KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Samankaltaiset tiedostot
LUKUVUODEN ARVIOINTI

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Liikkujan polku -verkosto

Liikkuva koulu Ruosniemessä

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Opinpaletin koulutustarjonta

RESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

RESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätoiminta. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

6.3 Arvioinnin kohteet

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Siikajoen opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa 2016 täydentävä suunnitelma

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

PERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

Muistio. - aikataulu. Merja Ruotsalainen, projektipäällikkö

VALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS

Metsokankaan koulun vanhempaintoimikunta. 1. KOKOUKSEN AVAAMINEN Puheenjohtaja Kaisa Kaitera aloitti kokouksen kello 18:01.

Verkkokurssin suunnittelu

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

OKLS545 Osaaminen ja asiantuntijuus: Opetusharjoittelu 4

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

6. Oppimisen arviointi Etelä-Pohjanmaalla

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

1. Millaisessa koulussa haluamme työskennellä tulevaisuudessa?

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

LAPPEENRANNAN STEINERKOULUN OPETUS- SUUNNITELMA

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Tutustumme Kokoomukseen

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

TOUKOLANPUISTON KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA TOTEUTTAMINEN Hakeutuminen opintoihin Ammatillinen peruskoulutus

Liikkujan polku. Matleena Livson

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

OHJATAAN YHDESSÄ. Opiskelija. Opinto-ohjaaja. Hoksaajaopettaja. Vastuuopettaja. Erityisen tuen ohjaava opettaja. Opettaja.

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa

Korkeakouluhakujen uudistus infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Vastuukäyttäjän tehtävät

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Opinpaletin koulutustarjonta

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin:

Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

JUOMAKELPOINEN VESI. Itä-Suomen yliopisto. Ilmiölähtöisyys luonnontieteiden ja matematiikan aineenopettajakoulutuksessa - projektioppimiskokonaisuus

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Tilannekatsaus Eero Ehanti

Transkriptio:

KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Sumenkielisen petuksen tulsyksikkö 2018-2019 KOULU: Päivänkehrän kulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: Lukuvuden suunnittelu- ja arviintives 25.4.2018 Jhtryhmän kkus 14.8.2018 Käsitelty ppilaskunnan hallituksen kanssa (lisää päivämäärä) Jhtkunta hyväksynyt 18.9.2018 Allekirjitukset: Mika Lehtisyrjä, jhtkunnan puheenjhtaja Jukka Sarpila, sihteeri

2 Kulun lukuvusisuunnitelma Lukuvusisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen Lukuvusisuunnitelma 2018-19 -kansin syyskuun lppuun mennessä. A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja ppilasmäärät vusilukittain, jaksjärjestelmät, justavat petusjärjestelyt, lukuvuden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpypetuksen järjestelyt, esipetuksen määrä, maahanmuuttajien petuksen järjestäminen, tukipetuksen järjestäminen, lisäpetuksen järjestelyt, kulun kirjasttiminta, kulurukailu, päivänavaukset sekä lukuvuden aikana järjestettävät juhlat. Opetusryhmät Kmeetan timipiste 1KO, 24 ppilasta 2KO, 24 ppilasta 3KO, 22 ppilasta 4KO, 24 ppilasta 5KO, 24 ppilasta 6KO, 25 ppilasta Kmeetan timipisteessä ppilaita n yhteensä 143. Päivänkehrän timipiste: 1A, 24 ppilasta 1B, 24 ppilasta 1K, 24 ppilasta 2A, 19 ppilasta 2B, 17 ppilasta 2C, 19 ppilasta 2K, 19 ppilasta 3A, 23 ppilasta 3B, 23 ppilasta 3E, 11 ppilasta (-1) 3K 16 ppilasta 3M, 25 ppilasta 4A, 25 ppilasta 4E, 9 ppilasta (-2) 4K, 19 ppilasta 4M, 23 ppilasta 5A, 27 ppilasta 5E, 4 ppilasta 5K, 18 ppilasta 5M, 28 ppilasta 6A, 31 ppilasta 6K, 21 ppilasta 6M, 25 ppilasta Päivänkehrän timipisteessä ppilaita n 455. Kulussa ppilaita n yhteensä 599.

