Miten opiskelijaohjausta voidaan parantaa ja kehittää? Merja Sankelo, THT, Dosentti, Opetusylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Taustaa Ammattitaitoa edistävä harjoittelu ja työssäoppiminen on terveysalan koulutusten opetussuunnitelmiin kuuluvaa tavoitteellista ja ohjattua opiskelua ja oppimista Harjoittelun osuus koulutuksesta on esim. sh-koulutuksessa noin kolmannes (75op/ 210 op) ja lähihoitajakoulutuksessa noin neljännes (30 op/180 op) Harjoittelun ohjaajina toimivat ammattitaitoiset ja riittävän kokemuksen omaavat ohjaajat oman työnsä ohella Opettajien osuus harjoittelun ohjauksessa on vähentynyt ja terveysalan henkilöstön vastuu kasvanut Harjoittelun aikainen oppiminen perustuu asetettuihin oppimistavoitteisiin, joihin nimetyt ohjaajat perehtyvät
CLES+T-mittaria käytetään kansallisesti palautteen keräämisessä harjoittelujaksoilla olevilta opiskelijoilta EPSHP harjoitteluympäristönä: EPSH:ssä on harjoittelussa terveysalan opiskelijoita noin 800-1000/vuosi Yhden harjoittelujakson pituus on yleisimmin 4-5 viikkoa Pääyhteistyöoppilaitokset ovat SeAMK ja Sedu Opiskelijaohjaus osa kaikkien työtä Suunnitelmissa on avata harjoittelupaikkoja opiskelijoille ensi keväästä alkaen myös varahenkilöstöön
Peruslähtökohdat Hyvä ja säännöllinen yhteistyö oppilaitosten ja harjoittelupaikan välillä On olemassa ohjeistus ja rakenteet opiskelijaohjauksen toteutukselle ( mm. arvot ja periaatteet sovittu, toimintatavat, johto, vastuuhenkilöt, ohjaajat, yhteiset keskustelufoorumit, palautejärjestelmä ja seuranta kunnossa) - Hyvä oppimisympäristö (opiskelija, ohjaaja, yksikön henkilökunta, hoitotyön toteutus ja laatu, välineet ja laitteet kunnossa) - Hyvä valmistautuminen harjoitteluun (riittävät teoreettiset tiedot ja perustaidot, tutustuminen kohdeorganisaatioon ja harjoitteluyksikköön, opiskelijan tuloon valmistautuminen)
Peruslähtökohdat Toiminta harjoittelun aikana (mm. ilmapiiri, nimetyt ohjaajat, hoitotyön toteutus, yhteistyö, opiskelijan ja ohjaajan välinen suhde, ohjauksen laatu, ohjaavan opettajan osallistuminen ) Harjoittelun alussa oppimistavoitteita koskeva keskustelu ja loppuarviointi on tärkeä ja merkityksellinen tilanne opiskelijalle Opiskelijan antama palaute harjoittelun lopussa keskeistä ohjauksen kehittämiselle Opiskelijaohjaajilta ei vaadita mitään virallista koulutusta, mutta ohjausta koskeva koulutus tukee erityisesti ohjaustyötään vasta aloittavien ohjaajien toimintaa monimuotoisesti
Miten opiskelijaohjausta voidaan parantaa ja kehittää? Ottamalla huomioon opiskelijoiden kokemukset ja heidän antama palaute harjoittelujaksoilta Opiskelijaohjaajien kokemukset, palaute, itsearviointi ja itsensä kehittäminen Opiskelijaohjausta koskevan tutkimustiedon käyttöön otto ja soveltaminen Innovoinnin ja innovaatiotoiminnan mahdollistaminen
