Metsäomaisuuden arvo ja sen hoitaminen, 2 h 1) Metsätalouden erityispiirteitä o perusasiat talouden johtamisesta ja laskennasta o puustopääoma, investoinnit, poistot, tulot ja menot 2) Metsätalouden strategiat ja kannattavuus o Metsäomaisuuden hoidon pitkän aikavälin tavoitteet o Metsätalouden kannattavuus / käsitteitä ja perusteita 3) Miten metsän arvo määräytyy / määritetään? o yleistä metsäomaisuuden arvonmuodostuksesta o metsän arvon määrityksen menetelmiä (yleisesti) o arvon määrityksen erityistilanteita o pieni laskuharjoitus? 4) Keskustelu / verkkotehtävä: miten pidän huolta metsästäni 5) Lisälukemista nettisivuille!
Metsätalouden erityispiirteitä Kannattava metsätalous on yritystoimintaa Metsätaloutta koskeva päätöksenteko on metsänomistajan johtamistehtävä Puuntuotanto on keskeinen metsäyrityksen toimintamuoto, mutta muitakin tulonlähteitä on Kannattavuus = kyky tuottaa voittoa (tulot - kustannukset) Vrt. tuottavuus = tuotos / aikayksikkö; tehokkuus = tuotos / tuotantopanos Metsätalouden kannattavuudessa (perinteisesti) keskeistä Mh-töiden tekeminen ajallaan ja tarpeiden mukaan Hakkuumahdollisuuksien oikea-aikainen hyödyntäminen Puun hintakehityksen seuraaminen / puukaupan kilpailuttaminen
Metsätalouden erityispiirteitä Metsätalouden tuotantoprosessi on pitkä Huonosti muutoksiin sopeutuva elinkeino Puun tuotantokustannusten määrittäminen on erittäin vaikeaa Sitoo pitkiksi ajoiksi runsaasti pääomaa keskeneräiseen tuotantoon eli kasvavaan puustoon Tuotosta on vaikea erottaa tuotantopääomasta, mikä on ongelmallista sekä kustannuslaskennassa, että tuloksen määrittämisessä Tuottojen ja kustannusten jaksottuminen; jopa sukupolven yli ulottuva viive
Metsätalouden erityispiirteitä Tulot ja menot ajallisesti epätasaisia maksuvalmius haasteena Liikevaihto on pieni suhteessa pääomaan; pääomaa oikeastaan realisoidaan hakkuissa Likviditeettiongelmia: metsäkiinteistökauppa ja puukauppaprosessi hitaita Luonnontuhot merkittävä riski Toisaalta tasainen tuotto yli ajan: noin obligaatioiden tasolla
Metsätalouden erityispiirteitä Metsänomistajan ja yhteiskunnan aikajänteen ero Valtio pyrkii ohjaamaan metsänomistajien päätöksentekoa kansantaloudellisten tavoitteiden mukaisesti Metsänomistajan näkökulmasta monet metsätalouden menot eivät ole tuotantoinvestointeja vaan lain säätelemiä velvoitteita ja puunmyyntituloja vähentäviä menoja Metsätalouden harjoittamisen tulisi olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä sekä erittäin pitkävaikutteisten investointien toteuttamista Metsätalouden jatkuvuuden vaatimus eli resurssien käyttöä tulojen turvaamiseksi myös vuosikymmenten kuluttua Metsien muiden käyttömuotojen huomioiminen näkyy kustannuslaskennan muodossa ja sisällössä Julkisten varojen käyttö metsänhoito- ja -parannustöiden rahoittamiseen ja sitä kautta hakkuumahdollisuuksien ylläpitoon ja yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämiseen
Metsätalouden erityispiirteitä Pitkä aikajänne ja investointien tarkkailu Asetettujen tavoitteiden tarkkailua myös uusien investointien suunnittelua varten (esim. metsätalouden kannattavuuden seuranta) Investoinnin tuottojen etäisyyden vuoksi kustannusten seuranta on useimmiten helpommin toteutettavissa Investointisuunnitelmia laadittaessa käytetään usein tutkimustuloksiin perustuvia, metsikkökohtaisia kannattavuuslaskelmia Metsäteiden rakentaminen ja päätehakkuuikää lähellä olevien metsien lannoitus ovat investointeja, joissa voidaan selvittää myös lyhyen aikavälin tuottoja Kohdistamisongelmat Kohdistaminen onnistuu hankkeille Liitännäiskustannukset
Metsätalouden erityispiirteitä Pitkävaikutteisten investointikustannusten aktivointi Laskentatoimen kohdistusperiaatteen mukaan investoinnin hankintameno jaetaan kuluksi odotettavissa olevan tulon mukaisesti Poistot vähitellen esim. 15 % poistamattomasta hankintamenosta Metsätiet ja uudistusojitus johtavat periaatteessa ikuisuuteen ulottuvan tulo- ja menosarjan. Ei käy poistomenettelyksi
Metsätalouden erityispiirteitä Inflaation vaikutus ja aikaongelma Inflaatiolla on selkeä vaikutus pitkävaikutteisesta investoinneista saatuun tulokseen sekä niiden rahoitukseen Tärkein rahoitustuen muoto on ollut laina Pitkä laina-aika, alhaiset korot ja korottomat vapaavuodet ovat tuoneet inflaatiohyötyjä Valtion tukilainat poistuneet valikoimasta
Metsätalouden erityispiirteitä Oma työ Oman työn kustannusten jättäminen pois laskelmista vääristää kustannusrakenteen kuvaa (vrt. yrittäjän palkkakorjaus) Metsänhoito ja -parannustöissä tavoitteena kustannussäästöt Uusia vaihtoehtoja metsätalouden töiden toteuttamiseen (mm. metsäpalveluyrittäjät) Metsänhoitotöitä tehdään vieläkin paljon omatoimisesti, mutta todelliset kustannukset kohoavat jatkossa oman työn vähetessä
Metsätalousyrityksen strategiat Metsätalousyrityksellä on vaihtoehtoisia strategioita Eroavat mm. suhteessa tuottovaatimuksiin, pääomaan suhtautumiseen ja kassavirtaan Metsäsuunnitelma vie strategian käytäntöön Hakkuiden ja metsänhoitotöiden ajoitus ja intensiivisyys kertovat valitusta strategiasta Nettonykyarvo
Metsätalousyrityksen strategiat Nettotuottojen nykyarvon maksimointi Etsitään toimenpideketjut ja investoinnit, jotka tuottavat asetetulla korkokannalla korkeimman nettotulojen nykyarvon Tulevaisuuden tulot ja menot muunnettuna nykyarvoiksi Tuottaa parhaan taloudellisen tuloksen (riskistä ja valinnoista riippuen) Investointi kannattava, jos NPV > 0
Metsätalousyrityksen strategiat Pääoman tuottoasteen maksimointi Jokaista kuviota käsitellään pääoman tuoton maksimoimiseksi Metsänomistajan tavoitteena sijoittaa pääomansa parhaiten tuottaviin kohteisiin Esim. yläharvennuksin saadaan pääoman suhteellinen tuotto (arvokasvu-%) korkealle, mutta mo:n varallisuus ei kasva samassa suhteessa Vrt. eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Metsätalousyrityksen strategiat Tasainen kassavirta Perinteinen metsäsuunnitelman perusstrategia Taustalla normaalimetsän ideaali (tasainen kehitysluokkajakauma) Ei toimi pienillä tiloilla Jakauman oikominen johtaa epäoptimaaliseen metsän käsittelyyn kannattavuus alenee Metsähallituksella ja metsäteollisuuden metsissä järkevää
