Jyväskylän normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma 2013-2016 Strategiaprosessi koulussamme 27.9. 2012 Normaalikoulun TVT-ryhmän suunnittelukokous. Koko koulun yhteisistä TVThankinnoista keskustelu. 10.10.2012 Yläkoulun ja lukion pedagoginen opettajankokous, jossa päätettiin, että pyritään hankkimaan koulun varoin lukion 1. vuosikurssin opiskelijoille syksyllä 2012 henkilökohtaiseen käyttöön ipadit. Lukukauden alussa elokuussa 2013 pyritään edelleen hankkimaan koulun varoin ipadit lukion 1. vuosikurssin opiskelijoille ja syksystä 2014 lähtien opiskelijat velvoitetaan hankkimaan itse käyttökelpoiset päätelaitteet. 10.10.2012 Koko koulun TVT-ryhmässä päätettiin hankkia lukion 1. vuosikurssille ipadit ja lähteä toteuttamaan pedagogisen kokouksen linjaamaa strategiaa. Samalla päätettiin hankkia alakoululle 30+30 ipadia kahteen kärryyn. TVT-asioita käsiteltiin laajasti yläkoulun ja lukion opettajienkokousessa 18.12.2012. IT-palveluiden asiakaspalaveri 29.1.2013 ja kaksi palaveria Miska Sulanderin kanssa ennen sitä. Alakoulun opettajakunnan kokous 5.2.2013 Keskustelua TVT-strategian kirjoittamisesta. Opettajakunnalta pyydettiin kommentteja, toiveita ja ajatuksia TVT-asioihin liittyen. Osaava-ryhmän kokous 7.2.2013. Tietostrategiaa ja toimeenpanosuunnitelmaa käsiteltiin koko koulun TVT-ryhmässä 24.1.2013 ja yläkoulun ja lukion TVT-ryhmässä 12.2.2013. 18.2.2013 Muistutus alakoulun opettajille TVT-toiveiden ja ajatusten lähettämisestä sähköpostitse. Yläkoulun ja lukion TVT-ryhmä 14.3.2013. Koko koulun TVT-ryhmä 21.3.2013. Alakoulun opettajakunnan kokous 14.5.2013. Alakoulun opettajakunnan kokous 10.9.2013 (hyväksyminen). Yläkoulun- ja lukion opettajakunnan kokous 17.9.2013 (hyväksyminen). Toimeenpanosuunnitelmaa ovat työstäneet Anna Laukkarinen, Päiviö Peltokorpi ja Markus Leppiniemi.
1. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet Jyväskylän normaalikoulun TVT-strategian toimeenpanosuunnitelmassa kuvataan koulumme tieto- ja viestintätekniikan nykytilanne ja luodaan konkreettinen suunnitelma strategiakaudelle 2013-2016 tavoitteille. Koulun toimeenpanosuunnitelma mukailee harjoittelukoulujen yhteistä TVT-strategiaa. Suunnitelma on kirjoitettu harjoittelukouluverkoston laatiman yhteisen mallin mukaisesti ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Koulumme sijaitsee kahdessa erillisessä rakennuksessa: alakoulun rakennuksessa Pitkäkadulla ja yläkoulun ja lukion rakennuksessa Yliopistonkadulla. Toimenpiteitä tarkastellaan osittain kiinteistökohtaisesti. 