Opiskelijoiden esille tuomat merkitykselliset kokemukset Henkilökunta Teoria ja opettajuus Harjoittelun suunnittelu ja toteutus Ohjaajan ominais. ja toim. Merkitykselliset kokemukset harjoittelun aikana Tilanne ja ympäristötekijät Opiskelijan oppiminen Muut tekijät Hyväksi koetun jakson vaikutukset
Harjoittelun suunnittelu ja toteutus Harjoittelun organisointi: 1) Hyvä etukäteissuunnittelu ja tiedon saanti yksiköstä etukäteen 2) Saa vaikuttaa omiin työvuoroihin 3) Opiskelijavastaavan tai jonkun muun puoleen pitäisi voida kääntyä ongelmatilanteissa; joku on vastuussa opiskelijasta jokaisessa työvuorossa 4) Oman ohjaajan nimeäminen; tietoinen ja valmistautunut; ei saisi vaihtua 5) Hyvä tiedottaminen opiskelijoita koskevista asioista yksikössä 6) Saa omat Effica-tunnukset ja kulkuluvat 7) Mukavaa, vaihtelevaa ja monipuolista työtä harjoittelun aikana 8) Tutustumiskäynnit muihin toimipisteisiin
Aloitus, vastaanotto ja perehdytys: perusta harjoittelujakson onnistumiselle Arviointi:1) väliarviointi; tarpeellinen, että virheet tulee korjatuksi ajallaan, 2) loppuarviointi: ohjaajan kirjallisen ja suullisen arvioinnin saaminen tärkeää, yksi opiskelija / arviointitilaisuus, asiallinen käyttäytyminen
Henkilökuntaa koskevat tekijät Suhtautuminen: kokee olevansa hyväksytty ja tervetullut, lämmin ja positiivinen suhtautuminen Ilmapiiri: avoin, opiskelijaystävällinen, ihmiset mukavia, ovat helposti lähestyttäviä, hyvät välit henkilökunnan kesken, innostus omaan työhön, voi olla oma itsensä Ohjaukseen osallistuminen: 1)odotetaan, että kaikki osallistuvat opiskelijan ohjaukseen ja edistävät oppimista (myös lääkärit), 2)auttaminen, 3)kannustus, Kohtelu: esittäytyvät, kutsutaan etunimellä Otetaan mukaan työyhteisöön: työryhmiin, tilanteisiin ja keskusteluihin, halutaan olla vuorovaikutuksessa henkilökunnan kanssa Ammattitaito: tekevät työnsä osaavasti ja hyvin
Ohjaajan ominaisuudet ja toiminta 1) Ominaisuudet: - ammattitaitoinen (osaava, asiantunteva ja pätevä) - ohjaushalukkuus ja kiinnostus - aidosti kiinnostunut opiskelijan oppimisesta - haluaa jakaa tietojaan ja osaamistaan - osaa opettaa, ohjata ja kertoa asioista - on suorapuheinen - ymmärtää huumoria - helppo lähestyä - rauhallinen ja kärsivällinen - ei liian vahva persoonallisuus
Ohjaajan ominaisuudet ja toiminta 2) Toiminta: - Ohjaus: on läsnä, arvostaa ja kohtelee hyvin, kuuntelee, ohjaa ja perehdyttää kuin uutta työntekijää / tasa-arvoisuus, vastaa kysymyksiin, perustelee tekemisensä, auttaa, ymmärtää, antaa esittää toiveita, jälkireflektointi erityistilanteissa, saa olla opiskelijan roolissa - Kehityksen tukeminen: huomioi ja kannustaa, haluaa toimia opiskelijan parhaaksi, ei odota opiskelijalta liikaa - Mahdollistaa itsenäinen toiminnan: antaa osallistua ja tehdä, antaa rauhassa miettiä ja tehdä asioita, suvaitsee epäonnistumista, ei moiti syyttä, luottaa osaamiseen - Palautteen antaminen: välitön, jatkuva ja säännöllinen, positiivinen ja rakentava - Vuorovaikutus ja yhteistyö: kemioiden tulisi sopia yhteen
