TERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA. Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri

Samankaltaiset tiedostot
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

Oma väylä Mistä kaikki alkoi?

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET Nina Lehtinen

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Kelan TYP-toiminta KELA

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Adhd-oireisen lapsen ja nuoren arjen tuki

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl

OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet

ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖ PERUSTERVEUDENHUOLLON KANSSA

NEPSY-TYÖRYHMÄ Klo 9-12 Tampereen virastotalo, rh 2, 5. krs Pirkanmaan LAPE

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa. Elina Havukainen Suomen Autismiyhdistys ry.

Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Mitä diagnoosin jälkeen?

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Kelan asiantuntijalausunto

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Miten kohtaat hänet, jolla on neuropsykiatrisia haasteita? Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Jyväskylä

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa - arjen selviytymisen haasteet

Transkriptio:

TERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri

JOHDANTO Neuropsykiatriset häiriöt vaikuttavat monin eri tavoin ja eri elämänalueisiin, mm. koulutukseen ja työllistymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, minäkuvaan ja itsetuntoon Tuen tarve on yleensä suuri elämän nivelvaiheissa, etenkin nuoressa aikuisiässä, ammatilliseen koulutukseen pyrkiessä, kotoa pois muutettaessa ja työelämään siirtyessä Syynä ympäristön kasvava vaatimus oman toiminnan ohjaamiselle ja käyttäytymisen säätelylle?

JOHDANTO Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja 3.sektorin yhteistyöstä ja hoidon ja kuntoutuksen integraatiosta selvityksiä tutkimuksia suomalaisilla nuorilla ikäryhmässä <18 v https://www.kela.fi/documents/10180/751941/l%c3%a4ms %C3%A4_ym+Tyopapereita78.pdf/8c842b4d-915e-4b57-9e16-18c601966a50 Tieto yli 18-v kuntoutuksesta vielä vähäistä

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMÄNÄ Tieteellinen vaikuttavuus Vakiintunut/kokemusperäisesti perusteltu kuntoutus, näyttöön perustuvat toimintamallit Varhainen toteaminen Selkeät tavoitteet Moniammatillinen näkökulma ja kuntoutujan osallisuus

NEUROPSYKIATRISEN KUNTOUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT Riittävän pian diagnoosin jälkeen Moniammatillinen lähestymistapa Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kuntoutus voi sisältää psykoedukaatiota, ympäristöön vaikuttamista, kompensoivien toimintojen harjoittelua sekä toimintakykyä tukevien strategioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa ja harjoittelua Autismin kirjon kuntoutus voi sisältää sosiaalisten valmiuksien harjoittelua, ongelmanratkaisua, tunteiden tunnistamista, oman käyttäytymisensuhteuttaminen ympäristöön

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS AIKUISIÄSSÄ Lääkehoidolla ei voida välttämättä riittävästi vaikuttaa tarkkaavuushäiriön oireisiin, autismiin ei periaatteessa parantavaa lääkehoitoa Käyttäytymis- ja kognitiiviset ja toimintaterapeuttiset menetelmät Kuntouttavin toimin lienee mahdollista vähentää häiriön ydinoireita; vaikuttaa käyttäytymisen säätelyyn, vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoihin ja sosiaalisiin taitoihin

KUNTOUTUJAN ARVIOINTI NEUROPSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA VARTEN Diagnostiikka, hoidot, lääkitys, muut liitännäissairaudet Neuropsykiatristen oireiden vaikutus kuntoutujan vuorovaikutukseen, työ tai opiskelukykyyn sekä tieto mahdollisista työkyvyttömyysjaksoista Kuntoutustarpeen arvio, kuntoutujan kanssa yhdessä asetetut kuntoutuksen tavoitteet sekä kuvaus mahdollisen aikaisemman kuntoutuksen tuloksellisuudesta Selvitys mahdollisista muista sairauksista, elämäntilanteen vaikeuksista ja päihteiden käytöstä Läheisten tiedon ja tuen tarve

TERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET- HOIDON JA KUNTOUTUKSEN INTEGRAATIO PERUSTASON TERVEYDENHUOLLON TOIMIJAT Perustutkimukset, hoitoketjut oireesta kuntoutukseen Psykoedukaatio, tukikäynnit AIKUISPSYKIATRIA(SEKUNDAARITASO) Psykiatrinen erotusdiagnostiikka, kuntoutuksen suunnittelu Tukee pth ja esh, Tukikäynnit?Psykoedukaatio? NEUROPSYKIATRISET TYÖRYHMÄT Erityisosaamista vaativat tutkimukset, yksilö-ja ryhmäkuntoutus omana toimintana, vaativan kuntoutuksen suunnittelu Neuropsykiatrinen kuntoutus palveluntuottaja

NEUROPSYKIATRISISSA SAIRAUKSISSA MERKITTÄVÄ OSA TERVEYDENHUOLLON RESURSSEISTA KÄYTETÄÄN ARVIOINTIIN JA TUTKIMISEEN

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS >18V ENNEN OMA VÄYLÄ HANKETTA ADHD: sopeutumisvalmennuskurssi, parisuhdekurssi, neuropsykiatrinen valmennus Yksityisen ja 3. sektorin järjestämät kuntoutukset, harkinnanvarainen, asiantuntijan perehtyneisyys kenttään välttämätöntä Kunnan omana toimintana järjestämä tai palveluntuottajilta hankkima neuropsykiatrinen kuntoutus Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus (2016 alkaen edellytyksenä ei vammaispalvelun asiakkuus /hoitotuen saanti) Kunnan sosiaalityö/vammaispalvelu/vakuutusyhtiöt

NEUROPSYKIATRISEN KUNTOUTUKSEN HAASTEITA Tiedonpuute: Erikoissairaanhoidon yhteistyö eri kuntien ja käytäntöjen kanssa ei aina sujuvaa Monikanavainen rahoitusmalli epäselvä järjestämis- ja kustannusvastuu Hoidon ja kuntoutuksen integrointi vaikeaa -oikeaaikaisuus Maantieteellinen tasa-arvo-saavutettavuus

TARVE NEUROPSYKIATRISELLE KUNTOUTUKSELLE MYÖS TÄYSI-IKÄISYYDEN SAAVUTTAMISEN JÄLKEEN SUURI Interventioiden päättyminen nuoruusiässä Diagnostiikka aikuisiässä lisääntynyt Lähettäminen erikoissairaanhoitoon, lääkehoidon kysyntä, Kokonaisvaltainen kuntoutussuunnitelma itsenäistymisen tueksi

OMA VÄYLÄ

OMA VÄYLÄ TOI UUDEN KUNTOUTUSPOLUN NUORILLE AIKUISILLE-EDELLYTYKSENÄ RIITTÄVÄ TOIMINTAKYKY JA MAHDOLLISUUS TYÖLLISTYÄ 18 35-vuotiaat, joilla on diagnosoitu toiminnallisesti korkeatasoinen autisminkirjon häiriö (mm. F84.5 Aspergerin oireyhtymä) ja/tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (F90.0 ADHD/ADD) ja jotka tarvitsevat neuropsykiatrisen oirekuvan vuoksi tukea opintojen käynnistymisessä ja loppuun saattamisessa ja/tai työelämään siirtymisessä ja siellä selviytymisessä sekä arjenhallinnan taitojen ja sosiaalisten taitojen kohentamisessa. Kuntoutujalla voi olla diagnosoituna samanaikainen psykiatrinen häiriö, jonka tarpeenmukaisesta hoidosta on asianmukaisesti huolehdittu. Fokuksessa opiskelu- ja työelämävalmiudet, sosiaaliset taidot ja arjenhallinnan taidot.

OMA VÄYLÄ -HANKE YHDISTI NEUROPSYKIATRISEN KUNTOUTUKSEN KESKEISET OSA-ALUEET Kognitiiviset taidot Sosiaaliset taidot Työmuisti ja oppiminen, tarkkaavuus, toiminnanohjaus Opiskelu ja työtaidot, elämänja arjenhallinta, Tunnesäätely- ja taidot, minäkuva,, itsetunto, sosiaalisen kognition eri osaalueet ja sosiaaliset taidot ADL-taidot Arjen ja elämänhallinnan kohentaminen, sosiaaliset taidot, opiskelu-ja työtaidot

