Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi
Verkkokurssin suunnitteluprosessin vaiheita 1. Verkkokurssin peruspuitteiden määrittely 2. Pedagogisen käsikirjoituksen laatiminen 3. Teknisen käsikirjoituksen laatiminen 4. Verkkokurssin tekninen toteutus 5. Testaus 6. Jatkotoimet
1. Verkkokurssin peruspuitteiden määrittely Miksi verkkokurssi tehdään? Opiskelijan näkökulmasta: opiskelun joustavuuden lisääntyminen, yhteistoiminnallisuuden mahdollistuminen etäisyyksistähuolimatta, tasavertaisten kouluttautumismahdollisuuksien lisääntyminen, oppimisprosessin näkyväksi tekeminen, tietoyhteiskuntataitojen kehittyminen. Opettajan näkökulmasta: opetuksen monimuotoistaminen, professionaalinen kehittyminen, aikataulujen joustavuuden lisääntyminen, oppimateriaalin päivittämisen helpottuminen.
Kenelle verkkokurssi tehdään? Kohderyhmän määrittely Kohderyhmästäeli opiskelijoista tulisi tietääainakin seuraavat seikat, jotka vaikuttavat myös opetuksen sisältöön: Mikäon opiskelijoiden tiedon ja osaamisen taso? Mikäon lähtötaso itse oppisisällön suhteen? Minkälaiset ovat opiskelutaidot? Entätekniset taidot? Mitkä ovat opiskelijoiden mahdollisuudet käyttää verkkopalveluita: Kuinka monella opiskelijalla on käytössään tietokone ja minkälainen on yhteys palveluihin? Pääsy koneelle jos ei omaa? Mitkäovat opiskelijoiden aikaisemmat kokemukset, asenteet sekämotivaatio verkon käyttöön ylipäätään ja erityisesti verkko-opetuksen suhteen? Opiskelijoiden elämäntilanne: erityisesti työssäkäynnin vaikutus mahdollisuuteen osallistua esim. lähitapaamisiin.
Kurssin keskeiset tavoitteet ja sisällöt Mitäopiskelijoiden tulisi oppia? Voidaanko tavoitteet saavuttaa verkkokurssin avulla? Tarvitaanko rinnalle lähiopetusta? Mitkä ovat kurssin keskeiset sisällöt? Toteutus Miten verkkokurssi toteutetaan käytännössä? Verkon rooli?
Toimintaympäristön analyysi: erilaisia toimintaympäristöjä: lähiympäristö(laitos, yksikkö, opetustiimi, kollega) organisaatio alueellinen kansallinen kansainvälinen toteutus esim. kouluttajaverkostoina, organisaatioverkostoina, alueellisena verkostoina
Toimintaympäristön vaikutukset Yhteistyömahdollisuudet opiskelijoiden verkottuminen mahdolliset kilpailuasetelmat/palvelujen ostaminen reunaehdot (taloudelliset resurssit, toimintakulttuuri, laitteistot, ohjelmistot, opetustilat, tuki ja ohjaus)
Aikataulu Suunnitteluvaiheesta toteutukseen Riskit Esim. tekniset ongelmat, opiskelijoiden vähäinen määrä, runsaat keskeyttämiset Suunnitelma B Työnjako Ketkäosallistuvat verkkokurssin suunnitteluun?
Ydinainesanalyysi Opintototeutuksen kuormittavuus erottaa ydinsisällöt ja niitä tukevat erityissisällöt tukee digitaalisen materiaalin kerroksittaista rakentamista Kuormittavuusanalyysi hahmottaa kurssin työmäärääsuhteessa sille varattuun aikaan on syytätehdäsekäopiskelijan ettäopettajan näkökulmasta
2. Pedagoginen käsikirjoitus Verkkokurssin pedagogisten ja opetusta koskevien ratkaisujen määrittäminen Sisällöt esim. Oppimiskäsitys Pedagogisen mallin kuvaus Ohjaajan toiminnan kuvaus Oppimateriaalit Oppimisen arviointi
3. Tekninen käsikirjoitus Konkreettinen suunnitelma ja ohje verkkokurssin toteutukselle. Sisällöt esim. Teknisen toteutuksen perusidea Visuaalinen suunnittelu Verkkoympäristön rakenne Viestintä Verkkomateriaalit/digitaaliset oppimateriaalit Verkkoympäristön testaus
Sisällöntuotannon kysymyksiä Miksi? Mitäsisältöjätuotetaan digitaaliseen muotoon? Miksi tuotetaan digitaalista sisältöä? Mitä lisäarvoa se tuottaa? Mitä? Mitä ja millaista sisältöä on tarkoitus tuottaa? Kenelle? Miten opetuksen kohderyhmävaikuttaa tuotettavaan sisältöön? Miten sisältöä on tarkoitus käyttää? Miten? Miten sisältöon tarkoitus tuottaa? Millaista teknologiaa käytetään? Tarvitaanko apua ja tukea sisällöntuotantoon?
Sisällöntuotannon lähtökohtia käytetäänköpainettua, ei-digitaalisessa muodossa olevaa materiaalia? käytetäänköolemassa olevaa digitaalista materiaalia? tuotetaanko uusia digitaalisia aineistoja?
Sisällöntuotannossa huomioitavaa materiaalin elinkaari toistettavuus eri kohderyhmät sisällön muuttuvuus (nopeasti muuttuva tieto, pysyvämpi tieto) materiaali voi olla kurssia varten erikseen tuotettu kokonaisuus erilaisista tietomateriaaleista koottu opiskelijat tuottavat materiaalia opetus-ja opiskeluprosessin aikana (opintotuotokset, yhteisölliset työskentelymuodot)
Teknologiaratkaisut tuotannon teknologiat laitteistot ohjelmistot jakeluteknologiat oppimisalustat www-sivustot CD-rom, DVD keskeisiä ominaisuuksia dokumenttien hallintatyökalut kommunikaatiotyökalut yhteisten dokumenttien työstämismahdollisuus hallintotyökalut
4. Verkkokurssin tekninen toteutus Verkkokurssiin tarvittavien tekstien tuottaminen. Tarvittavien kuvien hankkiminen ja käsittely, audio-ja videomateriaalin kuvaus ja editointi. Tunnusten luominen Verkkoympäristön rakenteen luominen teknisen käsikirjoituksen mukaan, verkkokurssin elementtien koostaminen yhteen Kurssin tarkistaminen ja viimeistely
5. Testaus Pedagoginen testaus Toteutuuko verkkokurssin pedagoginen käsikirjoitus? Sisällöllinen testaus Onko kurssi sisällöllisesti toimiva? Tekninen testaus Kuinka verkkokurssi toimii erilaisilla koneresursseilla? Toteutuuko verkkokurssin tekninen käsikirjoitus? Onko verkkototeutuksessa huomioitu yleiset wwwsivustojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät?
6. Jatkotoimet Verkkokurssin julkaiseminen Kurssin toteuttaminen Kurssinjälkeinen arviointi Jatkokehittely
Lähteitäverkko-opetuksen suunnittelun tueksi: Karjalainen, A., Alha, K. & Jutila, S. Anna aikaa ajatella http://www.oulu.fi/tutkintorakenne/tyokalut/mitoi305.pdf Koli, H. & Silander, P. 2003. Verkko-opetuksen työkalupakki. Oy Finn Lectura Ab: Saarijärvi. Koli, H. & Silander, P. 2002. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Julkaisu D: 134 Salovaara, H. 2004. Oppimisen teoriasta tukea tieto-ja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön. http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/
Kiitos!