Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti koko kokonaisuutta suorittavia, ja yksittäisiä opintojaksoja suorittamaan otetaan opiskelijoita vain, jos kokonaisuutta suorittavia ei ole täyttä määrää. Koko opintokokonaisuutta suorittamaan valitaan vähintään 12 ja enintään 24 opiskelijaa. Opiskelijat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä siten, että kokonaisuuden valinneet ovat etusijalla. Myös hakuajan päättymisen jälkeen on mahdollista ilmoittautua mukaan opintojaksoille, mikäli niissä on tilaa. Jos paikan ensisijaisesti saaneet peruvat ilmoittautumisensa, voidaan opiskelijoita valita varasijalta ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintokokonaisuus alkaa syyskuussa 2018. Hakeminen Haku opintoihin on 15.5 15.6.2018 verkkolomakkeella osoitteessa www.utu.fi/mmo. Valinnan tulos Valinnan tulos julkaistaan 29.6.2018. Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua kasvatustieteiden tiedekunnalta 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta. Lisätietoja Projektikoordinaattori Maria Tyrer, maria.tyrer@utu.fi, p. 050 529 8186. Kohderyhmä ja yleiset tavoitteet Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus on tarkoitettu niille henkilöille, jotka ovat nyt tai tulevaisuudessa työssään tekemisissä suomea toisena kielenä oppivien kanssa. Opinnot soveltuvat esimerkiksi suomi äidinkielenä tai toisena kielenä ja kirjallisuus -opettajille, luokanopettajille, erityisopettajille, aineenopettajille, vieraiden kielten opettajille sekä ylipäätään kaikille opettajille, joilla on luokassaan monikielisiä oppilaita. Suomi toisena kielenä -opetuksen opintokokonaisuuden laajuus on 25 op. Edeltäviä suomen kielen opintoja ei vaadita. Opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelijalla on monipuolinen ymmärrys toisen kielen oppimisen ja opettamisen keskeisistä teoreettisista ja käytännöllisistä ilmiöistä. Hän tunnistaa ja osaa analysoida niitä suomen kielen ominaispiirteitä, jotka ovat suomea oppivien näkökulmasta haastavia. Lisäksi hän tuntee kielitaidon arvioinnin periaatteet ja osaa arvioida monikielisen oppijan osaamista. Opintokokonaisuus tarjoaa myös näkökulmia kieleen yhteiskunnallisena ilmiönä. Opintokokonaisuus järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineen kanssa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi tähtääville suositellaan suomen kielen perusopintoja, sillä S2-opetuksen opintokokonaisuus ei anna äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan ja täten myöskään S2-opettajan kelpoisuutta. Opinnot täydentävät monikielisten oppilaiden kanssa työskentelevien opettajien pedagogisia valmiuksia S2-näkökulmasta. Opintokokonaisuus järjestetään opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella ja on osallistujille maksutonta. Alustava ajoitussuunnitelma Opetusta tiistai- ja torstai-iltaisin kello 16.15 19.00 alkaen viikolta 37. Opintojaksoihin voi sisältyä myös viikonloppuopetusta ja opintokäyntejä. 1
Opetussuunnitelma 1.Suomen kieli oppijan näkökulmasta 6 op Osaamistavoitteet: Opiskelija saa käsityksen suomen kielen ominaispiirteistä ja suomen kielestä omassa kielikunnassaan ja maailman kielten joukossa. Kurssilla käsitellään äänne-, muoto- ja lausetason ilmiöitä sekä sanaston piirteitä erityisesti toisen kielen oppijan ja opettamisen näkökulmasta. Sisältö Suomi maailman kielten joukossa ja omassa kielikunnassaan Äänne-, muoto-, sana- ja lausetason ilmiöt S2-oppijan näkökulmasta: äänteen kesto ääntäminen vokaaliharmonia k-, p-, t-vaihtelu verbin taivutus verbityypit nominityypit sanojen muodostaminen sijamuodot rektiot lause ja virke lausetyypit lauseenvastikkeet puhutun ja kirjoitetun kielen erot Toteutustavat: Ryhmäopetus 50 t, itsenäinen työskentely 112 t 1. Alho, I. & Kauppinen, A. 2008. Käyttökielioppi. Helsinki: SKS. (soveltuvin osin) 2. Miestamo, M. 2006. Suomi maailman kielten joukossa eli mikä suomen rakenteessa onkaan erityistä? Teoksessa M. Harmanen & M. Siiroinen (toim.) Kielioppi koulussa. ÄÖL:n vk. XLX. Helsinki: ÄÖL. 3. Nissilä, L., Martin, M., Vaarala, H. & Kuukka, I. 2006. Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä -opetukseen. Helsinki: Opetushallitus. (soveltuvin osin) 4. Siitonen, K. 2007. Suomen kielen ominaispiirteitä. Teoksessa K. Merenluoto, A. Virta ja P. Carpelan (toim.) Opettajankoulutuksen muuttuvat rakenteet. Ainedidaktiikan symposium 9.2.2007. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:77, s. 273 280. 5. White, L. 2001. Suomen kielioppia ulkomaalaisille. Helsinki: Finn Lectura. (soveltuvin osin) 2. Kieli ja yhteiskunta 2 op Vastuutaho ja -henkilö: Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaine, ma. professori Annekatrin Kaivapalu ja tohtorikoulutettava Jenny Paajanen Osaamistavoitteet: Opiskelija saa käsityksen Suomesta monikulttuurisena kieliympäristönä ja perustiedot suomesta toisena kielenä. Jokainen suomen kielen asiantuntija kohtaa työtehtävissään suomea toisena kielenä puhuvia. Opintojakso antaa valmiuksia näihin kohtaamisiin ja ymmärrystä erikielisten äidinkielen suhteesta Suomen virallisiin kieliin. 2
Kielipolitiikka, kielelliset oikeudet ja kielellinen identiteetti Kielelliset asenteet Yksilöllinen ja yhteisöllinen kielimaisema ja sen muuttuminen Näkökulmia suomen kielen rakenteeseen ulkopuolisen silmin Suomen kieli toisena kielenä koulussa ja yhteiskunnassa Kielitietoisuuden käsite Toteutustavat: Ryhmäopetus 24 t, itsenäinen työskentely 30 t Kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa. 3. Toisen kielen oppimisen teorioita 3 op Vastuutaho- ja henkilö: OKL Turku: yliopisto-opettajat Niina Kekki ja Elisa Repo Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee toisen kielen oppimisen keskeisiä teorioita ja ymmärtää teorioiden yhteyden opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelija ymmärtää kielen oppimiseen vaikuttavat yksilölliset, sosiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät. Opiskelija osaa arvioida omaa kieli- ja kielenoppimiskäsitystään ja siihen vaikuttavia teorioita. Toisen kielen oppimisen keskeiset teoriat Kielen oppimiseen vaikuttavat tekijät Teorioiden yhteys opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen Toteutustavat: Ryhmäopetus 10 t, itsenäinen työskentely 71 t 1. Aalto, E., Mustonen, S. & Tukia, K. 2009. Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. Virittäjä 3, s. 402 423. 2. Dufva, H. & Lähteenmäki, M. 2002. Kielentutkimuksen klassikoita. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/47534. (soveltuvin osin) 3. Pietilä, P. & Lintunen, P. (toim.) 2014. Kuinka kieltä opitaan. Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle. Helsinki: Gaudeamus. (soveltuvin osin) 4. Vaarala, H., Reiman, N., Jalkanen, J. & Nissilä, L. 2016. Tilanne päällä! Näkökulmia S2- opetukseen. Helsinki: Opetushallitus. (soveltuvin osin) 5. Mitchell, R., Myles, F. & Marsden, E. 2013. Second Language Learning Theories. 3. uudistettu painos. New York: Routledge. (soveltuvin osin) 4. Suomen kielen oppija I 4 op Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee suomen kielen arvioinnin menetelmiä ja työtapoja ja osaa niiden pohjalta arvioida suomen kielen oppijan kielitaitoa. Opiskelija osaa tukea oppijan kielen eri osa-alueiden kehitystä suunnitelmallisesti. Opiskelija ymmärtää eron monikielisten oppilaiden oppimisvaikeuksien ja kielen kehitykseen liittyvien piirteiden välillä. Kielitaidon osa-alueet ja niiden kehittäminen 3