1.1 Tarkoituksenmukaiset verkkoyhteydet 1.1.1 Lähtötilanne Alakoulu Koko kiinteistön kattava langaton verkko on ollut käytössä syksystä 2012 lähtien, sisältäen 15 kpl langattomia lähettimiä. Lähettimien tiedonsiirtokapasiteetin riittävyys on testattava jatkossa. Kiinteä verkko on 100 Mb/s ja se kattaa koko kiinteistön. Yläkoulu ja lukio Koko koulun kattava langaton verkko on ollut käytössä syksystä 2012 lähtien, sisältäen 40 kpl langattomia lähettimiä. Kiinteä verkko on suurimmaksi osaksi vanhentunut, koska vanha kaapelointi on 10Mb/s tasolla. Noin kolmasosa on uusittu 100Mb/s tasolle. Tunnukset ja kirjautuminen verkkoon Alakoulun oppilailla ei ole käytössä henkilökohtaisia tunnuksia. Verkkoon kirjaudutaan konekohtaisilla tunnuksilla. ATK-luokan oppilaskoneilta on pääsy yhteiselle S-asemalle, jonne oppilaat voivat tallentaa töitään omaan luokkakohtaiseen kansioon. Kaikki S-aseman luokkakohtaiset kansiot ovat avoinna koulun oppilaille. Alakoulun kieltenopetuksen hankkimilta kannettavilta tietokoneilta kirjautuminen tapahtuu konekohtaisilla tunnuksilla. Näiltä koneilta ei kuitenkaan ole pääsyä yhteiselle S-asemalle. Näin ollen oppilastyöt tallennetaan muistitikuille, joista opettaja siirtää ne sitten S-asemalle. Kaikilla yläkoulun oppilailla ja lukion ja opiskelijoilla on henkilökohtaiset yliopiston verkon tunnukset, joilla on kiinteän verkon ja langattoman verkon käyttöoikeudet. Käytössä henkilökohtainen kansio (U: levy) ja yhteiskäyttöön soveltuva verkkolevykansio (S: levy), jonka kautta voidaan jakaa opiskelumateriaalia ja jonne voidaan tehdä ryhmätöitä ja projekteja. Lisäksi heillä on käytössään tulostuspalvelut. Koko koulussa lainattavien ipadien osalta IT-palvelut ovat toimittaneet laitteisiin profiilin, joilla padit liittyvät langattomaan verkkoon laitetunnuksella. ipadeilla verkosta saadaan vain internet-yhteys, ei muita verkon palveluita. Opettajilla, henkilökunnalla ja opettajaharjoittelijoilla on yliopiston verkkotunnukset ja IT-palveluiden kaikki verkon peruspalvelut käytössään sekä kiinteässä että langattomassa verkossa. Langattomassa verkossa JYU Staff ja JYU Student. Lainalaitteiden osalta ensimmäinen kirjautuminen laitteella täytyy tehdä langallisesti, sen jälkeen laitetta voi käyttää langattomasti. Sekä henkilöstö että opettajaharjoittelijat voivat käyttää langattomassa verkossa myös omia laitteitaan lataamalla laitteeseensa tarvittavan profiilin. Vierailijoille voidaan hakea IT-palveluilta määräaikaiset vierailijatunnukset, joilla he pääsevät langalliseen ja langattomaan verkkoon.
1.1.2 Toimenpiteet Alakoulu Kiireellisin toimenpide on saada mahdollisuus tallentaa kaikilta koulun oppilaslaitteilta töitä yhteiselle S- asemalle. Oppilaiden tulostusmahdollisuuksia eri laitteilla tulee myös kehittää. Mikäli perusasteen oppilaille saadaan henkilökohtaiset tunnukset (kts. alta yläkoulu ja lukio), voidaan miettiä otetaanko käyttöön henkilökohtaiset verkkotunnukset myös alakoulun oppilaille. (esim 4.