Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia Toimialajohtaja Mirja Noukka, Liikennevirasto 9.2.2018
Kehittämisellä yhteiskunnallista vaikuttavuutta..vaikutuksia tutkitaan paljon ja hankkeiden vaikutusten arviointia kehitetään 2
Liikennehankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Tutkimuksessa on tunnistettu neljänlaisia laajempia vaikutuksia: Agglomeraatio (läheisyyden edut) Työmarkkinat Tuotemarkkinat Maankäyttö Liikennehankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset, esiselvitys, Liikenneviraston julkaisu 38/2016 3
Kehittämishankkeiden priorisointi Nykytilanne Kaikkien hankkeiden vaikutukset arvioidaan, mutta hyöty-kustannuslaskenta ei mahdollista hankkeiden vertailua keskenään. Kehittämiskohde Hankkeiden priorisointi vaikuttavuuden perusteella. Ratkaisu Liikennevirasto kehittämässä PRIO-työkalua (valmis 3/2018), joka vertailee kehittämishankkeita ja toimii päätöksenteon apuvälineenä. 4
Suunnittelussa olevia mahdollisia liikenneverkon kehittämiskohteita 4.2.2018 5
Esimerkkejä suunnittelussa olevien hankkeiden vaikuttavuudesta 6
Esimerkki: Pisararadan taloudelliset vaikutukset Lähde: HSL 7.5.2015 7
Lentorata Lentorata-selvityksen (2010) päivitys on käynnissä. Tämän pohjalta toteutetaan hankkeen laajempien taloudellisten vaikutusten arviointi. 2010 selvityksen mukaan hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava: Raideliikenteeseen tukeutuvan asumisen kehittämismahdollisuudet Helsinki-Vantaan kehittyminen Pääradan kapasiteetin kasvu eli vaikutukset liikennejärjestelmän ja maankäytön perusratkaisuihin. Lähde: Lentoaseman kaukoliikennerata, Liikenneviraston suunnitelmia 2/2010 8
Helsinki Turku Tampere-kasvukolmion toiminnallisen alueen laajentuminen ETELÄ- JA LOUNAIS-SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Helsinki-Turku-Tampere) - 30 minuuttia: 1 896 000 asukasta - 60 minuuttia: 2 588 000 asukasta - 90 minuuttia: 3 193 000 asukasta Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 9
Turku Helsinki nopean junayhteyden kehittäminen Uusi nopea Helsinki Turku-rata rakentuu yhtenä hankkeena vaiheittain: Espoo Lohja, Lohja Salo, Salo Turku-välin nopeuttamistoimet Piikkiö Paimio Salo Lohja Hyvinkää Rantarataa kehitetään paikallisjunaliikenteen tarpeisiin välillä Kirkkonummi Raasepori Hanko Hanko Tammisaari Karjaa Inkoo Siuntio Hista Masala Espoo Kirkkonummi Lähde: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 17/2017 Helsinki-Turkumoottoritie uusi ratayhteys 10
Vaikutukset Helsinki Turku-vyöhykkeellä Työmarkkina- ja liiketoiminta-alueiden laajeneminen: Nopea ratayhteys lyhentäisi junan matka-aikaa Salon ja Turun suuntaan noin 45 minuutilla Lohjan seutu puolen tunnin yhteyden päähän Pendelöinnin arvioidaan lisääntyvän lähes viidenneksen eli noin 6 300 työntekijällä Työasiamatkat lisääntyvät 35-40 % Työmarkkina-alueen ja yritysten liiketoiminta-alueiden laajeneminen saa aikaan noin 1 % kasautumisedun lisäyksen Tuottavuuden kasvu saisi aikaan kaikkiaan 40-80 miljoonan euron arvonlisäyksen kasvun vuosittain 11
