YLÖJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 26.3.2018 YLÖJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

YLÖJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS Tarkastus Selvityksen itselle luovutus Päivämäärä 14/03/2018 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Markku Uusitalo, Leena Manelius, Joonas Muttilainen Riikka Salli Markku Uusitalo Ylöjärven keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio 2 33101 TAMPERE P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

JOHDANTO Tämä selvitys liittyy Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavaehdotukseen. Selvityksessä on päivitetty vuonna 2013 laadittua Ylöjärven keskustan liikenteellinen toimivuusselvitystä. Tässä selvityksessä on päivitetty TALLI-mallin EMME-autoliikenteen sijoitteluverkkoa ja ennustetta vastaamaan Ylöjärven keskustan osayleiskaavan viimeisintä maankäyttöennustetta, tarkasteltu Pallotien jatkeen radan ylitys- ja alitusvaihtoehtoja sekä tutkittu Kuruntien ja kantatien 65 rampin sisäpuolelle esitetyn maankäyttöalueen liittämistä liikenneverkkoon. Työssä laadittiin toimenpidesuositukset edellä mainittuihin kohtiin ja ehdotus osayleiskaavan liikenneverkon uusien yhteyksien toteuttamisjärjestyksestä. Työtä ovat ohjanneet Ylöjärven kaupungin edustajat Vesa Ylitapio, Pekka Virtaniemi ja Timo Rysä. Työstä ovat vastanneet Ramboll Finland Oy:ssa projektipäällikkö Markku Uusitalo, Leena Manelius, Jukka Niilo-Rämä ja Joonas Muttilainen.

SISÄLTÖ 1. NYKYTILANNE 1 2. AIEMMAT SELVITYKSET 2 2.1 Valtatien 3 uusi linjaus 2 2.2 Pallotie ja kantatie 65 liittymä 3 2.3 Elovainiontien ja kantatien 65 liittymä 5 3. SUUNNITELMAT 6 3.1 Pallotien yhteys radan yli/ali 6 3.1.1 Vaihtoehdot 6 3.1.2 Vertailu 10 3.2 Kuruntien rampin alue 12 3.2.1 Maankäytön kytkeytyminen 12 3.2.2 Suunnitteluratkaisu 12 4. LIIKENNE-ENNUSTE 13 4.1 Liikenne-ennusteen laatiminen 13 4.2 Mallin liikenneverkko 14 4.3 Maankäyttö 15 4.4 Nykyennuste 2013 17 4.5 Liikenne-ennuste 2040 18 4.6 Liikenneverkon kuormitus ja ongelmalliset kohteet 19 4.7 Herkkyystarkastelut 20 5. TOIMIVUUSTARKASTELUT 22 5.1 Liikennelaskennat 22 5.2 Simuloinnit 24 5.3 Herkkyystarkastelu 26 6. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA VAIKUTUKSIA 28 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Suunnitelmakartta Heinikon etl kohdalla (Valtatien 3 parantaminen välillä Hämeenkyrö-Ylöjärvi, Yleissuunnitelma) Suunnitelmakartta Elovainion etl kohdalla (Valtatien 3 parantaminen välillä Hämeenkyrö-Ylöjärvi, Yleissuunnitelma)

1. NYKYTILANNE Ylöjärvellä pääliikenneverkon muodostavat päätiet valtatie 3 (Nokiantie/Vaasantie) sekä kantatie 65 (Vaasantie/Uusi-Kuruntie). Pääkatuja ovat Vaasantieltä erkaneva Kuruntie pohjoisen suuntaan ja Vaasantien suuntainen eteläpuolella sijaitseva Soppeentie/Mikkolantie. Kaupunkia halkoo myös Tampereen ja Seinäjoen välinen päärata. Hallinnollisen keskustan (mm. kaupungintalo) ja Elovainion alueen yhdistävät Asemantie ja Koivumäentie radan itäpuolella sekä Elotie radan länsipuolella. Koivumäentieltä liikenne kulkee Pajulantien kautta Elotielle. Pajulantien liikennemäärä on suuri verrattuna sen liikenneympäristöön. Kadulle onkin toteutettu hidasteita. Kuva 1 Nykyinen liikenneverkko ja keskimääräinen vuorokausiliikenne (oletettu KVL=10 % iltahuipputunnista). 1

2. AIEMMAT SELVITYKSET 2.1 Valtatien 3 uusi linjaus Valtatiestä 3 Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä on laadittu YVA ja yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma valmistui vuonna 2014 ja on tällä hetkellä maantielain mukaisessa käsittelyssä. Yleissuunnitelmassa valtatie 3 siirtyy uudelle linjaukselle Elovainion eritasoliittymän jälkeen. Uusi tie noudattaa kantatien 65 linjausta Elovainion eritasoliittymästä Siltatien risteyssillalle saakka. Tämän jälkeen linjaus kääntyy luoteeseen kohti Hämeenkyröä. Yleissuunnitelman linjaus osayleiskaava-alueen kohdalla on esitetty tämän selvityksen liitteissä 1 ja 2. Nykyinen Elovainion eritasoliittymään täydennetään kuvan 2 mukaiseksi ja Heinikon kohdalle rakennetaan kuvan 3 mukainen eritasoliittymä. Kuva 2 Elovainion eritasoliittymä (Hämeenkyrö-Ylöjärvi yleissuunnitelma 2015). Kuva 3 Heinikon eritasoliittymä (Hämeenkyrö-Ylöjärvi yleissuunnitelma 2015). 2