-6. lk.) Alakoulun oppilailla ei nykyisellään ole suurta tarvetta verkkotunnuksille, sillä koulu tarjoaa laitteet ja verkon opiskeluun. Mikäli kuitenkin esimerkiksi BYOD-opetus (bring your own device) lisääntyy strategiakauden aikana, on verkkotunnuksia pohdittava tuolloin uudestaan. Opettajat ja opiskelijat pääsevät verkkoon omilla tunnuksillaan. Yksi ratkaistava ongelma ovat kuitenkin yliopistoon kuulumattomat sijaiset, jotka eivät pääse kirjautumaan luokkien koneille ilman yliopiston tunnusta. Tällöin sijainen ei käytännössä käytä tietokonetta opetuksensa aikana. Tällaisia sijaisia varten tarvitaan toimiva järjestelmä vierailijatunnuksien saamiseksi. Nykyisin vierailijatunnukset on anottava hyvissä ajoin etukäteen IT-palveluista. Äkillisissä sairastapauksissa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Yläkoulu ja lukio Langattoman verkon lähettimien riittävyyttä seurataan ja tarvittaessa lähettimiä lisätään siten, että langaton verkko toimii hyvin kaikissa tiloissa. Kiinteän verkon osalta ongelmallisin tilanne on opettajien työtiloissa, joissa ei ole tarvittavaa määrää verkkopistokkeita. Jokaisella opettajalla pitäisi olla työtilassaan oma verkkopistoke. Lisäksi joihinkin luokkiin kiinteän kaapeloinnin tiedonsiirtokapasiteetti on riittämätön. Näitä puutteita pyritään korjaamaan vähitellen. Erityinen ongelma on lainattavilla langattomilla laitteilla verkkoon kirjatuminen. Laitteessa on oltava henkilön käyttäjäprofiili, jotta sillä voi omalla tunnuksellaan kirjautua langattomaan verkkoon. Siksi kullakin laitteella ensimmäinen kirjautuminen on tehtävä langallisesti, jotta henkilön profiili saadaan koneeseen. Tämän ongelman ratkaisuksi kokeillaan käytävään perustettua kirjautumispistettä. Pisteessä on useampia oppilaskäyttöön sopivia verkkopistokkeita, että oppilas voi laitteen lainattuaan kirjautua siihen ja sitten jatkaa tilaan, jossa laitetta käyttää. Sama ongelma koskee myös opettajaharjoittelijoita, kun he lainaavat koulun mobiililaitteita. 1.2 TVT-varustuksen tason varmistaminen 1.2.1 Lähtötilanne Alakoulu: Dokumenttikamera ja dataprojektori on käytettävissä kaikissa luokissa. Älytaulu on lähes kaikissa luokissa, joihin niitä on haluttu. Pöytäkoneita opetuskäytössä 45 kpl ja lainattavia kannettavia tietokoneita 12 kpl. Lisäksi alakoululla on opetuskäyttöön lainattavana ipadeja kaksi sarjaa (30+30). Kaikilla luokanopettajilla oma työhuone, jossa opettajalla on käytössään pöytäkone tai kannettava tietokone. Aineenopettajista liikunnanopettajilla on työhuoneessa oma kone. Kieltenopettajilla ei ole omaa konetta työhuoneessa vaan heillä on mahdollisuus käyttää työnsä tekemiseen opetustilan konetta. Lisäksi kaikilla alakoulun opettajilla on niin halutessaan opetus- ja ohjauskäytössä henkilökohtainen ipad. 27 päätoimisen + 8 yhteisen +1 sivutoimisen opettajan käytössä on yhteensä 35 pöytäkonetta ja 8 kannettavaa ja 23 ipadia. Oppilaiden käyttösuhde 116/397 eli n. 1:3,4.
