IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

Samankaltaiset tiedostot
IISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)

YK 1, Iisalmen strateginen yleiskaava, 3 rakennemallia vaiheen lausuntojen yhteenveto

KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Osa-aluekeskukset kaupungin tukipilareina

Yleiskaavoituksen työohjelma

Mansikkaniemen asemakaava

LAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

Rakennesuunnitelma 2040

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Saavutettavuustarkastelut

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Aluerakenne ja keskusverkko

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30. kaupunginosa Jumalniemi, kortteli 1, tontti 6

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Ak-330 Kemmolan asemakaava

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

IITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Laukaan kunnan Rakennemalli

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

KAAVOITUSOHJELMA

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Yhdistää puoli Suomea

JÄMSÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 2030 KOHTI YHTEISKEHITTÄMISTÄ

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. SUENSAAREN KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 7 TONTILLA 2 JA SEN VIEREISELLÄ PUISTO- ALUEELLA

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Hartolan kunta. Lausunto Maakäyttö- ja rakennuslain uudistukset Ympäristövaliokunta Rakennustarkastaja Matti Nikupeteri

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PUOTIKARIN VENESATAMA:

Kaupunkistrategia

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ

KESKEISET PERIAATTEET

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II: KORTTELIT 214 JA 215

Seudun tonttipäivä Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

KAAVOITUSOHJELMA JOUTSENON KOHTEET

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

IIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA

Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Vähittäiskaupan ohjaus

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

Liite 4. Otteet yleis- ja asemakaavoista sekä asemakaavojen muutostarpeet

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS VAALANKURKUN ETELÄPUO- LELLE

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.


Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVALUONNOSAINEISTOON

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

Transkriptio:

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI

Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite 25 000 Suunniteltavat pääteemat: Elinkeinot ja uudet työpaikka-alueet Asuminen Palveluverkko Liikenneverkko Reitistöt ja virkistysalueet

Kolme mallia Iisalmen kehittämiseksi Nauhataajama Vahva keskusta Kehittyvät kylät Asuminen ja palveluverkko pohjois-eteläsuuntaisesti kattaa Iisalmen Lapinlahden rajalta Soinlahteen Työpaikka-alueet sijoittuvat rakenteen lomiin Maaseutuelinkeinot ovat vahvoja Iisalmen itä- ja länsiosissa Keskustan palvelurakennetta vahvistetaan entisestään. Uudet asuntoalueet sijoittuvat 3 km säteelle keskustasta. Soinlahtea kehitetään vahvana teollisuusalueena, jolla on ympäristöhäiriöitä. Maaseutuelinkeinot ovat vahvoja keskustan ulkopuolella Nykyinen palveluverkko toimii ja kyliä kehitetään vahvoina asuinkylinä. Ydinkeskusta tiivistyy 1,5 km säteelle ytimestä. Työpaikka-alueet sijoittuvat rakenteen lomiin. Maaseutuelinkeinot toimivat kylillä ja huomioivat uuden asumisen tarpeet

Nauhataajama 3000 uudelle asukkaalle on vahvistuneissa asemakaavoissa ja reservinä yleiskaavoissa riittävä aluevaraus nauhataajaman alueella Palveluverkko toimii nykyisellään muuten, mutta Soinlahden ja Partalan koulu yhdistyvät Mansikkaniemelle uudeksi kouluksi. Sourunsalon koulu lakkaa Uudet työpaikka-alueet Soinlahti ja Marjahaka/Ahmo Ympäristövaikutuksia aiheuttavat maaseutuelinkeinot suurine karjatiloineen sijoittuvat Nauhataajaman ulkopuolelle erilleen tiiviimmistä asuntoalueista

Vahva keskusta 3000 uutta asukasta pystytään sijoittamaan 3 km:n säteelle ydinkeskustasta. Tehtyjen uusien kaavojen lisäksi voidaan osoittaa lisäkerrosten rakentamisoikeutta Iisalmen uusi suositeltava kerrosluku on 5. Haukiniemen alueelle, Simonniemeen, Kankaalle entisen kunnantalon alueelle ja Luuniemen kärkeen syntyy uusia asuntoalueita. Palveluverkko keskittyy kaupungin keskustaan. Soinlahden, Partalan ja Sourunsalon koulut lakkaavat. Pohjoinen koulu sijaitsee 3 km säteellä keskustasta. Soinlahteen varaudutaan sijoittamaan teollisuutta, jolla on ympäristöhäiriöitä. Marjahakaan syntyy uusi työpaikka-alue Maaseutuelinkeinoille on liikkumavaraa Iisalmen maaseutualueilla. Ympäristövaikutukset eivät ulotu asuntoalueille.

