kertomus 2 keuhkokesk Pirkko Bran

Samankaltaiset tiedostot
kertomus 2 keuhkokesk Pirkko Bran

Toiminta- kertomus 2015 HYKS Keuhko- sairauksien klinikka Pirkko Brander, ylilääkäri Marja-Liisa Stenroos, ylihoitaja

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm

kertomus 2 keuhkokesk Hoitotyö Sirkka Eko

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm

HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta

Potilashoidon vuosikertomus HYKS Sisätaudit ja kuntoutus

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-sairaanhoitoalue, C114 Pään ja kaulan alueen sairaudet

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN SYDÄNKESKUKSEN TOIMIALAJOHTAJAN VALINTA

Sisätautien tulosyksikön esittely

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Sosiaali- ja terveysvirasto 40/

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO

KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

kertomus 2 keuhkokesk Antti Vento

6 Kuntoutuksen osaamiskeskuksen osastonlääkärin viran täyttäminen, työavain Päätös

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Kaupunginvaltuusto Stj/

3 Sosiaali- ja terveysvirasto, Laakson sairaalan apulaisylilääkärin virka, työavain Päätös

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut Osastopäällikkö

Toimintakertomus 2015

Toiminta- kertomus Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Anna Pekonen vs. hallintoylilääkäri

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

4 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

5 Palliatiivisen poliklinikan apulaisylilääkärin virkavalinta, työavain Päätös

VALTAKUNNALLISIA ERITYIS- VASTUUALUEITA

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Anna-Maija Koivusalo Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Kaupunginhallitus Stj/

JORVIN JA MEILAHDEN LEIKKAUSSALI- JA TEHOKAPASITEETIN LISÄÄMINEN OIKEA-AIKAISEN HOITOONPÄÄSYN VARMISTAMISEKSI

Hallituksen seminaari Kari Janhonen Talousjohtaja

Psykiatrian Lean hankkeet

KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

Uniapnea liikennelentäjällä

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

kertomus 2 keuhkokesk Sydänkirur

KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

Vakanssinumero

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2020

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,

SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Tiina Mattila Keuhkosairauksiin erikoistuva lääkäri HUS Tohtorikoulutettava HY Vieraileva tutkija THL

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Länsi-Uudenmaan ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden käyttö on Karkkilan osalta ollut vähäistä.

Tutkimus ja opetus sotessa

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015

FYSIATRIAN ERIKOISALAN HUS TOIMINNAN YHTEENVETOA VUOSINA Harri Hämäläinen, ylilääkäri

Neurokirurgian klinikka

FONIATRIAN EVOLUUTIO

Anestesiasairaanhoitajan työnkuva ja perehdytys Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla

14 Laakson sairaalan apulaisylilääkärin viran täyttäminen, työavain Päätös

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Sosiaali- ja terveysvirasto Terveys- ja päihdepalvelut Päivystys Päivystystoimintojen johtajalääkäri

KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunta HUSLABIN ORGANISAATION JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN DIAG 60

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE

LOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi

Medisiinisen hoidon tulosalue Valtuustoseminaari

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

KÄYTTÖSUUNNITELMAT vuodelle 2013

Helsingin kaupunki Esityslista 33/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti.

5 Kotisairaalan apulaisylilääkärin virkavalinta, työavain Päätös

LUKUJÄRJESTYS kevät 2017 CV/2012 al. (sp: Ryhmä 8 (8 opisk.) Keuhkosairauksien klinikka

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

KSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset. Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen.

OPERATIIVINEN TOIMIALUE

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-SAIRAANHOITOALUE

Hallitus , OHEISMATERIAALI 1. Työryhmän jatkoraportti

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö

Transkriptio:

Toiminta16 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk audet Keuhkosair der Pirkko Bran Stenroos Marja-Liisa

