UUSI HÄTILÄ Porin asuntomessut 2017 - yleiskuvaus - Porin kaupunki, kaupunkisuunnittelu 2012
2/12 Asuntomessut kaupunkikeskustassa Porin asuntomessuhanke on johdonmukainen ja pitkäjänteinen maankäytön suunnittelun, maapolitiikan ja asuntopolitiikan jatkumo. Asuntomessuhanke toteuttaa Porin kaupunkistrategiaa Pori 2016 ja kaupunginhallituksen hallitusohjelmaa. Kaupunkikeskusta laajenee länteen Karjarannan kaupunginosaan, josta käytetään myös nimeä Uusi rantakaupunki. Sitä täydentää Raumanjuovan toisella puolella yleiskaavassa asumista varten varattu Hevosluodon alue. Karjarannassa ja siihen rajautuen on vireillä useita asemakaavoja. Ne seuraavat Hankkijan ja teurastamon alueiden jälkeen toteutettavina asunto- ja yrityskohteina. Kaupunki omistaa tai on osaomistajana laajalla alueella, joten toteutuksen ohjaus on tehokasta. Porin asuntomessuhanke ei ole irrallinen kohde kaupunkirakenteen ulkopuolella, vaan päinvastoin osa kaupunkikeskustan kehittämisen kokonaisuutta, johon kuuluu monia kohteita mm. Kirjurinluodossa ja Kokemäenjoen pohjois- ja etelärannoilla. Puuvillan ja Oluttehtaan alueiden kehittämishankkeet ovat keskeisiä kohteita. Messualue kytkeytyy Porin kansalliseen kaupunkipuistoon ja Porin kävelykeskustan Promenadi-Poriin. Porin Jokikeskus -hanke mittavine ranta- ja sillanrakennustöineen yhdistää isot kaupunkiteemat ja rakennushankkeet. Asuntomessuhanke tuo toivuttua monipuolisuutta ja vivahteikkuutta asuntotarjontaan. Kaupunkirakenteellisesti edullisen sijainnin vuoksi toteuttaminen ei vaadi suuria kynnysinvestointeja, vaan verkostot ja palvelut ovat lähietäisyydellä. Päämääränä onkin asukkaiden kirjo, joka hyödyntää keskustapalveluja ja luonnonympäristöä ja virkistys- ja ulkoilupaikkoja.
3/12 Kansallinen kaupunkipuisto - Vihreä olohuone kaupungin keskustassa Porin kansallinen kaupunkipuisto perustettiin ympäristöministeriön päätöksellä vuonna 2002. Kansallinen kaupunkipuisto on noin kymmenen neliökilometrin laajuinen porilaisten ja Porissa vierailevien yhteinen olohuone. Kokemäenjoki ja sitä ympäröivät viheralueet levittäytyvät kaupunkikeskustan ympärille. Kansallisen kaupunkipuiston arvot ovat valtakunnallisesti tunnustettuja, Porissa erityispiirteitä ja vetovoimatekijöitä ovat historiallinen puistoarkkitehtuuri, ristikkäispuistojen kokonaisuus, rakennettu kulttuuriympäristö, mustavarisyhdyskunnat ja pohjoismaiden laajin suistoalue. Pori on osa valtakunnallista kansallisten kaupunkipuistojen verkostoa. Porin lisäksi Suomessa kansallisia kaupunkipuistoja on perustettu Hämeenlinnaan, Heinolaan, Hankoon ja Porvooseen. Kansallisella kaupunkipuistolla on monta tarkoitusta: Hoitaa ja säilyttää luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneutta, historiallisia ominaispiirteitä ja niihin liittyviä arvoja. Turvata kaupungin ydinkeskustan ja sen välittömässä läheisyydessä olevat viheralueet kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistyskäyttöön. Lisätä asukkaiden tietoisuutta ja arvostusta omasta elinympäristöstään. Tapa katsoa tulevaisuuteen Kansallinen kaupunkipuisto on osa Porin kaupunkistrategiaa. Porin kansallisen kaupunkipuiston alue kehittyy. Meneillään on useita kehittämisprojekteja ja - hankkeita. Porin Jokikeskus on laaja-alainen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on jokiympäristön vetovoiman ja käytön kehittäminen. Jokikeskuksen kehittäminen käynnistyi Taustaselvitys -hankkeella vuonna 2010. Taustaselvityksessä tavoitteena oli muodostaa yleiskuva Etelärannan ja Pohjoisrannan sekä Kirjurinluodon kehittämisen tarpeista, alueen käytöstä ja mielikuvista. Taustaselvityksen jälkeen käytiin suunnittelu- ja tarjouskilpailu. Tarkoituksena