ASEMAKAAVA 507 MANSIKKANTTY ASEMAKAAVAN SELOSTUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Tunnistetiedot PORVOO MANSIKKANTTY. aupunginosa orttelit -7, atu- ja puistoalueet Asemaaavan muutos osee osaa iinteistöstä 6-09--6 ja iinteistöä 6-09--5. Asemaaavan vireilletulo: Kaupunisuunnitteluosaston työohjelmassa 0 Asemaaavan äsittely: Asemaaavaehdotus aupuniehityslautaunta..07 57 Asemaaavaehdotus aupunginhallitusessa xx.xx.0xx xx Asemaaavan hyväsyminen: Kaupunginvaltuusto xx.xx.0xx xx. Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Mansiasuolla Ölstensin teollisuusalueen läheisyydessä Helsingintien eteläpuolella Karjalaisyläntien ja Pienteollisuustien välissä.. Asemaaavan taroitus Luoda viihtyisä pientalovaltainen asuinalue ja muuttaa atualuetta teollisuustontisi.
. Selostusen sisällysluettelo ASEMAKAAVA 507 MANSIKKANTTY... ASEMAKAAVAN SELOSTUS... PERUS- JA TUNNISTETIEDOT.... Tunnistetiedot. Kaava-alueen sijainti. Asemaaavan taroitus. Selostusen sisällysluettelo.5 Luettelo selostusen liiteasiairjoista.6 Luettelo muista aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista TVISTELMÄ.... Kaavaprosessin vaiheet. Asemaaava. Asemaaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT.... Selvitys suunnittelualueen oloista.. Alueen yleisuvaus..... Maanomistus ja raennuset... 5.. Raennettu ympäristö... 5..5 Liienne... 5..6 Teninen huolto... 5..7 Palvelut... 6. Suunnittelutilanne 6.. Kaava-aluetta osevat suunnitelmat, päätöset ja selvityset:... 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7. Asemaaavan suunnittelun tarve 7. Suunnittelun äynnistyminen ja sitä osevat päätöset 7. Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettelyt 7. Viranomaisyhteistyö 7.5 Asemaaavan tavoite 7.6 Asemaaavarataisun vaihtoehdot 7.7 Muutoset ehdotusvaiheen jäleen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 5. Kaavan raenne 5.. Toimitilaraennusten orttelialue... 5.. Yhtiömuotoinen tontti... 5.. Erillispientaloalue... 9 5.. Marjapolu... 0 5. Kaavan vaiutuset 0 5.. Vaiutuset yhdysuntaraenteeseen... 0 5.. Vaiutuset raennettuun- ja luonnonympäristöön... 0 5.. Vaiutuset liienneolosuhteisiin... 5. Kaavamerinnät ja -määräyset... 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 6. Toteutusen ohjaaminen 6. Toteuttamisen ajoitus
.5 Luettelo selostusen liiteasiairjoista Liite. Alueen sijainti Liite. Ajantasa-asemaaava Liite. Ote asemaaavaartasta ja -määräysistä Liite. Havainneuva Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 6. Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä Liite 7. Raennustapaohje Liite. Tonttijaoyhdistelmäartta.6 Luettelo muista aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista Selvitys. Gammelbacan, Mansianiityn ja Pääsypellon sulfaattimaaselvityset TVISTELMÄ. Kaavaprosessin vaiheet Alueen asemaaavoitus sisältyy aupunisuunnitteluosaston vuoden 0 työohjelmaan. Suunnittelun äynnistymisestä on informoitu aupungin aavoitusatsausien yhteydessä vuodesta 0. Alueelle on yleisaavassa osoitettu asuinaluetta, ja teollisuusalueella on haluttu aavamuutosella muuttaa tarpeettomasi jäänyt atualue tontisi. Kaupuni on ostanut maan asuinalueelta 0.. Asemaaava Asemaaavalla mahdollistetaan Mansianiityn asuinalueen raentaminen, evyenliienteen väylien sujuva jatuminen itä-länsi suunnassa ja yleisaavan muainen tehoas maanäyttö. Uusien tonttien raentaminen alanee aiaisintaan vuonna 00. Puistoaluetta varataan teollisuusalueen ja asuinalueen väliin. 0 W sähölinja jaaa alueen ahteen osaan 5 metrin rasite varausellaan.. Asemaaavan toteuttaminen Kunnallisteniian toteuttamisen vuosi alueella on voimassa asemaaavassa asetettu enintään olmen vuoden raennusielto. Kunnallisteniian raentaminen ja tonttien luovuttaminen alanee aiaisintaan vuonna 09.
LÄHTÖKOHDAT. Selvitys suunnittelualueen oloista.. Alueen yleisuvaus Alue on vajaan uuden hehtaarin laajuinen. Maasto on pääsääntöisesti peltomaista maata, joista länsipuoli on viljelemätöntä ja itäpuoli viljeltyä. Alueelta löytyy neljä puustoista aluetta: hajanaisia puita alueen itäreunalla, pieni metsäinen rypäs asuinalueen ulmassa leiipuiston vieressä, puustosaaree itäisen peltoalueen esellä ja puistioinen mäi itäreunalla, jota tie rajaa ja sähölinja haloo.
.. Luonnonympäristö ja maisema Luonnonympäristö on varsin ihmisen muovaamaa peltoalueiden ja sähölinjan osalta. Pienet metsiöt tuovat alueelle muutaman suojaisan pesäeen, jossa myös eläimet viihtyvät. Maastonmuodoiltaan alue on tasaista savioa, johon muutosen tuovat idän matalat allioiset selänteet. Maisemallisesti alue rajautuu laajoihin peltoalueisiin, raennettuun omaotialueeseen ja väljään teollisuusalueeseen. Peltoalue suunnittelualueen itäpuolella on yleisaavassa meritty maisemallisesti arvoaasi ja antaa laajat näymät etelään ja aaoon... Maanomistus ja raennuset Suurin osa suunnittelualueesta on raentamatonta ja aupungin omistusessa. Suunnittelualueen sisällä on ysi maatalousesus iinteistöllä 6-7--9, joa on ysityisessä omistusessa. Siihen uuluu pieni omaotitalo ja asi talousraennusta. Lisäsi iinteistöllä 6-09--5 sijaitsee ysi yhdysuntateninen raennus ja sen omistaa Sonera Carrier Networs. Marjapolun atualuetta omistaa neljä ysityistä maanomistajaa seä Porvoon aupuni... Raennettu ympäristö Suunnittelualueen ympärillä alueet ovat raennettuja idän peltoja luuun ottamatta. Pohjoisessa alue rajautuu Mansiasuon asuinalueeseen. Asuinalueeseen uuluu noin viisiymmentä omaotitaloa ja asi rivitaloa. Omaotitalotontit alueen naapurissa ovat varsin tiiviitä noin 600 neliön ooisia. Suurin osa raennusista on raennettu 70-luvun lopussa...5 Liienne Suunnittelualue sijaitsee Pienteollisuustien ja Karjalaisyläntien välissä. Liienteellisesti uusi asuinalue tulee äyttämään Karjalaisyläntietä ja teollisuustontti Pienteollisuustietä. Mansiasuontien päätyyn tulevat tontit tulevat äyttämään Mansiasuontietä. Liiennemääriltään tiet ovat maltillisia. Mansiasuontie on erittäin apea ja Karjalaisyläntie osittain päällystämätön. Molempien ohdalla tulee pohtia liienneturvallisuutta toteuttamisvaiheessa...6 Teninen huolto Alueen vireisiltä tonteilta löytyy vesi- ja viemärijohdot ja muutamaa tonttia luuun ottamatta siihen voidaan liittyä 5