Yläkoulu ja lukio: Dokumenttikamera ja dataprojektori kaikissa on kaikissa luokissa. Älytaulu on lähes kaikissa luokissa, joihin niitä on haluttu. Opetuskäytössä on 10+20 kärryläppäriä, pöytäkoneita 20+2+9+11+11+4+6, yksittäisiä luokkakoneita jää 8, muista luokista ollaan poistamassa opettajan pöydän pöytäkoneet. Eli pöytäkoneita opetuskäytössä on yhteensä 71. ipadeja on lainakäytössä 20+20, lukion 1. ja 2. vuosikurssilla on koulun ipadit henkilökohtaisessa käytössä 97+98 kpl. Kaikilla opettajilla on henkilökohtaisessa käytössä kannettava tietokone ja ipad. Siten kumpiakin on opettajien käytössä 65 kpl. Lisäksi yhteisessä työtilassa ja opettajanhuoneessa on opettajien käytössä neljä pöytäkonetta. Harjoittelijoille lainattavia kannettavia on 16 kpl ja ipadeja 10 kpl, lisäksi harjoittelijoiden tilassa on kaksi pöytäkonetta. Yläkoulun oppilaiden ja lukion 3- vuosikurssien opiskelijoiden käyttösuhde 141/(315+205)=141/520eli n. 1:3,7. Lukion 1. ja 2. vuosikurssilla käyttösuhde on 1:1. 1.2.2 Toimenpiteet Alakoulu: Laitteiden vanhentuessa ja rikkoutuessa koneet vaihdetaan uusiin tai kierrätettyihin. Tavoitteena on, että kaikissa luokkatiloissa ja työtiloissa on aina käytössä nopeat ja ajanmukaiset tietokoneet. Opettajien työhuoneiden koneita uusitaan normaalin konekierron (3-5 v.) mukaan. Mikäli työhuoneen kone on mahdollista muuttaa kannettavaksi, voidaan se normaalin konekierron yhteydessä sellaiseksi vaihtaa. Alakoulun oppilaat käyttävät pääosin koulun laitteita opiskelutilanteissa. Luokkien pöytäkoneita langallisessa verkossa, lainattavia kannettavia tai lainattavia ipadeja langattomassa verkossa. Vaikka alakoulun oppilaskoneiden käyttösuhde on 1:3,4 ei tämä kuitenkaan tarkoita sitä, että kokonaisella oppilasryhmällä olisi mahdollisuus niin halutessaan päästä työskentelemään tietokoneella. Oppilaita koulussamme n. 400, mikä tuo paineita mm. ATK-luokan varaustilanteeseen. Lisäksi ATK-luokassa on 12 pöytäkonetta, mikä tekee haasteelliseksi koko oppilasryhmän työskentelyn, varsinkin kun opettaja on velvollinen valvomaan opetusryhmäänsä. Oppilasryhmien koko vaihtelee 20-24 oppilaan välillä. Koululle hankitut ipad laitteet ovat osaltaan helpottaneet tätä tilannetta. Tilasta riippumattomien eli langattomien laitteiden käyttö mahdollistaa koko oppilasryhmän työskentelyn ja opettajan valvonnan alaisuudessa toimimisen. Tieto- ja viestintäteknologia ja verkkoympäristöissä työskentely on nykypäivää. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti nopeasti kehittyvää teknologiaa, verkkoympäristöjä ja mediaa tulee käyttää monipuolisesti eri oppiaineissa ja kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Koululla tulee olla ajanmukaiset ja tarvittavat välineet opetuksen ja opetusharjoittelun toteuttamiseen. Tästä syystä koululle hankitaan mm. ipad-laitteita riittävä määrä tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Yläkoulu ja lukio: Opettajilla on henkilökohtaisessa käytössään kannettava tietokone ja ipad. ipad on opettajan ylläpitämä ja kannettava voi olla opettajan ylläpitämä tai kokonaan IT-palveluiden ylläpitämä opettajan valinnan mukaisesti. Pääkäyttäjän oikeudet omaan kannettavaan täytyy hakea henkilökohtaisesti ja koulun rehtorin suosittelemana IT-palveluilta. Opettajat kuljettavat kannettavia laitteitaan joustavasti eri opetus- ja ohjaustilanteisiin, työmatkoille ja kotiin tarpeen mukaan. Luokkien perusvarustusta muutetaan siten, että opettajan pöydän tietokoneet pääosin poistetaan ja opetus tapahtuu opettajan tai harjoittelijan mukanaan tuomalla laitteella. Kaikissa opetustiloissa on dokumenttikamera, dataprojektori ja äänentoisto. Lähes kaikissa tiloissa on älytaulu ja pyritään tilanteeseen, että älytaulu on kaikissa tiloissa, joihin sellainen halutaan. Noin 10 luokassa on eri syistä lisäksi opettajanpöydällä