3 Kulun lukuvusisuunnitelma Paintettu petus Päivänkehrän kulussa: Kielikylpypetus Rutsinkielisen kielikylpypetuksen periaatteet n kuvattu OPS:n luvussa 10.1 ja ppiaineiden sisältöjä n eritelty erillisessä petussuunnitelman liitteessä. Kielikylpypetuksessa ppilaita n 6 petusryhmää. Musiikkilukkapetus Musiikkilukkia n kulussa 4. Oppilaiden valinnaisuus ja Esp -tunti käytetään musiikin petukseen petussuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Valinnaisaineet: Kaikilta 4-6 lukkien ppilailta kerättiin palautetta valinnaisista aineista keväällä 2018. Palautteen perusteella pettajat laativat valinnaisainetarjttimen. Päivänkehrässä tteutetaan seuraavat valinnaiset aineet lukuvunna 2018-19: -Espanjan kieli ja kulttuuri (1 tunti viikssa) Tutustutaan espanjan kieleen sekä kielialueen maihin, tapihin, rukakulttuuriin ja juhliin. Tunneilla piskellaan espanjan perussanasta sekä lmanviettsanasta kaupassa ja ravintlassa asiintia varten. Tavitteet ja sisällöt määritellään tarkemmin petussuunnitelman perusteissa. -Tekninen työ (tuplatunnit vurviikin) Suunnitellaan ja työstetään erilaisia töitä, mm. puu-, metalli-, muvi- ja sähkötöitä. Tutustutaan myös mm. rbtiikkaan ja 3D-tulstamiseen. Teknisen työn valinnaisessa pastetaan ppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötute tai -tes luttaen miin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin, ja kannustetaan ppilasta timimaan pitkäjännitteisesti ja vastuuntuntisesti. -Musiikki (1 tunti kerrallaan) Musiikin valinnaisessa harjitellaan bändisitn ja laulun perusteita (rummut, bass ja kitara). Myös muita sittimia kuten rytmi- ja laattasittimia vidaan lisätä kknpann. Kurssin lpuksi esiinnytään jssain kulun tilaisuudessa. Musisinnissa kiinnitetään humita ryhmän jäsenenä timimiseen ja myönteisen yhteishengen lumiseen. Keskeisenä sisältönä n rhkaista kkeilemaan erilaisten sitinten sittamista sekä laulamista.

4 Kulun lukuvusisuunnitelma -Liikunta (tuplatunnit vurviikin) Liikunnan valinnaisaineessa suunnitellaan sekä kehitetään yhdessä aktiivisempaa kulupäivää sekä tutustutaan eri liikuntamutihin ja ideidaan uusia tapja liikkua. Valinnaisainetta piskellaan pääsääntöisesti kahden tunnin jaksissa vurviikin. Tarkka aikataulu ilmitetaan ppilaille myöhemmin. Osa piskelusta tapahtuu kulun lähialueen liikuntapaikilla. Oppiaineen tavitteena n kannustaa ppilasta ttamaan vastuuta yhteisestä ppimistilanteesta, sallistaa ppilasta man sekä ryhmän timinnan suunnitteluun ja ymmärtää aktiivisen sekä liikunnallisen elämäntavan merkitys terveyden ja hyvinvinnin kannalta. -Kuvataide (1 tunti viikssa) Kannustetaan ja hjataan ppilasta käyttämään mnipulisesti erilaisia materiaaleja ja tekniikita sekä harjaannuttamaan kuvantekemisen taitjaan. ppilaan maa näkemystä painttaen. Tavitteet ja sisällöt määritellään tarkemmin petussuunnitelman perusteissa. -Sumen kieli (1 tunti kerrallaan) Suunnitellaan ja tteutetaan kulun verkkjulkaisua Classrm-phjaisesti. Harjitellaan maa vurvaikutusta erilaisissa viestintätilanteissa. (Sumen kieli ja kirjallisuus) Käytetään digitaalisia menetelmiä sisällön lumisessa. (Kuvataide) Tutkitaan tdellisuuden ja fiktin suhdetta dkumentti- tai fiktielkuvan keinin. (Kuvataide) -Ktitalus (klme tuntia kerrallaan klmen viikn välein) Ohjataan ppilasta humiimaan terveystekijöiden merkitystä arkielämässä. Phditaan terveellisen ravinnn merkitystä maan hyvinvintiin. Phditaan ruuan reittejä kestävän kehityksen ja satkausien kannalta. Oppitunneilla valmistetaan yhdessä suunniteltuja rukia sallistamalla ppilaita pienryhmissä. Oppilaan tavitteena n työskennellä aktiivisena timijana massa ryhmässään suunnitellen, tteuttaen sekä arviiden maa ja ryhmän tutsta. Opiskelu tapahtuu Päivänkehrän pääkululla klmen tunnin jaksissa (suunnittelukerta + 5 krt syksyn ryhmä, suunnittelu + 6 krt kevään ryhmä). Osa piskelusta tapahtuu myös kulun ulkpulella. Oppilaiden tiveet valinnaisissa aineissa tteutuivat hyvin. Valinnaisaine vaihtuu lukukausittain. Valinnaiset aineet syventävät saamista eri ppiaineissa ja laaja-alaisessa saamisessa. Paintetussa petuksessa musiikkilukilla ja kielikylvyssä valinnaisuus khdentuu musiikkiin ja rutsiin. Valinnaiset aineet kuvataan tarkemmin lukuvusippaan liitteessä.