Oppiminen Oppimistavoitteet: ohjaajan tulisi paneutua tavoitteisiin, oppimistavoitteiden saavuttaminen Uuden oppiminen: halutaan oppia monipuolisesti uutta ja saada uusia kokemuksia erilaisissa oppimistilanteissa; työtehtävät, toimenpiteet, tutkimukset ja ohjaustilanteet, osallistumismahdollisuus harjoittelupaikan koulutuksiin Osaamisen huomiointi: aiemmin opitun huomioiminen ja arvostaminen kun oppimistilanteita järjestetään Tekemällä oppiminen: saa tehdä eikä vain seurata vierestä, saa tuoda esille osaamista ja taitoa, annetaan vastuuta; ei toisarvoisia töitä, opiskelijan pyytäminen apuun kun on kiirettä
Tilanne-ja ympäristötekijät Kiire/kiireettömyys: kiireen keskellä oppimisen edellytykset heikkenee; kiireettömyys tukee oppimista ja siksi sitä arvostetaan Fyysinen harjoitteluympäristö: mm. sisäilman laatu on tärkeää hyvinvoinnille harjoittelujakson aikana; ikävät ja haitalliset oireet (silmät kuivuu, äänen käheys, hengitysvaikeudet jne.) voivat aiheuttaa jopa harjoittelun keskeytymisen
Teorian ja opettajuuden yhteydet harjoitteluun Teoriaopetus: tulisi tukea harjoittelujaksosta selviytymistä, poikkeamat aiheuttavat ristiriitaa, sama opettaja opettaa teorian ja vastaa ohjauksesta harjoittelun aikana Ohjaavan opettajan tuki: yhteydenpitoa ja tapaamista opettajan kanssa odotetaan harjoittelujakson aikana; sovituista ajoista kiinni pitäminen, opettaja pysyy samana koko harjoittelun ajan Kirjalliset tehtävät: ohjeiden tulisi olla selkeitä ja tehtävät ei saisi olla liian laajoja
Hyväksi koettu harjoittelujakso Herättää kiinnostuksen alaan Virittää ajatuksia työskentelystä ko. toimintayksikössä valmistumisen jälkeen Hyvä ja myönteinen harjoittelukokemus. Herätti suuren kiinnostuksen psykiatriseen hoitotyöhön. Aivan mieletön harjoittelujakso. Sai minut kiinnostumaan tehohoitotyöstä. Täällä mieluusti tekisin työtä jatkossakin. Osasto tuntui paikalta, johon olisi muka tulla tulevaisuudessa työntekijäksi.
Muut tekijät Ulkomaalaisten opiskelijoiden suomenkielen taito rikastuttaa ja edistää harjoittelun onnistumista Opiskelijoiden keskinäiset välit ja toistensa tukeminen tärkeää Vaihto-opiskelijoiden tulisi opetella suomea ennen harjoittelua Opiskelijoiden kesken oli mukava ilmapiiri ja sai hyvin vertaistukea
Positiiviset ja negatiiviset arvioinnit Positiiviset: *vastaanotto ja perehdytys Negatiiviset: * vastaanotto ja perehdytys * henkilökunta * henkilökunta * oppiminen * osaamisen tunnistaminen * ohjaus ja opetus * ohjaus ja opetus * yksilöllinen kohtelu * yksilöllinen kohtelu Kehittämishaasteet: * koulu ja ohjaava opettaja - perehdytys, asenteet ja käyttäytyminen opiskelijoita ja ohjausta kohtaan, ohjaajien vaihtuvuus, opiskelijan osaamisen tunnistaminen, palautteen antaminen ja itsenäisen toiminnan mahdollistaminen
