, on se tehtävä useammasta näkökulmasta. Mitä enemmän sukupuolesta ja sen eri selitysnäkökulmista tietää, sitä enemmän vahvistuu käsitys siitä, että sukupuolen muotoutuminen kokonaisvaltaiseksi yksilön kokemukseksi on monimutkainen kehityskulku ja osittain myös tyhjentävien selitysten osalta tieteen ulottumattomissa

Sukupuolijärjestelmä Sukupuolijärjestelmän odotukset ja normit opitaan jo lapsuudessa ja tämä järjestelmä normittaa myös sen mitä on oikea sukupuolen ilmaiseminen ja mikä tekee ilmaisusta poikkeavan. Jos yksilön sukupuolikokemus vaikuttaa totutusta poikkeavalta tai biologiseen ilmiasuun sopimattomalta, asia nähdään positiivisen yksilöllisyyden sijaan negatiivisena poikkeavuutena.

Kehollisuus, biologia, on läsnä kaiken aikaa mutta sen määräävyys suhteessa yksilön identiteetin muodostumiseen vaihtelee. Biologiset näkökulmat sukupuoleen eivät yksinään riitä selittämään sukupuoliidentiteetin kehittymistä, eikä psykososiaalisia tekijöitä voida erottaa biologisista.

Biologinen näkökulma Lääketiede edustaa biologista näkökantaa ja on näistä tahoista yksi valtaa käyttävin mitä tulee henkilön sukupuolen määrittelyyn. Lääketieteen vahva väliintulo yksilön sukupuolen määrittämisessä näkyy jo syntymässä, jolloin vahvistetaan lapsen kuuluminen kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän kategorioihin. Lääketieteen interventio sukupuoleen on entistä vahvempi, jos havaitaan, että suoraviivainen jako tyttöihin ja poikiin ei lapsen kohdalla onnistukaan. Tällöin yhä vielä kallistutaan häiriötilanäkökulmaisuuteen ja lääketieteen näkökulmasta poikkeavaa tilaa ryhdytään diagnosoimaan.

Intersukupuolisuus on yksi biologisista sukupuolen variaatioista mutta kuitenkin lääketieteessä sitä tarkastellaan enemmän virheenä kuin variaationa. Mikäli lapsen biologiset tunnusmerkit ovat epäselvät, on lääketiede valmis menemään niinkin pitkälle, että lapsi muokataan kirurgisesti sopimaan kaksijakoiseen sukupuolijärjestelmään. Lääketiede, biologian, anatomian ja fysiologian näkökulmasta, pelkistää sukupuolen moninaisuuden kärjistetyimmillään sarjaksi erilaisia diagnooseja ja näkee varsinkin lapsuusiässä vain ruumiillisen aspektin sukupuolesta.

Jos yksilön oma sukupuoli-identiteetti ei kerrostu fyysisen kehon varaan totutulla tavalla, altistetaan hänet pitkällisiin tutkimuksiin ja analyyseihin, joissa halutaan todentaa ulkopuolisen tahon määrittelemänä yksilön oma sukupuolikokemus ja sen totuudellisuus. Ihmisen itsensä tunne tai tieto asiasta ei riitä, yhteiskunnan on saatava tehdä määrittely itse omien lääketieteellisten sekä kulttuuristen tekijöidensä valossa. Mikäli yksilö tämän prosessin aikana kykenee esittämään oikeanlaista sukupuoliperformanssia, myöntyy yhteiskuntakin tunnustamaan sen kokemuksen todenperäisyyden, jonka yksilö on tiennyt itse jo pitkään tai aina!