ilman pumppausta. Alueella ei ole tarjolla Porvoon Energian auolämpöä. Maaaasuputi ulee alueen läpi ja siihen on liittynyt muutama iinteistö alueen naapurista...7 Palvelut Alueen juliset lähipalvelut sijaitsevat Gammelbacassa. Alueen lähiouluina palvelevat Peiponoulu ja Pääsytien oulu. Lähimmät päiväodit ovat Eestinmäen päiväoti ja Gammelbacan päiväoti. Terveyspalvelut ovat Gammelbacassa ja Näsissä. Gammelbacasta löytyy myös Monitoimitalo, jossa sijaitsee irjasto.. Suunnittelutilanne.. Kaava-aluetta osevat suunnitelmat, päätöset ja selvityset: Maauntaaava Ympäristöministeriön 0.0.0 vahvistamassa maauntaaavassa aava-alue on meritty taajamatoimintojen alueesi. Yleisaava Keseisten alueiden osayleisaavassa (hyväsytty 5..00) alue on meritty työpaia-alueesi (TP), viristysalueesi (VL) ja pientalojen asuinalueesi(ap). Alueen läpi on meritty evyenliienteen reitti ja sähölinja. Alueen itäreunalla on ohjeellisen uloilureitin merintä. Asemaaava Suunnittelualueesta länsiosa on aavoitettu raennusaavalla nro liieraennusten orttelialueesi seä puisto- ja atualueesi. Lounaisulmassa on pieni raennusaava nro 7, jolla on yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten orttelialue. Suunnittelualue attaa myös etelästä pienen alueen raennusaavaa nro 5, joa on teollisuus- ja varastoraennusten orttelialuetta. Suunnittelualueen itäosalla ei ole asemaaavaa. Alue rajautuu pohjoisessa raennusaavalla nro, jolla pääasiassa on omaotiraennusten orttelialueita ja raennusaavalla nro 5 etelässä, jolla on teollisuus- ja varastoraennusten orttelialueita. Raennusjärjestys Porvoon aupungin raennusjärjestys on aupunginvaltuuston hyväsymä..007. Raennusjärjestys tuli voimaan 0..00. Tonttijao ja reisteri Alue uuluu Uudenmaan maanmittaustoimiston ylläpitämään iinteistöreisteriin. Alueelle ei ole laadittu tonttijaoa. Pohjaartta Asemaaavan pohjaartta täyttää maanäyttö- ja raennuslain 5 a :n vaatimuset. Kiinteistö- ja mittausosasto ylläpitää pohjaartan tietoaineistoa. Raennusiellot Alueella ei ole voimassa olevaa raennusieltoa. 6
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET. Asemaaavan suunnittelun tarve Asemaaavatyö sisältyy aupunisuunnitteluosaston vuoden 0 työohjelmaan. Kaupungin maapoliittisen ohjelman muaan tavoitteena on turvata riittävä tonttituotanto aupungin omistamilla aava-alueilla. Vuoteen 0 mennessä Porvoon tavoitteena on ollut että 75 prosenttia omaotitalojen raentamisesta tapahtuu aava-alueilla. Kaupungin strategian muaisesti aavoitus tiivistää olemassa olevaa aupuniraennetta.. Suunnittelun äynnistyminen ja sitä osevat päätöset Maa-alue on hanittu aupungille vuonna 0 yleisaavan muaisen pientaloalueen aavoittamista varten. Alue on ollut aavoitusatsausessa vuodesta 0 ja se on uulunut aupunisuunnittelun työohjelmaan vuodesta 05.. Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemaaavaluonnos ovat olleet MRL:n 6 :n ja MRA:n 0 :n muaisesti nähtävillä.. 5..06 ja samalla pyydettiin alustavat lausunnot. Kaavaluonnosen nähtävilläolosta ja mielipiteen esittämismahdollisuudesta tiedotettiin maanomistajille ja naapureille irjeitse ja lehti-ilmoitusilla seä aupungin internetsivuilla. Ysityisen maanomistajan anssa neuvoteltiin aavatyön aloittamisvaiheessa. Lisäsi neuvotteluita muistutusen jättäneiden anssa pidettiin suunnittelualueella 9..06 seä..06. Asemaaavaehdotus äsiteltiin aupuniehityslautaunnassa..07 ja asetettiin asemaaavan MRL:n 65 :n ja MRA:n 7 :n muaisesti nähtäville 5..07 5.5.07. Kaavaehdotusen nähtävilläolosta ja muistutusen esittämismahdollisuudesta tiedotettiin maanomistajille ja naapureille irjeitse ja lehti-ilmoitusilla seä aupungin internetsivuilla. Kaavaluonnosesta saatiin useita mielipidettä, joista yhdessä oli noin 0 alleirjoitusta. Lausuntoja saatiin seitsemän. Kaavaehdotusesta saatiin olme muistutusta ja ysi lausunto. Yhteenveto lausunnoista, mielipiteistä, muistutusista, aupunisuunnitteluosaston vastineista ja niiden vaiutusesta aavaehdotusen valmisteluun on esitetty liitteessä 6.. Viranomaisyhteistyö Kysymysessä ei ole MRL 66 momentissa taroitettu aava, joa edellyttäisi viranomaisneuvottelua. Uudenmaan elineino-, liienne- ja ympäristöesuselta on pyydetty lausunnot..5 Asemaaavan tavoite Tavoitteena on muodostaa alueelle eseisten alueiden osayleisaavan periaatteiden muaisesti pientalovaltaista asumista ja muuttaa tarpeeton atualue teollisuustontisi..6 Asemaaavarataisun vaihtoehdot Asemaaaavasta laadittiin nähtävilläoloa varten ysi luonnosvaihtoehto. Lähinaapureiden mielipiteiden ja pelastuslaitosen ja Porvoon veden ommenttien johdosta aavaehdotuseen rataisua muutettiin. Rataisun muutosten jäleen mansiasuon jatosi tuleva asuinalue ei enää ole iinni vanhoissa tonteissa ja alueen pienet puustoesittymät jäävät viheralueelle. Tontit muutettiin yhdesi yhtiömuotoisen raentamisen tonttialueesi, sen maanoreudesta ja iunoiden asettelusta määrättiin. Mansiasuontiehen liittävä adunpätä sai myös oman nimensä. Kaavaehdotusessa otettiin myös muaan tiealuetta arjalaisyläntien varrelta alueen pohjoispuolella. Tällä saadaan nyyinen tieyhteys muutettua atualueesi. 7
.7 Muutoset ehdotusvaiheen jäleen Ehdotusvaiheen jäleen tehtiin pieniä tarennusia aavaan. Yhtiömuotoisen tontin itä rajaa avennettiin irti metsästä ja raennusoieusia pienenettiin hieman seä lisättiin määräys raennusten toteuttamisesta yhtenäisenä massana. Määräysiin lisättiin raennustapaohjeen noudattamisesta määräys ja hulevesi määräysen muotoilua parannettiin. Korttelin tonttien raennusaloja muutettiin siten että raennusalaan iinniraentaminen ei aiheuta ongelmaa paloturvalliselle raentamiselle. Pohjaartan oreusjärjestelmä N000 merittiin aavaan. Osaa rajoista suoristettiin järevämmisi iinteistönmuodostusen annalta. Näiden tarennusten atsotaan olevan merityseltään vähäisiä ja siten tarvetta aavan uudelleen asettamisesta nähtäville ei muodostu. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5. Kaavan raenne Kaava jaautuu olmeen osaan. Osat ovat teollisuustontti, yhtiömuotoinen tontti ja omaotitalotonttialue. Näitten alueiden välillä on lisäsi viristysalueita ja atualuetta Marjapolun, Mansianiitynadun, Ahomansianadun ja Mansianujan osalta. 5.. Toimitilaraennusten orttelialue Länsipuolella aavassa sijaitsee ysi tontti, joa liittyy vanhaan liie- ja toimistoraennusten ortteliin. Kaava muuttaa vanhasta aavasta toteutumatonta atualuetta tontisi ja muodostaa yhden pinta-alaltaan 6999 m² tontin, jolla on raennusoieutta 799 -m². Kaavamääräys alueella on KTY- Toimitilaraennusten orttelialue. Tontti liittyy Pienteollisuustiehen ja sen eteläpuolelle on ohjeellinen yleiselle jalanululle ja pyöräilylle varattu alue, joa on jo raennetun evyenliienteenväylän muainen Pienteollisuustieltä leiipuistoon. 5.. Yhtiömuotoinen tontti Kesiosassa on ysi yhtiömuotoinen tontti, jolle voidaan raentaa noin 5 asuntoa. Raennusoieutta tontilla on 700 -m ja aavamääräysenä AP Asuinpientalojen orttelialue. Alueen esellä on paripaia ja yleiselle jalanululle varattu alue. Alue tulee raentaa ysierrosisena vanhan raennusannan muaisesti. Alue liittyy Mansiasuontiehen lyhyellä Mansianujalla. Alueen eteläpuolitse ulee ohjeellinen yleiselle jalanululle ja
pyöräilylle varattu väylä ja myös alueen pohjoispuolella on varaus liiua leiipuistoon. Idän puoleiselle raennusalalle on meritty iuna ielto ja yhtenäisen raennusmassan vaatimus naapureiden toiveesta. 5.. Erillispientaloalue Alueen suurimmat orttelialueet tulevat länsiosaan, johon muodostetaan olmesta orttelista ja 7 tontista oostuva asuinalue. Alueen orttelit on yhtä tonttia luuun ottamatta A0-0 merinnällä erillispientalojen orttelialuetta. Ysi ysityinen tontti on Asuinpientalojen orttelialuetta, joa mahdollistaa rivitalon raentamisen. Raennusoieutta alueella on yhteensä 60 -m². Tonttien liienne toimii Mansianiitynadun ja Ahomansianadun autta Marjapolulle. Mansianiitynadun päässä on ääntöpaia ja mahdollisuus ulea yleiselle jalanululle varatulle uluväylälle. 9
