MAAYHTEENVETO Useampi kuin kahdeksan kymmenestä (85 %) vastaajasta Suomessa on sitä mieltä, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen on tärkeää. Tästä mielipiteestä huolimatta, ja verrattaessa vuoteen 2013, vastaajat Suomessa ovat nyt vähemmässä määrin samaa mieltä siitä, että kehitysmaiden köyhyyden voittamisen tulisi olla yksi EU:n prioriteeteista. Samanmielisyys on laskenut seitsemän prosenttiyksikköä, mikä on enemmän kuin missään muualla Ranskaa ( 9 prosenttiyksikköä) ja Belgiaa ( 8 prosenttiyksikköä) lukuun ottamatta. Se on kuitenkin yhä hieman EU:n keskitason yläpuolella (67 % vrt. 64 %). Saman ajanjakson aikana Suomessa on vähentynyt myös niiden vastaajien osuus, joiden mielestä kehitysmaiden köyhyyden voittamisen tulisi olla yksi Suomen hallituksen prioriteeteista (45 %, pudonnut 10 prosenttiyksikköä). Kehitysavun lisäämistä kannattavien osuus on kasvanut 13 prosenttiyksikköä edelliseen kyselyyn verrattuna vaikka se on edelleen EU:n keskitason alapuolella (63 % vrt. 67 %). Suomessa vastaajat ovat EU:n keskiarvoa valmiimpia osallistumaan henkilökohtaisesti kehitysmaiden ihmisten auttamiseen (65 %). Itse asiassa he osallistuvat kolmanneksi todennäköisimmin auttamiseen vain Alankomaiden ja Ruotsin vastaajien osallistuessa heitä todennäköisemmin (molemmat 69 %). He ovat myös keskimääräistä todennäköisemmin valmiita maksamaan enemmän kehitysmaissa tuotetuista tuotteista (67 % vrt. 49 %). Tästä huolimatta Suomessa vain noin puolet vastaajista (49 %) uskoo, että yksittäinen ihminen voi vaikuttaa köyhyyden torjumiseen kehitysmaissa. Suomessa vastaajat pitävät muun EU:n vastaajia todennäköisemmin rauhaa ja turvallisuutta (47 % vrt. 36 %) kaikkein tärkeimpänä haasteena kehitysmaissa. Se oli Suomessa useimmin mainittu vaihtoehto kehitysmaiden haasteista. Suomessa myös sukupuolten tasa-arvoa pidetään kehitysmaiden kannalta kiireellisenä haasteena todennäköisemmin kuin muissa jäsenmaissa (14 % vrt. 6 % koko EU:n tasolla). Vastaajat Suomessa mainitsevat toisaalta muita paljon harvemmin työllisyyden (13 % vrt. 29 %) ja talouskasvun (5 % vrt. 20 %). Suomi on yksi vain viidestä jäsenmaasta, joissa vähintään viidesosa vastaajista saa tietonsa kehitysasioista mainoksista ja kampanjoista tiedotusvälineissä (21 %). Nuorimpien vastaajien (15 24-vuotiaat) joukossa osuus on huomattavasti korkeampi (27 %) kuin vanhempien vastaajien (yli 25-vuotiaat) joukossa (20 %). EU-trendin mukaisesti nuorimmat vastaajat ovat muita todennäköisemmin sitä mieltä, että lahjoitukset, vapaaehtoistyö ja hallitusten myöntämä virallinen kehitysapu ovat tehokkaita keinoja vähentämään köyhyyttä kehitysmaissa. 1
1. KEHITYSYHTEISTYÖTÄ KOSKEVAT ASENTEET JA TIETÄMYS QB2 QB1 QB4 QB4T 2
2. KEHITYSTÄ KOSKEVAT KÄSITYKSET QB3 QB3T 3. ERILAISTEN KEINOJEN TEHOKKUUS QB9 QB9.1 3
4. KÖYHYYDEN VOITTAMINEN KEHITYSMAISSA QB6.4 QB6.7 QB6.2 QB6.3 4
5. HENKILÖKOHTAINEN SITOUTUMINEN JA PANOSTUS KEHITYSAPUUN QB6.1 QB6.1T QB5 QB7 5
6. HENKILÖKOHTAINEN TIETÄMYS JA KEHITYSASIOITA KOSKEVAT TIETOLÄHTEET QB10 QB11 QB12 QB12T 6