Kielitaidon arvioinnin menetelmiä ja arviointivälineitä Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon käytön harjoittelu kielitaidon arvioinnissa Monikielisten oppilaiden oppimisvaikeuksien erottaminen kielen kehitykseen liittyvistä seikoista Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen, opetusmateriaalin valmistaminen, itsenäinen työskentely, tentti Toteutustavat: Ryhmäopetus 30 t, itsenäinen työskentely 78 t 1. Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen, A. 2010. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Jyväskylä: PS-kustannus. Osat 2 ja 3, s. 81 215. 2. Tani, H. & Nissilä, L. (toim.) 2010. Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä -opetuksessa. Helsinki: Opetushallitus. Luvut 2 ja 3, s. 5 50 ja 87 158. 3. Vaarala, H., Reiman, N., Jalkanen, J. & Nissilä, L. 2016. Tilanne päällä! Näkökulmia S2- opetukseen. Helsinki: Opetushallitus. Luku 5: Oppimista arvioimassa s. 132 155. 4. Muu mahdollinen kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa. 5. Suomen kielen oppija II 6 op Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee suomi toisena kielenä opetussuunnitelmien keskeiset tavoitteet ja sisällöt. Opiskelija tuntee suomen kielen opetuksen menetelmiä, työtapoja ja oppimateriaaleja ja osaa soveltaa niiden tuntemusta opetuksen suunnittelussa. Opiskelija tutustuu erilaisiin toisen kielen oppimisen opetusympäristöihin ja osallistuu niiden toimintaan havainnoimalla opetusta ja pitämällä oman opetustuokion. Opiskelija osaa reflektoida omaa opetustaan. Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmat Suunnitelmallisuus ja autenttisuus kielenopetuksessa Suomen kielen opetuksen menetelmiä: kirjallisuuden, median, digityökalujen ja erilaisten oppimateriaalien hyödyntäminen S2-opetuksessa Opetuksen havainnointi ja opetustuokio suomen kielen oppijoiden opetuksessa Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen, opetusmateriaalin valmistaminen, opetuksen havainnointi ja oma opetustuokio, reflektioraportti Toteutustavat: Ryhmäopetus 40 t, itsenäinen työskentely 122 t Arviointi: hyväksytty/hylätty 6. Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 4 op Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää kielitietoisen opetuksen toimintatavat. Opiskelija osaa tarkastella eri oppiaineiden sisältöjä kielitietoisesta näkökulmasta. Opiskelija osaa toteuttaa kulttuurisesti vastuullista opetusta ja ymmärtää oman äidinkielen merkityksen oppijan identiteettiin ja oppimiseen. Kielitietoisen opetuksen perusperiaatteet ja käytänteet Eri oppiaineille tyypilliset kielen piirteet ja tekstilajit Monilukutaidon ja monikielisyyden tukeminen Genrepedagogiikka kielitietoisuuden apuna 4
Erilaiset tavat ohjata oppijaa vaativampien tekstien itsenäiseen käsittelyyn Kulttuurisesti vastuullisen opetuksen perusperiaatteet ja käytänteet Oman äidinkielen merkitys oppijan identiteettiin ja oppimiseen Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen, itsenäinen työskentely, oppimispäiväkirja Toteutustavat: Ryhmäopetus 28 t, itsenäinen työskentely 80 t Arviointi: hyväksytty/hylätty 1. Latomaa, S., Luukka, E., & Lilja, N. 2017. Kielitietoisuus eriarvoistuvassa yhteiskunnassa. Jyväskylä: Soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA. (soveltuvin osin) 2. Lehtonen, H. 2015. Tyylitellen. Nuorten kielelliset resurssit ja kielen sosiaalinen indeksisyys monietnisessä Helsingissä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Soveltuvin osin. 3. Rapatti, K. & Kuukka, I. 2009. Yhteistä kieltä luomassa suomea opetteleva opetusryhmässäni. Helsinki: Opetushallitus. (soveltuvin osin) 4. Shore, S. & Rapatti, K. 2014. Tekstilajitaidot. Lukemisen ja kirjoittamisen opetus koulussa. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2014. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. 5. Vaarala, H., Reiman, N., Jalkanen, J. & Nissilä, L 2016. Tilanne päällä Näkökulmia S2- opetukseen. Helsinki: Opetushallitus. (soveltuvin osin) 5