5 Kulun lukuvusisuunnitelma Maahanmuuttajien petus: Päivänkehrän kulussa n klme laaja-alaista erityispettajaa ja kieli- ja kulttuuriryhmien pettaja. Kmeetassa n yksi laaja-alainen erityispettaja, jlla n myös kieli- ja kulttuuriryhmien petusta. Lisäksi lukanpettajat antavat tukipetusta. S2-petusta annetaan sitä tarvitseville ppilaille. Erityislukkien ppilaita integridaan yleispetukseen mahdllisuuksien mukaan. Kieli- ja kulttuuriryhmien pettajilla n päävastuu IMMO ja IVAL ppilaiden kdin- ja kulun yhteistyöstä sekä he vat mukana petuksen suunnittelussa ja järjestelyssä kehittämissuunnitelman ja a OPS:n mukaisesti Kirjasttiminta: Kummassakin timipisteessä n ma kulukirjast. Päivänavaukset ja juhlat: Kulun mien päivänavausten lisäksi Olarin seurakunta ja muut mahdlliset timijat järjestävät päivänavauksia. Seurakunnan päivänavaukset järjestetään pääsin katsmusainetuntien aikana. Näin krvaavan hjelman järjestäminen n helpinta. Hultajille tarjtaan mahdllisuus tapauskhtaisesti valita lapsen sallistuminen usknnllisiin tilaisuuksiin. Kuluissa pidetään perinteisten julu- ja kevätjuhlien lisäksi muita juhlia erillisen suunnitelman mukaan. Tällaisia juhlia vat esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhla, Svenska Dagen ja musiikkilukkien juluja kevätknsertit. 2. TYÖAJAT Lukuvuden 2018-2019 työ- ja lma-ajista n päätetty petus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kkuksessa 25.10.2017 128 :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi trstai 9.8.2018 perjantai 21.12.2018 Kevätlukukausi maanantai 7.1.2019 lauantai 1.6.2019 Syyslma maanantai 15.10.2018 perjantai 19.10.2018 (5 pv) Hiihtlma viiklla 8 eli 18.2.2019 22.2.2019. Peruspetuslain 23 :n mukaan peruspetuksen lukuvudessa n 190 työpäivää. Lukuvuden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, lppiainen ja vapunpäivä. Peruspetusasetuksen 7 :n mukaan peruspetuksen lukuvuden kulutyö päätetään viikn 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvunna 2018-2019 työpäiviä n 188, kska itsenäisyyspäivä n trstai ja vapunpäivä n keskiviikk. Nämä vähentävät työpäivien määrää. Kuluilla n mahdllisuus halutessaan krvata yksi työpäivä lauantaityöpäivällä. Lauantaityöpäivänä nudatetaan sen päivän lukujärjestystä, jka vaihdetaan vapaaksi. Päivänkehrän kulussa julujuhla pidetään lauantaina 15.12.2018 ja vastaava vapaapäivä pidetään perjantaina 7.12.2018.

6 Kulun lukuvusisuunnitelma 3. OPETUSTUNNIT Päivänkehrän kulun päivärytmi: 1.ppitunti 8.15-9.00 2.ppitunti 9.00-9.45 Välitunti 9.45-10.15 3.-4.ppitunti 10.15-12.05 (sisältää 20min rukailun) Välitunti 12.05-12.30 5.ppitunti 12.30-13.15 6.ppitunti 13.15-14.00 Välitunti 14.00-14.15 7.ppitunti 14.15-15.00 Yllä mainittuihin aikihin vi tulla muutksia, esimerkiksi js petus tapahtuu kulun ulkpulella. Js kulun työaika pikkeaa yllä mainitusta, siitä tiedtetaan erikseen. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Kulun kerhtiminnan tavitteet ja järjestämiskäytännöt sekä ppilaiden sallistaminen kulun kerhtiminnassa. Kulun kerhtimintaa pyritään järjestämään edellisen lukuvuden tapaan tarjten sekä kädentaitjen, liikunnan että kielten kerhja mahdllisimman mnipulisesti. Kerhja järjestetään kulupäivän päätteeksi ja pyritään tarjamaan mukavaa ja virkistävää yhdessäla kaiken ikäisille ppilaille tasapulisesti. Tarkemmin kerht erillisellä liitteellä. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Kululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun timinnan, mm. leirikulut, taksvärkkipäivä, yökulut, pintretket, piskelu Yrityskylässä, TET-jakst sekä myös se, että tavallisen kulupäivän aikana sa petuksesta tai ppitunneista vidaan järjestää kulun ulkpulella, esimerkiksi lähimetsässä. Vakuutusasiat humiidaan em. timintaa suunniteltaessa. Lähtökhtaisesti kulu alkaa ja päättyy kululta. Opetuspaikkana vi timia myös muu paikka kuin kulu, jllin ppilaan kulupäivä vi hultajan anmuksesta pikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin kulussa. Kaikki kulun 6.lukat lukat sallistuvat Yrityskylä -tapahtumaan. Lisäksi lv.2018-19 kaikki kulumme 6.lukat käyvät leirikulussa. 6M lukka 24.9.-26.9. ja 6A-lukka 10.10.-12.10. 6KO:n ja 6K:n leirikulut n hyväksytty jhtkunnassa keväällä 2018. Päivänkehrän kulussa n perinteisiä tapahtumia, missä pettajat liikkuvat, pelaavat ja leikkivät yhdessä kulun ppilaiden kanssa. Tällaisia tapahtumia vat esimerkiksi alkupetuksen lympialaiset ja