TYYPILLISET VAIKEUDET ADHD, NUORET AIKUISET Ydinoireet: tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus Toiminnanohjauksen vaikeudet Erityisvaikeudet: kielellinen erityisvaikeus, hahmottamisvaikeudet Psykiatrinen komorbiditeetti, Tunnesäätelyn vaikeudet. minäkuva, itsetunnon ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen vaikeudet

TYYPILLISET AIKUISIÄN VAIKEUDET AUTISMIN KIRJON HENKILÖILLÄ (HIGH-FUNCTIONING AUTISM) Sosiaalisen vuorovaikutustaitojen ja kommunikaation heikkoudet, vaikeudet toiminnanohjauksessa, muiden ajattelun ymmärtämisessä, kokonaisuuden hahmottamisessa Epäsuhta kognitiivisten kykyjen ja arjen selviytymistaitojen välillä

HETEROGEENINEN KOHDERYHMÄ Jaettu geneettinen alttius ADHD, dysleksian, mielialahäiriöiden, autismikirjon häiriöiden ja kaÿto shäiriöiden kanssa Osa liitännäishäiriöistä sekundaarisesti kehittyviä

MONIHÄIRIÖISYYS (SAMANAIKAISET NEUROPSYKIRISET JA PSYKIATRISET HÄIRIÖT) TAVALLISTA KOHDERYHMÄSSÄ Autismin kirjon häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt ADHD Touretten syndrooma Oppimisvaikeudet Päihdehäiriöt Psykoottiset häiriöt Persoonallisuushäiriöt Fayyad et al., 2007

MONIHÄIRIÖISYYDEN MERKITYS UHMAKKUUSHÄIRIÖ- ADHD+uhmakas käytös KÄYTÖSHÄIRIÖ- ADHD+tuhoava käytös SOSIAALINEN FOBIA-ADHD+ voimakas ahdistuneisuus ei pääse kouluun, ei kavereita, ei halua tavata muita MASENNUS- ADHD+korostuneet tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet, alakulo, ei jaksa aloittaa OPPIMISVAIKEUS-ADHD + opinnoista syrjäytyminen, NLD, suuret sosiaaliset ja hahmottamisen ongelmat Aivovammat, synnynnäiset vammat= vaikea ADHD ja poikkeava käytös

MONIHÄIRIÖISYYDEN MERKITYS Komorbiditeetin diagnosointi on merkityksellistä ja vaikuttaa 1) hoitoprioriteettiin: (samanaikainen muu häiriö hoidettava usein ennen neuropsykiatrista sairautta) 2)lääkehoidon valintaan 3)kuntoutukseen

KOHDERYHMÄN AIKUISUUTEEN JATKUVAT MUUT KEHITYKELLISET HÄIRIÖT Lapsuudessa alkavat käytös-ja tunne-elämän häiriöt (F90-F98), oppimisen ongelmat (F81) ja autismi (F84) esiintyvät usein yhdessä ADHD:n kanssa Hieno-ja karkeamotoriikan ja aistitiedon käsittelyn ongelmat (30-50%) F80 puheen ja kielen kehityksen häiriöt F81 oppimiskyvyn häiriöt (40%) Kielellinen erityisvaikeus (sli) NLD (ei-kielellinen oppimisvaikeus; mm.visuokonstruktiiviset vaikeudet,sos.vuorovaikutuksen ongelmat, aritmeettiset vaikeudet)

PSYKIATRINEN JA NEUROLOGINEN SAIRASTAVUUS AKTIIVINEN ALKOHOLI- TAI HUUMERIIPPUVUUS (päihderiippuvuuden riski normaaliväestöön nähden on ADHD-diagnosoiduilla jopa 2-3-kertainen. PSYKOOSISAIRAUDET (ADHD-lääkitys voi provosoida psykoosioireita, ja tarkkaavuuden häiriöt saattavat olla psykoosin riskitekijä, autismissa psykoosiepisodit) VAIKEA-ASTEISET MIELIALAHÄIRIÖT (suuri osa varhain alkaneista 2- suuntaisen mielialahäiriön diagnoosin saaneista täyttää myös ADHD:n diagnostiset kriteerit) AIVOVAMMAN JÄLKITILA, MUUT NEUROLOGISET TILAT(tarkkaavuuden funktioihin vaikuttava kognitiivis-behavioraalinen oirekuva)