Opiskelijat ovat antaneet avoimia palautteita (n=401) runsaasti Kielteiset palautteet koskivat: -Huono valmistautuminen opiskelijan tuloon; ei tietoa opiskelijan tulosta, ei nimettyä ohjaajaa, ei perehdytystä, ei ilmoitustaulua -Ilmapiiri, asenne ja kohtelu; tylyys, ylimääräinen taakka, tiuskitaan, käskytys, ei- tasa-arvoinen kohtelu -Perehdytys; ollut puutteellista; ei perehdytyskansiota -Ohjaajien vaihtuminen; yhteinen aika ohjaajan kanssa vähäistä -Kiire, ei ole aikaa ohjata, huono ohjaus; seinäruusuna oleminen -Ohjaajan motivaation puute ohjaukseen -Kemiat ei kohtaa ohjaajan kanssa -Palautteen puute (vähemmän mainintoja kuin ennen) -Itsenäisen toiminnan vähäisyys, ei anneta tilaa tehdä itse ( vähemmän mainintoja kuin ennen) -Osastolla hiljaisia aikoja, vähän potilaita, paljon luppoaikaa
Opiskelijoiden kielteiset kokemukset TAYs-Erva alueella 2013-2014 Työntekijöiden huonot keskinäiset suhteet ja kireä ilmapiiri Pahan puhuminen toisten selän takana Työntekijöiden ja opiskelijoiden väliset suhteet; kokemus, että ei ole toivottu eikä tervetullut Negatiivinen viestintä opiskelijoita kohtaan, eikä kutsuta nimellä Puutteellinen alkuperehdytys Ei nimettyä ohjaajaa Ohjaajan asenteet ja puutteelliset ohjaustaidot Ohjauksen ja tuen vähäisyys Opiskelijan arvostuksen vähäisyys
VOO-malli eli opiskelijamoduli-malli mahdollistaa opiskelijoiden itsenäisen toiminnan ja potilaiden kokonaisvaltaisen hoidon oppimisen
Kaksi viikkoa perehdytään yksikön toimintaan oman lähiohjaajan mukana Kolmannen viikon alussa kahdelle opiskelijalle nimetään 4 omaa potilasta, joita he hoitavat mahdollisimman itsenäisesti aamu- ja iltavuoroissa ma-su (kolmen viikon ajan) Yksi sairaanhoitaja työvuorossa ohjaa opiskelijoita ja on hoitovastuussa potilaista Kuvio. VOO-mallin mukainen ohjaus.
Oppimisesta VOO-mallissa Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta: 1. Edistää ja tehostaa oppimista monipuolisesti; tiedot ja taidot 2. Edistää ongelmanratkaisukykyä 3. Edistää vuorovaikutus-,yhteistyö-ja tiimityötaitoja 4. Tuo itsevarmuutta ja rohkeutta 5. Vahvistaa ammatti-identiteettiä, oppii ottamaan vastuuta 6. Kuva potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta avautuu Miksi VOO on niin hyvä ohjausmalli? - Saa ajatella, puhua, selvittää, suunnitella, päättää ja tehdä itse - Parityöskentely on keskeinen voimavara, tuki ja turva - Taustalla ohjaaja, joka puuttuu toimintaan kuitenkin vain tarvittaessa
Ohjaajien kokemuksia Ohjaus on helpompaa kun opiskelija ei ole nyt niin tiiviisti yhden ohjaajan kanssa Opiskelijat aidosti avuksi hoitotyössä kun on kiirettä Vastuu ohjauksesta jakautuu useammalle hoitajalle Ennen vähän passuutettiin ja annettiin opiskelijoille vähemmän haluttuja töitä tehtäväksi; nyt opiskelijaa arvostetaan enemmän Ennen opiskelija seurasi ja juoksi perässä, nyt tekee aktiivisesti itse ja ottaa vastuuta Arkakin opiskelija uskaltaa puhua ja tehdä, mutta perinteisessä ohjauksessa saattaa jäädä ohjaajan varjoon