oli löytää Porin Jokikeskuksen alueelle yleissuunnitelma, jolla parannetaan alueen toiminnallisuutta sekä visuaalista ilmettä uusien kevyenliikenteen siltojen ja rantarakenteiden avulla. Porin kaupunki järjesti kilpailun yhteistyössä Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n kanssa. Kilpailun voitti WSP Finland Oy:n ja Arkkitehdit NRT Oy:n suunnittelema Birdy. Porin kansallisen kaupunkipuiston kehittämiseen ja Jokikeskuksen jatkosuunnitteluun on saatu hanketukea Euroopan unionin aluekehitysrahastosta. Satakuntaliitto myönsi EAKR rahoitusta Kohtaamisen paikat nimiselle hankkeelle vuoden 2012 alussa. Vuosi 2012 oli Porin kansallisen kaupunkipuiston 10- vuotisjuhlavuosi. Kansallinen kaupunkipuisto ja erityisesti kaupunkikeskustan läheinen ranta-alue kehittyy Jokikeskuksen suunnitelmien mukana. Kaupunki on laatinut yleissuunnitelman Jokikeskuksen alueelle suunnittelu- ja tarjouskilpailun voittaneen WSP Finland Oy:n kanssa. Samanaikaisesti vireillä olevat yksityiset hankkeet synnyttävät toisiaan tukevia kehittämismahdollisuuksia. Samaan toisiaan tukevaan
4/12 kehittämismahdollisuuksien ketjuun voi liittää myös asuntomessut ja niiden valmistelun. Kansallisen kaupunkipuiston ja Jokikeskuksen alueen kehittyminen parantavat asuntomessujen tapaan Porin kaupungin asemaa maakunnan vetovoimaisena veturina. www.pori.fi/jokikeskus HU U URBACT II SURE -hanke Pori oli mukana vuosien 2009 2012 aikana kahdeksan partnerikaupungin muodostamassa kansainvälisessä SURE -verkostossa, jossa etsittiin keinoja taantuvien kaupunkialueiden kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelman tukemassa kaupunkikehittämisen verkostohankkeessa keskityttiin lisäämään vuorovaikutusta paikallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ongelmien ja ratkaisumallien yhteinen analyysi ja kokemusvaihto kannustavat hyödyntämään muualla hyväksi koettuja toimintatapoja oman kohdealueen eheyttämiskeinojen kehittelyssä. Porin kohdealue oli Karjarannan kaupunginosa. Viimeisen kolmen vuoden aikana hankkeen tukiryhmän avulla kohdealueen asukkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden ja oppilaitosten kanssa luotiin monitahoinen yhteistyö. Oppilaitosyhteistyön tuottamien aineistojen, asukaskyselyjen, yleisötilaisuuksien ja tukiryhmätapaamisten kautta kiteytyivät Karjarannan tulevaisuuskuvan tärkeimmät linjaukset. Porin hankeosion (www.pori.fi/sure) lopputuloksena laadittiin paikallinen toimintasuunnitelma, johon kirjatut toimenpide-ehdotukset tähtäävät seuraaviin muutoksiin Karjarannalla: HU 1. 2. 3. 4. 5. UH Asuntotuotanto on jatkossa saatava monipuolisemmaksi, tavalla joka poikkeaa viimeisen viidentoista vuoden kerrostalorakentamisesta, ja huomioi erilaisten asukasryhmien tarpeita. Toimintojen luontevalla sekoittamisella lisätään kaupunginosan vireyttä. Paikallista palvelutarjontaa on laajennettava ja saatava pysymään asumisen ja yritystoiminnan rinnalla elinkelpoisena. Muistipolun luominen alueen menneisyydestä kertovilla merkeillä, opasteilla ja ympäristötaiteen keinoilla vahvistaa uusien asuinalueiden luonnetta ja vaikuttaa myönteisesti alueen maineeseen. Paikkojen saavutettavuus ja esteettömyys sekä rakennetun ympäristön laatu houkuttelee alueen asukkaita sekä muita kaupunkilaisia ja vierailijoita käyttämään julkista kaupunkitilaa. Laajan alueen muutos tapahtuu vaiheittain, jossa yrityselämän kanssa tehty yhteistyö antaa vankan pohjan erilaisten maankäyttömuotojen yhteen sovittamiselle ja rinnakkaiselle säädölle. URBACT II SURE -hanke antaa erinomaisen pohjan jatkotyölle ja mm. asuntomessujen valmisteluun, suunnitteluun ja toteutukseen toimivan vuorovaikutusmallin.
