Aika Tiistai 13.3.2018 klo 17.15 20.42 Paikka Seurakuntakeskus, Aulakahvio, Savilahdenkatu 20 Läsnä Juha Palm, tuomiorovasti, puheenjohtaja Marjukka Tikka, varapuheenjohtaja Juha Hasanen, jäsen, poissa, varajäsenenä Anneli Rantalainen Heikki Huttunen, jäsen Juha Kontinen, jäsen Seija Kuikka, jäsen, poissa, varajäsenenä Keijo Siitari Timo Leskinen, jäsen Pauli Nieminen, jäsen Vuokko Pietarila, jäsen Pekka Siikavirta, jäsen Kirsi Töyrynen, jäsen Monica Valjakka, jäsen, poissa, myös varajäsenellä este Heikki Väätäinen, jäsen Läsnäolo- ja puheoikeudella Petri Pekonen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja, saapui klo 18.47 ennen 30 käsittelyä Eeva-Riitta Hahtola, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Viranhaltijat Markku Salmi, hallintojohtaja Tiina Snicker, talouspäällikkö Anne Hytönen, vs. tiedottaja Riitta Niemi, hallinnon sihteeri Poissa Juha Hasanen, jäsen, varajäsenenä Anneli Rantalainen Seija Kuikka, jäsen, varajäsenenä Keijo Siitari Monica Valjakka, jäsen, myös varajäsenellä este Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjanpitäjä Juha Palm Markku Salmi Riitta Niemi
20 23 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 24 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkolain 7 luvun 4 :n mukaan seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 11 jäsentä, joten päätösvaltaisuuteen tarvitaan heistä vähintään seitsemän henkilön läsnäolo. Kirkkojärjestyksen 9 luvun 1 :n mukaan Kirkkoneuvosto päättää kokoontumisensa ajan ja paikan. Kirkkoneuvosto kokoontuu myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja kirkkoneuvoston päättämällä tavalla. Samalla on kokouksesta ilmoitettava myös kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan 14.2.2017 päättänyt, että kokouskutsut toimitetaan postin kuljetettavaksi viisi päivää ennen kokousta (postitettu 8.3.2018). Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 25 Pöytäkirjan tarkastajat Kirkkoneuvoston ohjesäännön 2 luvun 8 :n mukaan Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Väätäinen ja Marjukka Tikka. 26 Työjärjestys Ehdotus: Kokouksen työjärjestykseksi hyväksytään osanottajille lähetetty esityslista täydennettynä lisäasialla 46 Eija Juuman virkamatka Viroon. 27 Käyttötalouden sitovuustasojen ylitykset vuonna 2017 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vuoden 2017 talousarviossa määriteltyjen sitovuustasojen mukaan kirkkoneuvosto vastaa kirkkovaltuustolle talousarvion toteutu-
21 misesta kunkin käyttötalousosan pääluokan (yleishallinto, seurakuntatyö, hautaustoimi ja kiinteistötoimi) nettomenojen tasolla sekä rahoitusosan toteutumisesta. Kirkkoneuvostolle sitovuustasoista vastataan tehtäväaluetasolla lukuun ottamatta kiinteistötoimea, jonka sitovuustaso on alaosastotaso. Vuoden 2017 talousarvion ylitykset käyttötalouden osalta olivat varsin vähämerkityksisiä. Pääluokkatasoisia ylityksiä eikä rahoitusosan ylityksiä ole. Kahdella käyttötalouden tehtäväalueella ja kolmella kiinteistötoimen alaosastotasolla on toteutunut talousarviomäärärahojen ylitys tai tulojen alitus. Nämä tehtäväalueet tai alaosastotasot ovat seuraavat: TA 2017 Toteuma 2017 Yli-ali T-% Kirkkoherranvirasto TOIMINTAKATE 83 870,00 86 002,19-2 132,19 102,5 % Palvelujen ostot ylittyvät. Päiväkerho TOIMINTAKATE 364 840,00 383 582,45-18 742,45 105,1 % Henkilöstökulut ylittyvät. Seurakuntatalot TOIMINTAKATE 949 670,00 956 589,34-6 919,34 100,7 % Srk-keskus: rakennuksen rakentamis- ja kunnossapitopalvelut ylittyvät. Asuinkiinteistöt ja -huoneistot TOIMINTAKATE -263 030,00-161 891,42-101 138,58 61,5 % Slk 18: lainanlyhennysten rahoitusvastikkeita kirjattu käyttötalouteen + 28.000, Suomenniemen pappilan myyntitappio +60.000, muita pieniä ylityksiä. Muut rakennukset 22 020,00 22 927,31-907,31 104,1 % Haukivuoren toimistorakennuksen kasvaneet kulut. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto päättää selvitysosassa esitettyjen vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosan sitovuustasojen ylitysten hyväksymisestä. 28 Investointiosan ylitys vuonna 2017 Vuoden 2017 talousarviossa määriteltyjen sitovuustasojen mukaan kirkkoneuvosto vastaa kirkkovaltuustolle investointiosan hankkeiden määrärahojen toteutumisesta hankekohtaisesti. Vuoden 2017 investointiosassa määrärahan ylitys toteutui investointihankkeessa, joka koski seurakuntakeskuksen julkisivukorjausta. Hankkeen alkuperäinen määrärahavaraus oli 400 000 euroa. 31.10.2017 hyväksytyssä lisätalousarviossa määrärahaa laskettiin 120 000 eurolla 280 000 euroon, koska hankkeen kustannukset näyttivät olevan alkuperäistä määrärahavarausta merkittävästi pienemmät. Hanke kuitenkin ylitti siihen varatun määrärahan 4 637,36 eurolla, kun sen kustannukset olivat yhteensä 284 637,36 euroa.
22 Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää selvitysosassa esitetyn vuoden 2017 Seurakuntakeskuksen julkisivukorjauksen investointihankkeen määrärahan sitovuustason ylityksen hyväksymisestä. Toimenpiteet Esitys kirkkovaltuustolle 29 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tilinpäätös 2017 Kirkkojärjestyksen 15 luvun 5 :n mukaan talousarviovuodelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja toimenpiteistä talouden tasapainottamiseksi. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Konsernitase liitteineen on laadittava ja sisällytettävä tilinpäätökseen, jos seurakunnalla, seurakuntayhtymällä tai kirkolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta jossakin kirjanpitovelvollisessa. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot toiminnasta, tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen kirkkoneuvosto tai yhteinen kirkkoneuvosto ja taloudesta vastaava viranhaltija. Allekirjoitettu tilinpäätös on annettava viipymättä tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastuksen jälkeen se saatetaan kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Kirkkovaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen viimeistään tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. Kirkkojärjestyksen 15 luvun 6 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys hallinnosta, toiminnasta, taloudesta, sisäisestä valvonnasta sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista toimintaan ja talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei tehdä selkoa tuloslaskelmassa, taseessa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Toimintakertomuksessa selostetaan oleelliset asiat konsernin toiminnasta ja taloudesta sekä niiden kehityksestä tilikauden aikana. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan toimintaja taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Toimintakertomuksessa on myös annettava luettelo tehdyistä aloitteista ja toimenpiteistä niiden johdosta. Vuoden 2017 tilinpäätös on lähetetty esityslistan mukana.