SISÄLLYS Organisaatio ja yksiköt 2 Henkilöstö 3 Kliininen toiminta 4 Tutkimus, koulutus ja kehittäminen 7 ORGANISAATIO JA YKSIKÖT 1. Organisaatio ja yksiköt Keuhkosairauksien linja muodostaa yhden neljästä HYKS Sydän-ja keuhkokeskuksen linjasta. Keuhkosairauksien erikoisalan toiminta HYKS-alueella on hajautettu. Se kuuuu monen eri tulosyksikön alaisuuteen ja sijoittuu useisiin eri rakennuksiin. Vuonna 216 Sydän- ja keuhkokeskuksen keuhkosairauksien linjan vastuuyksiköitä olivat Meilahden Kolmiosairaalan keuhkosairauksien ja kardiologian osasto 6A (yhteensä sairaansijoja 31, keuhkosairauspotilaille 22 26 ja 5-8 kardiologisille potilaille 5-8 sairaansijaa) ja keuhkosairauksien osasto 6B (sairaansijoja käytössä vuoden aikana vaihdellen 12 18), Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden keuhkosairauksien osastot (JOKEU5 23 ja PES4K 19 sairaansijaa); Iho-ja Allergiasairaalan (IAS) unipoliklinikka ja unilaboratoriotoiminta; sekä hengityshalvausyksikkö (hengityshalvauspotilaiden kotihoito ja Vantaalla sijaitseva Rekolan ryhmäkoti, 6 sairaansijaa. Syksystä 216 lähtien Sydän- ja keuhkokeskuksen kardiologisen poliklinikan tiloissa on toiminut keuhkonsiirtopotilaiden erityispoliklinikka. Muu keuhkosairauksien ajanvarauspoliklinikkaja päiväsairaalatoiminta sijoittui Meilahden Kolmiosairaalan yhteispoliklinikalle ja päiväsairaalaan sekä Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden sisätautien yhteispoliklinikoille ja päiväosastoille. Yhteispoliklinikoilla toimivat keuhkolääkärit kuuluivat keuhkosairauksien linjan henkilöstöön; hoitohenkilökunta Meilahden Kolmiosairaalan yhteispoliklinikalla ja päiväsairaalassa Tulehduskeskukseen ja Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa Sisätautien ja kuntoutuksen osaamiskeskukseen. Syksystä 216 lähtien Sydän- ja keuhkokeskuksen kardiologisen poliklinikan tiloissa on toiminut keuhkonsiirtopotilaiden erityispoliklinikka. Bronkoskopioita tehtiin Meilahden ja Peijaksen sairaalan endoskopiapoliklinikoilla (Vatsakeskus), ja Jorvin sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla. Keuhkosairauksien päivystyspotilaat hoidettiin Akuuttiin kuuluvilla Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla yleensä sisätautien erikoisalan potilaina. 2. Työnjako Meilahden Kolmiosairaalan keuhkosairauksien osastot vastaavat helsinkiläisten ja Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden osastot omien kuntiensa erikoissairaanhoitoa vaativien keuhkosairauspotilaiden osastohoidosta. Sairaansijoja käytetään tarvittaessa joustavasti yli kuntarajojen. Kolmiosairaalan keuhkosairauksien ja kardiologian osastolla 6A noin puolet keuhkosairauksien hoitojaksoista muodostui elektiivisestä toiminnasta. Sinne keskittyi vielä suurin osa keuhkonsiirtoarviota tai siirron jälkeistä seurantaa tarvitsevien potilaiden hoidosta, sekä keuhkoverenpainetaudin tutkimuksista ja hoidosta koko Suomen alueelta. Keuhkosairauksien osastolle 6B on keskitetty tuberkuloosipotilaiden vuodeosastohoito (4 eristyshuonetta). Kolmiosairaalan yhteispoliklinikalla ja päiväsairaalassa hoidettiin helsinkiläisiä keuhkosairauspotilaita uniapneaa ja astmaa lukuun ottamatta, lisäksi yhteispoliklinikalle ohjautui vaativan erityistason keuhkosairauspotilaita HYKS-erva:n ja koko valtakunnan alueelta. Helsinkiläiset uniapneapotilaat tutkittiin ja hoidettiin Iho- ja allergiasairaalan (IAS) unipoliklinikalla, ja helsinkiläiset astmapotilaat Tulehduskeskuksen Allergiaklinikkaan kuuluvalla astma- ja allergiapoliklinikalla. Allergia- ja astmapoliklinikalla työskentelevät keuhkolääkärit kuuluvat Allergiaklinikkaan. Jorvin ja Peijaksen sairaalan keuhkosairauksien poliklinikat vastasivat omien alueidensa uniapneaja astmapotilaista.