5/12 Porin asuntomessut v. 2017 yleiskuvaus Vuonna 2008 Porin kaupunki täytti 450 vuotta. Juhlavuoden yhtenä päätapahtumana Suomen Asuntomessut ja Porin kaupunki järjestivät loma-asuntomessut Reposaaressa. Reposaaren ja Porin vetovoima avitti messut historialliseen kävijäennätykseen 65 363 kävijällä. Kävijätutkimus osoitti messujen olleen myös kaupallinen menestys. (loma-asuntomessujen kävijätutkimus ja loppuraportti) Myönteisen kokemuksen jälkeen Porin kaupunki hakee asuntomessujen järjestämistä Karjarannan ja Hevosluodon alueelle kesällä 2017. Edellisen kerran Porin Pormestarinluoto 1975 oli jaetun tapahtuman kohdealueena. PÄÄTÖKSET JA SITOUTUMINEN Loma-asuntomessujen aikoihin käytiin alustavia keskusteluja Osuuskunta Suomen asuntomessujen kanssa asuntomessujen järjestämisestä Porissa. Paikaksi hahmoteltiin Karjarannan aluetta. Myöhemmin tutustumiskäyntien ja rakentamisen vihreiden teemojen myötä katseet kääntyivät myös jokihaaran toiselle puolelle Hevosluodon siirtolapuutarhojen ja palstaviljelysten ympäristöön. Vuosien 2009-2011 aikana Porin kaupunki on hankkinut omistukseensa Karjarannan vanhaa teollisuusaluetta ja suorittanut yhdessä entisen omistajan kanssa tarvittavat maaperän kunnostustoimenpiteet. Hevosluoto on kaupungin omistamaa jokisuiston luotoaluetta. Porin kaupunginhallitus on suunnittelukokouksissaan vuosien 2011, 2012 ja 2013 aikana käsitellyt asuntomessuja ja tutustunut Karjarannan ja Hevosluodon alueeseen. Helmikuussa 2012, Osuuskunta Suomen Asuntomessujen rohkaisemana, järjestettiin teknisen apulaiskaupunginjohtajan Kari Hannuksen johdolla ideariihi messusuunnitelmien kehittämiseksi. Kaupunginhallitus on suunnittelukokouksissaan evästänyt käynnistämään tarpeelliset asemakaavamuutokset. Karjaranta ja Hevosluoto ovat kaupunginhallituksen hyväksymän kaavoituskatsauksen kohteita, joissa asemakaavat muutetaan monipuoliseen asuin- ja virkistyskäyttöön. Asemakaavamuutokset käynnistyvät vuoden 2013 aikana. TAVOITTEET JA HYÖDYT Porin tavoitteena on kehittää Karjarantaa vetovoimaisena asuinalueena sekä Hevosluotoa vaihtoehtoisia asuinmuotoja tarjoavana ekologisena alueena. Samalla mielikuva Porista vireänä Satakunnan maakuntakeskuksena vahvistuu. Messujen uskotaan herättävän yhä laajempaa kiinnostusta monipuolistuvia asumisen vaihtoehtoja kohtaan. Erityisesti kysyntää uskotaan syntyvän niiden kesiään Porissa viettävien keskuudessa, joilla on juuret paikkakunnalla. Messukohteiden kysyntää edesauttaa Porin edullinen hintataso, kaupunkikeskustan läheisyys ja jokirannat. Erilaiset elämän ja asumisen mahdollisuudet rikastuttavat ympäristöä ja vahvistavat keskustan elinvoimaisuutta. Keskusta laajenee jokivartta pitkin ja arvostetulla alueella yleiset tilat ja rantarakenteet toteutetaan korkeiden laatuvaatimusten mukaan.