23 Käyttötalous Käyttötalousosan toimintatuotot olivat vuonna 2017 2 149 000 euroa, mikä on 230 000 budjetoitua enemmän. Ylityksen merkittävimpinä syinä olivat käyttötalouteen kirjatut omaisuuden myyntivoitot, 100 000 euroa, sekä Anja Honkasen rahaston sijoitusten purkamiseen liittyvä kirjaus 73 000 euroa, joka on samansuuruisena myös käyttötalouden kuluissa. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotot kasvoivat 170 000 eurolla. Tämä selittyy edellä mainituilla kertaerillä. Nämä erät eliminoituna toimintatuotot olivat vuoden 2016 tasolla. Tiliryhmien välillä oli muutoksia. Korvaukset ja myyntituotot laskivat 42 000. Maksutuotot ja vuokratuotot kasvoivat hiukan. Metsätalouden tuotot kasvoivat 84 000 eurolla, mikä osin johtui suojelualueen perustamiskorvauksesta. Keräysvaroja karttui 22 000 euroa edellistä vuotta vähemmän. Muut toimintatuotot kasvoivat 185 000 eurolla, mikä selittyy myyntivoiton ja rahastojen sijoitusten kirjauksella. Toimintatuottoja kertyi talousarvioon verrattuna 112 prosenttia. Käyttötalousosan toimintakulut toteutuivat talousarvioon verrattuna 94,4 prosenttisesti. Kulut olivat yhteensä 9 980 000 euroa, mikä oli 591 000 euroa budjetoitua vähemmän. Suurin kuluerä, henkilöstökulut olivat 5 722 000 euroa, mikä oli 460 000 euroa budjetoitua vähemmän. Henkilöstökuluista maksetut palkat ja palkkiot alenivat edelliseen vuoteen verrattuna 126 000 eurolla. Lasku selittyy pääosin lomarahojen leikkaamisella, jonka vaikutus oli palkkasummaan ilman sivukuluja noin 75 000 euroa. Muissa tiliryhmissä palvelujen ostot olivat 2 066 000 euroa. Ne vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 57 000 eurolla. Budjettiin verrattuna palvelujen ostot alittuivat 181 000 eurolla. Vuokrakulut olivat budjetoidulla tasolla siitä huolimatta, että As Oy Savilahdenkatu 18, Mikkelin rahoitusvastikkeita kirjattiin budjetoidusta poiketen käyttötalouteen noin 30 000 euroa. Aineisiin ja tarvikkeisiin käytettiin 1 103 000 euroa, mikä on 74 000 euroa vuotta 2016 vähemmän. Näihin budjetoiduista määrärahoista käytettiin 88,8 prosenttia. Annetut avustukset laskivat 34 000 eurolla. Muut toimintakulut kasvoivat ollen 386 000 euroa. Näihin kirjattiin muun muassa Suomenniemen pappilan myyntitappio, 60 000 euroa, sekä 73 000 euroa rahastojen sijoituksen purkamiseen liittyviä vastakirjauksia. Ulkoiset, osastotasoiset toimintakatteet toteutuivat talousarvioon verrattuna seuraavasti: hallinto 90,9 % (alitus 115 000 ), seurakunnallinen toiminta 89,4 % (alitus 515 000 ), hautaustoimi 93,1 % (alitus 45 000 ) ja kiinteistötoimi 92,1 % (alitus 148 000 ). Käyttötalousosan toimintakate oli vuonna 2017-7 830 638 euroa. Kate oli 822 000 euroa budjetoitua parempi. Verrattuna vuoteen 2016 kate parani 423 000 eurolla. Jos muutoksesta eliminoidaan kertaluontoisten erin vaikutus sekä lomarahojen leikkaaminen, toimintakate parani 283 000 eurolla. Näin ollen käyttötalouden säästöjä pystyttiin saavuttamaan. Investoinnit Vuoden 2017 investointisuunnitelman mukaisten investointihankkeiden yhteissumma oli 1 333 333 euroa. Kirkkovaltuusto hyväksyi 31.10.2017 lisätalousarvion, jonka perusteella investointinen määrä laski 463 000 eurolla yhteensä 870 000 euroon. Suurin investointi oli seurakuntakeskuksen julkisivukorjaus, jonka kustannukset olivat
24 285 000 euroa. Maalausurakoista toteutettiin Pitäjänkirkon vesikaton maalaus, 123 000 euroa, sekä Himalansaaren kyläkirkon julkisivumaalaus, 104 000 euroa. Kirkkolailla suojeltuun kirkkoon asennettava ilmalämpöpumppujärjestelmä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä kokonaan uusi lämmityksen toteutustapa. Tällainen hanke toteutettiin Suomenniemen kirkkoon. Hankkeessa toteutettiin Museoviraston esittämät ehdot järjestelmän ulkoyksiköiden ulkonäön ja putkitusten osalta. Järjestelmä laajennettiin käyttäjien toiveen mukaisesti myös sakastiin. Hankkeen aikana päädyttiin uusimaan kaikki kirkon seinille aiemmin asennetut sähköiset lämpöpatterit turvallisuus-, käyttövarmuus- ja ulkonäöllisistä syistä. Lopputulosta voidaan pitää erinomaisena, kun lähtökohtana on suojeltuun kirkkoon tehty olennainen muutos, jonka yhtenä tavoitteena on tehtyjen muutosten mahdollisimman vähäinen näkyminen käyttäjille. Hankkeen kustannukset vuosina 2016 ja 2017 olivat yhteensä 145 000 euroa. Edellä mainittujen investointihankkeiden lisäksi toteutettiin Tuomiokirkon aikakellon sekä kellonsoittoautomatiikan uusiminen, maksettiin As Oy Savilahdenkatu 18, Mikkelin rahoitusvastikkeita sekä uusittiin hautausmaiden jäteastioita. Haukivuoren kirkon katon sekä Tuomiokirkon urkujen korjaustöiden suunnittelu aloitettiin. Vuoden 2017 investointien kokonaiskustannukset olivat 795 112 euroa. Summa alitti investointibudjetin noin 75 000 eurolla. Verotulot Verotuloja ja valtionrahoitusta kertyi vuoden 2017 aikana 10 493 000 euroa. Kokonaiskertymä laski vuodesta 2016 noin 400 000 eurolla ja alitti talousarvion 185 000 eurolla. Talousarvion alitus johtui kirkollisveron määrän alittumisesta. Sitä kertyi 230 000 euroa edellisvuotta vähemmän. Valtionrahoituksen määrä oli 1 066 000 euroa ja yhteisöveroa perittiin takaisin 4 000 euroa. Yhteisöveron tilitykset päätyivät vuoteen 2017. Vuosikate ja tulos Vuoden 2017 vuosikate oli 1 786 000 euroa, mikä on 164 000 euroa vuotta 2016 parempi. Jos vuosikatteesta eliminoidaan aiemmin mainittujen kertaerien sekä määräaikaisen lomarahaleikkauksen vaikutus, vuosikate on vuoden 2016 tasolla. Vuoden 2017 poistot olivat 936 000 euroa. Matalan poistotason vaikutuksesta tilikauden tulos oli 850 000 euroa. Poistoerokirjauksen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 967 000 euroa. Rahoitus Rahoituslaskelma osoittaa varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirran olleen 1 182 000 euroa positiivinen. Lainakanta väheni 208 000 eurolla. Rahavarojen muutos oli 936 000 euroa ja taseen loppusumma 28 493 951 euroa. Tilinpäätöksen tunnusluvut ovat edelleen hieman kohentuneet tasapainoisesta tuloksesta, kohtuullisesta investointitasosta ja vieraan pääoman laskusta johtuen. Merkittävin viime vuosien muutos tunnusluvuissa on tapahtunut rahavarojen määrässä. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ensimmäisinä vuosina rahavarat olivat hyvin vähäiset. Tilanne on parantunut, kun talouden tasapainottamistyössä on edetty myönteisesti ja investointitaso on säilytetty kohtuullisena.