2.2 Pallotie ja kantatie 65 liittymä Kantatien 65 ja Pallotien liittymään on laadittu useita selvityksiä Elovainion alueen sekä koulukeskus Valon liittämiseksi suoraan kantatielle 65 valo-ohjatulla nelihaaraliittymällä. Tämän selvityksen kohdassa 5.1 tarkastellaan Pallotien jatkamista Tampere-Seinäjoki radan yli tai ali Asemantielle. Tällä ratkaisulla luodaan suora katuyhteys Haaviston ja Kirkonseudun alueilta kantatielle 65. Katulinjaus helpottaa Vanhan Kuruntien rampin ja rampin alapäässä olevan valoohjatun liittymän kuormitusta. Pallotien liittymä kantatielle 65 on mahdollista tehdä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan rakentaa valo-ohjattu kolmihaaraliittymä, jota myöhemmin täydennetään yhteydellä Soppeentielle. Liikenneturvallisuuden kannalta jalankululle ja pyöräilylle on suositeltavaa toteuttaa alikulku suojatieylityksen sijaan. Liittymäratkaisuja esitetään kuvissa 4-7. Kuva 4 Kantatien 65 ja Pallotien valo-ohjattu nelihaaraliittymä (Elovainion kohdan liikenteellinen selvitys 2017). Kuva 5 Kantatien 65 ja Pallotien valo-ohjattu nelihaaraliittymä (Elovainion kohdan liikenteellinen selvitys 2017). 3

Kuva 6 Kantatien 65 ja Pallotien valo-ohjattu kolmihaaraliittymä ja kantatien alikulkukäytävä (Elovainion kohdan liikenteellinen selvitys 2017). Kuva 7 Kantatien 65 ja Pallotien valo-ohjattu nelihaaraliittymä ja kantatien alikulkukäytävä (Elovainion kohdan liikenteellinen selvitys 2017). 4

2.3 Elovainiontien ja kantatien 65 liittymä Elovainiontien liittymä kantatielle 65 on osoitettu uuteen paikkaan. Uuden liittymän rakentamisen yhteydessä Elovainiontien nykyinen valo-ohjattu liittymä katkeaa. Uudesta liittymästä on suunnittelu katuyhteys Soppeentielle. Tällä ratkaisulla luodaan suora katuyhteys Soppeenmäen teollisuusalueelta Elovainioon. Liittymäratkaisut esitetään kuvissa 8 ja 9. Liikenneturvallisuuden kannalta suojatieylitys ei ole suositeltava ratkaisu suuren kaistamäärän ja nopeustason vuoksi. Kuva 8 Kantatien 65 ja Elovainiontien valo-ohjattu kolmihaaraliittymä (Elovainion kohdan liikenteellinen selvitys 2017). Kuva 9 Kantatien 65 ja Elovainiontien valo-ohjattu nelihaaraliittymä (Elovainion kohdan liikenteellinen selvitys 2017). 5

3. SUUNNITELMAT 3.1 Pallotien yhteys radan yli/ali 3.1.1 Vaihtoehdot Kantatielle 65 on laadittu useita eri selvityksiä, joissa on tutkittu suoran yhteyden rakentamista kantatieltä koulukeskus Valoon ja edelleen Elovainioon. Samassa yhteydessä on pohdittu katuyhteyden rakentamista valo-ohjatusta liittymästä etelään Soppeenmäen suuntaan Soppeentielle. Viimeisin selvitys on valmistunut 2016. Tässä selvityksessä tutkitaan Pallotien linjaamista kantatieltä 65 Tampere-Seinäjoki radan yli tai ali radan suuntaisesti kulkevalle Asemantielle. Uuden katuyhteyden avulla voidaan ohjata osa Haaviston, Kirkon seudun ja Asuntilan alueelta tulevasta tai näille alueille suuntautuvasta liikenteestä kantatielle 65 Vanhan Kuruntien sijaan. Tämä mahdollistaa Vanhan Kuruntien varren maankäytön kehittämisen. Pallotien linjaukselle muodostettiin kolme ratkaisuvaihtoehtoa. Näistä vaihtoehdolle VE2 tehtiin kaksi alavaihtoehtoa VE2B ja VE2C. Vaihtoehdolle VE3 tehtiin alavaihtoehto VE3B. Kaikissa vaihtoehdoissa on varauduttu Tampere-Seinäjoki radan toiseen raiteeseen nykyisen radan länsipuolella. Vaihtoehto VE1 Pallotie linjataan suoraan Tampere-Seinäjoki radan yli Asemantielle. Radan alikulkukorkeusvaatimus on 7,1 metriä eli sillan kansi on noin 8,5 metriä raidetason yläpuolella. Ylittävän sillan hyötyleveys on 12,5 metriä. Katu liittyy siltarakenteella kiertoliittymän kautta Asemantiehen. Asemantien tasaus nousee kiertoliittymän kohdalla noin kahdeksan metriä. Asemantie liittyy siltarakenteella kiertoliittymään. Ajoradan itäpuolella on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Kuva 10 Vaihtoehto VE1. 6