HENKILÖSTÖ HYKS Sydän-ja keuhkokeskuksen keuhkosairauksien klinikan hallinnosta vastaa linjajohtaja, ylilääkäri Pirkko Brander ja ylihoitaja Marja-Liisa Stenroos, hallinnon sihteerinä toimii Mervi Vasara. Jorvin sairaalassa keuhkosairauksien toiminnasta vastaa ylilääkäri Lauri Tammilehto ja Peijaksen sairaalassa vs. osastonylilääkäri Annette Kainu. Osastonylilääkäri Maija Halme vastaa Kolmiosairaalan keuhkosairauksien ja kardiologian 6A toiminnasta ja keuhkonsiirto- ja keuhkoverenpainepotilaiden hoidosta sekä bronkoskopiatoiminnasta; professori ja osastonylilääkäri Marjukka Myllärniemi Kolmiosairaalan keuhkosairauksien osaston 6B toiminnasta sekä lääketieteen opiskelijoiden opetuksesta ja erikoistuvien lääkärien koulutuksesta, ja vs apulaisylilääkäri Ulla Hodgson Kolmiosairaalan keuhkosairauksien poliklinikkatoiminnasta. Kaikille erikoislääkäreille on nimetty omat kliiniset vastuualueensa. Erikoislääkäreiden vakanssja klinikassa oli vuoden 215 lopussa yhteensä 28, joista 2 ylilääkärin, 3 osastonylilääkärin ja 2 apulaisylilääkärin vakanssia. Erikoistuvien lääkäreiden vakansseja oli 9. Yliopiston viroissa olevilla (professori ja 2 kliinistä opettajaa) on kliiniset sivuvirat joista kertyy klinikkaan laskennallisesti yhteensä noin yhden erikoislääkärin työpanos. Hoitohenkilökuntaa keuhkosairauksien klinikassa 216 oli yhteensä 199 (5 osastonhoitajaa, 5 apulaisosastonhoitajaa, 2 opetushoitajaa, 82 sairaanhoitajaa; 95 lähihoitajaa, 7 osastonsihteeriä,2 lääkintävahtimestaria ja 1 lastenhoitaja. Hoitohenkilökunnan sijoittelussa eri yksiköihin hyödynnettiin päivittäisen resursoinnin malli. Vuokratyövoimaa käytettiin kolmen hoitotiimin ostoon hengityshalvausyksikössä. Hyksin keuhkosairauksien klinikan yksiköt ja vastuuhenkilöt vuonna 216 Hallinto Ylilääkäri Pirkko Brander 27 erikoislääkäriä ja 9 erikoistuvaa lääkäriä sihteeri Mervi Vasara Ylihoitaja Marja-Liisa Stenroos, hoitohenkilökuntaa 199 Yliopisto / opetus Professori Marjukka Myllärniemi ja 2 kliinistä opettajaa Meilahden kolmiosairaala Osasto 6 A (22-26 ss keuhkopotilaille) Vastuulääkäri oyl Maija Halme, oh Pirkko Bellaoui Osasto 6B (14-18 ss) Vastuulääkäri professori, oyl Marjukka Myllärniemi oh Päivi Wikström Ajanvarauspkl ja päiväsairaalatoiminta (tulehduskeskus yht. pkl) Vastuulääkäri vt ayl Ulla Hodgson Keuhkosairauksien etu- ja takapäivystys Iho- ja allergiasairaala, Unitutkimusyksikkö Uniapneapotilaiden tutkiminen ja hoito Vastuulääkäri erl Adel Bachour, oh Päivi Wikström Hengityshalvauspotilaiden hoito oh Tarja Kettunen Rekolan ryhmäkoti (6 sairaansijaa) Kotona olevien potilaiden hoito (12 potilasta v. 216) Peijaksen sairaala Vastuulääkäri vt. oyl Annette Kainu 1 vuodeosasto (19 sairaansijaa), oh Hannele Ponkkonen Ajanvarauspkl ja päiväsairaalatoiminta (Sisätaudit ja kuntoutus, yhteisplk) Jorvin sairaala Vastuulääkäri yl Lauri Tammilehto 1 vuodeosasto (23 ss), oh Eeva-Liisa Ihander Ajanvarauspkl ja päiväsairaalatoiminta (Sisätaudit ja kuntoutus, yhteispkl) www.hus.fi/sydanjakeuhkokeskus 3