kiinteässä verkossa oleva pöytäkone. Näihin luokkiin asennetaan kytkin tai käyttöpaneeli, jonka avulla toisen tietokoneen liittäminen dataprojektoriin ja äänentoistoon on mahdollista ilman johtojen irrottelua. Yläkoulun oppilaat käyttävät pääosin koulun laitteita opiskelutilanteissa; luokkien pöytäkoneita langallisessa verkossa tai lainattavia kannettavia tai lainattavia ipadeja langattomassa verkossa. Nykyisellä laitekannalla yläkoulun käyttösuhde on n. 1:2,23, jos lukiolaisten käyttö jätetään kokonaan pois yläkoulun ja lukion laitteista eli jos lukiolaiset käyttäisivät pelkästään henkilökohtaisia laitteitaan. Tämä ei kuitenkaan ole tavoite, vaan lukiolaiset käyttävät myös lainalaitteita tarpeen mukaan. Yläkoulussa ei pyritä käyttösuhteeseen 1:1, vaan lainattavaa laitekantaa lisätään pedagogisen tarpeen mukaan. Toisaalta myös yläkoulun oppilaiden omien laitteiden pedagogisia käyttömahdollisuuksia selvitetään. Syksyllä 2014 tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa kaikilla lukiolaisilla on päivittäisessä henkilökohtaisessa käytössään opiskeluun soveltuva tablettilaite tai kannettava tietokone. Henkilökohtaisten laitteiden opiskelukäyttö pyritään saamaan sellaiselle tasolle lukiossamme, että laitteen hankkiminen on perusteltua ja kannattavaa. Tähän pyritään laitteiden monipuolisella ja runsaalla opiskelukäytöllä ja sähköisten oppimateriaalien käytöllä. Sähköinen ylioppilaskirjoitus on haaste, johon koulun on strategiakauden aikana vastattava. Siihen tarvittavat laitehankinnat selviävät vasta, kun toteutustapa ja laitteistovaatimukset päätetään ja tiedotetaan meille. Harjoittelijoita rohkaistaan ja kannustetaan omien kannettavien laitteiden käyttöön. Harjoittelijoiden käyttöön hankitaan koulun lainalaitteita (kannettavia, tabletteja) tarpeen mukaan. Tämä on välttämätöntä, koska luokan opetuskäyttö pääosin perustuu luokaan mukana tuotavaan laitteeseen. Toisaalta tuntien valmistelu helpottuu, kun sen voi tehdä luokan ulkopuolella ja harjoittelijan hallussa olevalla laitteella. Koulun laitekantaa lisätään merkittävästi strategiakauden alussa ja lisätyn laitekannan ajan tasalla pitäminen vaatii vuosittain 4 vuoden kierrolla n. 100 laiteen uusimista. Jos koulu hankkii jatkossakin lukiolaisten käyttöön koulun laitteet, niin siitä tulee hankittavaksi n. 90 laitetta vuosittain tämän lisäksi. Koulun johto ei voi sitoutua näin mittavaan vuosittaiseen resurssointiin, kun koulun rahoitus tulevaisuudessa ei ole selvillä. Eli koulun hankkiman laitekannan määrää täytyy varautua sopeuttamaan taloudellisen tilanteen mukaan. Toisaalta oppilaiden ja opiskelijoiden omien laitteiden käyttö on tehtävä strategiakauden aikana mahdolliseksi koulun langattomassa verkossa. Omien laitteiden käytön lisäämisellä voidaan tulevaisuudessa pienentää koulun laitekantaa. 1.3 Harjoittelukoulujen erityispiirteet osana yliopistojen tietohallintokokonaisuutta Normaalikoululla on selkeä pedagoginen kehittämistehtävä ja edelläkävijän rooli koulumaailmassa. Meiltä edellytetään myös korkeatasoista ja monipuolista TVT:n opetuskäytön laitteistoa ja ohjelmistoja. Opettajaharjoittelijoiden pitää päästä harjoittelussaan hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa harjoitustunneillaan. Lisäksi normaalikoululla on opetuksen ja opetusharjoittelun lisäksi yhtenä perustehtävänä kehittää ja tutkia opetusta sen eri muodoissa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa on yksi tämän