Vaihtoehto VE2A Pallotie linjataan Tampere-Seinäjoki radan ali. Alittavan sillan alikulkukorkeus on 4,6 metriä ja poikkileikkaus on 13,5 metriä. Kadun itäreunassa kulkee yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jonka tasaus on noin metrin ylempänä kuin kadun tasaus. Kadun maanalainen osuus on rakennettu vesitiiviinä kaukalorakenteena. Kaukalorakenteen kuivatus hoidetaan pumppaamon avulla. Asemantie linjataan kulkemaan radan suuntaisen sillan kautta Pallotien yli. Sillan jatkeelle joudutaan rakentamaan tukimuuri, jotta kadun luiskat eivät ulottuisi rata-alueelle. Kuva 11 Vaihtoehto VE2A. Vaihtoehto VE2B Vaihtoehtoa VE2 muutettiin siten, että Asemantielle rakennettavaksi esitetystä sillasta voitiin luopua. Katuyhteys linjattiin olemassa olevan pysäköintialueen pohjoispuolelle. Vaihtoehdossa VE2B Pallotie linjataan Tampere-Seinäjoki radan ali. Alittavan sillan alikulkukorkeus on 4,6 metriä ja poikkileikkaus on 13,5 metriä. Kadun itäreunassa kulkee yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jonka tasaus on noin metrin ylempänä kuin kadun tasaus. Kadun maanalainen osuus on rakennettu vesitiiviinä kaukalorakenteena. Kaukalorakenteen kuivatus hoidetaan pumppaamon avulla. Asemantie liittyy Pallotiehen Asemantien varressa olevien rivitalojen kohdalla Pallotien noin paalulla 590. 7

Kuva 12 Vaihtoehto VE2B. Vaihtoehto VE2C Vaihtoehdon VE2B linjausta muutettiin siten, että Valon pysäköintialueen pohjoispuolelle oleva liito-oravan elinpiiri voitiin välttää. Pallotien lähtö kantatieltä 65 siirtyy hieman lähemmäs nykyistä Elovainion eritasoliittymää. Katu kulkee suoraan Tampere-Seinäjoki radan ali. Alituksen jälkeen katu linjataan radan suuntaisesti kohti Kirkonseutua. Alittavan sillan alikulkukorkeus on 4,6 metriä ja poikkileikkaus on 13,5 metriä. Kadun itäreunassa kulkee yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jonka tasaus on noin metrin ylempänä kuin kadun tasaus. Kadun maanalainen osuus on rakennettu vesitiiviinä kaukalorakenteena, joka toimii radan suuntaisella osuudella myös ratapenkereen ja Asemantien tukirakenteena. Kaukalo- ja tukimuurirakenteen kuivatus hoidetaan pumppaamon avulla. Asematie liittyy Pallotiehen Asemantien varressa olevien rivitalojen kohdalla Pallotien noin paalulla 540. 8

Kuva 13 Vaihtoehto VE2C. Vaihtoehto VE3A Pallotie linjataan viistosti Elovainion suuntaan Tampere-Seinäjoki radan yli Asemantielle. Radan alikulkukorkeusvaatimus on 7,1 metriä eli sillan kansi on noin 8,5 metriä raidetason yläpuolella. Ylittävän sillan hyötyleveys on 12,5 metriä. Sillasta tulee melko pitkä, jotta kadun luiskat pystytään rakentamaan radan läheisyydessä. Asemantie linjataan lukemaan radan vieressä rakennettavan ylikulkusillan alta. Asemantie liittyy Pallotiehen noin paalulla 540. Kadun oikeassa reunassa kulkee yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Kuva 14 Vaihtoehto VE3A 9

Vaihtoehto VE3B Vaihtoehtoa VE3 muutettiin siten, että Asemantie linjataan olemassa olevien rivitalojen jälkeen tien pohjoispuolelle. Tällöin radan ylittävää siltaa voidaan hieman lyhentää. Sillasta tulee kuitenkin melko pitkä, jotta kadun luiskat pystytään rakentamaan radan läheisyydessä. Pallotie linjataan viistosti Elovainion suuntaan Tampere-Seinäjoki radan yli Asemantielle. Radan alikulkukorkeusvaatimus on 7,1 metriä eli sillan kansi on noin 8,5 metriä raidetason yläpuolella. Ylittävän sillan hyötyleveys on 12,5 metriä. Asemantien liittyy Pallotiehen noin paalulla 540. Kadun oikeassa reunassa kulkee yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Kuva 15 Vaihtoehto VE3B. 3.1.2 Vertailu Vaihtoehtoja verrattiin toisiinsa niiden taajamakuvaan sopimisen, yleisen hyväksyttävyyden, rakennettavuuden, liikenteen suuntautumisen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden ja kunnossapidettävyyden kannalta. Karkeat rakennuskustannukset määriteltiin yhdelle alikulkuvaihtoehdolle VE2C ja yhdelle ylikulkuvaihtoehdolle VE3B. Pallotien ylikulkuvaihtoehdon kustannusarvio on 5,7 M ja alikulkuvaihtoehdon kustannusarvio on 8,0 M. Summiin ei sisälly kantatien 65 ja Pallotien liikennevaloliittymän kustannuksia, jotka ovat ilman jalankulun ja pyöräilyn alikulkua 0,6 M ja alikulun kanssa 2,0 M. Ylikulkuvaihtoehdon toteuttaminen vaatisi todennäköisesti jalankululle ja pyöräilylle tarkoitetun alikulun rakentamista pääradan ali koulukeskus Valon ja Aseman seudun välille. Alikulun ja vesitiiviin kaukalorakenteen kustannusarvio on 1,5 2,5 M. 10