7 Kulun lukuvusisuunnitelma perinteinen ppilaiden ja pettajien välinen pesäpall-ttelu. Tapahtumat vat sa kulujen sallistuvaa timintakulttuuria sekä Liikkuva kulu -hanketta. Tällaisissa tapahtumissa kaikki pettajat sallistuvat petettavasta aineesta riippumatta liikunnan petukseen. Kulut ttavat TET -harjittelijita alueen yläkuluista. Oppilaille nimetään hjaavat pettajat työharjittelun ajaksi. Lisäksi kuluvuden aikana järjestetään pintkäyntejä, ppilaiden tutustumiskäyntejä jatk-pintpaikkihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Hultajia tiedtetaan kulun ulkpulella annettavasta petuksesta tarkemmin erikseen. Kulun henkilökunnan ja ppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuden aikana järjestetään myös kulun henkilökunnan ja ppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpall-, salibandy- ja jalkapall-tteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, sallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/hjelmaa. Yhteisiä tilaisuuksia vat esimerkiksi juhlat, ryhmäyttämis- ja tapahtumapäivät, Unicef-kävelypäivä sekä 6.lukkalaisten ja pettajien välinen pesäpall-ttelu tukkuussa. Yhteisissä timintapäivissä pyrimme sekittamaan lukka-asteita, jllin syntyy lukkarajja ylittävää yhteistä tekemistä ja samalla yhteishenki vahvistuu. Kulttuuri- ja liikuntaplku KULPS! KULPS! n Espn kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuden KULPS-timinnan suunnitelma: Espn petussuunnitelmaan kirjattu tavite n: "Jkainen ppilas pääsee lukuvuden aikana vähintään kerran kulttuuriplulle, liikuntapluille ja kirjastplulle". Päivänkehrän kulussa lemme sallistuneet aktiivisesti Kulps-timintaan ja jatketaan näin edelleenkin. Opettajilta kerättiin kkemuksia ja myös sallistumisaktiivisuutta kevään 2018 aikana ja tdettiin, että lukat vat lleet tyytyväisiä Kulps-tarjttimen tapahtumiin. Lv 2018-19 pyrimme siihen, että jkainen lukka sallistuu vähintään yhteen Kulps-tapahtumaan lukuvuden aikana. Kulun KULPS- ja kulttuuriyhteyspettaja/-pettajat (1-2 pettajaa): Hellevi Saarenmaa (Päivänkehrän timipiste) ja Hanna-Leena Lapinja (Kmeetan timipiste) Kulun ARVOKAS-yhdyspettaja: - 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Mnialaiset ppimiskkknaisuudet Oppimiskknaisuuksien teemat, tavitteet ja sisällöt sekä ppimiskknaisuuksiin sisällytettävät ppiaineet. Oppilaat sallistuvat kknaisuuksien suunnitteluun ideimalla ja spimalla pettajien ja ryhmän kanssa aiheista sekä työtavista. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien teemja valittaessa humiidaan ppilaita kiinnstavat aihealueet sekä petussuunnitelman sisällöt. Mnialaisten ppimiskknaisuuksien tavitteena n lisätä ppilaiden ssiaalisia taitja sekä ryhmätyön taitja, hjata ppimaan ppimisen taitja ja tiednhallinnan taitja sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä ppimisen kkemusta. Lv 2018-19 mnialaisten ppimiskknaisuuksien teema valitaan lukkatasittain kunkin

8 Kulun lukuvusisuunnitelma lukka-asteen OPS:n sisällöistä. Alla lyhyesti kuvattuna jkaisen lukkatasn suunnitelma mnialaisille ppimiskknaisuuksille. 1.lukat: Teemana PEPPI PITKÄTOSSU Tteutetaan viitenä perjantaina jkaisen 3-4 tuntia tähän sisällytetään kirjastvierailu. Satua luetaan päivittäin kaikissa lukissa. Ideita: Peppi-elkuva Draama: esitetään khtauksia näytelmästä ja kuvataan padeillä Näppistaidt: Kirjitetaan mia Peppi-satuja Liikunta: Pepin vimaharjittelu, Herra Tssavaisen ketteryysrata, Pikku-ukn laukka- ja esterata Musiikki : Peppi aiheiset laulut ja lrut Matematiikka: Lasketaan Pepin isän kultarahja, lasketaan ja mitataan Pepin jättikengillä Kuvataide/ käsityö : Pikku-ukk - kepparit, Pepin isän paint, Peppi-haaraniitti nukke. Kirjallisuus: Luetaan erilaisia Peppi-kirjja lukkiin ppilaille luettavaksi. Kirjastvierailu aiheena Peppi Sumen kieli: keksitään arvituksia, muistiharjituksia Peppi lettukestit 2.lukat: Teemana YRITYSKYLÄ Opinnt nivutuvat sumen kieleen, matematiikkaan, ympäristöppiin, englannin ja rutsin kieleen sekä tait- ja taideaineisiin. Tavitteet nusevat em. ppiaineiden sisällöistä, jista painttuvat yhteistyö- ja vurvaikutustaidt, pitkäjänteinen työskentely ja rahankäyttötaidt. Opinnt ajittuvat helmi-maaliskuulle 2019. Oppilaat suunnittelevat ja tteuttavat ryhmissä ideimansa yrityksen timinnan (mainnta, hinnastt, työvurt jne.). Opintjen lpuksi ppilaat arviivat ryhmänsä timintaa sekä maa timintaansa ryhmässä. 1KO ja 2KO: Teemana TARINAN MAAILMAT Pidämme mnialaiset talvilman jälkeen n. 3h viikssa eli n. 7 viikka. Aiheenamme n Tarinan maailmat, jssa tarkitus n tutustua erilaisiin kirjallisuuden lajeihin ja lpputulksena tulee ma tuts, pyritään pieneen kirjaan taitjen mukaan. Tähän yhdistyy vähintään musiikki, kuvataide, käsityö ja sumi erilaisine työtapineen. 3.lukat: Teemana VESI - ppiaineet: YM, LI, SU, MA, KU, KS - aikataulu: elkuu-marraskuu - retket: Sumenjan lintutrnit 11.9. ja 13.9. - ppilaan rli: pieni prjekti liittyen veteen, aktiivinen rli timijana ismmassa prjektissa