5.. Marjapolu Vanhan Mansiasuon raennusaavan r aavarataisua ei ole alueen tiestön osalta toteutettu oonaisuudessaan. Marjapolu on vanhassa aavassa taroitettu päättyväsi lyhyesi pätäsi ja Karjalaisyläntietä ei ole otettu aavassa atualueesi. Sisi nyt Mansianiityn asemaaavassa otetaan aava-alueeseen muaan Karjalaisyläntietä Marjapolun aluun asti. Katu muutetaan Karjalaisyläntiestä Marjapolusi nimistön yhtenäistämisesi ja alue muuttuu ysityistiestä aupungin adusi. 5. Kaavan vaiutuset Kaavoitusen eseisimmät vaiutuset arvioidaan nyytilanteeseen verrattuna. Vaiutusista ei tehdä erillisiä selvitysiä vaan ne arvioidaan aavamuutosen laatimisen yhteydessä osana aavaprosessia. 5.. Vaiutuset yhdysuntaraenteeseen Kaavalla on tiivistävä vaiutus yhdysuntaraenteeseen, sillä se sijoittuu raennettujen alueiden jatosi ja tueutuu olemassa oleviin palveluihin. Alueesta muodostuu noin 0 asuaan asuinalue. 5.. Vaiutuset raennettuun- ja luonnonympäristöön Kaava jataa raennettua ympäristöä. Ympäristön raennusanta oostuu pääosin erillispientaloista, joiden mittaaavaan alueen talot soveltuvat. Kaupuniuvallisesti alue muuttaa pelto- ja metsäaluetta raennetusi pientaloalueesi, jona yhtenäisyyttä ohjataan raennustapaohjeella. Asuinalue rajautuu peltoaueaan ja tulee osasi sen reunanäymää auomaisemassa. Se jataa nyyisen raennusannan muaista maisematilaa. 0
Alueella ei ole merittäviä luontoarvoja ja aavan vaiutuset ovat vähäisiä. Luonnonympäristöltään alue on pääosin peltoa ja lähes aii nyyiset metsä alueet jäävät raennettavan alueen ulopuolelle. Hulevesiin varaudutaan aavamääräysin, joilla pyritään pitämään tilanne nyytilassa. 5.. Vaiutuset liienneolosuhteisiin Mansiasuontien, Pienteollisuustien ja Marjapolun liiennemäärät asvavat uuden asutusen ja teollisuuden myötä. Pienteollisuustien ja Mansiasuontien osalta vaiutuset ovat vähäiset. Mansiasuontie on apea, mutta voidaan atsoa että sen toimivuuteen ei oreintaan 0 autoa tuo merittävää muutosta. Alueen liienneturvallisuuteen voidaan puuttua tarvittaessa hidastein. Marjapolun liienne asvaa ja vaatii panostusta tien liienneolosuhteisiin, uitenaan liiennemäärät eivät ole suuria. Kevyenliienteen ylitys vaatii turvallisuus elementtejä ja hidasteita tulee lisätä tarvittaessa. 5. Kaavamerinnät ja -määräyset Kaavamerinnät on selitetty asemaaavaartassa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6. Toteutusen ohjaaminen Asemaaavan toteutusta ohjaamaan laaditaan erilliset raentamistapaohjeet. 6. Toteuttamisen ajoitus Asemaaavan toteutus edellyttää atu- ja vesi- ja viemäriveroston raentamista alueelle. Alueen unnallisteniian raentaminen aloitettaneen aiaisintaan vuonna 09. Myös tonttien myynti raentajille äynnistyy aiaisintaan vuoden 09 sysyllä. Porvoossa xx.xx.07 Eero Löytönen aupunisuunnittelupäälliö Johannes Korpijaao aavasuunnittelija
Alueen sijainti Liite Områdets läge Bilaga
9 0 6-09--7 6-09--0 7 Estbaca 6-09--5 t Marjapol u 55 9 5 5 7 6 5 9 5 76 0 0 7 6-09--9 6---5 Bärstigen 9 7 6-09--97 6-09--99 56 6---7 7 9 9 7 9 7 6 6-09-- 6---0 7 Mansiasuontie 0 69 6-09--70 6---69 6-09-- 6-09--6 0 5 6-09--67 97 5 6---79 9 6--- 6-09--6 6 6-09--6 0 7 6---67 Z 9 0 9 70 6-09--5 Getporsvägen 0 6-09--5 6-09-990-6-09--565 5 9 9 9 6-09--56 6 6-09--6 7 5 5 6---0 0 6 6---66 7 70 6 9 9 0 5 9 7 6-09--6 6---6 6-09--5 6-09--6 5 0 5 0 Suopursuntie 7 6-09-- 6-09-- 9 7 6 6 7 6-09-- 6-09--56 7 6-09-990-6-09--56 6-09--5 Smultronärrsvägen 5 6-09-990-6-09--5 6 6-09--6 5 5 7 6-09--7 0 6-09-- 6-09--5 ar 6 6---6 5 6---6 6---97 75 Suo-orvointie 7 7 6 6 6 7 6---67 6---00 9 9 6---70 0 Ängsulsvägen 9 6---05 6---9 6--- 97 6---9 96 0 5 77 6 Nittyvilantie 5 7 99 6---06 6---0 6---9 6--- 7 Z 0 V 6---9 5 9 Tresilä Drägsby 6-09--6 0 0 9 6-09--9 ar 65 9 0 0 Z Z 6-7--9 5 5 6 9 6-7--07 7 69 6-09--5 70 6-09--6 5 0 V 0 0 6-09--6 0 9 5 00 0 0 6-09--0 6-09--9 0 95 6-09-- 6-09--7 9 0 9 6-09--6 05 9 06 6-09--5 Företagarvägen 7 Varastotie 90 9 75 6-09--5 6-09-- 76 0 Z Z 6-09-- 9 07 5 9 9 0 99 9 96 97 7 t Yritäjäntie 7 7 6 0 V 6-09-- 77 79 5 0 7 0 Småindustrivägen 70 6-09-- 7 6-09-- 7 Liite. Ajantasa-asemaaava Bilaga. Detaljplanesammanställning
Getporsvägen Suopursuntie Mansiasuontie Smultronärrsvägen Bärstigen Suo-orvointie Nittyvilantie Ängsulsvägen 0 V 0 V Varas Drägsby Tresilä Z Z Z Z Z ar ar 7 05 06 07 5 69 70 6 6 6 99 65 6 0 6 7 9 7 9 0 6 7 7 5 9 6 9 7 5 0 7 0 9 7 6 5 9 9 0 5 0 6 75 5 0 9 9 5 7 77 6 7 7 0 70 69 9 7 7 7 56 7 7 6 7 9 0 5 5 6 7 6 9 5 7 0 5 97 5 7 5 5 76 7 0 9 9 7 5 0 6 6 96 70 97 6-09--6 6-09-- 6---9 6---05 6---06 6-09--9 6-09-- 6-09--7 6--- 6---69 6---66 6---6 6-09--56 6-09-- 6-09-- 6---97 6-09-- 6-09--99 6-09--70 6-09--5 6-09-- 6-09--5 6-09--5 6-09--56 6-09--5 6-09--5 6-09--6 6---00 6---0 6---70 6-09--97 6-09--6 6---6 6-09--5 6---9 6---5 6-09--9 6-09--6 6---79 6---7 6-09--67 6-09--6 6-09--6 6-09--6 6---0 6-09--565 6-09-990-6 6-09--56 6-09--6 6-09--5 6-09--5 6---0 6---67 6---9 6--- 6--- 6---67 6-09--6 6-09--5 6-09--6 5 6 5 6---9 6-7--9 6-7--07 6-09-- 6---6 6-09-990-6-09-990- 95 9 0 9 9 0 5 5 9 0 7 0 9 9 0 9 0 9 9 0 0 0 i i i i i i i 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 5 6 7 0 e=0.0 MARJAPOLKU MANSIKKANITYNKATU AHOMANSIKANKATU SMULTRONSGATAN SMULTRONÄNGSGATAN 0 9 600 50 BÄRSTIGEN SMULTRONSGRÄNDEN MANSIKANKUJA 0 AO-0 KTY- 7 50 VL 5 0 I y I 0 z z p AP- AP- AO-0 AO-0 ET 0 6 I Liite / Bilaga
Liite Bilaga / Porvoon aupuni MANSIKKANTTY Kaupunginosa Korttelit - 7 seä atu- ja viristysalueita Asemaaava ja asemaaavan muutos Borgå stad SMULTRONÄNGEN Stadsdel Kvarteren - 7 samt gatu- och rereationsområden Detaljplan och detaljplaneändring Asemaaavamerinnät ja -määräyset :000 Detaljplanebetecningar och -bestämmelser :000 AO-0 Erillispientalojen orttelialue. Alueelle saa raentaa ysi- tai asiasuntoisia pientaloja. Autopaiavaatimus ap / asunto. AO-0 Kvartersområde för fristående småhus. På tomten får uppföras småhus med en eller två bostäder. På tomten bör placeras minst bp/bostad. AP- Asuinpientalojen orttelialue. Alueella saa raentaa rivitaloja, ytettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistaroitusiin. Autopaiavaatimus: ap / 70 -m² uitenin vähintään ap/ asunto. Lisäsi tontilla tulee olla asi vieraspaiaa autoille. AP- Kvartersområde för småhus. I området får man bygga radhus, opplade småhus eller separata småhus för boende. Kravet på bilplatser: bilplats/70 m-vy, doc minst bp/bostad. På tomten sa det ocså finnas två gästplatser för bilar. KTY- KTY- Toimitilaraennusten orttelialue. Alueelle saa raentaa toimisto- raennusia seä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuusja varastoraennusia. Tontin raennetusta errosalasta enintään 0% saa äyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Tällaisen tilan huoneistoala saa olla oreintaan 500 m². Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälää eiä vähittäisaupan suurysiöä. Autopaiavaatimus: ap/0 -m² teollisuustilaa, ap/50 -m² myymälä- ja toimistotilaa, ap/00 -m² varastotilaa ohti. Kvartersområde för versamhetsbyggnader. På området får uppföras ontorsbyggnader samt industri- och lagerbyggnader som inte orsaar miljöstörningar. Av tomtens bebyggda våningsyta får högst 0% av våningsytan användas för butis- och andra därmed jämförbara loaler. Lägenhetsytan för en sådan loal får vara högst 500 m². I området får inte placeras dagligvaruaffärer eller en stor detaljhandelsenhet. Bilplatsfordran: bp/0 m²-vy industriutrymme, bp/50 m²-vy affärsoch ontorsutrymme, bp/00 m²-vy lagerutrymme. VL Lähiviristysalue. VL Område för närrereation. ET Yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten orttelialue. ET Kvartersområde för byggnader och anläggningar för samhällstenis försörjning metriä aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Linje m utanför planområdets gräns. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Kvarters-, vartersdels- och områdesgräns. Sitovan tonttijaon muaisen tontin raja ja numero. Tomtgräns och -nummer enligt bindande tomtindelning. Kaupunginosan numero. 5 Korttelin numero. 5 Stadsdelnummer. Kvartersnummer. BÄRSTIGEN Namn på gata. MARJAPOLKU Kadun nimi. 0 Raennusoieus errosalaneliömetreinä. 0 Byggnadsrätt i vadratmeter våningsyta. e=0.0 Tehouusluu eli errosalan suhde tontin/raennuspaian pinta-alaan. Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. e=0.0 Exploateringstal, dvs. förhållandet mellan våningsytan och tomtens yta. Romers siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Byggnadsyta. Raennusala. Pilen anger den sida av byggnadsytan som byggnaden sall tangera. Nuoli osoittaa raennusalan sivun, johon raennus on raennettava iinni. Ritgivande för allmän gång- och cyeltrafi reserverad del av område. Ohjeellinen yleiselle jalanululle ja polupyörälle varattu alueen osa. Del av gatuområdes gräns där in- och utfart är förbjuden. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. För allmän gångtrafi reserverad del av område. Yleiselle jalanululle varattu alueen osa. i Merintä osoittaa raennusalan sivun, jona puoleiseen raennusen seinään ei saa sijoittaa iunoita. i Betecningen anger att byggnaden inte får ha fönster mot denna sida av byggnadsytan. Raennusen harjansuuntaa osoittava viiva. Linje som anger taåsens ritning. p Pysäöimispaia p Pareringsplats y Raennusalan raennuset täytyy toteuttaa yhtenäisenä massana. y Byggrätten på byggnadsytan måste byggas som en enhetlig massa. z Voimajohtoa varten varattu alueen osa. z Del av område som reserveras för raftledning.
ALLMÄNNA BESTÄMMELSER: Tomtanslutningen får vara högst 6 meter bred. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Tonttiliittymä saa olla enintään 6 metriä leveä. Liite / Bilaga Då man bygger på området bör man beata ett radonsäert byggande. Radonturvallinen raentaminen on otettava huomioon raennettaessa. Tomtindelningen i detta detaljplaneområde är bindande och ingår i detaljplanen. Tämän asemaaavan alueella tonttijao on sitova ja se sisältyy asemaaavaan. Dagvatten Hulevedet Dagvattenlösningarna sa samordnas mellan angränsande tomter. Vid pareringsområden utan ta sa användas ytbeläggning som släpper igenom dagvattnet. Hulevesijärjestelyt on sovitettava viereäisten tonttien esen. Kattamattomilla pysäöintialueilla tulee äyttää hulevettä läpäiseviä pinnoitteita. Om ytor som inte släpper igenom vatten används, sa ett fördröjningssystem byggas för dagvatten, som fördröjer m/ 00 m hård byggd yta på tomten. I ytan ingår taytan och de områden på gården som inte släpper igenom vatten. Planen och systemet för dagvatten sa godännas som en del av bygglovet. Vattnet sa fördröjas på tomten minst timmar innan det avleds till regnvattenavlopp eller ett annat dagvattensystem. Fördröjningssystemet sa bli tomt inom timmar efter det att det börjat regna. Tavattnet får inte diret ledas till regnvattenavloppet utan det avleds till tomtens fördröjnings- eller infiltreringssystem för dagvatten. Miäli tontilla äytetään läpäisemättömiä päällysteitä, tulee huleveden viivyttämisesi raentaa viivytysjärjestelmä, joa viivyttää m / 00 m tontin ovaa raennettua pintaa. Pinta-alaan lasetaan muaan attopinnat ja piha-alueen läpäisemättömät alueet. Hulevesisuunnitelma ja järjestelmä tulee hyväsyttää osana raennuslupaa. Vettä tulee viivyttää tontilla vähintään tuntia, ennen uin se johdetaan sadevesiviemäriin tai muuhun hulevesijärjestelmään. Viivytysjärjestelmän pitää olla tyhjentynyt noin vuoroauden uluessa sateen alusta. Kattovesiä ei saa ohjata suoraan sadevesiviemäreihin vaan ne tulee johtaa tontin hulevesien viivytys- tai imeytysjärjestelmään. Det sa vara möjligt att leda dagvattnet genom granntomten/granntomterna i fall områdets terräng och ytvattenförhållanden räver detta. De dien eller ledningar som behövs sa i mån av möjlighet placeras vid tomtgränserna. AP och AO Kvartersområden När detaljplanen genomförs sa man följa en separat bygganvisning för detaljplanen. Tontin hulevedet tulee voida johtaa naapuritontin/-tonttien autta, miäli alueen maasto ja pintavesiolosuhteet sitä edellyttävät. Tarvittavat ojat tai putet tulee mahdollisuusien muaan sijoittaa tonttien rajoille. AP ja AO orttelit Asemaaavan toteuttamisessa on noudatettava asemaaavaa varten laadittua, erillistä raentamistapaohjetta. På tomterna sa byggas täcta cyelplatser cyelplats/ 0 m-vy, doc minst cyelplatser/bostad då det gäller fristående hus. Tonteille tulee raentaa atettuja polupyörä paioja pp/0-m, uitenin erillistaloissa vähintään pp/asunto. Den tomtägare vars byggnad byggs närmare än meter tomtgränsen svarar i första hand för brandmuren. I detta planeområde gäller ett byggförbud enligt 5.5 i maranvändnings- och bygglagen. Förbudet gäller tills den för byggandet väsentliga ommuntenien är byggd, doc högst tre år efter det att planen trätt i raft. Maren i varteret 5 får inte höjas så att den ligger högre än fastigheterna 6---9 och 6-09--9. Tomterna -0 i varteret och tomten i varteret 5 an behöva en avloppspumpstation på fastigheten. Palomuurista vastaa ensisijaisesti se tontin omistaja, jona tontilla metriä lähemmäs rajaa raennettava raennus sijaitsee. Tämän asemaaavan alueella on voimassa maanäyttö- ja raennuslain 5.5 muainen raennusielto. Kielto on voimassa unnes raentamisen annalta oleellinen unnallisteniia on raennettu uitenin enintään olme vuotta aavan voimaantulosta. Korttelin 5 maapohjan oreutta ei saa orottaa iinteistöjen 6---9 ja 6-09--9 tasoa oreammalle. Korttelin tonteilla -0 ja orttelin 5 tontilla saatetaan tarvita iinteistöohtaista jätevesipumppausta.