Lääkäreille on annettu transasioissa valtaa ja portinvartijan asema. Tämä lääkärin kaksoisrooli haittaa potilassuhdetta Lääketieteen sisäisellä keskustelulla ei ole voitu korjata tähän hoitoon ja prosessiin liittyviä epäkohtia

Ihmisen sukupuolen kokemus on yksityinen, herkkä ja vaikea pukea täysin sanoiksi. Meidän tulee hyväksyä se, ettei tätä kokemusta voi laatikoida tai tarkasti jäsentää Asiantuntijakohtaamisissa väkivaltainen vaatimus tarkasta määrittelystä on ihmiselle rikkovaa ja haitallista

Tarvitaanko lääkäriä ylipäätänsä? Tulisiko transhoidot ajatella täysin eri tavalla, psykososiaalisen tuen kautta, jolloin lääkärin rooli olisi rajattu, nimenomaan hoidollinen, ei valtaa käyttävä ja tarve lääkärille nousisi potilaan tarpeista Jokaisen ihmisen yksilöllinen hoito ja kohtaaminen tarkoittaa ihmiselle itselleen sopivan kehollisuuden mahdollisuutta ja hyväksymistä

Transaikuisille apua sukupuoliristiriidan kokemisen helpottamiseksi on monipuolisesti tarjolla. Sen sijaa sukupuoliristiriidan kokeminen lapsena tai nuorena ajatellaan olevan ohimenevää ja kehitykseen jossain määrin kuuluvaa. Lasten ja nuorten kokemusta sukupuolestaan ohitetaan, etenkin juuri niissä tapauksissa, joissa lapsen tai nuoren oma kokemus on ristiriidassa hänen biologisen sukupuolensa kanssa.

Asiantuntijatahojen kannanotoissa on havaittavissa lapsen oman kokemuksen vähättelyä. Sukupuolikokemus leimataan haihatteluksi tai leikiksi, joksikin mikä menee ohi jos vanhemmat lastaan siihen suuntaan valmentavat. Kuitenkaan kukaan näistä asiantuntijatahoista ei automaattisesti kyseenalaista kaikkien lasten, myös cis-sukupuolisten lasten sukupuoliidentiteettiä, ja koe sitä häilyväksi tai muuttuvaksi.

Se reagoidaanko lapsen sukupuoliristiriitaan ymmärtävästi tai vähättelevästi ei itsessään poista perimmäistä faktaa: lapsi kokee ristiriitaa sukupuolestaan, käsitteli ympäristö asiaa kuinka tahansa. Hoitojen kieltäminen nuoreen ikään vedoten ei ole perusteltua, koska nuoren kohdatuksi tuleminen juuri nyt on hänen elämänsä ja hyvinvointinsa kannalta ensiarvoisen tärkeää. Ympäristön suhtautuminen kuitenkin ratkaisevasti määrittää sen, kuinka lapsi itseensä ja kokemaansa ristiriitaan suhtautuu. Onko hänen tuntemuksensa omasta sukupuolestaan häpeällinen, salailtava ja kielletty asia vai sallittu ja hyväksytty osaa häntä itseään. Jos nuori tulee nähdyksi oikein ja hänet otetaan vakavasti, se vähentää sukupuoliristiriidasta aiheutuvaa kuormitusta ja jännitteitä nuoren ja muiden ihmisten välillä.

Hiljalleen olemme siirtyneet hoitoa vaativan mielisairauden näkökulmasta suuntaan, jossa julkinen diskurssi ilmiöstä vaatii moniäänisesti siirtymistä häiriötilasta moninaisuuteen, hoidosta hyväksymiseen, poikkeamasta omanarvontuntoon ja häiriön parantamisesta arvostavaan yhteisöllisyyteen.

Eettisyys ja ammatillisuus sekä erilaiset lait ja asetukset velvoittavat varhaiskasvattajat, opettajat ja asiantuntijat kohtaaman jokaisen lapsen sensitiivisesti ja yksilöllisesti. Omien sukupuolikäsitysten reflektointi ja heteronormatiivisuuden tunnistaminen niin omissa ajatuksissa, toimissa kuin toimintaympäristöissäkin ovat tärkeitä osia kasvattajien ja asiantuntijoiden omassa sukupuolitietoisuuden kehittämisprosessissa.

On aika luopua ajatuksesta, että kaikki lapset ovat joko tyttöjä tai poikia