Taulukko 1 Vaihtoehtojen karkea vertailu. 11

3.2 Kuruntien rampin alue 3.2.1 Maankäytön kytkeytyminen Ylöjärven keskustan osayleiskaavassa osoitetaan uutta maankäyttöä Vanhan Kuruntien nykyisen rampin molemmin puolin. Rampin kantatien 65 puoleisen alueen käyttöönotto edellyttäisi liittymän rakentamista nykyiselle rampille. Rampin liikenteellinen välityskyky ei tällä hetkellä mahdollista uuden yhteyden rakentamista. Uutena ratkaisuna esitetään rampin kääntämistä Mikkolantielle. Uusi ramppi liittyy Mikkolantiehen kiertoliittymän kautta eikä uudella rampilla ole muita liittymiä. Nykyisen rampin yläpäässä oleva yhteys säilyy reittinä uudelle kaava-alueelle. Ratkaisun rakennuskustannusarvio on 0,7 M. Ratkaisu esitetään kuvassa 16. 3.2.2 Suunnitteluratkaisu Kuva 16 Kantatie 65 rampin linjaus Mikkolantien uuteen kiertoliittymään. 12

4. LIIKENNE-ENNUSTE 4.1 Liikenne-ennusteen laatiminen Liikenne-ennuste perustuu Tampereen seudun liikennemalliin vuodelle 2040 (Talli-malli). Tallimalliin on kuvattu seudun rakennesuunnitelman mukainen maankäyttö ja liikenneverkko. Ylöjärven osalta mallissa on mukana raitiotie Soppeenmäkeen saakka. Ennustevuoden osa-aluejakoa on tihennetty keskustan osalta. Tihentämisen yhteydessä uudelle osa-aluejaolle on laskettu liikennetuotokset maankäyttösuunnitelmiin perustuen. Liikennetuotos on laskettu Ympäristöministeriön (2012) Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa - oppaaseen sekä Ylöjärven keskustan liikenteellinen toimivuusselvitys (2013) -työssä käytettyihin laskenta-arvioihin perustuen. Henkilöauton kulkutapaosuutena on käytetty kaikilla matkoilla 70 %. Luku perustuu nykyisiin liikkumistottumuksiin. Henkilöauton keskimääräisenä kuormitusasteena on käytetty 1,3 hlöä/ajon. Asumisväljyydeksi on arvioitu 1 as/40 kem2. Eri maankäyttömuotojen tuotokset on laskettu seuraavilla tuotosluvuilla: asuminen 5 käyntiä/100 kem 2 tilaa vievä ja erikoiskauppa 15 käyntiä/100 kem 2 päivittäistavarakauppa 100 käyntiä/100 kem 2 teollisuus- ja varasto 2 käyntiä/100 kem 2 toimistot 15 käyntiä/100 kem 2 muut 10 käyntiä/100 kem 2. Tihentäminen on toteutettu kuvan 17 mukaisille osa-alueille, jotka ovat samoja kuin vuoden 2013 liikenteellisessä toimivuusselvityksessä. Talli-mallin alkuperäinen osa-aluejako esitetty kuvassa 18. Osa-alueiden sisäisiä matkoja ei ole huomioitu tässä tarkastelussa. Kuva 17 Tihennetty osa-aluejako. 13

Kuva 18 Talli-mallin alkuperäinen osa-aluejako Ylöjärven keskustan alueella. 4.2 Mallin liikenneverkko Talli-mallin perusennusteen 2040 liikenneverkkoon sisältyy valtatien 3 uusi linjaus Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä. Osayleiskaavan liikenne-ennustetta varten Ylöjärven katuverkkoa on tihennetty kuvan 19 mukaisilla katuyhteyksillä: Asuntila-Siivikkala yhteys Pallotie ja radan alittava yhteys Asematielle Poikittaisyhteydet Soppentien ja Elovainiontien/Elotien välillä Elovainion kohdan uudet kadut Kehämäinen yhteys Siltatieltä Viljakkalantielle. Verkkoa on lisäksi täydennetty muutamilla olemassa olevilla yhteyksillä: Koivumäentie Siltatielle Lähdevainiontieltä Myllyntanhua Siltatie kt 65:lle. 14