25 Vuosien ajan jatkunut henkilöstörakenteen kehittäminen, kiinteistöstrategioiden täytäntöönpano sekä toiminnan kehittäminen ovat vaikuttaneet viime vuosien myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Näin toimenpiteiden ansiosta on pystytty vastaamaan verotulokertymän laskuun. Ei ole kuitenkaan näköpiirissä verotulojen laskun päättymistä. Talouden ja toiminnan tasapainossa pitämiseen on vuosi toisensa jälkeen kiinnitettävä huomiota ja valittava harkittuja sopeuttamistoimenpiteitä. Tavoitteena on, että talouden tasapaino säilyy. Se turvaa osaltaan seurakuntatyön tekemisen edellytyksiä. Hautainhoitorahasto Hautainhoitorahaston toimintatuotot olivat vuonna 2017 315 000 euroa ja toimintakulut 308 000 euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen, 43 500 euroa, jälkeen tilikausi oli 50 500 euroa ylijäämäinen. Rahavarojen muutos oli 70 000 euroa. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto 1) esittää kirkkovaltuustolle, että vuoden 2017 tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelman tuloksi kirjataan poistoeron vähennys 116 140,65 ; 2) hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen sekä jättää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi; 3) esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää kirjata vuoden 2017 ylijäämän 966 598,76 tilikauden yli/alijäämätilille (209000); 4) esittää kirkkovaltuustolle, että se, saatuaan tilintarkastajien lausunnon, päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. 1) 2) 3) 4) Toimenpiteet Esitys kirkkovaltuustolle (kohdat 1, 3 ja 4) 30 Henkilöstötilinpäätös 2017 Valmistelija: henkilöstösihteeri Jenni Paajanen Henkilöstötilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa henkilöstön tilasta ja sen kehityksestä. Sitä varten seurakunnan henkilöstöstä kootaan vuosittain tilastollista tietoa ja eri tunnuslukuja. Nyt esiteltävä henkilöstötilinpäätös kuvaa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan viidennettä toimintavuotta. Henkilöstötilinpäätös koostuu henkilöstön tilaa kuvaavasta sanallisesta kerronnasta sekä taulukoiden ja kuvioiden muodossa olevasta numeerisista tiedoista ja tunnusluvuista. Henkilöstötilinpäätöksessä tarkastellaan vuotta 2017, mutta vertailutietona on käytetty vuoden 2016 tietoja. Tunnuslukujen yhteydessä suluissa oleva luku kertoo edelli-
26 sen vuoden tilanteen. Tiedot ja tunnusluvut on kerätty pääosin taloushallinnon järjestelmästä (Kipan Akkuna), palkanlaskentajärjestelmästä (Populus) sekä Etelä-Savon Työterveys Oy:n toimittamista tilastoista. Henkilöstötilinpäätöksessä käytetyt tunnusluvut ovat Kirkon työmarkkinalaitoksen antaman ohjeistuksen mukaisia, joten ne ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Ellei toisin ole mainittu, henkilöstötilinpäätöksessä esitetyissä lukumäärissä ovat mukana kaikki ne henkilöt, joilla on ollut voimassaoleva palvelussuhde 31.12.2017. Näin ollen lukumääriin sisältyy myös kaikki virka- ja työvapaalla olevat henkilöt sekä sellaiset henkilöt, joiden palvelussuhde on päättynyt kyseisenä päivänä. Henkilöstötilinpäätös antaa tietoa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan henkilöstörakenteesta ja sen kehityksestä, henkilöstökustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä. Henkilöstötilinpäätös on henkilöstöä koskevien tietojen tiivistelmä, jota voidaan hyödyntää muun muassa henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaan. Tavoitteena on antaa seurakunnan johdolle, luottamushenkilöille sekä henkilöstölle hyödyllistä tietoa päätöksenteon ja henkilöstön kehittämisen tueksi. Henkilöstötilinpäätös käsitellään yhteistyötoimikunnassa, kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa. Lisäksi se annetaan henkilöstölle tiedoksi. Henkilöstötilinpäätös lähetetään neuvoston jäsenille esityslistan mukana. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto hyväksyy Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2017 ja saattaa sen tiedoksi kirkkovaltuustolle. Toimenpiteet: Tiedoksi kirkkovaltuusto ja henkilökunta 31 Haukivuoren kirkon vesikatto- sekä korjaus- ja maalausurakat Tuomiokirkkoseurakunnan investointisuunnitelmassa ja vuoden 2018 talousarviossa on varaus Haukivuoren kirkon vesikaton korjaukseen. Urakasta pyydettiin tarjoukset HILMA-ilmoituksella 12.2.2017 klo 12 mennessä. Korjauksen suunnittelun yhteydessä oli todettu, että katon lisäksi jossain vaiheessa korjaustarvetta tulee olemaan myös sadevesijärjestelmässä, ikkunoiden ulko-osissa, ulko-ovissa, sokkelissa (vähäisessä määrin) ja ulkoportaiden inva-luiskassa. Näistä pyydettiin antamaan erillishinnat, koska niiden kaikkien toteuttamisen oletettiin aiheuttavan budjettivarauksen ylityksen. Korjaus- ja maalaustyöseloste lähetetään neuvoston jäsenille sähköpostitse.