Metsätalousyrityksen strategiat Pääoman kartuttaminen Varallisuutta kartutetaan kasvavaan puustoon Kasvava pääoma alentaa tuottoprosenttia Periaatteessa ok, jos halutaan säästää hakkuumahdollisuuksia seuraavalle sukupolvelle Riskit kasvavat (mm. ylitiheys ja riukuuntuminen kasvatusmetsissä, juurikääpä)
Metsätalouden kannattavuus Keskeiset käsitteet Miten kannattavuutta mitataan? Alue- tila- ja metsikkötaso Absoluuttinen ja suhteellinen kannattavuus Laskentakorko Case: tuottoarvon laskenta
Käsitteitä Diskonttaus: tulevaisuuden rahavirtojen siirtäminen nykyhetkeen; ottaa huomioon rahan aika-arvon ja koron Nykyarvo: tulevan tulon nykyhetkeen siirretty rahamäärä; riippuu tulevan tulon suuruudesta, korkokannasta ja odotusajasta Tuottoarvo: metsän arvo laskettuna tulevien nettotuottojen nykyarvona Tase: tilinpäätöksessä yrityksen varat ja velat (metsän omaisuusarvo) Tuloslaskelma: yrityksen eritelty vuositulos; kertoo, mistä rahat tulivat ja mihin ne menivät Kannattavuus: liiketoiminnan rahassa mitattava arvo (liikevoitto, nettotulos) Absoluuttinen kannattavuus (tulot-menot = tulos) Suhteellinen kannattavuus (tulos suhteessa sijoitettuun pääomaan)
Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke
Metsän tulo- ja menovirtoja 2000-luvulla TULONLÄHTEITÄ Kantorahatulot 1 600 M Energiapuu 100 KEMERA 60 Metsäkiinteistökauppa 150 Tonttikauppa (rakentamaton) 120 Riista 60 Marjat, sienet, ym. Keruutuotteet 20 Luontomatkailu 350 (?) Yhteensä yli 2,5 miljardia euroa liikevaihtoa
Metsän tulo- ja menovirtoja 2000-luvulla MENOVIRTOJA (näkökulmasta riippuen) Metsän uudistaminen 80 M Nuoren metsän hoito 50 Metsänparannus 40 Metsätalouden hallinto 130 (~10 /ha) Puunkorjuun arvo 450 Luonnonhoito ja säästöpuut 20 Yhteensä 770 M Yksityismetsätalouden kansantaloudellinen tulos 1800 M voitollinen noin 160 /ha
Yksityismetsätalouden liiketulos / lähde: SVT 2016 KOKO MAA / ha = TULOT 125,3 + VALTION TUKI PUUNTUOTANTOON 3,9 Investoinnit puuntuotantoon 11,7 Uudistaminen 4,9 Uudistusalojen valmistaminen 2,2 Metsänviljely 2,7 Nuoren metsän hoito 5,1 Taimikonhoito 2,9 Nuoren metsän kunnostus 1,3 Pystykarsinta.. Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus 0,9 Metsänparannus 1,7 Metsänlannoitus 0,7 Metsäojitus 0,4 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus 0,6 Metsien hallinto ym. 4,6 Metsänhoitomaksut.. Metsäteiden kunnossapito.. Muut kulut (hallinnon yleiskulut, ym).. - Puuntuotannon kokonaiskustannukset 14,9 = LIIKETULOS 114,3
Yksityismetsissä parhaaseen liiketulokseen yllettiin viime vuonna Päijät-Hämeessä Yksityismetsätalouden liiketulos parani viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen mukaan tulosta kertyi yhteensä 1,56 miljardia euroa, mikä on liki 70 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Hehtaarikohtainen tulos oli 117 euroa. Korkeimpaan liiketulokseen 249 euroa hehtaarilta yllettiin Päijät-Hämeen maakunnassa. Yli 200 euron hehtaaritulokseen päästiin myös Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Vuonna 2015 parasta tulosta tehtiin Etelä-Karjalassa.
Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke
Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke
Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke
Metsän arvon määrittäminen / lähtökohtia Arviota metsäkiinteistön tai sen osan taloudellisesta arvosta tarvitaan yleensä aina, kun kiinteistön omistussuhteissa tapahtuu muutoksia: Tilakaupat Lahjoitukset Sukupolvenvaihdos-ja perinnönjakotilanteet Metsätilusjärjestelyt Yhteismetsien perustaminen Lunastustilanteet Kiinteistö luoton vakuutena Talouden raportoinneissa Vahingon korvauksia arvioitaessa Metsätalouden tulos-, kannattavuus-ja suunnittelulaskelmissa
Metsän arvon määrittäminen / lähtökohtia Vuosittain tehdään 12 000-15 000 yksityisen metsäomaisuuden omistuksen siirtoa. Valtaosa siirroista tapahtuu sukulaiskaupoin, lahjoituksin ja perintönä. Viime vuosina yli 2 ha:n, yksinomaan metsämaata käsittäneiden ei-sukulaisten välisten tilakauppojen määrä on ollut noin 3500 kpl/vuosi. Metsäkauppoihin on käytetty vuosittain rahaa noin 350 milj. euroa. Edustavia yli 10 ha:nkauppojen määrä on ollut noin 1800 kpl/vuosi.
Metsän arvon määrittäminen / perusteita Arviointimenetelmän avulla määritetään kohteen arvo, tuotto tai sen tuottamisesta tai käyttämisestä aiheutuva kustannus. Arvioinnin tarkoituksena on useimmiten metsäomaisuuden käyvän arvon eli markkina-arvon määrittäminen. Metsätaloudessa arvon määrittäminen on perinteisesti tehty metsästä puuntuotannossa pitkällä aikavälillä saatavien tuottojen ja kustannusten perusteella eli laskemalla omaisuuden metsätaloudellinen tuottoarvo tai metsätalouden tuottoodotus. Markkinoilla määräytyvä hinta voi sisältää myös muita arvostuksia ja käyttöarvoja (esim. virkistysarvo tai mahdollisuus maa-aineisten ottotoimintaan).
Arviointimenetelmän valinta Kiinteistöarvioinnin menetelmät käyvän hinnan (markkinaarvon) määrittämiseksi: Kauppa-arvomenetelmä Tuottoarvomenetelmä (ml. summa-arvomenetelmä) Kustannusarvomenetelmä ellei päämenetelmien soveltaminen suoraan ole mahdollista, on turvauduttava yhdistelmämenetelmiin: Kohde pilkotaan osiin ja päämenetelmiä sovelletaan yksittäisiin arvo-osiin Kokonaisuuden arvo muodostuu arvo-osien summien ja erilaisten korjauskertoimien (kokonaisarvon korjausten) perusteella.
Case: tuottoarvo Sopii metsätalouden pitkäjänteiseen harjoittamiseen Voidaan tehdä monentasoisin lähtötiedoin Metsäsuunnitelman tiedot hyvä lähtökohta Edellyttää laskentaa (MELA, Motti) Riippuu korkokannasta ja metsänkäsittelytavoista (antaa mahdollisuuden vertailuun) Ajatuksellisesti lähellä metsälön tuloslaskelmaa Erikoistapauksena hakkuumahto
Tuottoarvo T= a 1 /(1+p) + a 2 /(1+p) 2 + a 3 /(1+p) 3 + jne. a 123 = vuotuiset nettotuotot, p = korko Esim. metsänomistaja pohtii, paljonko hänen kannattaisi sijoittaa kaupan olevaan metsätilaan, kun lainaa tilan hankintaan on saatavilla 5 %:n korolla Asetelma: mikä on tilalta saatavien nettotulojen nykyarvo (kahdella seuraavalla kymmenvuotiskaudella), jos käytän korkokantana 5 %:ia? Tarvitaan metsäsuunnitelma, josta nykypuusto, kasvut ja toimenpiteet (voi myös poiketa); lisäksi kantohinnoista joku käsitys, tulevien mh-töiden määrä ja kustannukset sekä arvio muista menoista. Maapohjan laskennallisen arvon voi huomioida, mutta se ei ole keskeistä Eteneminen: lasketaan hakkuumahto, eli välittömästi realisoitavissa olevan puuston arvo (mikäli halutaan tulot etupainotteisina) Lasketaan tulevien kausien hakkuutulot ja metsätalouden menot diskontataan nettotulot nykyhetkeen (korko 5 %) Lisätään nettotulojen nykyarvoon hakkuumahto tulos = tilan tuottoarvon mukainen käypä hinta