U 6/12 PORI, SATAKUNNAN PÄÄKAUPUNKI Pori on 235 000 asukkaan Satakunnan pääkaupunki, josta on lyhyet, hyvät ja nopeat yhteydet maan suuriin asukaskeskittymiin mm. Tampereelle 100 km, Turkuun 150 km, Vaasaan 180 km sekä Helsinkiin 230 km. 100 km etäisyydellä Porista asuu arviolta 460 000 asukasta. Pori tunnettaan mm. Pori Jazz ja SuomiAreena -tapahtumista, joiden näyttävinä puitteina toimivat tori ja kävelykatu sekä vehreä Kirjurinluoto. Luonnonläheistä kaupunkielämää henkivät myös välittömästi alajuoksulla sijaitsevat Kalafornian Golf-kenttä sekä Kokemäenjoen Natura-luonnonsuojelualue ja Selkämeren kansallispuisto. KARJARANTA JA HEVOSLUOTO UKarjarannan rantakaupunkiu on kaupungin keskustan uusinta laajentumisaluetta ja jatkaa kaupunkikeskustaa jokivartta länteen. Messualue seuraa Hankkijan ja teurastamon sekä Hollmingin ja Suistokiinteistöjen alueiden jälkeen toteutettavana asunto- ja yrityskohteena. Karjaranta on saanut nimensä kirjaimellisesti käytöstään laidunmaana. Vuonna 1899 valmistunut Mäntyluodon rautatie aloitti Karjarannan kehittymisen teollisuusalueena. Karjarannassa toimii Hollmingin konepaja ja toimintansa lopettaneista on jäljellä rakennuksia muistoina alueen historiasta. Messualueen maisemaa hallitsee Metso Paper Oy:n käytössä oleva suuri, kellertävä Rauma- Repolan ammattikoulun työpajahalli. Punatiiliset Shell Oy:n käyttöön aikoinaan rakennetut varasto sekä asuin- ja autotallirakennus on arvioitu rakennushistoriallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiksi. Muut rakennukset ovat kunnoltaan vaihtelevia ja pääasiassa varastoina tai tyhjillään. Karjarannan länsipäässä on aikoinaan sijainnut sodasta palanneita ja evakkoja varten rakennettuja hätämajoitusrakennuksia, minkä johdosta aluetta on kutsuttu Hätiläksi.
7/12 Hevosluoto on Kokemäenjoen jokisuiston toiseksi suurin luoto ja sijaitsee noin kahden kilometrin päässä torilta. Luodolle kuljetaan Kirjurinluodon kautta siltoja pitkin aiemman lossiyhteyden sijasta. Kokemäenjoen vesistö on Suomen neljänneksi suurin ja sen suisto on pohjoismaiden laajin. U Hevosluodon eteläpäässä sijaitsee vuonna 1946 perustettu, idyllinen Luodon siirtolapuutarha. Puutarhapalstoille on rakennettu yhdenmukaisia, mutta yksilöllisesti muunneltuja mökkejä. Lisääntynyttä viljelytoimintaa varten palstoja on vuokrattu myös pohjoispuolen peltoalueelta. Siirtolapuutarha on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa. Joen rannassa, Karjarantaa vastapäätä toimii melontaan keskittynyt Melamajavat ry punaisessa vajarakennuksessaan. Alemmas jokivartta sijaitsee yksi Kokemäenjoen entisistä ruoppausaineksen läjitysalueista, joka nykyään kasvaa tiheätä puustoa ja kosteikkokasveja. Hevosluotoa on suunniteltu ekologiseksi asuinalueeksi VTT:n vetämän TISSUEhankkeen kohteena kestävän kehityksen mukaisten aluekehittämisen kriteerien avulla.