Liite. Havainneuva Bilaga. Illustration
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LTE 5 PORVOO MANSIKKANTTY. KAUPUNGINOSA Korttelit -7 seä atu ja viristysalueet Asemaaavan muutos osee osaa iinteistöstä 6-09--6 ja iinteistöä 6-09--5. Alueen alustava rajaus ja sijainti (ei mittaaavassa) Nro 507. Suunnittelualue. Haneen taustaa ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Alue sijaitsee Mansiasuolla Ölstensin teollisuusalueen läheisyydessä Helsingintien eteläpuolella Karjalaisyläntien ja Pienteollisuustien välissä. (artta yllä). Alueen asemaaavoitus sisältyy aupunisuunnitteluosaston vuoden 0 työohjelmaan. Suunnittelun äynnistymisestä on informoitu aupungin aavoitusatsausien yhteydessä vuodesta 0. Alueelle on yleisaavassa osoitettu asuinaluetta, ja teollisuusalueella on haluttu aavamuutosella muuttaa tarpeettomasi jäänyt atualue tontisi. Kaupuni on ostanut maan asuinalueelta 0.. Suunnittelun tavoite Luoda viihtyisä pientalovaltainen asuinalue ja muuttaa atualuetta teollisuustontisi.. Lähtötiedot (aavatilanne, aavan toteutuminen, yms.) Yleistä: Suunnittelualue sijaitsee Mansiasuon asuinalueen eteläpuolella Ölstensin teollisuusalueesta oilliseen. Suunnittelualue on ooltaan noin 5,9 ha. Taroitusenmuainen rajaus tutitaan luonnosvaiheessa saatavan palautteen pohjalta.
Maauntaaava: Ympäristöministeriön 0.0.0 vahvistamassa maauntaaavassa aava-alue on meritty taajamatoimintojen alueesi. Yleisaava: Keseisten alueiden osayleisaavassa (hyväsytty 5..00) alue on meritty työpaia-alueesi (TP), viristysalueesi (VL) ja pientalojen asuinalueesi(ap). Alueen läpi on meritty evyenliienteen reitti ja sähölinja. Alueen itä-reunalla on ohjeellisen uloilureitin merintä. Asemaaava: Suunnittelualueesta länsipuoli on aavoitettu raennusaavalla nro liieraennusten orttelialueesi seä puisto- ja atualueesi. Lounaisulmassa on pieni raennusaava nro 7, jolla on yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten orttelialue. Suunnittelualue attaa myös etelästä pienen alueen raennusaavaa nro 5, joa on teollisuus- ja varastoraennusten orttelialuetta. Suunnittelualueen itäpuolella ei ole asemaaavaa. Alue rajautuu pohjoisessa raennusaavalla nro, jolla pääasiassa on omaotiraennusten orttelialueita ja raennusaavalla nro 5 etelässä, jolla on teollisuus- ja varastoraennusten orttelialueita. Maanomistus: Suurimmat iinteistöt 6-09--6 ja 6-7--07 ovat Porvoon aupungin omistusessa. Kiinteistö 6-7--9 on ysityisessä omistusessa ja iinteistön 6-09--5 omistaa Sonera Carrier Networs Oy. Raennettu ympäristö ja luonnonympäristö: Kiinteistöllä 6-7--9 on 99 raennettu omaotitalo ja talousraennusia. Kiinteistöllä 6-09--5 on ysi yhdysuntatenistähuoltoa palveleva raennus. Muilta osilta alue on raentamaton. Alue on pääasiassa puutonta peltomaastoa. Muutama oja ulee alueen läpi pohjoisesta etelään. Alueen eteläosassa on pieni puustosaaree, myös alueen länsireunalta löytyy puustoa. Alueen haloo 0 V voimalinja, jolla on 5 metriä leveä rasite. Alueen maaperässä on mahdollisesti hapanta sulfiittisavea. Asuaat ja työpaiat: Alueella on ysi vanha omaotitalo talousraennusineen, jossa asuu asi asuasta. Alueen viereisellä Mansiasuon asuinalueella asuu henilöä. Alueella ei ole työpaioja. Teollisuustontti liittyy ortteliin jossa olme teollisuustonttia ja noin 5 työpaiaa. Kunnallisteniia: Alue rajautuu pohjoisessa asuinalueeseen jossa on unnallisteniia 5. Esiselvityset Ei esiselvitysiä 6. Kaavoitusen eseisimmät vaiutuset Kaavoitusen eseisimmät vaiutuset arvioidaan nyytilanteeseen verrattuna. Vaiutusista ei tehdä erillisiä selvitysiä vaan ne arvioidaan aavamuutosen laatimisen yhteydessä osana aavaprosessia. Seuraavat vaiutuset arvioidaan: - Vaiutuset yhdysuntaraenteeseen - Vaiutuset seä luonnonympäristöön että raennettuun ympäristöön - Vaiutuset alueen liienneolosuhteisiin
7. Osalliset 7. Maanomistajat ja vuoraoieuden haltijat: 6-09--6 Porvoon aupuni 6-7--07 Porvoon aupuni 6-7--9 Ysityinen maanomistaja 6-09--5 Sonera Carrier Networs Oy 7. Naapurit 7. Muut osalliset: Porvoon Energia Oy Porvoon Sähövero Oy Sonera/Carrier Elisa Oyj Porvoon Aluevero Oy 7. Porvoon aupungin seuraavat ysiöt: Maapolitiia, maan haninta ja luovutus Maapolitiia, aupunimittaus Kuntateniia, untateniian suunnittelu Kuntateniia, viheralueet Liielaitos Porvoon vesi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Lupa- ja valvonta-asiat, raennusvalvonta Lupa- ja valvonta-asiat, ympäristönsuojelu Terveydensuojelu 7.5 Lautaunnat: Kaupuniehityslautaunta 7.6 aii untalaiset 7.7 muut osallisisi itsensä tuntevat. Osallistumisen ja vuorovaiutusen järjestäminen Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ): - Kysymysessä ei ole MRL 66 momentissa taroitettu aava, joa edellyttäisi viranomaisneuvottelua. Suunnitteluvaiheen uuleminen: (MRL 6, MRA 0 ) - Kaavaluonnos ja muu suunnitteluaineisto on esillä palvelupiste KOMPASSissa, Rihamatori B, atutaso seä Porvoon