27 Urakoita tarjosi ainoastaan IKJ Rakennus Oy. Vesikaton korjaustarjous oli hinnaltaan 271.808,00 euroa, alv. 24 %, sekä korjaus- ja maalausurakka 164.431,20 euroa. IKJ Rakennus Oy;n referenssit ovat erinomaiset, joista mainittakoon Savitaipaleen kirkon julkisivun kivityöt, Kallion kirkon ovat ja ikkunat, Helsingin tuomiokirkon portaat, patiot ja muut kivisaneeraukset, Hietaniemen kappelin kellotornin rappaus, ristin ja katon kunnostustyöt, Ainolan savitiilikaton uusiminen, Kansallismuseon tornin peruskorjaus ja kivityöt, Kansallisteatterin julkisivu- ja koristefiguurityöt ja Helsingin rautatieaseman kellotornin korjaus. Kuten referenssit osoittavat, yritys on erikoistunut tekemään kivirakentamista sen kaikissa muodoissa sekä ja arvorakennusten korjauksia ja saneerauksia monipuolisesti. Referenssien perusteella, ja koska katon korjaus pysyy kustannusarvion sisällä, tarjous on hyväksyttävissä. Kirkkoneuvostolle esitetään harkittavaksi, että samassa yhteydessä katon korjauksen kanssa toteutetaan myös tarjouksessa erikseen hinnoitellut korjaus- ja maalaustyöt, joiden teettäminen erillisinä tulevina vuosina todennäköisesti lisäisi niiden kokonaiskustannuksia. Työt, jotka katon korjauksen yhteydessä voitaisiin toteuttaa, ovat: Sadevesijärjestelmän työt 31.879,16 euroa alv. 24 % Ikkunoiden korjaus ja huoltomaalaus 45.925,88 euroa alv. 24 % Ulko-ovien korjauskäsittely 7.688,00 euroa alv. 24 % Sokkelikorjaukset 5.084,00 euroa alv. 24 % Portaiden korjaus ja invaluiska 18.383,00 euroa alv. 24 % Portaiden sulanapitolämmitys 4.755,40 euroa alv. 24 % Jos myös korjaus- ja maalaustyöt toteutetaan, tarjousten mukaisten urakoiden verolliseksi kokonaishinnaksi muodostuisi 436.239,20 euroa. Tämä edellyttäisi lisätalousarvion esittämistä kirkkovaltuustolle. Kun urakkahintojen lisäksi on varauduttava rakennusaikaisiin rakennuttamiskuluihin sekä lisä- ja muutostöihin ja näistä aiheutuviin suunnittelukuluihin, tarvittavan lisätalousarvion suuruus olisi 155.000 euroa. Tällä hetkellä tiedossa olevia muiden investointien budjettialituksia on tulossa yhteensä noin 125.000 euroa, joten investointien rahoituksen kokonaisuuden kannalta lisätalousarvion esittäminen Haukivuoren kirkon investointeihin on mahdollista. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto 1) valitsee Haukivuoren kirkon katto- sekä korjaus- ja maalausurakoitsijaksi IKJ Rakennus Oy:n, jonka kanssa käydään urakkaneuvottelut; sekä 2) esittää kirkkovaltuustolle erikseen lisätalousarvion hyväksymistä Haukivuoren kirkon vesikaton korjaus- sekä selvitysosassa eriteltyihin korjaus- ja maalaustöihin. 1) 2) Toimenpiteet Ote IKJ Rakennus Oy, tiedoksi Suomen Controlteam Oy
28 32 Lisätalousarvio vuodelle 2018 Taloussäännön 5 :n mukaan kirkkovaltuuston päättämän sitovuustason ylittävistä määrärahojen ja tuloarvioiden muutoksista ja muutoksista talousarviossa päättää kirkkovaltuusto. Määrärahan ja tuloarvion muutosesityksissä selvitetään myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä selvitetään muutoksen vaikutus määrärahoihin ja tuloarvioihin. Muutettaessa talousarviota hyväksytään kaikki ne talousarvion osat, joihin muutos vaikuttaa. Talousarvion muutokset on esitettävä kirkkovaltuustolle tilikauden aikana. Seurakunnan vuoden 2018 investointisuunnitelman investointikulut ovat yhteensä 1 485 000 euroa. Yksi investointihankkeista on Haukivuoren kirkon vesikaton korjaus, johon on varattu 300 000 euroa. Korjauksen suunnittelun yhteydessä on todettu, että katon lisäksi jossain vaiheessa korjaustarvetta tulee olemaan myös sadevesijärjestelmässä, ikkunoiden ulko-osissa, ulko-ovissa, sokkelissa (vähäisessä määrin) ja ulkoportaiden inva-luiskassa. Nämä korjaustyöt on järkevää toteuttaa samassa yhteydessä katon korjauksen kanssa, koska niiden toteuttaminen erillishankkeina todennäköisesti lisäisi niiden kokonaiskustannuksia. Lisämäärärahatarve on 155 000 euroa. Tällä hetkellä arvioituna muiden investointien budjettialituksia on tulossa yhteensä noin 125 000 euroa, joten investointien rahoituksen kokonaisuuden kannalta lisätalousarvion esittäminen Haukivuoren kirkon investointeihin on mahdollista. Tässä vaiheessa varovaisuuden periaatteen näkökulman nojalla investointien budjettialituksia ei kuitenkaan esitetä. Investointiosan muutosesitys, joka koskee vain Haukivuoren kirkon korjaustöitä, on seuraava: TA 2018 LISÄTA 2018 YHTEENSÄ Pitäjänkirkon kellotapulin katon maalaus 100 000 100 000 Haukivuoren kirkon vesikaton korjaus 300 000 155 000 455 000 Tuomiokirkon urkujen korjaus 250 000 250 000 As Oy Savilahdenkatu 18, rah.vast. 2018 80 000 80 000 Hautausmaiden jäteastiat 2018 20 000 20 000 Kirkkojen kameravalvonta 120 000 120 000 Lähemäen srk-talon iv-laitteet ja automaatio 300 000 300 000 Pianot / Ristimäen alueseurakunta 30 000 30 000 Srk-keskuksen AV-laitteet 35 000 35 000 Srk-keskuksen sokkeli ja sadevesikallistukset 100 000 100 000 Suomenniemen kirkon vesikaton maalaus 150 000 150 000 Yhteensä 1 485 000 155 000 1 640 000 Investointiosaan esitetyn muutoksen vaikutuksesta investointikulut kasvavat 155 000 eurolla. Muutos rahoituslaskelmaan on seuraava:
29 TA 2018 LISÄTA 2018 YHTEENSÄ Tulorahoitus 1 110 041 1 110 041 Vuosikate 1 110 041 1 110 041 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit -1 485 000-155 000-1 640 000 Investointimenot -1 485 000-155 000-1 640 000 Pysyvien vastaavien myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta -374 959-155 000-529 959 Lainakannan muutokset -210 000-210 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -210 000-210 000 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettorahavirta -210 000-210 000 Rahavarojen muutos -584 959-155 000-739 959 Rahavarat vähenevät rahoituslaskelman mukaan lisätalousarvion jälkeen noin 740 000 eurolla. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy selvitysosan mukaisen lisätalousarvion investointiosaan vuodelle 2018. Toimenpiteet Esitys kirkkovaltuustolle 33 Katsaus varainhoitoon Seurakunnan sijoitussuunnitelman mukaan pitkäaikaisten sijoitusten seurannasta ja raportoinnista vastaa valittu yhteistyökumppani. Sijoitustoiminnan seurannasta ja sisäisestä raportoinnista vastaa talouspäällikkö, joka puolestaan säännöllisesti raportoi sijoitustoiminnasta kirkkoneuvostolle. Keväästä 2017 seurakunnan varainhoitajana on toiminut OP Varainhoito Oy. Ehdotus, talouspäällikkö: Talouspäällikkö antaa kirkkoneuvostolle katsauksen sijoitustoiminnasta vuodelta 2017. Merkittiin tiedoksi.