ajan suurimpia tutkimuskohteita. Jotta tutkimus- ja kehittämishankkeille olisi riittävät edellytykset, on harjoittelukoulun oltava ajan tasalla mm. erilaisten mobiililaitteiden osalta. Tämä vaatii yliopiston vakiointimallista poikkeavien koulumaailmaan soveltuvien laitteiden, ohjelmistojen ja opiskeluympäristöjen käytön mahdollistamista. Esimerkkinä tästä on syksystä 2012 alkanut ipadien käyttö sillä periaatteella, että yläkoulun ja lukion puolella käyttäjät voivat vapaasti asentaa henkilökohtaisiin laitteisiinsa tarvitsemiaan sovelluksia. Yhteisessä käytössä oleviin ipadeihin voivat molempien yksikköjen vastuuopettajat asentaa tarvittavia sovelluksia. Näiden yhteisten laitteiden keskitettyyn ylläpitoon ja sovellus-
ten lisenssipohjaiseen hankintaan etsitään kouluympäristöön sopivia toimintamalleja. ipadien käytön myötä TVT:n käyttö opetuksessa on lisääntynyt ja kehittynyt merkittävästi. Erityisenä ongelmana IT palveluiden tuottamissa palveluissa on koulumme peruskoulun oppilaiden ja lukion opiskelijoiden rooli palveluiden käyttäjinä. Myös koululla käytettävät lainattavat mobiililaitteet ovat erikoisuus, jota ei esiinny muilla laitoksilla. 1.4 Tekninen ja pedagoginen tuki Jyväskylän normaalikoulu toimii TVT-asioissa kiinteässä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston tietohallinnon kanssa. Koulun mikrotuki on pääasiallisesti yhden henkilön varassa. Lisäksi koululla on yksi henkilö AV-tukea antamassa. Jo nyt osa laitteista on opetushenkilökunnan päivittämiä ja ylläpitämiä. Koko koulun (alakoulu, yläkoulu, lukio) laitemäärä on suuri yhden henkilön ylläpidettäväksi. Siksi on mietittävä ratkaisuja tilanteen selkiyttämiseksi ja helpottamiseksi yhdessä yliopiston IT-palveluiden kanssa. Tietohallinnon tuen ja koulun mikrotuen lisäksi on koululla TVT-tukea antavia opettajia, joita resursoidaan koulun omalla rahoituksella. Yksi tärkeä pedagogisen tuen muoto on myös kollegiaalinen tuki, jolla jaetaan osaamista ja käyttökokemuksia. Koko koulun TVT-ryhmän tehtävänä on kartoittaa vuosittain opetushenkilökunnan ja opetusharjoittelun teknisen- ja pedagogisen tuen tarve. TVT-ryhmä toimii tiiviisti yhteistyössä koulun johdon kanssa ja ehdottaa tarvittavia tukitoimia kartoitusten perusteella. 2. Opettajien TVT-taidot ja täydennyskoulutus 2.1 Teknisten ja pedagogisten perustaitojen varmistaminen Koulussa toteutetaan säännöllisesti henkilökunnan TVT:n osaamis-/tarvekartoitus. Kartoituksessa selvitetään taidot niin oman työlaitteen kuin myös opetuksessa käytettävien laitteiden ja sovellusten osalta. Opettajille järjestetään koulutusta kartoituksen pohjalta. Vuosittaisia TESO-päiviä voidaan hyödyntää myös TVTkoulutuksissa. TESO-päivien avulla varmistetaan jokaisen opettajan mahdollisuus osallistua ko. koulutuksiin. 2.2 Oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit Koulumme opettajille ja mikro-/av-tukihenkilöille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua erilaisten opetus- ja verkkoympäristöjen käyttöön. Näitä koulutuksia ja ohjausta tarjotaan resurssien puitteissa. Laitteiden sovelluksia, ohjelmistoja ja sähköisiä oppimisympäristöjä hankitaan harkinnan ja resurssien mukaan. 2.3 Sosiaalinen (yhteisöllinen) media opetuksessa Harjoittelukoulun rooli opetuksen tutkijana ja kehittäjänä edellyttää nykyaikaisten välineiden ja uusien oppimisympäristöjen hyödyntämisen hallintaa. Koulutuksen avulla huolehditaan siitä, että niin opettajat, oppilaat kuin harjoittelijatkin ovat tietoisia opetukseen vaikuttavista tekijänoikeusasioista. Lisäksi koulutusta tarjotaan sosiaalisen median tarjoamista mahdollisuuksista opetuksessa ja ohjauksessa.
