Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Transkriptio

1 A JI JE = I J JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila Kantohintojen lasku pudotti bruttokantorahatulot 1,7 miljardiin euroon Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta pudotti vuoden 2004 bruttokantorahatulot 1,71 miljardiin euroon. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia (rahan arvo muutettu tukkuhintaindeksillä). Bruttokantorahatulot nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla (6 %), Rannikko/Pohjanmaalla (3 %) ja Lapissa (2 %). Etelä- Savossa, missä tulot olivat vuonna 2004 korkeimmat (199 milj. ), pysyivät ne lähes samansuuruisina kuin edellisenä vuonna. Tulot laskivat eniten Pohjois-Karjalassa ( 10 %) ja Lounais-Suomessa ( 8 %). Tukkipuutavaralajien osuus tuloista pysyi 71 prosentissa. Kuusitukki oli edelleen suurin bruttokantorahojen tuottaja (39 %) ja muita puutavaralajeja paremman hintakehityksensä takia sen osuus tuloista nousi 2 prosenttiyksikköä. Häme- Uusimaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa tuloista saatiin yli puolet kuusitukista. Kuitupuun osuus tuloista nousi yli 40 prosentin ainoastaan Lapissa. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot laskivat vuonna 2004 alle 1,5 miljardiin euroon ( 4 %). Pystykauppatulojen osuus tuloista nousi prosenttiyksiköllä 81 prosenttiin. Hankintahakkuumäärien ja kantohintojen perusteella laskettu hankintakauppatulojen osuus pysyi 13 prosentissa ja kotitarvepuun osuus laski 6 prosenttiin. Metsäteollisuus (ml. metsäomaisuudenhoitoyhtiöt) hakkasi omia metsiään selvästi edellisvuotista enemmän, ja kantohintojen laskusta huolimatta sen bruttokantorahatulot nousivat lähes 103 miljoonaan euroon (+1 %). Tulojen kasvu johtui pääosin lisääntyneistä kuitupuuhakkuista. Metsähallituksen bruttokantorahatulot laskivat 7 prosenttia 117 miljoonaan euroon. Bruttokantorahatulojen jakautuminen omistajaryhmittäin pysyi samana kuin edellisenä vuonna: yksityismetsätalouden osuus oli 87, teollisuuden 6 ja metsähallituksen 7 prosenttia.

2 2 Milj Metsähallitus Metsäteollisuus Yksityiset ja muut Kuva 1. Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin muunnettuna vuoden 2004 rahanarvoon (tukkuhintaindeksi). /ha Yksityiset ja muut Metsäteollisuus Metsähallitus Kuva 2. Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin metsämaan pinta-alaan suhteutettuna ja muunnettuna vuoden 2004 rahanarvoon (tukkuhintaindeksi). Taulukkoluettelo 1. Bruttokantorahatulot Puutavaralajien ja alueiden osuudet bruttokantorahatuloista Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot Yksityismetsätalouden kantorahatulot pystykaupoista Yksityismetsätalouden kantorahatulot hankintakaupoista Yksityismetsätalouden kotitarvepuun arvo Metsäteollisuuden bruttokantorahatulot Metsähallituksen bruttokantorahatulot 2004.

3 1. Bruttokantorahatulot Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi

4 4 2. Puutavaralajien ja alueiden osuudet bruttokantorahatuloista 2004 prosenttia Koko maa ,0 0. Ahvenanmaa ,2 1. Rannikko ,6 Etelärannikko ,3 Pohjanmaa ,4 2. Lounais-Suomi ,7 3. Häme-Uusimaa ,9 4. Kaakkois-Suomi ,8 5. Pirkanmaa ,3 6. Etelä-Savo ,6 7. Etelä-Pohjanmaa ,5 8. Keski-Suomi ,0 9. Pohjois-Savo ,6 10. Pohjois-Karjala ,6 11. Kainuu ,0 12. Pohjois-Pohjanmaa ,4 13. Lappi ,5

5 3. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yksityismetsätalous käsittää yksityismetsänomistajat, yhteismetsät, säätiöt (muut kuin metsäteollisuuden), seurakunnat ja kunnat. 5

6 6 4. Yksityismetsätalouden kantorahatulot pystykaupoista Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi

7 5. Yksityismetsätalouden kantorahatulot hankintakaupoista Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Hankintakauppojen puumäärä on hinnoiteltu pystykauppojen kantohinnoilla. 7

8 8 6. Yksityismetsätalouden kotitarvepuun arvo Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi

9 7. Metsäteollisuuden bruttokantorahatulot Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi

10 10 8. Metsähallituksen bruttokantorahatulot Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi

11 Bruttokantorahatulot Metsäkeskukset 11 Tässä tilastossa julkaistaan bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain, omistajaryhmittäin (yksityismetsätalous, metsäteollisuus, Metsähallitus) ja puutavaralajeittain. Vuoden 2002 tiedoista alkaen bruttokantorahatulojen laskenta on siirtynyt kokonaan Metsäntutkimuslaitoksen vastuulle, ja tulokset julkaistaan kesäkuussa ilmestyvässä Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain - metsätilastotiedotteessa. Aikaisemmin, vuodesta 1975 alkaen, tiedot julkaisi Tilastokeskus. Jo silloin laskelmat perustuvat pääasiassa Metsäntutkimuslaitoksen laatimiin markkinahakkuutilastoihin ja puun hintatilastoihin.. Käsitteet Bruttokantorahatulot ovat metsänomistajien saamien kantorahatulojen ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvojen summa. Valtaosa bruttokantorahatuloista saadaan markkinahakkuista (Metsätilastotiedote772). Yksityismetsätalouden bruttokantorahatuloihin lasketaan mukaan myös arvio omaan käyttöön otetun puutavaran arvosta. Vuonna 2004 siitä oli runkopuusta tehtyä polttopuuta noin 5 ja pien- ja vuokrasahoilla sahattua puuta noin 1 miljoonaa kuutiometriä (Metsätilastotiedote 774). Puutavaran hinnat perustuvat kalenterivuoden aikana tehtyjen pystykauppojen keskimääräisiin puutavaralajeittaisiin kantohintoihin (Metsätilastotiedote 760). Menetelmät Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla vuotuiset puutavaralajeittaiset hakkuumäärät vastaavilla keskimääräisillä kantohinnoilla metsäkeskuksittain. Puutavaralajit ovat mänty-, kuusi- ja lehtitukki, mänty-, kuusija lehtikuitupuu sekä polttopuu. Polttopuun kantohintoja ei tilastoida, joten sen osalta laskelmissa joudutaan käyttämään hinta-arviota (90 % lehtikuitupuun kantohinnasta). Luotettavuus Bruttokantorahatulojen laskentamenetelmässä tehdyistä yksinkertaistuksista seuraa, että Hinnat ja määrät eivät täysin vastaa toisiaan puukaupan teon ja hakkuun välisen viiveen takia. Viive on nykyään selvästi lyhyempi kuin 1980-luvulla, joten sen vaikutus lopputulokseen on normaalioloissa pienentynyt. Suuret suhdannevaihteluista johtuvat muutokset hakkuumäärissä ja puutavaran hinnoissa lisäävät laskelmien epätarkkuutta. Hankintakauppojen kantorahatulot yliarvioidaan, sillä mm. leimikkotekijöiden takia niiden todelliset kantohinnat (hankintahinta-korjuukustannukset) ovat alemmat kuin pystykaupoissa. Jotta laskelmat voitaisiin perustaa hankintahintoihin, tulisi 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Etelä- Suomi Pohjois- Suomi b a käytössä olla alueittaiset tiedot puunkorjuukustannuksista. Pelkkien tukki- ja kuitupuutavaralajien hintojen käyttö myös erikoispuutavaralajien kohdalla johtaa kantorahatulojen pieneen aliarvioon. Pylväiden sekä pikkutukkien ja parrunaiheiden hinnat ovat korkeammat kuin vastaavien tukki- ja kuitupuutavaralajien hinnat. Teollisuuden ja Metsähallituksen kantorahatulot todennäköisesti aliarvioidaan, sillä suurtuotannon etujen (esim. leimikkokeskitykset) takia niillä todelliset kantohinnat voivat olla korkeammat kuin yksityismetsissä. Arvio metsänomistajien oman puutavaran käytöstä perustuu Metlassa 5 10 vuoden välein tehtäviin pientalojen polttopuun käytön (Metsätilastotiedote 631) ja piensahojen puunkäytön selvityksiin (Metsätilastotiedote 523). Vertailtavuus Vuoden 2004 bruttokantorahatulot ovat verrattavissa aikaisemmin laskettuihin bruttokantorahatulotietoihin, joita on julkaistu esimerkiksi Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Bruttokantorahatiedot vuodesta 2002 alkaen löytyvät myös Metinfon metsätilastopalvelusta

12 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN Metsätilastotiedote