30 34 Anttolassa sijaitsevan Pappilansalmen ranta-asemakaavan mukaisten tonttien vähittäinen myyntiin asettaminen Anttolan Pappila 5:82 tilan 8.5.2014 lainvoiman saaneella ranta-asemakaavaalueella on 11 lomarakennustonttia, joista yhdestä on voimassa 31.7.2031 päättyvä maanvuokrasopimus. Lisäksi kaavassa on RM/RA merkinnällä oleva alue, jossa on seurakunnan Anttolan rantasauna. Rantakaava-alueen läheisyydessä sijaitsevassa Kaijatsaaressa on lisäksi 12 yleiskaavan mukaista rakennuspaikkaa, joista yhdestä on voimassa oleva maanvuokrasopimus, joka päättyy 27.1.2021. Rantakaavaalueelle on rakennettu tiet ja saaressa olevia tontteja varten auton- ja veneenpitopaikat. Rantakaavan mukaiset tontit ja venevalkama on merkattu pyykeillä maastoon. Rakentamattomia tontteja alueella on 21 kappaletta. Yleiskaavan mukaisia tontteja ei ole merkitty maastoon. Ranta-asemakaavan mukaiset tontit on esitetty liitteessä nro 1/34. Kirkkovaltuuston 31.10.2017 vahvistamassa kiinteistöstrategiassa todetaan, että kaavoitettujen rantatonttien vähittäinen myyntiin asettaminen on tarkoituksenmukaista. Perusteluna myymiselle on se, että seurakunta pystyy näin vaikuttamaan myönteisesti alueen kehitykseen ja tukemaan yritystoimintaa. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto päättää, että kolme Pappilansalmen ranta-asemakaavan mukaista tonttia asetetaan myyntiin. Myyntiin asetetaan yksi tontti kortteleista 2, 3 ja 4. Kiinteistönvälittäjän hintanäkemykset tonteille esitetään kokouksessa. Käsittely: Timo Leskinen esitti, että myytäväksi asetetaan vain yksi tontti yhdestä korttelista. Esitystä ei kannatettu. 35 Suomenniemen kirkon katon maalaus- ja korjausurakoitsijan valinta Tuomiokirkkoseurakunnan investointisuunnitelmassa ja vuoden 2018 talousarviossa on varaus Suomenniemen kirkon vesikaton maalaukseen. Urakasta pyydettiin tarjoukset HILMA-ilmoituksella 19.2.2017 klo 12 mennessä. Korjauksen suunnittelun yhteydessä oli todettu, että katon lisäksi korjaustarvetta on myös kirkon tornilanterniinin puuosissa ja ikkunoissa, joiden korjaaminen voi olla tarkoituksenmukaista toteuttaa katon maalausurakan yhteydessä. Urakkahinta pyydettiin erittelemään ja myös lanterniinin vaatimista töistä pyydettiin antamaan erillishinnat, koska niiden toteuttamisen oletettiin saattavan aiheuttaa budjettivarauksen ylityksen. Maalaus- ja korjaustyöseloste lähetetään neuvoston jäsenille sähköpostitse.
31 Määräaikaan mennessä saatiin seuraavat tarjoukset: Enersense Painting Oy - vesikaton huoltomaalaus 130.280 euroa alv 0 % - lanterniinin huoltomaalaus 3.980 euroa alv 0 % (sis. huoltomaalaushintaan) - lanterniinin ikkunoiden kunnostus 3.750 euroa alv 0 % (sis. huoltomaalaushintaan) Yhteensä 130.280 euroa alv 0 % Lanterniinin työt näyttävät sisältyvän annettuun huoltomaalaushintaan Hämeen Kattopinta Oy - vesikaton huoltomaalaus 120.000 euroa alv 0 % - lanterniinin huoltomaalaus 10.000 euroa alv 0 % - lanterniinin ikkunoiden kunnostus 3.000 euroa alv 0 % Yhteensä 133.000 euroa alv 0 % Katon huoltomaalauksen kokonaishinta eroaa sen erittelyn yhteenlasketusta hinnasta, joka on 171.000 euroa Jokeritrakennuspalvelu Oy - vesikaton huoltomaalaus 183.889 euroa alv 0 % - lanterniinin huoltomaalaus 8.200 euroa alv 0 % (sis. huoltomaalaushintaan) - lanterniinin ikkunoiden kunnostus 5.380 euroa alv 0 % (sis. huoltomaalaushintaan) Yhteensä 183.889 euroa alv 0 % Lanterniinin työt näyttävät sisältyvän annettuun huoltomaalaushintaan Maalausliike Pöntinen Oy - vesikaton huoltomaalaus 106.048,39 euroa alv 0 % - lanterniinin huoltomaalaus 11.300,00 euroa alv 0 % - lanterniinin ikkunoiden kunnostus 16.650,00 euroa alv 0 % Yhteensä 133.998,39 euroa alv 0 % Huoltomaalauksen kokonaishinta eroaa sen erittelyn yhteenlasketusta hinnasta, joka on 97.600 euroa Maalaus Tikka Oy - vesikaton huoltomaalaus 61.450 euroa alv 0 % - lanterniinin huoltomaalaus 3.380 euroa alv 0 % - lanterniinin ikkunoiden kunnostus 1.650 euroa alv 0 % Yhteensä 66.480 euroa alv 0 % Saneeraus K2-Group Oy - vesikaton huoltomaalaus 45.840 euroa alv 0 % - lanterniinin huoltomaalaus 12.900 euroa alv 0 %
32 - lanterniinin ikkunoiden kunnostus 15.300 euroa alv 0 % Yhteensä 74.040 euroa alv 0 % Tarjottujen urakkahintojen vaihtelu on suuri. Hämeen Kattopinta Oy:n ja Maalausliike Pöntinen Oy:n katon huoltomaalauksen erittelyn yhteenlasketut hinnat eroavat tarjotusta maalausurakan kokonaishinnasta, Hämeen Kattopinta Oy:lla huomattavasti ylöspäin ja Maalausliike Pöntisellä jonkin verran alaspäin. Muilla tarjoajilla erillishinnat vastaavat kokonaishintaa. Tarjoajilta ei ole kuitenkaan syytä pyytää täsmennyksiä hintoihin, koska tarjouksissa esitetyt hinnat eivät vaikuta vertailussa edullisimpien tarjousten kanssa. Enersense Painting Oy:lla ja Jokeritrakennuspalvelu Oy:llä erikseen pyydetyt lanterniinitöiden hinnat näyttävät sisältyvän myös katon huoltomaalausurakan hintaan. Enersense Painting Oy:n tarjouksessa on virhe joko arvonlisäverottomassa tai arvonlisäverollisessa urakkahinnassa, mutta tarjoajalta ei ole syytä pyytää täsmennystä hintoihin, koska kumpikaan hinta ei vaikuta vertailussa edullisimpien tarjousten kanssa. Myöskään Jokeritrakennuspalvelu Oy:n hinnat eivät pysty kilpailemaan kahden edullisimmat tarjoukset tehneiden Maalaus Tikka Oy:n ja Saneeraus 2K-Group Oy:n kanssa. Hinnaltaan edullisimmat tarjoukset eivät aiheuta myöskään hankkeen budjetin ylitystä yhteenlasketun huoltomaalausurakan ja lanterniinitöiden osalta. Siten kaikki suunnitellut työt ovat toteutettavissa, jolloin kokonaishinnaltaan edullisimman tarjouksen teki Maalaus Tikka Oy. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto valitsee Suomenniemen kirkon katon maalaus- ja korjausurakoitsijaksi Maalaus Tikka Oy:n, jonka kanssa käydään urakkaneuvottelut. Toimenpiteet Ote tarjouksen tehneet yritykset, tiedoksi Suomen Controlteam Oy 36 Paikallinen sopimus hengellisen työn viranhaltijoiden leirityöaikahyvityksestä / Kirkon alan unioni r.y.:n allekirjoitus ja sopimuksen soveltamisalan laajentaminen Kirkkoneuvosto vahvisti kokouksessaan 28.11.2017 paikallisen sopimuksen hengellisen työn viranhaltijoiden leirityöaikahyvityksestä. Sopimuksen olivat tuolloin allekirjoittaneet JUKO ry:n Kirkon alat ry:n pääluottamusmiehet. Sopimus on voimassa määräaikaisesti ajalla 1.1.2018-31.12.2019. Sopimuksessa sovittiin Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen143 :n 2 momentin mukaisen leirityöaikahyvityksen alimman leirin keston muuttamisesta 2 vuorokautta 12 tuntia kestävästä leiristä 1 vuorokausi 12 tuntia kestäväksi leiriksi. Myös Kirkon alan unioni r.y.:n edustamien järjestöjen pääluottamusmies Eeva-Liisa Tiilikka on ilmoittanut olevansa halukas allekirjoittamaan sopimuksen. Sopimus vaikuttaa KirVESTES 164 :n kohdan 3 mukaiseen työsopimussuhteisen hengellisen