Kuva 19 Liikenne-ennusteen 2040 verkon täydennykset (lisäykset vihreällä, poistot punaisella). 4.3 Maankäyttö Liikenne-ennusteen tihentämisessä käytetyt maankäyttötiedot ovat Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavaehdotuksen (kuva 20) mukaisia. Ne poikkeavat jonkun verran Talli-mallin perusennusteesta vuodelle 2040 sekä Ylöjärven keskustan liikenteellinen toimivuusselvitys (2013) - työssä laaditusta liikenne-ennusteesta. 15

Kuva 20 Ote Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavaehdotuksesta. Väestön osalta Talli-mallin perusennusteeseen verrattuna Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavassa on esitetty noin 5300 asukasta enemmän (taulukko 2). Aiempaan vuoden 2013 liikenneselvitykseen nähden asukasmäärä on yhtä suuri. Talli-malliin verrattuna osayleiskaavan maankäyttö on lähes kaikilla osa-alueille suurempi. Vain Soppeenmäen teollisuusalueella (602) alueella Talli-mallissa on hieman enemmän väestöä. Taulukko 2 Asukkaat nykytilanteessa ja eri ennusteissa vuonna 2040. Osa-alue 2018 2040 Talli-mallin perusennuste Asukkaita 2040 OYK 2040 Aiempi selvitys 601 1500 1500 2300 2700 602 100 700 200 150 605 1500 1400 2900 2400 606 10 100 150 607 20 500 1800 800 608 1600 2200 4300 5300 Yhteensä 4730 6300 11600 11450 Muun maankäytön osalta ydinkeskustan osayleiskaavaehdotuksen erot nykytilanteeseen nähden on esitetty taulukossa 3. 16

Taulukko 3 Muun maankäytön kasvu nykytilanteeseen nähden kerrosneliöinä ydinkeskustan osayleiskaavaehdotuksessa. Osa-alue Uusi maankäyttö nykytilanteeseen verrattuna (kem 2 ) Tiva+ek Pt-kauppa Muu 601 5100 602 12400 605 7200 4000 606 19350 2000 607 1200 16000 608 14600 4600 Yhteensä 58700 7800 20000 Tilaa vievää ja erikoiskauppaa on osoitettu yhteensä lähes 60 000 kem 2 ja päivittäistavarakauppaa 7800 kem 2. Muu maankäyttö pitää sisällään terveyskeskuksen ja urheilutiloja. 4.4 Nykyennuste 2013 Tallimallin vuoden 2013 nykytilanteen ennuste tihennettiin vastaamaan ennustevuoden 2040 osa-aluejakoa. Nykyennuste (kuva 21) eroaa etenkin Soppeentien, Mastotien ja Mikkolantien osalta jonkin verran laskentoihin nähden. Kuva 21 Nykyennuste 2013 (ajon./iltahuipputunti). 17

4.5 Liikenne-ennuste 2040 Vuoden 2040 iltahuipputunnin ennuste on esitetty kuvassa 22. Kuva 22 Liikennemallin mukainen iltahuipputunnin liikenne-ennuste vuodelle 2040 (ajon./iltahuipputunti). 18

4.6 Liikenneverkon kuormitus ja ongelmalliset kohteet Liikennemallilla on tarkasteltu myös liikenneverkon ongelmakohteita. Mallin perusteella tie- ja katujaksoille on saatavissa laskennalliset käyttöasteet eli liikennemäärän suhde tie- tai katujakson kapasiteettiin nähden. Liikenneverkon kuormitus ja sitä kautta liikenteellinen toimivuus on sitä heikompi mitä suurempi käyttöaste on. Kuvassa 23 on esitetty verkon laskennalliset käyttöasteet. Kuormittuneimpia osuuksia verkolla ovat Kuruntie, Kuruntien ramppi, Pallotie, Pajulantie sekä valtatien 3 kiertoeritasoliittymä. Huomioitavaa on, että liikennemallista saadaan vain teoreettista tietoa väylien kuormittumisesta. Väylien todellista kuormitusta kuvaavat paremmin liikenteelliset toimivuustarkastelut. Väylän kuormitusaste 0-20 % (ruuhkaton) 20-40 % 40-60 % (noin puolet väylän laskennallisesta kapasiteetista käytössä) 60-80 % 80-100 % Yli 100 % (väylän laskennallinen kapasiteetti kokonaan käytössä) Kuva 23 Kuormitusasteet ennustevuoden 2040 tilanteessa. 19