aupungin internetpalvelussa osoitteessa www.porvoo.fi. Osallisille varataan mahdollisuus esittää irjallisia mielipiteitä. - Kaavaluonnosen nähtävillä olosta tiedotetaan irjeellä tai mahdollisuuden muaan sähöpostitse aava-alueen maanomistajille/-haltijoille seä naapurimaanomistajille/-haltijoille. Lisäsi uulutus on aupungin virallisella ilmoitustaululla, internetpalvelussa seä sanomalehdissä Uusimaa, Östnyland ja Itäväylä. - Virastoierros: Kommentit ohdissa 7. - 7. mainituilta osallisilta. Neuvotteluierros: - Saatujen ommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen anssa. Virallinen uuleminen: (MRL 65, MRA 7 ) - Kaavaehdotus ja muut aava-asiairjat ovat virallisesti esillä aupunisuunnittelussa, palvelupiste KOMPASSissa, Rihamatori B, atutaso seä Porvoon aupungin internetpalvelussa osoitteessa www.porvoo.fi. Osallisille varataan mahdollisuus esittää irjallisia muistutusia. - Kaavaehdotusen nähtävillä olosta tiedotetaan irjeellä tai mahdollisuuden muaan sähöpostitse aava-alueen maanomistajille/-haltijoille ja naapurimaanomistajille/- haltijoille. Lisäsi uulutus on aupungin virallisella ilmoitustaululla seä sanomalehdissä Uusimaa, Östnyland ja Itäväylä. Viralliset lausunnot: (MRA )
Terveydensuojelujaosto Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liielaitos Porvoon vesi Perusteltu annanotto muistutusen johdosta (MRL 65 ): - Muistutusen tehneille, jota ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan unnan perusteltu annanotto esitettyyn muistutuseen. Ilmoitus aavan hyväsymisestä (MRL 67 ): - Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan elineino-, liienne- ja ympäristöesuselle ja niille, jota ovat sitä irjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kuulutus aupungin virallisella ilmoitustaululla seä aupungin internetpalvelussa osoitteessa www.porvoo.fi. Kaavan lainvoimaisuudesta uuluttaminen (MRA 9 ): - Kuulutus aupungin virallisella ilmoitustaululla seä aupungin internetpalvelussa osoitteessa www.porvoo.fi. 9. Kaavoitushaneen aiataulu Asemaaavan suunnittelutyö on äynnistynyt eväällä 06. Tavoitteena on että aupunginvaltuusto hyväsyy aavamuutosen vuoden 07 alussa. 0. Valmistelusta vastaa aavasuunnittelija Johannes Korpijaao puh. 00 9 5796 johannes.orpijaao@porvoo.fi Kaupunisuunnittelu PL 060 PORVOO Käyntiosoite: Rihamatori B, I rs Päiväys 6..06 Eero Löytönen Kaupunisuunnittelupäälliö
LTE 6 PORVOO Mansianiitty. KAUPUNGINOSA Asemaaava ja asemaaavan muutos.. -5..05 LAUSUNTO/MIELIPIDE (MRL 0 ) tiivistelmä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Korttelien ja 5 taaempien raennuspaiojen saavutettavuus on huono. Osoitenumeroinnin loogisuus ei toimi. - 7 orttelin liiennöinti tulee saada pelastustoimintaa paremmin palvelevasi. - Aluepalon vaara huomioitava. - Raennusten väliset etäisyydet huomioitava. Porvoon vesi - Ympäristösuojelu - Tulee selvittää löytyyö alueelta sulfaattisavea. Jos sulfaattisavea löytyy, tulee niiden äsittelystä määrätä aavamääräysissä. Terveyden suojelu - Ei huomautettavaa. Telia Sonera - Kaapeleita aava-alueella joita tulee varoa ja jos tarvetta siirtää tulee siitä ilmoittaa. ELY-esus - Ei huomautettavaa Kaupunginpuutarhuri - Hulevesien osalta on tarpeen osoittaa niiden johtaminen ja linjauset VL ja atualueen ojiin. Kaupungingeodeetti - Mansiasuontien jateelle tulee antaa oma nimi. Muuten osoite numerointi ei pysy unnossa. xx 6---9 - Tien unto on huono ja vaatisi suuria panostusia untoon laittamisesi. Kiinteistö sijaitsee alempana uin naapuri ja jos tulevaa maapohjaa orotetaan jää iinteistö monttuun. Lisäsi iinteistö jää luonnosessa olmen tien louuun ja ilman tonttirajaa joa toisi iinteistölle omaa rauhaa ja maisemaa. KAUPUNKISUUNNITTELUN VASTINE JA LAUSUNNON/MIELIPITEEN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN SISÄLTÖÖN - Korttelit ja 5 muutettiin ehdotuseen yhdesi yhtiömuotoisesi tontisi jona saavutettavuus on parempi. - Kadun pätä 5 ortteliin sai oman nimen. - 7 liiennöinti toimii teollisuustieltä. - Aluepalo viheralueilla rataistaan myöhemmässä suunnittelussa. - Raennusten välit huomioidaan määräysin ja raennusaloin. - - Alueen maaperästä tehtiin sulfaattisaviselvitys, jossa ei havaittu merejä sulfaattisavesta. - - Kaapeleita ei vaiuttaisi artan muaan olevan tarvetta siirtää. - - Hulevedet johdetaan nyyisten ojien autta ja huleveden lisäystä hallitaan määräysin. - Kadunpätä nimetään Mansianujasi. - Tien unto atsotaan riittäväsi myös tulevien asuaiden tarpeisiin. Sen turvallisuutta tulee tarastella ja mahdollisesti turvata hidasteilla, joita ei uitenaan tässä asemaaavaprosessissa määritellä tien jäädessä suunnittelualueen ulopuolelle. Asemaaavaehdotusessa on muutettu iinteistön viereistä tonttia siten, että ajoväylä siitä poistuu ja siihen jätetään viiden metrin puistoaistale ojalle. Lisäsi aavamääräysissä määritetään, että maapohjaa ei saa orottaa oreammalle, uin mielipiteen jättäjän iinteistö.