33 työn tekijän leirityöaikakorvaukseen. Tällaisia työntekijöitä ovat esimerkiksi lastenohjaajat. Jos kaikkien kirkon pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet ovat paikallisen sopimuksen sopijaosapuolina, sopimusta sovelletaan kaikkiin seurakuntatyönantajan viranhaltijoihin ja työntekijöihin, ellei sopimukseen ole otettu sen soveltamispiiriä koskevia rajoituksia. Siinä tapauksessa sopimus koskee myös järjestäytymättömiä työntekijöitä, vaikka he eivät olekaan minkään pääsopijajärjestön jäseniä. Kirkon alan unioni r.y.:n allekirjoituksen jälkeen paikallista sopimusta sovelletaan seurakunnan kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Sopimus on liitteenä 1/36. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto toteaa, että liitteenä 1/36 olevaa paikallista sopimusta sovelletaan Kirkon alan unioni r.y.:n pääluottamusmiehen allekirjoituksen jälkeen seurakunnan kaikkiin sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Sopimus on voimassa määräaikaisesti ajalla 1.1.2018-31.12.2019. Toimenpiteet Ote pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehille, tiedoksi asianosainen henkilöstö ja Kirkon työmarkkinalaitos 37 Jussi Reinilän opintovapaa-anomus Suntio Jussi Reinilä anoo virkavapaata opintovapaata varten ajalle 1.9.2018-31.5.2019 filosofian maisterivaiheen opintoja ja opettajan pedagogisia opintoja varten Jyväskylän yliopistossa. Opintovapaalain 4 :n mukaan työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt yhteensä vähintään vuoden, on jäljempänä säädetyin rajoituksin oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Lain 5 :n mukaan opintovapaa voidaan myöntää opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Työnantajalla on opintovapaan myöntämiseen nähden rajoitettu harkintavalta. Lain 8 :n mukaan, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle, on työnantajalla oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.
34 Opintovapaa-asetuksen 2 :n mukaan Opintovapaalain 5 :n 1 momentin mukaisella julkisen valvonnan alaisella koulutuksella tarkoitetaan valtion tai kunnan järjestämää koulutusta ja valtionosuuteen oikeuttavaa tai valtion avustuksella tuettua koulutusta ja opetusministeriön erikseen hyväksymää muuta koulutusta. Opintovapaalain ja -asetuksen mukaiset edellytykset täyttyvät Jussi Reinilän ja hänen anomansa vapaajakson osalta. Tiedossa ei myöskään ole sellaista toiminnallista estettä, joka edellyttäisi vapaan alkamisajankohdan siirtämistä. Ylivahtimestari Kimmo Hällback puoltaa vapaan myöntämistä. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto myöntää Jussi Reinilälle virkavapaata opintovapaata varten ajalle 1.9.2018-31.5.2019 filosofian maisterivaiheen opintoja ja opettajan pedagogisia opintoja varten Jyväskylän yliopistossa. Toimenpiteet Ote Jussi Reinilälle, tiedoksi ylivahtimestari Kimmo Hällback, kiinteistöpäällikkö Arto Vartiainen, palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Anne-Marie Hyytiä, IT-aluekeskus/Petri Pulkkinen, puhelinvaihde/susanna Häkkinen, tiedotus/katja Valtanen 38 Vaalilautakunnan asettaminen vuoden 2018 seurakuntavaaleihin Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Kirkkolain 23 luvun 19 :n mukaan kirkkovaltuusto asettaa seurakuntavaalien toimittamista varten vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä sekä vähintään yhtä monta varajäsentä. Koska myös puheenjohtaja on vaalilautakunnan jäsen, tulee varajäseniä olla vähintään viisi. Varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, vaan heidät on asetettava siihen järjestykseen, jonka mukaan he tulevat jäsenten sijaan. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä. Kirkon vaalijärjestyksen 4 :n mukaisesti kirkkovaltuusto nimeää vaalilautakunnan puheenjohtajan. Ensimmäisessä kokouksessaan vaalilautakunta valitsee varapuheenjohtajan ja nimeää itselleen sihteerin. Vaalilautakuntaan voidaan valita kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen (KL 23:2,1). Vaalilautakunnan kokoonpanossa on huomioitava Kirkkolain 23 luvun 8, jonka mukaan, jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia
35 Vaalilautakunnan kokoonpanossa voidaan myös huomioida kuuden alueseurakunnan sekä valtuustoryhmien edustus. Vaalilautakuntaan kannattaa valita enemmän jäseniä kuin laissa edellytetään sekä riittävästi varajäseniä, jotta vaalikelpoisuuden menetys tai muut yllättävät tilanteet eivät vaikuta lautakunnan päätösvaltaisuuteen. Lisäksi kokemus aikaisemmista vaaleista on osoittanut, että vaalien toimittamista sekä ennakkoäänten käsittelyä ja laskemista varten vaalilautakunnan koko on oltava riittävän suuri. Edellisissä vaaleissa on vaalilautakuntaan kuulunut puheenjohtaja mukaan lukien 10 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, mikä on todettu riittäväksi jäsenmääräksi. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto 1) esittää kirkkovaltuustolle, että se asettaa vaalilautakunnan vuoden 2018 seurakuntavaalien järjestämistä varten. Vaalilautakunnan jäsenmäärä on kymmenen henkilöä ja saman verran varajäseniä 2) esittää kirkkovaltuustolle, että se nimeää puheenjohtajan vaalilautakunnan jäsenistä 3) määrää vaalien viestintäkoordinaattoriksi vaalilautakunnan käyttöön vs. tiedottaja Anne Hytösen. 1) 2) 3) Toimenpiteet Esitys kirkkovaltuustolle, ote Anne Hytöselle 39 VIII Seurakuntapastorin virka Valmistelija: hallintopastori Eija Juuma Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 12.12.2017 lakkauttaa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan VI kappalaisen viran 1.4.2018 lukien sekä perustaa seurakuntaan VIII seurakuntapastorin viran 1.4.2018 lukien. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvosto esitti Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille 30.1.2018 pidetyssä kokouksessa, että se julistaisi haettavaksi ilmoittautumismenettelyllä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan VIII seurakuntapastorin viran. Kirkkoneuvosto nimesi seuraavat henkilöt haastattelutyöryhmään: tuomiorovasti Juha Palm (työryhmän puheenjohtaja), kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Marjukka Tikka, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Petri Pekonen ja kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Eeva-Riitta Hahtola ja hallintopastori Eija Juuma, joka toimi myös työryhmän sihteerinä.