9 Kulun lukuvusisuunnitelma - HSY:n vesiaiheinen ppitunti - Esp: Rantaraitti, Pentala, järvet, uimahallit, melnta, suppailu, purjehtiminen - vesilinnut - Järven tarina -elkuva - terveys: veden merkitys ihmiselle - pettajille yhteinen ideapankki Sharepintiin 4.lukat: Teemana ESIHISTORIALLINEN AIKA Tavitteena n, että ppilas eläytyy kkemuksen kautta ihmisen esihistriallisella ajalla. Kukin lukka käsittelee aihetta mana yksikkönään eri ppiaineiden ppituntien puitteissa hyödyntäen valmiita ppimateriaaleja Oppiaineet, jissa esihistriallista aikaa vidaan käsitellä, vat histria, sumi, englanti, musiikki, kuvataide, liikunta, käsityö, ympäristöppi Oppilaat sallistetaan suunnitteluun itse ideiden ja tteuttaen (heimtunnukset, heimn nimi, heimrituaalit, leiripaikan suunnittelu, timinta leirissä, yhteistiminta muiden heimjen kanssa) Prjekti huipentuu kaikkien nelsten yhteiseen retkipäivään (27.9.2018 Keskuspuist), jssa keräilijät ja metsästäjät mudstavat heimja, jtka timivat tehtäväryhmissä metsässä. 5.lukat: Teema: ANTIIKIN OLYMPIALAISET Tavite: Perehtyä mnipulisesti ja erilaisista näkökulmista Antiikin lympialaisiin. Harjitella prjektityön suunnittelua, aikataulutusta ja tteutusta sekä arviintia yksin tai ryhmässä. Oppilaiden prjektit huipentuvat tukkuun tapahtumaan, jhn kaikki 5. lukkalaiset sallistuvat. Sisällöt / ppiaineet: Esim. SU: draama, KU+KS, LI, HI. Aikataulutus: Prjektin työstäminen huhti-tukkuussa, lppuhuipennus ( lympialaiset ) tukkuussa. Oppilaan rli: Oppilas suunnittelee pettajien hjauksessa prjektityön, jhn valitsee itseä kiinnstavan näkökulman lähestyä ja tutkia antiikin lympialaisia ilmiönä. Työn vi tteuttaa yksin, parin kanssa tai pienessä ryhmässä niin, että ryhmän kknpan n perusteltu. Arviinti: Oppilas sallistuu prjektin suunnitelmaa tehdessään arviinnin suunnitteluun ja tavitteiden asettamiseen. Prjektin päätyttyä ppilas sallistuu arviintiin pettajan kanssa tavitteiden tteutumisesta. 6.lukat: Teema TULEVAISUUS JA SIIHEN VAIKUTTAMINEN ERI NÄKÖKULMISTA

10 Kulun lukuvusisuunnitelma Teeman puitteissa käsitellään ympäristöpin ja yhteiskuntapin petussuunnitelmien sisältämiä aiheita, kuten teknlgian kehitys, kestävä kehitys, lunnntilan muuttuminen (ilmastnmuuts), mnikulttuurisuus, ssiaalinen ikeudenmukaisuus, yhteiskunnan kehittyminen (esim. demkratia) sekä henkilökhtainen hyvinvinti (esim. terveys). Kska aihekknaisuudet vat laajja, niitä käsitellään vuden aikana myös varsinaisen mnialaiskknaisuuden ulkpulella kunkin ppiaineen sisällä. Mnialaisessa kknaisuudessa aiheiden käsittelytapjen salta mukaan integridaan myös äidinkielen sekä taideaineiden työtapja ja tavitteita, ja aihetta sivutaan myös englannin tunneilla. Kknaisuus sisältää sekä pettajan valmistamia eri aiheisiin jhdattavia ja perehdyttäviä petussuuksia, retkiä, mahdllisia vierailijita sekä ppilaan jk yksin tai yhdessä parin kanssa tekemän prjektityön. Prjektityössä ppilas perehtyy tarkemmin jhnkin valitsemaansa teemaan valitsemaansa työtapaa käyttäen, ja työ arviidaan kahdessa ppilaan valitsemassa aineessa, jista tisen n ltava jk ympäristöppi tai yhteiskuntappi. Arviintikriteereistä kerrtaan ppilaille ennen työn alittamista. Kknaisuus tteutetaan justavasti lukuvuden aikana eri lukille spivina ajankhtina. Prjektityön suus (n. 15 t) esittelyineen pyritään kunkin lukan salta ajittamaan muutaman peräkkäisen viikn ajalle jk syys- tai kevätlukukaudella. Kdin ja kulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviintikeskustelut, lukkatimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kdin ja kulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja timivuuden arviinti, Wilma-viestintä ja se, millin pettajakunnan kanssa n keskusteltu Wilma-viestinnän tavitteista ja sisällöistä. Lukkien vanhempainillat järjestämme syyslukukauden käynnistyttyä. Lukkatasisia vanhempainiltja järjestämme tarpeen mukaan 1-2 kertaa vudessa. Lisäksi vanhempien tivtaan sallistuvan väliarviintina järjestettävään arviintikeskusteluun sekä mahdllisuuksien mukaan kulumme juhliin ja tapahtumapäiviin. Musiikkilukat järjestävät vusittain mat knsertit, jnne vanhemmat vat tervetulleita. Pääasiallisena kdin- ja kulun viestikanavana käytetään Wilmaa, jnka käytössä pyrimme vahvistamaan psitiivisen palautteen anta. Oppilashullllisissa asiissa hultajat vat keskeisessä rlissa. Oppilashulln yhteistyö- ja verkstpalavereja järjestetään matalalla kynnyksellä aina tarpeen mukaan. Lukanpettajat tiedttavat hultajia yhteisölliseen ppilashultn sallistumisesta. Kulussamme timii neljä aktiivista vanhempainyhdistystä: Päivänkehrän kulun Vanhempainyhdistys ry, Kmeetan Vanhempainyhdistys Ry, Musiikkilukkien Vanhempainyhdistys PäMU ry sekä Kielikylpylukkien Vanhempainyhdistys PäKy ry. Näihin kaikkiin tivtaan vanhemmilta runsasta santta. Lukilla timii em. lisäksi mia vanhempaintimikuntia, jtka mm. keräävät varja leirikulua varten sekä järjestävät erilaisia tapahtumia lukuvuden aikana. Olemme tivneet, että jkaisesta lukasta lisi edustus myös kk kulun yhteisessä vanhempainyhdistyksessä. Maahanmuuttajaperheiden kanssa asiidessa käytämme tarvittaessa kulttuuritulkkeja sekä lunnllisesti man äidinkielen tulkkeja. Sidsryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö.