KOHDERYHMÄN TUNNISTAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Diagnostinen kriteeri: Häiriöiden tunnistaminen ja diagsnotiikka vaati erityisosaamista (neuropsykiatriaan perehtyneisyys, yleispsykiatrinen arviointi, muiden kehityksellisten häiriöiden arviointi) Kuntoutusmuodot soveltuvia hyvätasoisille ja kohtuullisen toimintakyyn omaaville, Psykologin arvio tai tutkimuksen Kognitiivisen kartoituksen Tavoitti hyvin jo hoidon piiriin päässeitä olevia nuoria aikuisia

OMA VÄYLÄ JA SOVELTUVUUS KOHDERYHMÄÄN Avun tarve arjessa huomioitu ja tavoitettu Moniammatillinen lähestymistapa Vertaistuki ryhmässä Neuropsykiatristen oireiden toiminnallinen haitta kohderyhmässä tunnistettu hyvin, selkeät tavoitteet ---opinnot/koulu kesken, vaikea suunnitella opintoja, työnhaku ei onnistu, motivaatio-ongelmat ---ei työllisty oireiden vuoksi, jos työllistyy, alisuoriutuu ---sosiaaliset taidot heikot ---kielteinen minäkuva

KUNTOUTUJAN NÄKÖKULMA Oireideni aiheuttaman vaikeudet ymmärrettiin oikein Sain apua oireisiin, en pelkän diagnoosin Sain apua oikeaan aikaan, ja siitä oli hyötyä Pystyin luottamaan siihen, että sain ammattitaitoista apua Sain vertaistukea Sain tietoa siitä, miten kuntoutusprosessi etenee

KUNTOUTUSMUODON MERKITYS KOHDERYHMÄLLE Monipuoliset kuntoutusmuodot (yksilö-, ryhmä-, kotikäynnit) soveltuvia Uudenlainen myös liikkuvaa toimintamallia hyödyntävä kuntoutus Vastaanotolla tapahtuva kuntoutus ei välttämättä tavoita kohderyhmän arjen haasteita, ja kuntoutuja ei omaksu toimintatapoja arkeensa

OMA VÄYLÄ -KUNTOUTUKSEN HYÖDYT OSALLISTUJILLE Selkeä kuntoutuspolku Neuvot ja toimintatavat osaksi omaa arkea Vertaistuki Työ-ja opiskelupaikan hakeminen ja löytyminen

OMA VÄYLÄ -KUNTOUTUKSEN HYÖDYT AMMATTILAISILLE Moniammatillinen työote Kansallinen verkostoituminen Kuntoutuksen kehittäminen ja osaamisen jakaminen

HAASTEITA Liian vaikea tai ei-hoitotasapainossa tai ajoin vaihteleva psykiatrinen oheissairastavuus Diagnosoimattomat erityisvaikeudet ja muut kehitykselliset häiriöt Liian haastavat ryhmätilanteet/ryhmässä selviytyminen Tuen tarpeen suuri vaihtelu (ASD)

VÄLIINPUTOAJAT Ilman diagnoosia tai rajatapaus Ei hoitokontaktia tai se päättynyt nuoruudessa Oppimisen erityisvaikeudet, vaikeammat oireet Aikuisille lievästi kehitysvammaisille annettu neuropsykiatrinen ja neuropsykologinen kuntoutus on vielä harvinaista

OMA VÄYLÄ -HANKE PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Ainutlaatuinen, tähän saakka puutunut kuntoutuspolku, jolla selkeä järjestäjä ja kustannusvastuu Kohderyhmän keskeisiin ja syrjäyttävien vaikeuksien kohdentaen, koko Suomessa Myös aikuisten kuntoutuspolkujen tulee olla saavutettavissa pth käsin Jatkumo asumiseen ja työelämän tukemiseen? Tarve vielä matalamman kynnyksen polulle, terveydenhuollon toimijoiden, oppilaitosten ja kuntoutuksen asiantuntijoiden monialaista osaamista yhdistämällä?

KIITOS