8/12 MESSUALUE Messualue sijoittuu Karjarannan ja Hevosluodon alueelle, kävelyetäisyydelle kaupungin keskustasta ja megaluokan tapahtumapaikasta Kirjurinluodon Areenasta. Torilta on alueelle enintään 20 minuutin kävelymatka. Koko messualue rakennuksineen on kaupungin omistuksessa. Karjarannan alueen vanhoissa teollisuusrakennuksissa toimii yrittäjiä ja yhdistyksiä ja Hevosluodon peltoalueita on vuokrattu siirtolapuutarhan jäsenten palstaviljelyyn. Messualueella ovat voimassa asemakaavat 609 924 (YM vahv. 22.9.1986), 609 851 (YM vahv. 16.11.1984) ja 609 1026 (YM vahv. 20.7.1989). Niiden mukaan alueet on määritelty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T8) sekä ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP-1, -2 ja -3). Vesi- ja läjitysalueen osalta aluetta ei ole asemakaavoitettu. ote ajantasa-asemakaavasta ja Kantakaupungin yleiskaavasta 2025 Kantakaupungin yleiskaavan 2025 (KV 10.12.2007) mukaan messualue on asuntoaluetta (A-1), kerrostalovaltaista aluetta (AK) ja moninaiskäyttöaluetta (P-1). Alueen suunnittelussa on arvioitava käyttöönoton vaikutukset Kokemäenjoen tulvariskiin (/tu-ri) ja maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ennen rakentamista (!). Alueen eteläpuolella on meluntorjuntatarvetta. Luotojen siirtolapuutarha on osa kansallista kaupunkipuistoa ja rakennuskulttuurisesti merkittävä alue (20). Satakunnan Maakuntakaavassa (MV 17.12.2009, YM vahv. 30.11.2011) alue on asuinaluetta (A), kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä (kk1), kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kohdevyöhykettä (mv2) ja Kokemäenjoen jokisuiston tulvariskin selvitysaluetta (se1).
9/12 MESSUJEN TEEMA JA JÄRJESTELYT Teema Porin asuntomessujen teemaksi on kehittymässä ajatus kestävän kehityksen mukaisesta elämästä, jossa sekoittuvat vaihtoehtoiset rakentamisen tavat, vihreät kaupunkiasumisen muodot ja monipuoliset vesiaiheet. Teeman luonnonläheisyyttä korostavat messualueen sijainti vehreässä jokisuistossa, Kirjurinluodon naapurissa ja kansallispuistojen välittömässä yhteydessä. Valintojen monet mahdollisuudet täydentävät vastuullisen kaupunkielämän teemoja. Asemakaavamuutokseen ja messujen valmisteluun kytketään toimintamalleja, joissa hyödynnetään Karjarannan suunnittelu- ja toteutuskokemuksia, ja joiden avulla päästään moni-ilmeisiin ja kiinnostaviin ratkaisuihin ja joustavan tehokkaisiin toteutuksiin. Asuntomessujen haasteena on luoda vetovoimaista kaupunkimaista asuinaluetta ja täydentää luontevasti pienipiirteistä puutarha-aluetta. Rakennusteknisiä haasteita tarjoaa vuolaana virtaava joki ja tulvariskin hallinta. Alustava luonnos messukokonaisuudesta 8.5.2012/Kaupunkisuunnittelu Maankäyttö Messualueesta on laadittu alustava kaavaluonnos, jossa on esitetty viitteellisesti korttelitehokkuuksia ja tonttijakoja. Karjarannan puolella on kuitenkin tarkoitus järjestää kortteleittain idea- ja tontinluovutuskilpailuja liiketoiminnallisesti parhaiden mahdollisten ratkaisujen löytymiseksi. Hevosluodolla rakentajiksi pyritään löytämään ensisijaisesti loppukäytäjiä. Alustavan kaavaluonnoksen 11.7.2012 mukaan messualueen koko on n. 35 ha. Tontteja alueella on yhteensä noin 116. Tonteista 31 on omakotiasumiseen (AO), 28 kytketyille pientaloille (AP), 4 pienkerrostaloille (APK), 4 asumista ja työtiloja varten (ATY) sekä 3 kerrostaloille (AK). Ryhmäpuutarhatontteja on 24