Kehittyvät kylät 3000 uutta asukasta sijoittuu siten, että vahvan ytimen ympärille sijoittuu 2000 uutta asukasta. 1000 asukasta sijoittuu kyläkeskuksiin ja pohjoiseen sekä eteläiseen aluekeskukseen. Vahvan ytimen asukasmäärä saavutetaan sallimalla ytimessä tehokkaampi rakentaminen (lisäkerrokset) sekä ottamalla käyttöön Luuniemen, Simonniemen ja Haukiniemen aluetta. Palveluverkko keskittyy kaupungin ytimeen ja kyläkoulut kehittyvät. Kyläkaupat (2 kpl) säilyvät. Maaseudulle syntyy erilaisia uusia innovaatioita matkailun ja palveluiden kehittämiseksi. Soinlahteen ja Marjahakaan syntyy uusi työpaikka-alue Maaseutuelinkeinot toimivat kylillä vahvan kyläkeskuksen ulkopuolisilla alueilla. Maaseutuelinkeinoilla työvoiman saatavuus on hyvä. Etätyö kukoistaa.

Vaikutusten arviointi palveluverkko Nauhataajama Vahva keskusta Kehittyvät kylät Käyttää hyväkseen olemassa olevaa palveluverkkoa sitä hiukan tiivistäen ja hyödyntää rakennettua ympäristöä. Luo painetta rakentaa edelleen palveluverkkoa, vaikka etelässä ja pohjoisessa väkimäärä kohtuullisen pieni ja asuu väljästi. Vahvistaa keskustan palveluja ja tuo elävyyttä keskustaan. Antaa mahdollisuuden optimoida uudet investoinnit. Investointien määrä kaupungin kehysalueella pienenee ja tästä syystä myös palvelutaso heikkenee. Antaa mahdollisuuden karsia investointeja. Olemassa oleva palveluverkko säilyy ennallaan ja tukeutuu maaseudulle jo rakennettuun infraan. Luo painetta investoida kylille enemmän. Kasvattaa investointien lukumäärää.

Vaikutusten arviointi saavutettavuus Nauhataajama Vahva keskusta Kehittyvät kylät Palvelut hyvin saavutettavissa pohjois-eteläsuunnassa. Kevyen liikenteen investoinnit vaihtoehtojen keskitasoa. Uudet asemakaavoitetut asuinalueet maksimissaan 1,5 km säteellä ala-asteesta. Lisää infran investointitarvetta. Uudet kyläalueet maksimissaan 5 km:n säteellä ala-asteesta. Uudet asuinalueet 3 km:n säteellä ydinkeskustasta. Palvelut siten hyvin saavutettavissa ja kevyen liikenteen investoinnit vähäisiä. Ydinkeskusta vahvistuu ja esimerkiksi ikäihmisten ja muiden erityisryhmien osalta palvelut hyvin saavutettavissa kaupungin ytimessä. Palvelut pääosin keskustaalueella. Kyläkouluja nykyisen verkon mukaisesti. Saavutettavuus yksityisautoilun varassa. Lisää tarvetta kevyen liikenteen ja vesihuollon investointeihin. Tieverkkoa kehitetään raskaan liikenteen tarpeisiin maaseutualueella.

Vaikutusten arviointi elinkeinot ja yritystoiminta Nauhataajama Vahva keskusta Kehittyvät kylät Uudet työpaikka-alueet sijoittuvat tasaisesti pohjoiseteläsuunnassa kuten asutuskin. Soinlahden teollisuusalueella hyvät kehittymisedellytykset. Maaseutuelinkeinot toimivat nauhataajaman ulkopuolella eikä asuminen aiheuta niille vaatimuksia ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Soinlahden uutta teollisuusaluetta voidaan kehittää vaativaan teollisuuteen Keskustaajaman kehittyessä asuinalueena ikääntyville, keskustassa väkiluku ja yritysten määrä kasvaa Maaseutuelinkeinoilla hyvä elintila. Kylillä pieniä palveluyrityksiä ja etätyö mahdollistaa myös muun monipuolisen yritystoiminnan kylillä. Maaseutuelinkeinoilla hyvä työvoiman saatavuus. Asumisen ja elinkeinotoiminnan yhteensovittamisen tarve kasvaa.

Vuorovaikutussuunnitelma - kolme mallia TEKLA ja KH 27.11.2017 Tammikuu 2017 työpajat - kaupungin eri hallintokunnat ja palvelujen tarjoajat - Iiden ja yrittäjäjärjestöt, kaupat - koulut ja oppilaitokset - Kyläneuvosto, muut neuvostot ja erilaiset järjestöt (kolmas sektori) - yleisötilaisuudet alueittain

Päätöksenteon aikataulu Vaikutusten arviointi tehdyn vuorovaikutuksen pohjalta Esitys vaihtoehdosta kaavaluonnoksen pohjaksi - Tekninen lautakunta helmikuussa 2018 - Kaupunginhallitus helmikuussa 2018