Kunta hankekumppanina Sirkkaliisa Virtanen ylihoitaja/palvelujohtaja 25.10.2012
Kehittämisen karikoita kuntatasolla Määrätietoiselta ja pitkäjänteiseltä työn kehittämiseltä puuttuu usein selkeät kuntason rakenteet Arkityön lomassa kehittämishankkeet voidaan kokea kuormittavana lisätyönä liian monet kehittämishankkeet ovat jääneet puolitiehen jalkauttaminen hidasta tai puuttuu johdon tuki ja sitoutuminen satunnaista tai henkilöstön motivointi jää puolitiehen
Kehittämisen karikoita. Hankeähky, hankkeiden koordinaatio puuttuu? Liian monta hanketta yhtä aikaa, päällekkäisyys, työn pirstaloituminen sisällön syvällinen kehittäminen vie aikaa ja vaatii keskittymistä, siihen ei aina ole mahdollísuutta
Työn kehittäminen osaksi arkea Oman työn kehittäminen pitää kirjata osaksi työtehtäviä jo työsopimuksia solmittaessa ja se pitää ottaa huomioon henkilöstömitoitusta arvioitaessa mm. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöiden kelpoisuusehdoista toisten kokemuksista oppiminen, hyvät käytännöt selkeä projektisuunnitelma uusien asioiden lanseeramisessa, vastuuttaminen, Työyhteisön mukana pitäminen
Hankekumppanuus Hankekumppanuus tuo pitkäjänteisyyttä Kumppani on lisäresurssi, rinnalla kulkija tai tien näyttäjä, positiivinen piiskuri Uudenlaisen konseptin/ sisällön kehittäminen vie aikaa ja vaatii testaamista, arviointia ym. Pienissä yksiköissä / kunnissa ei aina mahdollista eikä toimintaympäristön mittasuhteet anna riittävästi näyttöön perustuvaa tietoa vaikuttavuudesta
Hankekumppanuus tuo Kumppanuuden kautta molemmat saavat; kehittäjäkumppani saa ruohonjuuritason kokemuksista tietoa ja käytännön työntekijät usein valmiin, hyväksi ja vaikuttavaksi koetun mallin tai uuden näkökulman työhönsä Hankekumppanuus tuo koulutusta ja ohjausta uusiin toimintatapoihin Tukee kehittämishankkeiden määrätietoista etenemistä ja loppuunsaattamista
hankkeet vievät kyllä aikaa ym.resursseja, mutta päätökset taustalla velvoittavat/ oikeuttavat johdon sitoutuminen hankekumppanina henkilöstön motivointi, palkitseminen hankkeista saatu hyöty, uusien käytäntöjen omaksuminen, vanhojen kriittinen tarkastelu, verkostot koulutus, uuden oppiminen, uusia näkökulmia
Kumppanuudessa huomiotava Kunnallinen byrokratia edellyttää ajoissa varautumista, jos edellytetään taloudellisia panostuksia Talousarvioprosessin vuoksi osattava ennakoida resurssitarpeet (henkilöstö, tilat tms) Päätöksentekoprosessi/taso hankkeen kokonaiskustannukset Hankekoordinaattori, jolla hankkeet tiedossa
Valtiovallan informaatio-ohjaus VN päättää Ray:n resurssien jaosta rahoituksen kohdentaminen > hallitusohjelman painopisteitä ja tavoitteita tukevien hankkeiden rahoitus järjestöille, ei suoraan kunnille Järjestöt kehittävät toimintamalleja yhdessä kuntien kanssa/ hankkeet valmiit mallit sovellettavissa paikallisesti ja valtakunnallisesti
Historiaa.. vuonna 1937 pelitoiminnan harjoittaminen annettiin Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) yksinoikeudeksi Perustajina kahdeksan hyväntekeväisyysjärjestöä yhdessä valtiovallan edustajien kanssa Tällä hetkellä yhdistykseen kuuluu 94 sosiaali- ja terveysalan jäsenjärjestöä Pelaamisesta syntyvillä voitoilla RAY on tukenut sosiaali- ja terveysjärjestöjen työtä jo reilut 70 vuotta.
Perustajajärjestöt Perustajajärjestöt (v.1938): Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto (nyk. Mannerheimin Lastensuojeluliitto) Suomen Kaasusuojeluliitto (nyk. Suomen Pelastusalan keskusjärjestö ry) Suomen Punainen Risti Koteja Kodittomille Lapsille ry (nyk. Pelastakaa Lapset ry) Suomen Meripelastusseura Vapaussodan Invaliidien Liitto (järjestöä ei enää ole) Virantoimituksessa loukkaantuneiden tai surmansa saaneiden poliisitoimenhaltioiden sekä heidän perheittensä avustamisyhdistys ry (järjestöä ei enää ole) Työläisäitien ja Lasten Kotiyhdistys ry (nyk. Ensi- ja turvakotien liitto ry
RAY Vuonna 2011 RAY tuki suomalaista hyvinvointia 367,5 miljoonalla eurolla. Tällä rahalla tuettiin noin 800 järjestön toimintaa Suomessa liki 270 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi lähes 100 miljoonalla eurolla tuettiin sotaveteraanien hoitoa ja kuntoutusta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeet 1.Terveellä järjellä parasta perusturvaa -hanke 1. Aikuissosiaalityön tehtävärakenteen, toimintamallien ja työn sisältöjen kehittäminen Tampereen seutukunnassa 2007 2009 2. Alueellisen maahanmuuttaja-asiakastyön kehittämisyksikön perustamishanke 3. Päihdeongelmaisten palveluiden varmistaminen Tampereen kaupunkiseudulla ja Etelä-Pirkanmaalla 4. Aktiivisesti ikääntyen Pirkanmaalla koulutus- ja kehittämishanke 5. Mielekäs elämä- Vanhusten hyvinvoinnin ja geriatrisen kuntoutuksen kehittämisprojekti 2008-2010 6. Kuljetustenohjauskeskuksen perustamishanke 7. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämishanke -Nuorten intensiivisen tuen KASTE-hanke 8. Palveluseteli vanhuspalveluissa projekti 9. Human rights way to democracy - 10. RAI- Vertailukehittäminen
TERVEYSPALVELUIHIN LIITTYVIÄ KEHITTÄMISHANKKEITA 1. Perusterveydenhuollon tuotteistuksen standardointi (PETTU) hanke 2. Parkinsonin oirein ilmenevien rappeuttavien sairauksien varhaisdiagnostiikan kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 3. Pneumokokkirokotteen vaikuttavuustutkimus FinIP rokotetutkimus 4. Nuorten mielenterveystyön alueellinen palvelujärjestelmä -hanke
Terveydenhuolto 2010- Pirkka-POTKU 1 hanke (potilas kuljettajan paikalle)2011-2012 Kaste osahanke, Pirkka-POTKU II hanke 2012-2014 Kaste Väli-Suomen osah, PirKanta (kansalliset tietojärjestelmäpalvelut) 2010- Tampereen KanTo (paikallishanke kansall. tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottamiseksi /eresepti, earkisto)) 2010- Tre/PSHP, TerPs2-hanke (sähköisen hyvinvointi kertomuksen kehittämishanke) 2012-2014 PSHP Kaste-hanke Potilashotellin kehittämis- ja kokeiluhanke 2012 PSHP,Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma2011- THL, Vanhemmuuden varhaisen tuen kehittäminen 2011- MLL (THL-tutkimus Psykiatrian kehittäminen Välittäjä 2013 osahanke Perhevapaalta työelämään -hanke? 2012-2014Työterveyslaitos, Stm, ESR
ISO KIITOS KUMPPANUUDESTA