KLIININEN TOIMINTA 216 KESKEISIMMÄT TOIMINTALUVUT 1. Lähetteet Lähetekysyntä on lisääntynyt edelleen mutta maltillisemmin kuin edellisenä vuonna. Vuonna 216 elektiivisten lähetteiden määrä lisääntyi 3,4 % vrt. vuoteen 215; suhteellisesti suurin lisäys tapahtui Iho- ja Allergiasairaalan unipoliklinikalle (+11 %) ja Meilahden kolmiosairaalan yhteispoliklinikalle (+9,5 %). Valtaosa (75 %) lähetteistä oli ulkoisia lähetteitä, eniten lähetteitä tuli alueen terveyskeskuksista tai työterveyshuollon yksiköistä. 8 7 6 5 4 3 2 1 Lähetteet Kolmio YhteispklJ orvi Peijas IAS unipkly ht 212 213 214 215 216 Ensi-j a uusintakäynnit 16 Lähetemäärän lisäys oli samaa suuruusluokkaa sekä sisäisten että ulkoisten lähetteiden osalta. Ylivoimaisesti merkittävin lähettämisen syy oli uniapnea (46 % kaikista SK-keskuksen keuhkosairauksien poliklinikoiden lähetteistä 216), toiseksi yleisin syy on keuhkoröntgenkuvassa havaitun muutoksen selvittäminen (19 % Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden keuhkopoliklinikoiden lähetteistä). 14 12 1 8 6 4 2 212 213 214 215 216 2. Ajanvarauspoliklinikkatoiminta Sydän-ja keuhkokeskuksen keuhkosairauksien poliklinikoilla Ajanvarauspoliklinikoilla keuhkolääkärien vastaanottotoiminta ei ole lisääntynyt lähetekysyntää vastaavasti. Yhä suurempi osa toiminnasta tapahtuu etäsuoritteina eli hoitopuheluina ja -kirjeinä sekä lähetteisiin annettavina konsultaatioina. 16 14 12 1 8 Meilahti Kolmio Jorvi keupkl Peijas keupkl IAS unipkl Yhteensä Hoitokirjeet ja -puhelut 3. Keuhkosairauksien osastotoiminta Sydän-ja keuhkokeskuksen keuhkosairauksien osastoilla (erikoisalat 8, 8X ja 2N) Osastohoitojaksojen määrä lisääntyi 3,3 % verrattuna edelliseen vuoteen, kun taas hoitopäivien määrä väheni 2 %. 6 4 2 Meilahti Kolmio Jorvi keupkl Peijas keupkli AS unipkly hteensä 212 213 214 215 216 4

Meilahden keuhkosairauksien ja kardiologian osastolla 6A 52 % keuhkosairauspotilaiden hoitojaksoista oli hoidonvarauksella alkavia tutkimus- ja hoitojaksoja. Kardiologisten potilaiden hoitojaksoja oli yhteensä 957 (36 % kaikista). Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden keuhkosairauksien osastoille potilaat tulevat yleensä hoitoon päivystyspoliklinikalta. 4. Uniapneatoiminta Uniapnean tutkimisen ja hoidon kysyntä on lisääntynyt vuosi vuodelta, mikä näkyy sekä Iho- ja Allergiasairaalan unipoliklinikan toiminnassa että Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden keuhkopoliklinikoiden lähetemäärissä ja toiminnassa. Potilaiden hoitoprosessia on tehostettu ja yhtenäistetty; lääkärien osuutta potilaiden seurannassa vähennetty ja siirrytty pääosin hoitajavetoiseen toimintaan hyödyntäen lean-menetelmiä. Hoitajakäyntien määrä IAS:n unipoliklinikalla on lisääntynyt 59 % verrattuna vuoteen 215. 55 45 35 25 15 5 7 6 5 4 3 2 1 Hoitojaksot keuhkosairauksien osastoilla Meilahti JorviP eijasi AS unilaboratorioy hteensä 213 214 215 216 IAS unipkl:n toiminta Uudet langattomat etäseurantamallit on otettu käyttöön kaikissa yksiköissä. IAS:n uniyksikköön on keskitetty HUSalueen unilaboratoriota vaativat laajat unirekisteröinnit. Laajoja unirekisteröintejä tehtiin 216 yhteensä 284 (215 293), näistä unilaboratoriossa 212 ja kotona 72; vireystilamittauksia (Oslerin testi) 317 (215 242). IAS:n unipoliklinikalla uniapneapotilaiden CPAP-hoitoja aloitettiin 216 1225 (215 136, 214 949 ja 213 748), ja Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa yhteensä noin 15. LähetteetE nsi+uusintakäynnit Hoitokirjeet + puhelut Hoitajakäynnit + lisäkäynnit 212 213 214 215 216 Hoidetut potilaat (pkl +unilab) 5 Hengityshalvaushoitopäivät Vuoden 215 lopussa HYKS-alueella oli 16 hengityshalvauspotilasta; näistä 12 hoidettiin potilaan kotona (sairaalan tai potilaan järjestämä hoitorinki 9 potilaalla ja ulkopuolisen palveluntuottajan järjestämä hoitorinki 3 potilaalla); 4 potilasta oli Rekolan ryhmäkodissa. Hengityshalvaushoitopäivä kertyi 216 68 (215 561, 214 5895, 213 6139). www.hus.fi/sydanjakeuhkokeskus 5