2.4 Mobiililaitteet ja turvallisuus Mobiililaitteiden lisääntyvä koulukäyttö vaatii huomioimaan asioita myös turvallisuusnäkökulmasta. Koulussamme noudatetaan Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeistuksia. Mobiilaitteiden kehoon kohdistuvaa radiosäteilyä voidaan STUK:n mukaan pienentää laitteiden oikealla käsittelyllä. Matkapuhelimet säteilevät eniten puhelukäytössä ja tiedonsiirrossa, jolloin suositellaan handsfree - laitteen käyttöä ja puhelimen pitämistä irti kehosta, esim. pöydällä. Tablettitietokoneiden osalta on vältettävä koskemasta verkkokäytön aikana laitteen WLANantennin sijaintikohtaan. Applen ipad-laitteissa antenni sijaitsee Koti-painikkeen oikealla puolella (kuva alla). Kannettavan tietokoneen verkkokäytön osalta on vältettävä koskemasta laitteen WLAN-antennia. Konetta suositellaan siksi pidettäväksi pöydällä tai pulpetilla käytön aikana, ei sylissä. Langattoman verkon WLAN-lähettimet pitää sijoittaa niin, ettei niihin pääse koskemaan. Lähettimien paikka on katossa tai riittävän korkealla seinissä. Mobiililaitteiden käytössä on huomioitava myös ergonomia ja ruututyöskentelyn pituuteen liittyvät suositukset. Niska- ja hartiakipujen välttämiseksi on laitetta hyvä pitää pulpetilla käytön aikana, eikä laitteiden käyttäminen saa olla yhtäjaksoisesti liian pitkäkestoista. KUVA: ipad-laitteen WLAN-antenni sijaitsee Koti-painikkeen oikealla puolella laitteen alareunassa. Lähde ja lisätietoja: Radioaallot ympäristössämme (STUK 2009) http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/fi_fi/katsaukset/_files/87327465798369328/default/radioaallotymparistossamme_tammikuu2009.pdf 3. TVT ohjatussa harjoittelussa, sekä kodin ja koulun yhteistyössä 3.1 TVT:n hyödyntäminen ohjatussa harjoittelussa Ohjaavat opettajat opastavat opetusharjoittelijat monipuoliseen ja perusteltuun tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön harjoittelujen aikana. Opiskelijoille neuvotaan mm. älytaulun pedagogista käyttöä ja
opastetaan harjoittelijoita eri oppikirjojen sähköisiin oppimismateriaaleihin. Harjoittelun aikana ohjaavat opettajat kannustavat ja rohkaisevat harjoittelijoita toteuttamaan opetusta TVT:n avulla. TVT ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Sen tehtävänä on monipuolistaa, tukea ja avustaa pedagogisesti mielekkäitä oppimisprosesseja. Harjoittelijoiden tilojen tietotekninen varustus pidetään kunnossa ja nykyaikaisena, jotta harjoittelijoilla on mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa TVT:n opetuskäyttöä. Harjoittelijoiden koneille ladataan samat sovellukset kuin koulun muillakin koneilla. Koulun mobiililaitteiden määrässä huomioidaan myös opetusharjoittelijoiden tarve laitteen käytön harjoitteluun ja omien opetustuntien toteuttamiseen. 3.2 TVT kodin ja koulun yhteistyössä Kaikkien koulumme opettajien tulee hallita oppilastietojärjestelmän sujuva käyttö osana kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Uusien oppilaiden huoltajat perehdytetään oppilastietojärjestelmän käyttöön esimerkiksi vanhempainilloissa. 4. Arviointi TVT-strategian toimeenpanosuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti koulun TVT-ryhmien ja rehtoreiden toimesta.