36 Viran hakuilmoitus julkaistiin www.mol.fi ja www.evl.fi/rekrytointi -nettisivuilla tuomiokapitulin julistettua viran haettavaksi ilmoittautumismenettelyllä. SEURAKUNTAPASTORIN VIRKA Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on julistettu haettavaksi VIII seurakuntapastorin virka. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta on vireä 42 000 jäsenen seurakunta luonnonkauniissa Etelä-Savossa, jota palvelee 130 päätoimista työntekijää. Seurakunta muodostuu kuudesta alueseurakunnasta. Haemme työyhteisöömme laaja-alaisesta seurakuntatyöstä kiinnostunutta pappia. Muiden seurakunnan pappien tavoin hän osallistuu jumalanpalvelusten, kirkollisten toimitusten ja yleisen seurakuntatyön tehtäviin. Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Oman auton käyttö on välttämätön. Virassa on kuuden kuukauden koeaika. Viran palkkaus on vaativuusryhmän 601 mukainen. Peruspalkan lisäksi maksetaan viranhaltijan työkokemukseen perustuvaa vuosisidonnaista henkilökohtaista palkanosaa (enintään 15 % peruspalkasta). Seurakunnassa on käytössä myös harkinnanvarainen palkanosa. Valitun on ennen työn vastaanottamista esitettävä tuomiokirkkoseurakunnan työterveyslääkärin antama hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Työ alkaa 1.4.2018 alkaen. Määräyksen virkaan antaa Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli. Ilmoittautumiset pyydetään toimittamaan sähköisesti Kirkon HR osoitteessa sakasti.evl.fi/tyopaikat viimeistään 14.2.2018 kello 15 mennessä. Lisätietoja antavat tuomiorovasti Juha Palm, 0400 143 301 tai juha.palm(at)evl.fi ja hallintopastori Eija Juuma, 0400 143 304 tai eija.juuma(at)evl.fi. Virkaa tuli asetetun määräajan kuluessa 25 hakemusta. Haastatteluun kutsuttiin kolme hakijaa: pastori Aija Aurén, pastori Ruut Hanhikorpi ja pastori Hanne Keijonen. Haastattelut pidettiin 1.3.2018. Petri Pekonen oli estynyt osallistumaan haastattelutyöryhmän työskentelyyn. Pastori Aija Aurén on vihitty papiksi lokakuussa 2017. Tällä hetkellä hän työskentelee Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa vs. seurakuntapastorina ja työkokemusta hänellä on papin työstä neljä kuukautta. Aurén on työskennellyt Kankaanpään seurakunnassa lastenohjaajana viisi kuukautta sekä Haminan ja Hamina-Vehkalahden seurakunnissa lapsityönohjaajana yhteensä 12 vuotta. Tämän lisäksi hän on työskennellyt leikkitoiminnan ohjaajana ja opettajana vuosina 1989-1996, 2013-2017, päiväkodin johtajana Helsingin kaupungilla ja Jämijärven kunnassa yhteensä kaksi vuotta sekä Haminan kristillisen kasvatuksen tuki ry:n päiväkodissa päiväkodinjohtajana. Aija Aurénilla on teologian maisterin tutkinnon lisäksi lastentarhanopettajan tutkinto, ammattikasvatushallinnon tutkinto, lapsityönohjaajan erikoistutkinto, kasvatustieteen maisterin tutkinto ja psykoterapeutin tutkinto (Msc psychotherapist). Pastori Ruut Hanhikorpi on vihitty papiksi kesäkuussa 2017. Tällä hetkellä hän työskentelee Pieksämäen seurakunnassa vs. kappalaisena vastuualueenaan aikuistyö ja
37 ympäristö. Työkokemusta papin työstä hänellä on yhdeksän kuukautta. Muuta työkokemusta hänellä on kesä- ja kausityöntekijän tehtävistä Langinkosken, Haminan ja Siuntion suomenkielisestä seurakunnasta. Tämän lisäksi hän on työskennellyt kaupan alalla neljä ja puoli vuotta. Hän on valmistunut teologian maisteriksi Itä-Suomen Yliopistosta 30.10.2016. Pastori Hanne Keijonen on vihitty papiksi toukokuussa 2017. Tällä hetkellä hän työskentelee vs. kappalaisena Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa. Hänellä on työkokemusta papin työstä yhdeksän kuukautta. Keijosella on työkokemusta lastenohjaajan tehtävistä Ristiinan, Ruokolahden ja Puumalan seurakunnista yhteensä vajaa yhdeksän vuotta, lähetyssihteerin tehtävistä neljä vuotta ja diakonian tehtävistä viisi ja puoli vuotta. Tämän lisäksi hänellä on työkokemusta koulunkäyntiavustajan tehtävistä vuoden verran. Keijosella on teologian maisterin tutkinnon lisäksi lapsi- ja perhetyön perustutkinto, sosionomi AMK tutkinto sekä diakoniantutkinto. Yhteenveto hakijoista on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille esityslistan mukana. Henkilöarvio jaetaan neuvostolle kokouksessa. Henkilöarviointi on salassa pidettävä Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 29 kohdan nojalla. Haastattelutyöryhmä päätti haastattelujen perusteella esittää yksimielisesti, että kirkkoneuvosto pyytää Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulia antamaan pastori Hanne Keijoselle viranhoitomääräyksen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan VIII seurakuntapastorin virkaan. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto esittää lausuntonaan Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille, että se antaa pastori Hanne Keijoselle viranhoitomääräyksen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan VIII seurakuntapastorin virkaan 1.4.2018 alkaen. Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä tuomiokirkkoseurakunnan työterveyslääkärin antama hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Toimenpiteet Lausunto Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille 40 Tiina Korhosen virkavapaa Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Nuorisotyönohjaaja Tiina Korhonen on anonut virkavapaata nuorisotyönohjaajan virasta ajalle 19.2.-30.9.2018 toimiakseen lastensuojelulaitoksessa ohjaajana. Kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen on puoltanut anomusta. Kirkkoherra on kirkkoneuvoston ohjesäännön 4 luvun 11 :n kohdan 2 nojalla myöntänyt Korhoselle viranhaltijapäätöksellä virkavapaan ajalle 19.2.-31.7.2018. Kirkko-