10/12 (RP) sekä puutarha- ja verstastontteja 26 (RV). Lisäksi korttelialueita on palvelu-, liike- ja toimistorakennuksia (P, K) sekä yleistä pysäköintiä varten (LPA). Jokiranta toteutetaan leveänä rantaraittina ja messuaikainen joen ylitys tapahtuu tilapäisten rantarakenteiden ja työntösillan kautta. Karjarannan asuinalue tukeutuu keskustaan johtavaan, puurivien reunustamaan puistokatuun. Vanhat säilyvät rakennukset täydentävät istutettavia puistoja ja toimivat messujen aikana yleisö- ja toimistotiloina. Messujen jälkeen rakennuksia voidaan käyttää asukastiloina ja pienimuotoista yritystoimintaa varten. KÄYTTÖTARKOITUS AO (omakoti) AP (kytketty pientalo) APK (pienkerrostalo) ATY (asunto ja työtila) AK (kerrostalo) RV (viljely ja verstas) RP (ryhmäpuutarha) TONTIT kpl 31 28 4 4 3 26 24 KORTTELIT m2 40 300 23 200 12 800 5400 14 600 23 600 18 900 e 0,30 0,50 1,00 0,40 1,80 0,15 0,10 k- m2 13 980 11 600 12 800 2160 26 280 3540 1890 Alustava kaavaluonnos 23.8.2012, Porin kaupunkisuunnittelu Liikenne ja pysäköinti Messuvieraiden pysäköinti järjestetään Kirjurinluodon palvelupuistossa, Areenan jatkeeksi leirintä- ja pysäköintitarkoitukseen rakennetulla ketoalueella. Palvelupuistossa on pysäköintipaikat noin 6000 ajoneuvolle. Pysäköintialueelta on noin 1 km matka, jonka voi taittaa kävellen, kaupunkijunalla tai riksakyydillä. Messujärjestäjien ja kutsuvieraiden paikoitusta on järjestetty myös Karjarantaan messualueen välittömään läheisyyteen. Messuille voi myös saapua keskustan suunnasta Karjarannasta, sekä veneellä tai vesibussilla, joka liikennöi keskustan Etelärannan ja messualueen välillä.
11/12 Ilmakuva messualueesta etelästä, läpikuultavana alustava kaavaluonnos Ilmakuva messualueesta idän suunnalta, punaisella alustavan kaavaluonnoksen mukaiset korttelialueet
12/12 Messureitti Messureitti on kävijän kiinnostuksen kohteista riippuen 1,5-2,3 km, joka rytmittyy sopivasti teemoiltaan erilaisiksi alueiksi. Matkan varrella Kirjurinluodolta messualueelle sijaitsevat monipuoliset viher- ja virkistysalueet kuten Pelle Hermannin puisto, kaupunginpuutarha, näyttelypuisto, vihertietokeskus ja siirtolapuutarha. Joen etelärannalla sijaitseva teollisuushalli on reitin puolivälissä ja toimii messujen keskeisenä sisänäyttelyhallina sekä ruokailu- ja levähdyspaikkana. Näytteilleasettajille on varattu näyttelyhallin viereinen toriaukio sekä rakentamattomat kerrostalo- ja omakotitontit. ORGANISAATIO, TEHTÄVÄT JA AIKATAULU Asemakaavamuutosten valmistelu jatkuu ja kaavamuutokset tulevat vireille vuoden 2013 aikana. Messuvalmistelut tehdään ensi vaiheessa kaupungin konserniorganisaatiossa. Hanketta varten asetetaan toimikunta markkinoinnin ja toteutuksen valmistelua varten. Vaiheittain järjestely ja toteutusvastuita siirretään messuorganisaatiolle. Messukohteiden loppukäyttäjille ja rakennuttajille suunnattu markkinointi käynnistetään asemakaavan valmistelun aikana toimikunnan toimesta. Valinnat tehdään hakijoiden ideoiden ja suunnitelmien perusteella. Valinnat suorittaa erikseen tehtävään asetettava raati. Porin asuntomessuille palkataan projektipäällikkö, tiedottaja ja muu tarpeellinen henkilöstö. Keskeisiä tehtäviä hoitamaan muodostetaan työryhmiä, joiden jäsenet ovat Suomen asuntomessujen edustajia, virkamiehiä, luottamushenkilöitä, liikeelämän edustajia sekä paikallisia toimijoita ja aktiivihenkilöitä. Alustava aikataulu 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Asemakaavat M Maa- ja vesirak. E Kunnallistekniikka S Talorakentaminen S Tonttimarkkinointi U Messumarkkinointi T Messujärjestelyt : Organisaatio : 0BLOPUKSI Porin kaupungilla on realistiset tulevaisuuden näkymät Karjarannan korkealaatuisesta ja Hevosluodon ekologisesta asuinalueesta. Porin asuntomessut 2017 luovat puitteet jokivarteen laajentuvan keskustan suunnitelmalliselle ja korkeatasoiselle toteuttamiselle.