Suomesta datan, ihmisten ja tavaroiden liikkumisen solmukohta Jäämerenrata ja arktiset yhteydet TEN-T-ydinverkkokäytävän jatko Perämeren ympäri Kasvukeskusten nopeat yhteydet Tallinnan tunneli ja yhteydet Keski-Eurooppaan Venäjän ja Aasian yhteydet TEN-Tydinverkon kehittäminen Tietoliikenneyhteydet Aasiaan Matkailun edistäminen eri osissa Suomea Lentoliikenteen hub-aseman voimistaminen
Helsinki Tallinna-rautatietunneli Rautatietunneli yhdistäisi Suomen eurooppalaiseen rautatieverkkoon. Euroopan rataverkosto yhdistyisi Suomen kautta arktiselle alueelle saakka. Aluekehityksen ja kaksoiskaupunkikehityksen näkökulmasta rautatietunnelista koituvat hyödyt olisivat merkittävät paitsi Helsingille ja Tallinnalle sekä myös Viron ja Suomen valtioille (mm. huoltovarmuus). Tunneli mahdollistaisi päivittäisen työssäkäynnin Suomenlahden molemmin puolin (matka-aika noin 30 minuuttia). FinEst Link -selvityksen mukaan tunnelin taloudelliset vaikutukset olisivat 4-7 mrd. euroa tunnelin ensimmäisen 30 toimintavuoden aikana. Nämä hyödyt on laskettu mm. työvoiman saatavuudesta, työn liikkumisesta ja kilpailun parantumisesta saatavista kasaantumishyödyistä. Tunnelin kustannuksiksi on laskettu 13 20 miljardia euroa. 13
Jäämeren-rata Arktisen alueen merkitys on kasvamassa mm. turismin, kala-, poro- ja biotalouden, kaivannaisteollisuuden, öljy- ja kaasuvarojen sekä koillisväylän tietoliikennekaapelihankeen myötä. Jäämeren ratayhteys linkittyy laajemmassa kuvassa Helsinki-Tallinna -tunneliin, Rail Balticaan ja sitä kautta eurooppalaiseen rataverkkoon. Jäämeren rata muodostaisi vaihtoehtoisen kuljetusreitin Suomeen. Ratayhteys parantaisi Suomen saavutettavuutta, logistista asemaa ja huoltovarmuutta. Useita reittivaihtoehtoja. Investointikustannukset Suomen puolella vaihtoehdosta riippuen 200-2300 milj. euroa. Selvitys radan hyödyistä valmistuu helmikuun lopussa. 14
Jälkiarviointeja 15
Lahden moottoritien ja Kerava Lahtioikoradan vaikutuksia Rautateiden kaukoliikenteen matka-aikavyöhykkeet Helsingistä ennen ja jälkeen Lahden oikoradan. Lähde: VR Henkilöliikenne 4.2.2018 16
Johtopäätöksiä 17
Millaisia hyötyjä yksityisen pääoman ja osaamisen kautta saadaan? Hyödyt saadaan nopeammin yhteiskuntaan Useampia hankkeita saadaan nopeammin liikkeelle Toteutuksen nopeutuminen ja aikataulun pitävyys mm. tehokkaiden kannustimien ja systemaattisen riskienhallinnan avulla Esimerkiksi Järvenpää Lahti-moottoritien kustannusten vähentymisen kautta säästettiin yli 10 M vuodessa. Nopeampi rakentaminen vähensi kustannuksia yli 10 %. Muurla Lohja-moottoritien liikenteelle oton aikaistumisen säästöt pelkissä ajokustannuksissa olivat noin 17 milj. 18
Liikennehankkeiden hyötyjä Kannattavat liikenneinfrastruktuuri-investoinnit lisäävät talouskasvua. Liikenneinvestointien suorat vaikutukset tulevat kuljetuskustannusten alenemisen ja edullisemman liikkumisen kautta. Kuljetuskustannusten aleneminen nostaa yritysten tuottavuutta, mikä antaa talouskasvulle pysyvän kertasysäyksen. Investoinnin jälkeen bkt jää pysyvästi aikaisempaa korkeammalle tasolle. Jos kannattavia hankkeita ei voida toteuttaa budjettirajoituksen takia, myös investoinnista aiheutuvat hyödyt siirtyvät myöhemmäksi. 19