6. Keuhkonsiirtotoiminta Keuhkonsiirtoja Suomessa on tehty vuodesta 1988 alkaen ja vuoden 216 loppuun mennessä siirtoja on tehty yhteensä 297; vuonna 216 siirtoja tehtiin 18 ja siirtolistalle asetettiin yhteensä 41 potilasta. Syksyllä 216 aiemmin Kolmiosairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla kerran viikossa toiminut keuhkonsiirtopotilaiden transplantaatiopoliklinikka siirtyi kardiologiselle poliklinikalle (2 pv/viikko), sinne keskitettiin myös keuhkonsiirtopotilaiden lähetteet (yhteensä 69 lähetettä 216). Suuri osa keuhkonkeuhkonsiirtopotilaista hoidettiin edelleen osastolla 6A (216 hoitopäiviä yhteensä 132, hoitojaksoja 538). Keuhkosairauksien linjalla klinikalla ulkokuntatuloja kertyi lähinnä keuhkonsiirto- ja keuhkoverenpainepotilaiden hoidosta. 7. Bronkoskopiatoiminta Perinteisten bronkoskopiatutkimusten tarve on ollut vähenemässä uusien diagnostisten menetelmien saatavuuden lisääntymisen seurauksena, mutta vuonna 216 tähystyksiä tehtiin hieman enemmän kuin edellisenä vuonna johtuen osin vuonna 215 lisääntyneestä keuhkonsiirtotoiminnasta. EBUS (=endobronkiaalinen ultraääni ja näytteenotto bronkoskopian yhteydesssä) -tutkimukset on keskitetty Meilahden sairaalaan koko HUS-alueella ja niitä tehtiin vuonna 216 yhteensä 43. 8. Päivystystoiminta Keuhkosairauksilla oli vielä 216 ainoana yksikkönä Suomessa oma ympärivuorokautinen etu-ja takapäivystys Meilahden sairaalassa. Vuonna 216 Meilahden päivystyspoliklinikalla suoraan keuhkosairauksien päivystäjälle ohjatuilla potilailla kirjattiin käyntejä yhteensä 1523 (vuonna 215 1593 ja 2141711), kuukausittainen vaihtelu oli suurta. 8 7 6 5 4 3 2 1 16 14 12 1 8 6 4 2 Keuhkonsiirtotoiminta Lähetteet keuhkonsiirtoarvioon Keuhkonsiirtolistalle asetetut potilaat Keuhkonsiirtojen lukumäärä Bronkoskopiat 212 213 214 215 216 Meilahti JorviP eijasy hteensä Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden päivystyspisteissä keuhkosairauspotilaiden käynnit eivät kohdennu erikoisalan käynneiksi. Suuri osa Meilahden sairaalan keuhkosairauksien päivystäjän työstä sekä virkaaikana että päivystysaikana on vastaamista muista sairaaloista ja päivystyspisteistä tuleviin konsultaatiopuheluihin. Keuhkosairauksien etu-ja takapäivystäjä yhdessä vastaavat keuhkosairauspotilaiden tutkimisesta ja hoidosta päivystyspoliklinikalla, Meilahden vuodeosastojen päivystysaikaisesta toiminnasta ja hengityshalvausyksikön potilaiden hoidosta päivystysaikana. 212 213 214 215 216 6