11 Kulun lukuvusisuunnitelma Iltapäiväkerhtimintaa Päivänkehrän kulussa rganisi MLL. Olarin seurakunnan kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä päivänavausten ja julu- ja kevätkirkkjen merkeissä. Isn Omenan kirjasta käytetään aktiivisesti ja kirjastaut käy myös säännöllisesti kulullamme. Kuluna timimme mielellämme aktiivisena sana Olarin alueen kaikissa yhteistyörakenteissa (mm. Olarin Lystit). Timenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi kulussa Tulskrttitavitteena n kestävän kehityksen yhteiskuntasitumuksen laatiminen. Pyrimme edistämään kestävää kehitystä arjen jkapäiväisillä timillamme. Etäyhteyksiä hyödyntävä petus Hyödynnämme etäyhteyttä lv 18-19 yksityispetuksessa levan 1.lukkalaisen ppilaan petuksessa. 7. KOULUN ITSEARVIOINTI Arvi siitä, millin kulu tteuttaa uuteen itsearviintimalliin kuuluvat ppilaskyselyn ja hultaja- tai henkilöstökyselyn (humii itsearviintimallin aikataulukehys). Miten kulu käsittelee kyselyjen tulksia? Ketkä sallistuvat tulsten käsittelyyn? Päivänkehrä sallistuu itsearviintiin uuden itsearviintimallin mukaisilla aikatauluilla: 1) Oppilaskysely : vusittain marras-julukuussa 2) Hultajakysely: tammi-helmikuu 2020 3) Henkilöstökysely: tammikuu 2019 B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja ppiva yhteisö a) Oppilaat ja hultajat vat tietisia kunkin ppiaineen ja -kknaisuuden tavitteista ja arviintiperusteista. Lukuvuden keskeiset OPS:n tavitteet käydään läpi syksyn vanhempainillissa. Arviinnin perusteet n luettavissa kulun OPS:ssa. Syksyn arviintikeskustelussa vidaan käydä läpi tarpeen mukaan myös arviinnin perusteita. Opettajien n hyvä keskustella mien petusryhmiensä kanssa arviinnin perusteista ennen arviintia ja tarpeen mukaan myös tiedttaa siitä hultajia. b) Lukemisen ja lukutaidn vahvistaminen Miten kehitämme timintaamme siten, että ppilaan lukutaidn edistymistä ja lukuinta tuetaan systemaattisesti? Olemme laatineet sekä lukkatasiset että kulun yhteiset suunnitelmat lukutaidn vahvistamiseksi. Lisäksi lemme laatineet lukujärjestykseen ns. lukupalkit kaikille lukkatasille. Tällöin ppilaita vidaan ryhmitellä pienempiin ryhmiin ja erityispettajat vat mukana lukupalkkitunneilla.