4.7 Herkkyystarkastelut Tässä tarkastelussa tutkittiin, miten Asuntila-Siivikkala -yhteys ja Pallotien uusi yhteys muuttavat liikennevirtoja verkolla. Vuonna 2040 Kuruntien liikennekuormaa vähentää Asuntila-Siivikkala yhteys, jota käyttää poikkileikkauksessa noin 300 ajoneuvoa iltahuipputunnissa. Ennustetilanteessa Kuruntien kuormittuneisuudesta johtuen liikenne alkaa käyttää myös muita reittejä, joten Kuruntien liikenne vähenee mallin mukaan noin 80 ajoneuvolla tunnissa (kuva 24). Kuva 24 Liikennemäärien muutos vuonna 2040, kun Asuntila-Siivikkala -yhteys on toteutettu verrattuna tilanteeseen, jossa ei ole yhteyttä Pallotiellä eikä Asuntila-Siivikkala -yhteyttä (ajon./iltahuipputunti). Pallotien radan ylittävää tai alittavaa yhteyttä käyttää noin 1600 ajoneuvoa iltahuipputunnissa (poikkileikkausliikenne). Yhteys vähentää Kuruntien liikennettä noin 260 ja Elovainiontiellä noin 470 ajoneuvoa tunnissa (kuva 25). Mikäli sekä Pallotien radan ylittävä/alittava yhteys että Asuntila-Siivikkala yhteys toteutetaan, vähenee Kuruntien liikenne noin 420 ja Elovainiontien liikenne noin 520 ajoneuvoa tunnissa (kuva 26). 20

Kuva 25 Liikennemäärien muutos vuonna 2040, kun Pallotien yhteys on toteutettu verrattuna tilanteeseen, jossa ei ole Pallotien radan ylittävää tai alittavaa yhteyttä tai Asuntila-Siivikkala -yhteyttä (ajon./iltahuipputunti). Kuva 26 Liikennemäärien muutos vuonna 2040, kun Pallotien ja Siivikkalan uudet yhteydet on toteutettu verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei ole (ajon./iltahuipputunti). 21

5. TOIMIVUUSTARKASTELUT 5.1 Liikennelaskennat Liikennelaskennat suoritettiin Kuruntien kiertoliittymien osalta torstaina 22.2.2018. Vaasantien liittymän liikennemäärät liikennevirroittain saatiin liikennevalotunnistimilta. Iltahuipputunti on liittymien kapasiteetin kannalta mitoittava, joten toimivuustarkastelut tehtiin käyttäen iltahuipputunnin liikennettä. Kuva 27 Vaasantien liikennemäärät 16.1.2018 klo 7.30-8.30 aamuhuipputunnin aikana. Kuva 28 Ylöjärven keskustan liikennemäärät 22.2.2018 klo 7.30-8.30 aamuhuipputunnin aikana. 22

Kuva 29 Vaasantien liikennemäärät 16.1.2018 klo 15.30-16.30 iltahuipputunnin aikana. Kuva 30 Ylöjärven keskustan liikennemäärät 22.2.2018 klo 15:30-16.30 iltahuipputunnin aikana. 23

5.2 Simuloinnit VE 1 Simuloinnit tehtiin Quadstone Paramics -mikrosimulointiohjelmalla. Verkko mallinnettiin käyttämällä nykytilanteen liikenneverkkoa, johon lisättiin Mikkolantielle uusi kiertoliittymä. Kuruntien rampin siirto Mikkolantielle muuttaa liikenteen reitittymistä verkolla. Suurin muutos liikennemäärässä on Mikkolantiellä, jonka liikenne kasvaa 722 ajon/iltahuipputunti. Liikenteen suuntautumisen muutos ruuhkauttaa Soppeentien/Mastontien kiertoliittymän Mikkolantien suuntaan ja sen heijastusvaikutus ruuhkauttaa Vaasantien. Nykyliikennemäärällä simuloitaessa verkon välityskyky ei riitä iltahuipputunnin liikenteelle. Kuva 31 Ylöjärven keskustan nykyliikennemäärät yön yli -tilanteessa iltahuipputunnin aikana. Yön yli - tilanteella tarkoitetaan sitä, että nykyinen liikennemäärä on sijoitettuna uudelle liikenneverkolle. 24

Kuva 32 Simulointi yönyli-tilanne / nykyliikenneverkko VE1 VE2 Simulointiverkkoon lisättiin vapaa oikea Mikkolantien suunnasta Kuruntielle. Erillinen kaista Kuruntielle poistaa jonoutumisen ja simuloitu verkko toimii nykyliikennemäärillä hyvin. Muutos kuitenkin vaikuttaa jalankulun ja pyöräilyn verkkoon, joka tulee suunnitella niin, että vapaa-oikea pystytään toteuttamaan turvallisesti. Simuloitu verkko toimii hyvin eikä jatkuvaa jonoutumista ole. Vapaa oikea -ratkaisu sopii kuitenkin huonosti keskustaympäristöön, jossa liikkuu paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Ratkaisu muuttaa oleellisesti jalankulu- ja pyöräilyreittejä sekä heikentää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Siksi esitettyä ratkaisua ei ole perusteltua toteuttaa. Myöskään nykyisen rampin ja kantatien 65 väliselle alueelle ei ole mahdollista osoittaa uutta maankäyttöä. 25