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Toiminnan kehittämisessä pääpaino oli edelleen uniapneapotilaiden hoitoprosessin tehostamisessa. Vuonna 216 toteutettiin kaikkien kolmen uniapneapotilaita hoitavan poliklinikan (IAS unipoliklinikka, Jorvin ja Peijaksen sairaalan keuhkosairauksien poliklinikat) yhteinen toiminnan kehittämishanke. Sen seurauksena saatiin sovituksi kaikkien kuntien osalta käytäntö, jossa diagnostiset unirekisteröinnit tehdään ensin perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoitoon ohjataan vain potilaat joilla on todettu hoidettava uniapnea. CPAP-hoidon osalta toimintatapoja yhtenäistettiin ja tehostettiin. Vuoden 215 keuhkosyövän toiminnankehittämishankkeen tulosten perusteella käynnistettiin keuhkosyöpäpotilaiden tutkimus-ja hoitoprosessin uudistaminen, ja leikkaushoitoon tähtäävän keuhkosyöpäpotilaan tutkimusprosessille kehitettiin ns. fast track ( OPCA -prosessi), jossa asetettiin tavoiteajat tutkimuksille tavoitteena päästä lähetteen hyväksymisestä hoitopäätökseen 1 kk kuluessa ja hoitopäätöksestä leikkaushoitoon 4 viikon kuluessa. Odotusajat leikkaushoitoon lyhenivätkin selvästi aikaisempaan verrattuna. 216 aikana valmisteltiin keuhkosyöpäpotilaiden lääkehoitojen siirtyminen vuoden 217 alusta Syöpäkeskukseen. Elektiivisten lähetteiden aiheiden seuranta jatkui systemaattisena koko vuoden. Keuhkosairauksien klinikalla Meilahden alueella kokoontuu säännöllisesti moniammatillisia hoitokokouksia: kerran viikossa thoraxradiologisessa kokouksessa pohditaan keuhkojen kuvantamistutkimuksissa havaittuja löydöksiä; hoitoratkaisut keuhkosyöpäpotilaiden osalta tehdään keskitetysti kahdesti viikossa kokoontuvassa keuhkosyöpäkokouksessa (vuonna 216 niissä käsiteltiin yhteensä 114 potilasta), keuhkoparenkyymisairauksien ja harvinaisten sairauksien osalta fibroosikokouksissa, ja keuhkon siirtopotilaiden osalta joka toinen viikko kokoontuvassa transplantaatiokokouksessa. Ongelmallisia uniapneapotilastapauksia koko HUS-alueelta ratkotaan uniapneakokouksissa IAS:n unipoliklinikalla. Osaan kokouksista voi osallistua myös muista sairaaloista videoyhteyksien välityksellä. Keuhkosairauksien erikoisalalle erikoistumaan ilmoittautuneiden lääkärien lukumäärä on ilahduttavasti kääntynyt nousuun useamman vuoden kestäneen aallonpohjan jälkeen. Vuoden 216 lopussa Helsingin yliopistoon ilmoittautuneita oli yhteensä 33 (215 28, 214 23). Erikoistuvien lääkärien virat ja sijaisuudet ovat täyttyneet hyvin. Sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin osallistuminen on ollut aktiivista. Tutkimustoiminta on vilkastunut, uusia tutkimuslupapäätöksiä tehtiin 216 19 ja tieteellisiä julkaisuja kertyi 21. Uusia väitöskirjaprojekteja on rekisteröity kliiniseen tutkijakouluun kymmenkunta kuluneen kahden vuoden aikana. Keuhkosairauksien klinikan tutkimustoiminnan pääaiheita ovat uniapnea, keuhkofibroosi, keuhkoahtaumatauti ja keuhkosyöpä. Myös hoitohenkilökunta osallistui tutkimustoimintaan ansiokkaasti. Keuhkosairauksien tutkimusyksikössä on meneillään toistakymmentä lääkeyrityksen tukemaa tai tutkijalähtöistä kliinistä lääketutkimusta (astma ja keuhkoahtaumatauti, idiopaattinen keuhkofibroosi ja keuhkosyöpä). Keuhkosairauksien linja on lähtenyt aktiivisesti mukaan biopankkitoimintaan tutkimusprojektien puitteissa ja keräämällä osastoilta ja poliklinikoilta biopankkisuostumuksia. Vuonna 216 selvitettiin HUS:n toimitusjohtajan toimeksiantona DRG-tuotteiden välisiä hintaeroja HUS-alueella kolmessa keuhkosairauksien DRG-ryhmässä. Selvityksen tuloksena sovittiin yhtenäisten diagnoosi-ja toimenpidekoodien käyttö kaikissa SK-keskuksen keuhkosairauksien yksiköissä. www.hus.fi/sydanjakeuhkokeskus 7

HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Keuhkosairauksien linja HYKS Meilahden tornisairaala Käyntiosoite: Haartmaninkatu 4, Helsinki Postiosoite: PL 34, 29 HUS Puhelin. 9 47111 www.hus.fi/sydanjakeuhkokeskus