Mikä on innovaatio? Innovaatiolla tarkoitetaan uutta ideaa, joka otetaan käyttöön ja joka tuo lisäarvoa toiminnalle; innovaatio voi myös olla vanhan idean hyödyntämistä uudella tavalla Innovaatio voi olla monimuotoinen mm. teknologinen ratkaisu, tuote, palvelu, toimintamalli jne. Innovaatiotoiminta on prosessi, joka alkaa idean syntymisestä ja päättyy sen käyttöönottoon ja kaupallistamiseen
Aihe-alue 2010 N=165 Työyksikön ilmapiiri Hoidon lähtökohdat Ohjaukselliset lähtökohdat Ohjaussuhteen toimivuus 2011 N=363 2012 N=348 2013 N=515 2014 N=545 2015 N=756 ka ka ka ka ka ka ka 2016 N=863 8.0 8.1 8.3 8.3 8.5 8.7 8.9 8.2 8.2 8.3 8.4 8.5 8.9 9.1 8.0 8.1 8.3 8.3 8.5 8.8 9.0 8.2 8.3 8.5 8.5 8.8 9.0 9.1 Yht. keskiarvo 8.1 8.2 8.4 8.4 8.6 8.9 9.0 Opettajaosio 6.9 7.0 7.2 7.4 7.5 8.1 8.3 Vastausprosentti CLES-tulokset vuosilta 2010-2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 20 48 48 62 51 92.5 91
Keskiarvo Opiskelijaohjauksen laadun kehitys v. 2010-2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (CLES) 9,2 9,0 8,8 8,9 9,0 8,6 8,6 8,4 8,4 8,4 8,2 8,0 8,1 8,2 7,8 7,6 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuodet
Keskiarvo CLES-tulokset yksiköittäin (vähintään 5 vastaajaa) v. 2016 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 Keu h.p kl Pat olo gia Päiv Ihot Teh.pkl. o P01 Klin Fys. Os..fys ter. A21 Ensi Os. hoit B21 ok. Klin Päiv.ke.os. mia Vas tas. teh o Kun Os. t.os A22. Y- näy t.ot to Nai st.p kl Last.n.p kl Leik k.a n. Os. A31 Syd y Os. A42 Kor v.n e.k ur.p kl Äit. pkl Klin.mi H01 kro b. S- joki rgt Vat. t.yk. Kir. o.p H12 Os. A32 A12 kl Keskiarvo 9,7 9,6 9,5 9,5 9,4 9,4 9,4 9,3 9,3 9,2 9,2 9,2 9,2 9,1 9,1 9,0 9,0 8,9 8,9 8,9 8,9 8,8 8,8 8,8 8,7 8,7 8,6 8,5 8,4 8,4 8,4 8,3 8,3
Keskiarvo Psykiatrian CLES-tulokset yksiköittäin (vähintään 5 vastaajaa) v. 2016 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 Last.p.os. Os.T8 Os.T19 Os.T10 Os.T2 Os.T12 Gerpsyk.os. Os.T9 Keskiarvo 9,6 9,5 9,5 9,5 9,4 9,1 9,0 8,6
Toimenpiteitä 2015-2017 Opetusylihoitajan viran perustaminen v. 2015 Opiskelijavastaavien nimittäminen jokaiseen yksikköön, toimenkuvan laadinta ja säännölliset kokoukset aloitettiin Opiskelijaohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Opiskelijaohjausta koskevan mallin luominen Opiskelijaohjausta koskevien www-sivujen uudistaminen Rohkaisu ja innostaminen hyvään opiskelijaohjaukseen mm. aktiivisen sähköpostin välityksellä ja vastuualuekohtaisissa palavereissa Opiskelijoiden alkuperehdytyksen kehittäminen ja resursointi
Reflektiopajatoiminnan käynnistäminen opiskelijoille CLES-palautteiden huomiointi ja käsittely eri tilaisuuksissa Opiskelijaohjaajakoulutuksen käynnistäminen ja säännöllinen toteutus vuosittain x2 VOO-koordinaattori opiskelijoiden ja ohjaajien tueksi syksystä 2016 alkaen Hyvistä CLES-tuloksista palkitseminen ; opiskelijaohjauksen laatuyksikön valinta v. 2015 alkaen
KIITOS ja Hyvää syksyn jatkoa!