Raennusalaa on myös rajattu siten, että oo näymä tontilta ei tueennu. xx 6-09-- - Puistoalueella ja metsiöllä on eseinen luonto- ja viristysarvo ja ne tulee säästää. Tontit voisi siirtää uuden alueen jatosi. Mansiasuon asuaat - Asuaat ovat muuttaneet alueelle siinä usossa että alue ei nyyisestä asva tai merittävästi muutu. Mansiasuontie ei estä lisäuormitusta. Ehdotamme että tontit siirretään uuden alueen jatosi. Länsipuolen puisto on luvattu säilyttää luonnontilassa. ( alleirjoittajaa) xx 6---05 - Kiinteistön edessä on haastava maastoolosuhde, joa teee raentamisen mahdottomasi. Sadevedet tulevat ahdesta ohtaa paiaan johon tuleva talo on suunniteltu raennettavasi. xx 6-09--7 - Alueen luonnonarvoja tulee suojella ja toimia laien ja asetusten muaan. Raennusaavan puistoalue tulee säilyttää. Erityisesti tulee metsiö huomioida niin ihmisten uin eläimien annalta täreänä luontoohteena. Liitteenä myös oma ehdotus jossa metsä säilytetään ja tontteja siirretään irti nyyisestä tonttiannasta ja atualueet tulevat alueen eteläreunalle. - Asemaaavaehdotusessa on voimaaasti huomioitu tarve säilyttää puustoalue ennallaan. Alueen tontit on muutettu yhdesi yhtiömuotoisesi tontisi, joa on irrotettu vanhasta raennusannasta puistoäytävällä ja siirretty oonaan nyyiselle peltoalueelle. Tontteja ei pysty oonaan siirtämään, osa Mansianiityn toiselle alueelle raennetaan jo nyt mahdollisimman suuri määrä tontteja yleisaavan rajoissa. - Tien unto atsotaan riittäväsi myös tulevien asuaiden tarpeisiin. Sen turvallisuutta tulee tarastella ja mahdollisesti turvata hidasteilla, joita ei uitenaan tässä asemaaava prosessissa määritellä tien jäädessä suunnittelualueen ulopuolelle. Uuden alueen liienne ohjataan Karjalaisyläntien autta joa otetaan aavassa muaan atualueesi ja nimetään uudelleen Marjapolusi. - Tontteja ei pysty oonaan siirtämään, osa Mansianiityn toiselle alueelle raennetaan jo nyt mahdollisimman suuri määrä tontteja yleisaavan rajoissa. - Asemaaavaehdotusessa on puistoalueen täreys huomioitu ja se säästyy tonttien siirtyessä irti nyyisestä raennusannasta ja pois metsiöalueelta. - Asemaaavaehdotusessa on otettu huomioon ohdan haastavuus. Ehdotusessa iinteistön eteen on varattu ojalle viiden metrin puistoaistale ennen uin tontti alaa ja raennusalueen raja on vielä rajattu metriä pohjoisrajasta irti. Lisäsi tonttialuetta on myös rajattu niin että metsä ja oja säilyvät tontin toisella sivulla. - Asemaaava ehdotusessa on voimaaasti huomioitu tarve säilyttää puistoalue ennallaan. Muistuttajan ehdotusta on äytetty hyvänä ompromissina ja sen johdosta uusi asuinalue on irrotettu vanhasta raennusannasta puistoaistaleella. Jotta ulu tonteille ei vaatisi pitää atua, on tontit vielä muutettu yhdesi yhtiömuotoisesi alueesi.
LAUSUNTO/MUISTUTUS (MRL 7 ) tiivistelmä 6-7--9 JUHOLA I - Muistuttaja muistuttaa ottamaan huomioon aavan vaiutusia Juhola I naapuri tilan toimintaan. Aluetta asemaaavan läheisyydessä äytetään jatossain maataloustoimintaan ja siten ehdotettu aava-alue tulee altistumaan viljelytoiminnan haittavaiutusille, joita aiheutuu tououusta loa-marrasuuhun. Alue lisää myös liiennemelua, heientää elinympäristön laatua orvaamattomalla tavalla ja tuhoaa maisema-arvot Juhola I ja arjalaisylän tien suunnalta. - Muutosehdotusena halutaan alueen eteläosan tontit siirrettävän yhtiömuotoisen tontin lounais- ja eteläpuolelle. Etelä osa on varattava viristysalueesi ja alueen esellä oleva metsäsaaree säilytettävä oonaisuudessaan. Kaupungin tulisi myös istuttaa aava-alueen eteläreunaan tiheäasvuista puustoa lieventämään alueiden välisiä ympäristövaiutusia. xx 6--000-005 - Muistuttaja on luonnosessa antanut mielipiteen, johon vastineessa on luvattu että tonttialuetta rajataan metsä säilyttäen ja ojalle varataan 5 metrin aista. Asemaaavaehdotusessa uitenin tontin ja raennusalueen rajat jäävät ojan ja osittain metsänin päälle. Muistuttaja on liittänyt 7 uvaa muistutuseen. Muistuttaja vaatii että tonttia ja 0 m² raennusoieusaluetta pienennetään merittävästi ja jos mahdollista siirretään oonaan pois. KAUPUNKISUUNNITTELUN VASTINE JA LAUSUNNON/MUISTUTUKSEN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN SISÄLTÖÖN - Maataloustoiminnan jataminen alueen lähistöllä tulee olemaan mahdollista ehdotusen muaisen asemaaavan toteutusen jäleenin. Juhola I tilan rajan ja lähimmän raennusalan väliin jää yli 0 metriä minä voidaan atsoa olevan riittävä suoja-alue näitä haittoja vastaan. Tonttien marinoinnissa pyritään ottamaan maataloustoiminnan läheisyys huomioon. - Maisemalliset ja liienteen haitat ovat Juhola I suuntaan olemassa, mutta niiden vaiutuset ovat maltillisia. Alueelle edelleen jää länsi-suuntaan täysin avoimet näymät. Pohjoisen suunnan raentaminen yli 0 metrin päähän asuinraennusesta tulee muuttamaan maisemaa, mutta sen ei voida nähdä aiheuttavan merittävää haittaa. - Liienne alueella lisääntyy, mutta pysyy maltillisella taajama alueelle ominaisella tasolla. Alueen arvoon ei voida atsoa sillä olevan merittävää vaiutusta. - Alueella toteutetaan voimassa olevan yleisaavan muaista rataisua, jossa teollisuusalueen ja asutusen väliin jää lähiviristysaluetta ja siten sinne ei pystytä siirtämään alueen tontteja. - Alueen esellä olevaa pientä metsiö ei nähdä arvoaana retiohteena, joa toimisi luontoouluna alueen asuaille. Kävelymatan päästä löytyy merittävästi luonnonmuaisimpia ohteita reteilyyn niin idästä, lännestä uin etelästäin. - Istutusia aava-alueen eteläreunaan voidaan harita osana puistosuunnittelua. Tässä asemaaavassa istutettavia alueita ei tulla uitenaan eriseen määräämään. - Asemaaavaan ei tehty muutosia muistutusen johdosta. - - Metsän ja ojan sijaintia on tarastettu ja todettu että siltä osin muistus on aiheellinen. Asemaaavaan tehtiin sen johdosta muutos, jolla saadaan metsä oonaisuudessaan viristysalueen puolelle. - Yhdenvertaisuuden osalta tapausessa pelastus ja unnallisteniian järjestäminen seä metsiöjen säästäminen muuttivat rataisua siten, että Mansiasuontien länsipuolen iinteistöjen eteen ei sijoiteta asuinraennusia. Tätä ei voida äyttää yhdenvertaisuuden autta perusteena muiden asuinraennusten poistamisesi.
- Muistutusen jäleen äytiin sähöpostitse neuvottelua muutosesta asemaaavaan. Näissä esusteluissa muistuttaja vaati yhdenvertaista ohtelua Mansiasuontien länsipuolen iinteistöjen anssa ja myös ojan sijainnin huomioimista paremmin. Asiasta äytiin sen jäleen myös neuvottelua paianpäällä, jona perusteena aavaan lisättiin määräys yhtenäisestä massasta ja vieras autopaioitusesta. Mansiasuon aava-alueen, Asuaiden muistutus - Muistuttajat huomioivat että 70-luvun lopulla tai 0-luvun alussa, un raennuset on raennettu, unta on luvannut että alue ei laajene ja siinä usossa asuaat ovat sinne muuttaneet. - Muistutusessa todetaan että alueen tiet eivät estä uutta rasitetta ja ovat jo nyyiselle raennusannalle liian apea. Muistutusessa vaaditaan että mansiasuon jateena oleva osuus siirretään asemaaavan vapaasi jäävälle viheralueelle. - Muutosessa tontin itä raja siirtyy 5 m pohjoispäässä ja m eteläpäässä länteen. Raennusalueen raja myös siirtyy 5.5 m länteen ja raennusoieus pienenee 0:stä 0:n. Lisäsi raennusoieudelle asetettiin määräys, jona muaan raentaminen tulee toteuttaa yhtenä massana ja alueelle tulee raentaa vieraspysäöinnille asi paiaa. - Tien unto atsottiin jo luonnosvaiheen jäleen riittäväsi eiä lisäliienteen liiennesuunnittelun näöohdista voida atsoa aiheuttavan niin suurta haittaa, että tieosuuden olisi mahdotonta palvella myös yhtiömuotoista tonttia mansiasuon alueen jateena. - Aluetta ei voida siirtää osa Mansianiityn asuinalueelle raennetaan jo nyt yleisaavan rajoissa mahdollisimman suurelle alueelle. - Asemaaavaan ei tehty muutosia muistutusen johdosta. Terveydensuojelu - Ei huomautettavaa. Porvoon vesi - Ei huomautettavaa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - laeja tulee noudattaa raentamisen ohjausessa - edellytyset pelastustoiminnalle tulee suunnitella - osoitteisto on oltava looginen - atujen mitoituset tulee sopia pelastustoiminnalle - sammutusvettä tulee olla tarjolla riittävästi - sijoittelu ei saa olla liian tiheää - viheratot aiheuttavat palovaaran - viheralueille on päästävä vastaaisista suunnista - - Asemaaava on laadittu niin että esitetyt näemyset voidaan huomioida toteutusvaiheessa. - Viherattojen osalta lisätty huomautus, että vaiutuset paloturvallisuuteen tulee erityisesti huomioida.