Kuva 33 Simulointi yönyli-tilanne + vapaa oikea / VE2 5.3 Herkkyystarkastelu Verkon herkkyystarkastelu tehtiin VE2 verkolle. Kaikkia nykytilanteen liikennemääriä kasvatettiin 10 %. Liikenneverkko toimii kohtalaisesti eikä jatkuvaa jonoutumista esiinny simulointien perusteella. 20 % liikenteen kasvu ruuhkauttaa verkon eikä kapasiteetti verkolla riitä. TALLI 2040-mallin ennusteen mukaan Pallotien ja Asuntilan yhteys vähentää Kuruntien rampin liikenteen nykyliikenteen tasolle, minkä vuoksi herkkyystarkastelu tehtiin nykytilanteen liikennettä kasvattamalla. 26

Kuva 34 Simulointi herkkyystarkastelu +10% liikenne nykytilanteen liikennemääriin 27

6. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA VAIKUTUKSIA Kuruntien ramppiliittymä Kuruntien rampin linjaaminen Mikkolantielle lisää merkittävästi liikennemääriä Mikkolantiellä ja Kuruntien nykyisten kiertoliittymien välillä. Mikkolantiellä liikennemäärä lähes kaksinkertaistuu. Verkon toimivuuden takaamiseksi Soppeentien/Mikkolantien/Mastontien/Kuruntien kiertoliittymään pitäisi rakentaa lisäkaista ns. vapaa oikea Mikkolantien suunnasta Kuruntien suuntaan. Liikenteellisten toimivuustarkasteluiden perusteella liikenneverkko yön yli -tilanteessa vapaa oikea -ratkaisulla toimii hyvin eikä jatkuvia jonoja synny. Ennustevuonna 2040 on toteutettu Pallotien yhteys ja Siivikkala-Asuntila -yhteys. Maankäytön kasvusta johtuen Kuruntieltä rampin kautta kantatielle 65 ohjautuu kuitenkin edelleen niin paljon liikennettä, että suora yhteys Mikkolantielle ei ole mahdollinen ilman vapaa oikea -ratkaisua. Kantatieltä 65 Kuruntielle kulkevan liikenteen ohjaaminen keskustamaisen liikenneympäristön läpi ei kuitenkaan ole suositeltavaa. Kiertoliittymä vapaalla oikealla vaatisi jalankulku- ja pyöräteiden linjausmuutoksia sekä heikentäisi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Koska kantatien 65 ja nykyisen rampin väliselle alueelle ei voida toteuttaa myöskään suoraa tonttiliittymää rampilta, ei aluetta voida osoittaa uudelle maankäytölle. Nykyisen ramppiliittymän toimivuutta voidaan parantaa rakentamalla vapaa oikea rampin yläpäässä olevaan kiertoliittymään rampin ja Kuruntien väliseen neljännekseen. Tässä kohtaa vapaa oikea ei heikennä jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta, koska ratkaisu sijoittuu keskustamaisen ympäristön reunamille, jossa ei ole jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä. Toimenpidesuositus: Kuruntien rampin liikennettä ei tule ohjata Mikkolantielle, sillä se edellyttäisi Mikkolantien ja Kuruntien kiertoliittymään vapaa oikea ratkaisua, mikä ei ole keskustaympäristöön soveltuva ratkaisu. Kuruntien nykyisen ramppiliittymän päässä olevaan kiertoliittymään voidaan toteuttaa vapaalla oikea -ratkaisu parantamaan valo-ohjatun liittymän toimivuutta ennen kuin Pallotien uusi yhteys radan ali on toteutettu. Pallotien liittymä Vaasantielle Pallotien jatke Asematielle Kuruntien ramppiliittymä Kuva 35 Tarkastellut kohteet ja toimenpidesuositukset. 28