12 Kulun lukuvusisuunnitelma c) Osallisuus ja demkraattinen timinta. Miten kulu kehittää timintakulttuuriaan tältä sin? Oppilaan sallisuutta pyritään ensisijaisesti lisäämään lukkatyöskentelyssä man tutun ryhmän puitteissa. Oppilaanhjauksen tunneilla tähän tarjutuu myös tavallista enemmän mahdllisuuksia. Kulun taslla meillä n j nyt sallisuutta ja demkratiaa tukevaa timintaa mm. Oppilaskuntatiminnan, aktiivisen välkkistiminnan ja ppilasvetisten välituntikerhjen mudissa. Näitä timintja pyrimme edelleen aktiivisesti ylläpitämään ja tarjamaan mahdllisimman mnelle ppilaalle mahdllisuuden halutessaan sallistua timintaan. II. Hyvinvinti ja kasvun tuki Yhteisöllinen ppilashult vahvistaa kaikkien sallisuutta Miten tavitteeseen päästään? Jkainen lukka tavataan yhteisöllisen ppilashulln merkeissä kerran lukuvudessa. Ennen lukan YHR-aikaa lukassa teetetään hyvinvintikysely. Kyselyn tulkset kstetaan ja lukka valitsee tulsten phjalta 1-2 asiaa, jihin yhdessä paneudutaan lukuvuden aikana. Lisäksi hultajille lähetetään tiedte, että lukan asiita tullaan käsittelemään yhteisöllisessä ppilashultryhmässä. Näin myös hultajilla n mahdllisuus tuda esille asiita, jihin ppilashulttyössä n kyseisen lukan khdalla mahdllisesti tarve kiinnittää humita. Lukkakartitukseen saapuu pettajan mukana 2-4 ppilasta keskustelemaan hyvinvintikyselyn tulksista. Oppilaat myös vievät ppilashultryhmän terveiset lukalle yhdessä pettajan kanssa. a) Ludaan rakenteet hyvinvintityölle siten, että timinta tukee kk yhteisön hyvinvintia ja kasvua Miten tavitteeseen päästään? Oppilaiden hyvinvinnin tuki perustuu klmiprtaiseen tukeen. Tuen tarvetta ja -vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti kulumme ppilashulthenkilöstön timesta. Yhteisöllinen ja tapaus-/yksilökhtainen ppilashult turvaavat saltaan sekä ppilaan, mutta myös pettajan jaksamista ja vastuun jakautumista. Lukanpettaja ja laaja-alainen erityispettaja timivat tiiviisti työparina ja käyvät jatkuvaa vurpuhelua tuen tarpeen varhaiseksi havainnimiseksi. Erityispettaja pitää lisäksi lukissa vusittain ns. seulntatestejä, jiden avulla pyritään kartittamaan ppimisen edistymistä sekä löytämään ne ppilaat, jtka tarvitsevat lisätukea ppimiseensa. Kulussamme n käytössä ppilashullllisen työn timintamalli, jssa jkainen lukka käydään vusittain läpi ppimisen tuen näkökulmasta. Ryhmään kuuluu rehtri, lukanpettaja, laaja-alainen erityispettaja ja kulupsyklgi. Oppimisen tuen ryhmään vi tulla myös akuutisti, mikäli pettajalla n huli lapsen ppimisesta. Tapauskhtaisesti vidaan kta myös mnialainen asiantuntijaryhmä, mikäli tuen tarve sitä vaatii tai/ ja lapsen tuen tarve liittyy muuhun kuin ppimiseen. Kulussamme pyrimme em. keinin tuen tarpeen mahdllisimman varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn. Opettajalle pyritään tarjamaan mahdllisuus tukituntien pitämiseen tarpeen mukaan. Tärkeänä pidämme myös ELA-pettajan, lukanpettajan ja kieli-ja kulttuuriryhmien pettajan yhteistyössä tteuttamia justavia ryhmittelyjä pienryhmäpetuksen ja samanaikaispetuksen keinin.

13 Kulun lukuvusisuunnitelma b) Lasten ja nurten mielen hyvinvinti lisääntyy ja päihteiden käyttö sekä päihdehaitat vähenevät. Miten tavitteeseen päästään? Kaikissa lapsen hyvinvintiin ja terveisiin elämäntapihin liittyvissä kysymyksissä paintamme ennaltaehkäisevää työtapaa. Vahva ppilaantuntemus, lukan avin ja välittävä ilmapiiri sekä hultajien sallisuus tukevat ppilaan hyvinvintia. Hulen ilmaantuessa lähtökhtana pidämme j varhaisessa vaiheessa avinta vurvaikutusta lapsen hultajien kanssa. Hultajatapaamisissa keskustellaan lapsen tilanteesta sekä kulun että kdin näkökulmasta ja pyritään selvittämään millaista tukea lapsi tarvitsisi. Keskustelua käydään avimesti myös siitä, nk kulun tarjama tuki riittävää vai kannustetaank perhettä hakemaan tukea myös kulun ulkpulelta. Hultajatapaamisissa paintetaan ratkaisukeskeistä lähestymistapaa perhettä ja perheen tilannetta kunniittaen. III Digitalisaati ja ppiminen Oppilailla n tasavertaiset mahdllisuudet tiet- ja viestintäteknlgisen saamiseen hankkimisen ja kehittämiseen. Miten tavitteeseen päästään? Olemme laatineet kulullemme heisen Päivänkehrän digi-psin, jssa kuvaamme tiet- ja viestintäteknlgisen saamisen tavitetast 2.,4.,ja 6.lukan päätteeksi. Päivänkehrän digi-ps 2018 Taittasn tavitteet 2.lukan päättyessä Oppilas saa käynnistää ja sulkea tietkneen Oppilas saa kirjautua sisään kneelle malla tunnuksellaan ja salasanallaan Oppilas tuntee näppäimistön yleisimmät timinnt ja harjittelee näppäimistön käyttöä kahdella kädellä Oppilas saa tuttaa tekstiä kneella Oppilas saa timia verkk-ppimisympäristössä Oppilas tutustuu sähköpstin käyttöön Oppilas n tutustunut nettietikettiin Oppilas n tutustunut hjelminnin perusperiaatteisiin (esimerkiksi matematiikan petuksessa). 4.lukan päättyessä Oppilas maa perustiedt tekstinkäsittelyhjelman käytöstä ja hän saa kirjittaa kneella sujuvasti Oppilas saa liittää kuvan työhönsä tekstinkäsittelyhjelmassa ja käytössä levassa esitystyökalussa (esim. slides) Oppilas saa tallentaa, hakea tiedstn ja jakaa työnsä Oppilaalla n ma sähköpstisite käytössä ja hän saa lähettää pstia ja lukea sitä