Asemaaava 507 Mansianiitty Liite 7 Raennustapaohjeet TONTIN SUUNNITTELU Tonttiliittymä Omaotitalon tontille saa tehdä yhden ajoneuvoliittymän. Tonttiliittymä saa olla oreintaan m leveä. Kunnallisteniia Kaii tontit tulee liittää unnallisteniiaan. Tontin unnallisteniian (vesi ja viemäri) liittymisalueelle ei voi raentaa, eiä istuttaa puita. Liittymä-alueet tulee tarastaa tonttiohtaisesti ao. suunnitelmista. Varastotila Omaotitalon yhteyteen tulee aina raentaa vähintään ysi irtaimiston varastotila. Se voi olla asuinraennusen yhteydessä tai erillisessä raennusessa. Miäli asuinraennusessa on tulisijoja, tulee polttopuiden varastointitila osoittaa. Jos varastotilaa ei heti raenneta, tulee tontin suunnittelussa varautua sen myöhempään raentamiseen. Raennusoieuden sijoittelu Jos asemaaavassa osoitettua raennusoieutta ei äytetä oonaisuudessaan heti, tulee silti aii raentaminen suunnitella saman tien, jotta vältytään sijoitusongelmilta tulevaisuudessa. Rajaaminen Tontti tulee rajata joo lauta- tai pensasaidalla adun ja lähiviristysalueen suuntaan. Tonttien välisille rajoille suositellaan pensasaitaa omalle puolelle tai naapurien välisellä sopimusella rajalle. Aidat saavat olla oreintaan 60 cm oreita Huleveden äsittely Asemaaavan muaan hulevesiä (sulamis- ja sadevesiä) talojen atoilta ja muilta ovilta pinnoilta tulee viivyttää joaisella tontilla. Viivyttäminen voidaan tehdä esimerisi raentamalla sadepuutarhoja, viherpainanteita, sadevesialtaita tms. Myös tonttien vieressä sijaitsevilta rinteiltä muodostuva hulevesi tulee ottaa huomioon tontin suunnittelussa ja raennusten sijoittelussa. Pintamaa tulee muotoilla niin, että hulevedet eivät pääse vaurioittamaan raennusia. Hulevesistä on tehtävä suunnitelma, josta ilmenee uina hulevesiä viivytetään tontilla. RAKENNUSTENSUUNNITTELU Raennusmateriaali Pääasiallinen raennusmateriaali on puu. Alapohja voidaan raentaa betonista, samoin rinteeseen sijoittuva erros. Raennusoieus ja raennusala Raennusoieus on osoitettu aavaartassa errosneliömetreinä (m)). Omaotitonteilla seä asuinraennus että mahdolliset talousraennuset, uten autotalli, sisältyvät tontin raennusoieuden oonaismäärään. Raennusmassan suunnittelu Raennusen massoittelulla voidaan vaiuttaa raennusen energiatehouuteen.. Tehoas pohjarataisu Hyvällä suunnittelulla vältetään huaneliöitä ja asuaiden tilantarpeet saavutetaan jo pienemmillä neliömäärillä.
. Raennusmuoto Lämmitetyn raennusmassan tulee olla ompati ja ysinertainen. Aritehtuuria voidaan elävöittää viherhuoneilla, atosilla ja muilla puoli-lämpimillä tai ylmillä tiloilla. Raennusten yhtenäisen julisivun osuus saa olla enintään 0 m.. Toimintojen sijoittaminen Ryhmittämällä tiloja lämpövyöhye-periaatteen muaan voidaan tehoaasti vähentää raennusen lämmön-tarvetta. Oleseluun äytettävät tilat tulee sijoittaa talon aurinoisemmalle sivulle, un taas viileämmät tilat uten mauuhuoneet, teniset tilat ja varastot talon pohjoissivustalle. Raennusten tenisten tilojen suunnittelussa ja mitoitusessa on varauduttava aurinoenergian hyödyntämiseen.. Useampi errosinen raennus Käytännössä yli 50 -m ooiset raennuset tulee raentaa useampaan tasoon, ei pelästään ysierrosena. Kasierrosiset asuinraennuset annattaa suunnitella siten, että niihin voidaan tarvittaessa raentaa evyt hissi. 5. Ilmansuunta/Auotus Isoimmat asuinraennusten pääiunat tulee suunnata lämpimään ilman-suuntaan, jolloin auringon valoa ja lämpöä voidaan hyödyntää parhaiten. Asuinraennuset tulee suojata yli-lämpenemiseltä ensisijaisesti istutusilla, raennelmilla tai pitillä räystäillä. Katto Kattomuoto on harja-, toispuolinen harjaatto tai pulpettiatto. Kasierrosisissa taloissa voidaan myös äyttää mansardiattoa. Kattoaltevuudet: Harjaatto noin / /. Pulpettiatto noin /,5 Katolle saa sijoittaa aurinoeräimiä ja paneeleja. Niiden sijoittelu tulee suunnitella osana aritehtuuria. Miäli attolappeelle sijoitetaan aurinoeräimiä ja/tai -paneeleja, voidaan lape toteuttaa jyrempänä. Julisivultaan oreassa talossa attoaltevuuden tulee olla loivempi uin matalassa talossa. Viheratoille sallitaan myös loivempi atto, uitenin vähintään :. Talousraennuset ja atoset Talousraennusten tulee muodostaa asuinraennusen anssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja oreusmaailmaltaan yhtenäinen oonaisuus. Talousraennusten tulee selvästi alistua pääraennuselle. Niiden harjanoreus ei saa ylittää,0 metriä. Miäli päädytään raentamaan yhdistetty varastoraennus /autoatos, tulee varmistua, että autoatosenin osuus mahtuu raennusalalle. Autotalli/varastoraennus voidaan yteä atosella tms. asuinraennuseen. Julisivumateriaali Pääasiallisena julisivumateriaalina äytetään puuta. Rinnetaloissa lautaverhousta tulee jatua yhtenäisenä myös rinteeseen sijoittuvaan erroseen. Katemateriaali ja väri Katemateriaalin tulee olla saumattua peltiä, tiiltä tai olmiorima huopaa. Räystäiden tulee olla avonaiset. Asuintalonaton värivaihtoehdot ovat musta, grafiitinharmaa tai tiilenpunainen.
Talousraennusten attojen värin tulee olla musta tai grafiitinharmaa. Myös viheratot ovat sallittuja, mutta niiden vaiutuset täytyy eritysesti huomioida paloturvallisuuden annalta. Julisivun jäsentely Lautaverhous voi olla joo vaaa- tai pystysuuntainen, mutta ei niiden yhdistelmä. Hallitsevia iunoiden jaopuitteita ei sallita. Listojen ja vuorilautojen tulee olla luonnollinen osa julisivua, eivätä ne saa olla liian oristeltuja tai hallitsevia. Julisivujen ilmeen tulee olla nyyaiainen, vaia väritys on perinteinen. Listojen ja vuorilautojen tulee olla seinän värisiä tai muutamaa sävyä tummempia tai vaaleampia uin julisivun väri. Niillä osaalueilla, joilla on vain vaaleita värejä, voivat listat ja vuorilaudat olla seleästi tummempia, lämpimiä ja murrettuja sävyjä. Julisivun väritys Talon seinien väri tulee olla väriympyrään piirretyn soiion sisältä. Valoisen lisäsi aiista pääväreistä sallitaan vaaleat pastellisävyt. Lisäsi vihreästä ja syaanista sallitaan myös vähän voimaaammat. Täysin voimaaat sävyt voivat olla ainoastaan oranssista tai punaisesta. Tummia sävyjä ei sallita.