Pallotien liittymä Vaasantielle Osayleiskaavan mukainen maankäytön kasvu edellyttää Pallotien liittymän rakentamista kantatielle 65. Yhteys helpottaa liikennöintiä Elovainion alueelle ja koulukeskus Valoon ja mahdollistaa joukkoliikennereitin Mikkolantien alueen, Valon ja Elovainion alueen välillä. Lisäksi liittymä parantaa jonkin verran Kuruntien ja Vanhan Kuruntien ramppiliittymän toimivuutta, kun osa aiemmin Kuruntielle suuntautuvista ajoneuvoista käyttää Pallotietä. Pallotien liittymä kantatielle 65 on mahdollista rakentaa vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan toteuttaa valo-ohjattu kolmihaaraliittymä, jota myöhemmin täydennetään neljännellä haaralla kohti etelää Soppeentielle. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille toteutetaan alikulku. Alikulku kantatielle 65 on myös mahdollista toteuttaa myöhemmässä vaiheessa, mutta suojatieylitys ei ole suositeltava ratkaisu. Pallotien toteuttaminen mahdollistaa Hallitien liittymän muuttamisen suuntaisliittymäksi, jolloin vaarallinen Hallitien kolmihaaraliittymä poistuisi. Toimenpidesuositus: Pallotien liittymä kantatielle 65 toteutetaan vaiheittain. Ensin rakennetaan kolmihaarainen valo-ohjattu liittymä. Jalankulkijoille toteutetaan alikulku. Pallotien jatke Asemantielle Pallotien jatke koulukeskus Valon viereltä Asemantielle muodostaa katuyhteyden Haaviston, Kirkonseudun ja osin myös Asuntilan alueelta kantatielle 65. Katu suositellaan linjattavan Elovainiolta Kirkonseudun suuntaan pääradan ali. Tällöin yhteys palvelee parhaiten liikenteen suuntautumista Kuruntielle ja täydentää jalankulku- ja pyöräilyverkkoa. Pallotien radan ylittävän yhteyden rakentaminen vähentää liikenne-ennusteen 2040 mukaan kuormitusta Kuruntiellä noin 3600 ajoneuvolla vuorokaudessa. Toimenpidesuositus: Pallotien jatke rakennetaan pääradan ali Asematielle. Uusi yhteys Asuntilasta Ilmarinjärventielle Uusi katuyhteys Asuntilasta Siivikkalan kautta Ilmarinjärventielle ja edelleen Tampereelle on nykyistä Asuntilantien ja Kuruntien yhteyttä oleellisesti lyhyempi ja nopeampi. Katuyhteyden rakentaminen parantaisi sekä Kuruntien ja Pallotien sekä niiden liittymien toimivuutta. Yhteyden rakentaminen vähentää liikenne-ennusteen 2040 mukaan kuormitusta Kuruntiellä 800 ajoneuvolla vuorokaudessa. Todellisuudessa määrä saattaa olla jopa suurempi. Toimenpidesuositus: Uusi yhteys Asuntilasta Ilmarinjärventielle toteutetaan vähentämään Kuruntien kuormitusta. Esitys hankkeiden toteuttamisjärjestyksestä Osayleiskaavatyön yhteydessä laadittu liikenneselvitys ja aiemmat selvitykset ovat osoittaneet liikenneverkolle kehittämistoimia. Valtatien 3 ja kantatien 65 kehittäminen Ylöjärvellä on suurin hanke. Samassa yhteydessä Vaasantien roolia voidaan muuttaa katumaisemmaksi ja nopeusrajoitusta alentaa. Tämä mahdollistaa keskusta-alueen tiivistämisen tien varteen. Kuvassa 36 on esitetty Ylöjärven keskustan tuleva liikenneverkko vuodelle 2040, kun valtatien 3 uusi linjaus ja osayleiskaavaehdotuksen uudet katuyhteydet (1-7) on toteutettu. 29

4 7 7 5 3 5 1 6 2 Kuva 36 Ylöjärven keskustan liikenneverkko 2040 ja toteutusjärjestys. 1. Pallotien uusi valoliittymä kantatielle 65 Pallotien liittymä kantatielle 65 toteutetaan vaiheittain niin, että ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan valo-ohjattu kolmihaarainen liittymä. Ratkaisua voidaan kehittää myöhemmin valo-ohjatuksi nelihaaraliittymäksi, jossa on alikulku jalankulkijoille ja pyöräilijöille. 2. Kuruntien rampin vapaa oikea Kuruntien rampin yläpäässä olevaan kiertoliittymään toteutetaan Kirkonseudun ja Kurun suuntaan uusi ajokaista ns. vapaaoikea. Ratkaisulla turvataan kantatien 65 rampin alapäässä olevien liikennevalojen toimivuus liikenteen kasvaessa. 3. Pallotien jatkaminen pääradan ali Asemantielle Ylöjärven keskusta-alueen maankäytön kehittyminen osayleiskaavan mukaisesti edellyttää uuden katuyhteyden toteuttamista Asemantieltä Pallotien aiemmin toteutettuun valoliittymään kantatielle 65. 4. Yhteys Asuntilasta Siivikkalan kautta Teivoon Vanhan Kuruntien ja uuden Pallotieyhteyden liikennekuormitusta voidaan vähentää toteuttamalla katuyhteys Asuntilasta Siivikkalan kautta Teivoon. Uusi yhteys mahdollistaisi maankäytön kehittämisen Asuntilan ja Siivikkalan välillä. 5. Elovainiontien jatke ja uusi valo-ohjattu liittymä kantatielle 65 Elovainion ja Soppeenmäen teollisuusalueen maankäytön kehittymisen myötä Kumitie katkaistaan ja Elovainiontien jatkeena toteutetaan uusi valo-ohjattu liittymä kantatielle 65 ja myöhemmin myös Soppeentielle. Katu yhdistää edellä mainitut kaupunginosat ja mahdollistaa suoran liittymisen alueilta kantatielle 65 Tampereen ja Vaasan suuntaan. 6. Yhteys Pallotien valoliittymästä Soppeentielle Pallotien neljännen haaran rakentaminen on ongelmallista. Yhteys kulkisi olemassa olevan asutuksen halki eikä nykyinen katualue mahdollista yhteyden toteuttamisen edellyttämien jalankulku- ja pyöräteiden toteuttamista. Yhteyden toteuttaminen ei muuta merkittävästi liikenteen sijoittumista tie- ja katuverkolle. 7. Toinen poikittainen yhteys Elovainiontien ja Soppeentien välille Soppeentien varren maankäytön kehittyessä voidaan myöhemmässä vaiheessa toteuttaa myös toinen yhteys Elovainiontieltä Soppeentielle kantatien 65 valo-ohjatun liittymän kautta. 30