14 Kulun lukuvusisuunnitelma Oppilas saa hakea tieta hakupalvelimien avulla käyttäen hakusanja Oppilasta hjataan kriittisyyteen tiednhaussa Oppilas n tehnyt prjektin, jssa n harjiteltu edellä mainittuja taitja Oppilas n tutustunut visuaaliseen hjelmintiympäristöön (esim Scratch jr., Leg-rbtit) 6.lukan päättyessä Oppilas saa käyttää tekstinkäsittelyhjelmaa työvälineenä Oppilas saa liittää työhönsä kuvia, piirrksia, taulukita ja videita Oppilas saa käyttää jtain tiedn synkrnintihjelmaa (OneDrive, Ggle Drive, iclud) Oppilas kunniittaa tekijänikeuksia käyttäessään erilaisia tietlähteitä Oppilas tutustuu kuvien siirtämiseen ja käsittelyyn sana työskentelyä Oppilas tutustuu eri mediatyyppien tekemiseen erilaisilla laitteilla (esim. ipad, Chrmebk eli GSE, O365 eli W10) Oppilas saa hjausta turvallisen internetin käytön perusteisiin Oppilas saa timia visuaalisessa hjelmintiympäristössä, ymmärtäen lgiikaan, jlla hjelminti timii Oppilas saa käyttää Wilmaa mien asiidensa hitamiseen Oppilas tutustuu mahdllisuuksien mukaan animaatin tekn (iesim. Padin Stp Mtin-svellus) Oppilas tutustuu mahdllisuuksien mukaan äänen ja musiikin teknlgiaan ja svelluksiin (ipad = Garageband, Yusician) Kaikki kulun ppilaat ttavat pilvipalvelun käyttöön viimeistään 3. lukan aikana. Kuudensien lukkien ppilaat saavat man henkilökhtaisen Chrmebkin, jta he käyttävät aktiivisesti sana piskelua. Muilla lukilla käytössä n yhteiskäytössä levia laitteita. Kulun TVT-tiimi järjestää kulutuksia sekä tukee muutin laitteiden käyttöä. Kulun tutr-resurssia n khdennettu samanaikaispetukseen. Digitalisaati n sa kaikkia kulun klmea tutr-hanketta. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: Valtakunnalliset Ahtisaari-päivät 15.11.2018 Espssa Samalla viiklla nstetaan esiin sallisuutta ja arjen pieniä tekja yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisäämiseksi. Miten kulu humii Ahtisaari-päivät massa yksikössään? Kulun ppilastiimin tehtävänä n suunnitella aamunavaustyyppinen hjelma Ahtisaaripäivän teemalla. 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Kulun masta arviintityöstä nusseet kehittämistavitteet, kansainvälinen timinta ja sen tavitteet, eri tahjen rahittamat prjektit ja muut yhteistyöhankkeet. Osaamisen kehittämisen suunnitelma tehdään lukuvuden aikana erillisen hjeen mukaan.

15 Kulun lukuvusisuunnitelma Kulun itsearviintiraprtin perusteella lemme nstaneet lv 18-19 kehittämiskhteiksi: 1) Speppilaiden integrinnin prsessin selkiyttäminen ja 2) Uusien pettajien perehdytys Osaamisen kehittämisen suunnitelma liitteenä. C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Kirjataan vastuuhenkilö/-t ja yhteystiedt. Kmeetta: Suvi Frangen ja Jhanna Halkah Päivänkehrä: Meri Harju ja Maija Salaspur 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä 15.8.2018. Pal- ja pelastusharjitus pidetty 24.8. (Päivänkehrän timipiste) ja 28.8. (Kmeetan timipiste) Sujautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa 15.8.2018 Riskien arviinti tehty tai päivitetty Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasiihin 8.8.2018 Turva-asiat käsitelty syksyn lukkatasjen vanhempainillissa. Hätäensiapukulutuksen lukuvuden alkuun mennessä saaneet: kk henkilökunta n kulutettu viimeksi keväällä 2017. Seuraava ensiapukurssi järjestetään lv 2019-20. Pliisin vusittain järjestämän turvakulutuksen saaneet: Jukka Sarpila, Mari Vukila, Suvi Frangen Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasiihin? Kuka, millin, materiaali, jne. Kaikki keskeiset turvallisuusasiat n kttu Päivänkehrän turvallisuuskansin ja Turvahjeet pähkinänkuressa myös perehdytyskansin ja lukkien sijaiskansiihin. Sijaisvastuussa leva jhtryhmän jäsen hjeistaa sijaista lukemaan sijaiskansin turvahjeet. D. Lukuvusisuunnitelman liitteet Kulun hjaussuunnitelma