38 herran päätösoikeuden yli menevästä virkavapaan osuudesta päättää kirkkoneuvosto. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto myöntää nuorisotyönohjaaja Tiina Korhoselle palkatonta virkavapaata toisen tehtävän hoitamista varten ajalle 1.8.-30.9.2018. Toimenpiteet Ote Tiina Korhoselle, tiedoksi kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, hallintopastori Eija Juuma, henkilöstösihteeri Anne-Marie Hyytiä, palkanlaskenta/tiina Aalto, IT-aluekeskus/Petri Pulkkinen, puhelinvaihde/susanna Häkkinen, tiedotus/katja Valtanen 41 Kellojen soitto Ristiinan hautausmaalla Ristiinan alueneuvosto on kokouksessaan 7.2.2018 tehnyt kirkkoneuvostolle aloitteen kellojen soitosta Ristiinan hautausmaalla. Ristiinan kirkon kelloja on soitettu hautaussoittona (hautaus- ja saattosoitto) seuraavasti: - kutsusoitto 20 min ennen siunausta, soittoaika 20 min - hautaussoitto siunauksen jälkeen, soittoaika 20 min. Ristiinan alueneuvosto päätti ehdottaa kokouksessaan 7.2.2018, että näitä soittoaikoja lyhennetään kymmeneen minuuttiin. Syynä lyhennykseen on se, että ensiksikin kellojen soitto ei kuulu kuin sopivalla tuulella hautausmaalle ja toiseksi pitkät soitot ovat häirinneet lähellä asuvia viikonloppuisin. Kaupungin alueella vastaavat soitot ovat viisi minuuttia. Kirkkoherran päätöksellä 13.2.2018 soittoaikojen lyhentäminen kymmeneen minuuttiin vahvistettiin. Alueneuvosto esittää myös, että kirkonkellojen soiton sijaan saataisiin hautausmaan kappelille oma kello, jota soitettaisiin kutsu- ja saattosoittona. Sähköisen äänentoistolaitteen ja siihen liitettävien kovaäänisten myötä kellonsoitto on toteutettavissa. Siunauskappeleiden osalla tämä järjestely onkin laajasti käytössä. Ristiinan alueneuvosto ehdottaa, että Ristiinan kappelille hankitaan sähköiset äänentoistolaitteet sekä kovaääniset, ja että hautaussoitot siirretään kirkolta kappelille. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto antaa kiinteistöpäällikkö Arto Vartiaiselle tehtäväksi tutkia mahdollisuutta toteuttaa kellojen soitto sähköisen äänentoistolaitteen kautta Ristiinan kappelissa.
39 Toimenpiteet Tiedoksi kiinteistöpäällikkö Arto Vartiainen, aluekappalainen Pirjo Palm, Ristiinan alueneuvosto 42 Viestintätiimin kokoonpanon muutos Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Kirkkoneuvosto on asettanut 14.3.2017 viestintätiimin 31.12.2018 päättyvälle toimikaudelleen. 30.1.2018 kirkkoneuvosto vapautti Aino Puhdon ja Milla Helaakosken viestintätiimin jäsenen luottamustoimesta ja nimesi jäseniksi 31.12.2018 päättyvälle toimikaudelle opiskelija Edvin Ehrnroothin ja psykologi Liina Kauppisen. Edvin Ehrnrooth on ilmoittanut vetäytyvänsä viestintätiimin jäsenyydestä. Vs. tiedottaja Anne Hytönen esittää, että viestintätiimiin nimetään Mikaela Wirenius ja Ella Sysmäläinen, molemmat Mikkelin lukiosta. Kahdella opiskelijajäsenellä varmistetaan se, että jokaisessa viestintätiimin kokouksessa on ainakin yksi nuorten näkökulmaa edustava tiimin jäsen paikalla. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto 1) vapauttaa Edvin Ehrnroothin viestintätiimin jäsenen luottamustoimesta 2) nimeää jäseniksi viestintätiimin 31.12.2018 päättyvälle toimikaudelle Mikaela Wireniuksen ja Ella Sysmäläisen. Toimenpiteet Ote jäseniksi nimetyille, tiedoksi tiedottaja Anne Hytönen, luottamushenkilörekisteri/anne-marie Hyytiä 43 Seurakuntatyön suunnittelutyöryhmän määräajan jatkaminen Kirkkoneuvosto päätti 28.11.17 asettaa työryhmän kiinteistöstrategiaan liittyvien toiminnallisten näkökohtien huomioimiseksi. Työryhmän työskentelyn määräajaksi asetettiin 30.3.2018. Työryhmä ei ole kuitenkaan ehtinyt käsitellä esitykseensä sisältyviä laajempia toiminnallisia näkökohtia riittävästi ja pyytää siksi kirkkoneuvostolta lisäaikaa esityksensä valmistelemista varten. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto jatkaa työryhmän työskentelyn määräaikaa 30.5.2018 saakka.
40 44 Valtakunnallisten herättäjäjuhlien järjestäminen Mikkelissä Kirkkoneuvostolle tehtiin tammikuussa 2016 aloite valtakunnallisten herättäjäjuhlien järjestämisestä Mikkelissä. Herättäjäjuhlat on yksi suurimmista hengellisistä kesätapahtumista Suomessa. Sen suunnittelu ja toteutus edellyttävät mittavaa resursointia järjestävältä seurakunnalta. Niin juhlien valmistelu kuin toteuttaminenkin linjaavat toiminnan painopistettä useiksi vuosiksi. Juhlien järjestäminen heijastuu vahvasti myös toiminnan taloudellisten voimavarojen kohdentumiseen. Päätöksen tekeminen asiassa edellyttää tarkkaa harkintaa ja myös selkeitä neuvotteluja osapuolten kesken. Nykyinen valtuustokausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, ja siksi on tarkoituksenmukaista, että pitkälle ensi vuosikymmenen puolelle ulottuvat isot toimintaan ja talouteen liittyvät hankkeet ratkaistaan seuraavan valtuustokauden hallintoelimissä. Edellä hahmoteltu aikataulu olisi tarkoituksenmukainen myös siksi, että seuraava mahdollisuus juhlien toteuttamiselle Mikkelissä olisi aikaisintaan vuonna 2023. Asiasta on käyty alustavia keskusteluja Herättäjä-Yhdistyksen kanssa. Tuomiorovasti on ollut yhteydessä yhdistyksen toiminnanjohtajaan Simo Juntuseen. Hänen mukaansa järjestön näkökulmasta juhlien järjestämisen aikataulun kannalta sopii hyvin, että Mikkelissä päätös asiasta tehdään ensi valtuustokaudella. Juhlien ajankohtaan vaikuttavat myös alueelliset näkökohdat, koska näillä näkymin vuonna 2021 juhlat järjestetään Joensuussa ja vuonna 2022 Seinäjoella. Juntunen piti myös tärkeänä, että päätöksen tehneet luottamushenkilöt sitoutuvat järjestelyihin ja toteutukseen. Ehdotus, tuomiorovasti: Herättäjäjuhlien järjestämiseen liittyvät päätökset siirretään tehtäviksi seurakuntavaalien jälkeen vuoden 2019 aikana. 45 Tuomiokirkon pääurkujen peruskorjaushankinnan keskeyttäminen ja uuden kilpailutuksen käynnistäminen Tuomiokirkon pääurkujen peruskorjauksesta julkaistiin 15.1.2018 EUhankintailmoitus HILMA-kanavalla ja EU:n virallisen lehden verkkosivuilla 23.2.2018 klo 12 päättyneellä tarjousten jättöajalla. Määräaikaan mennessä ei saatu yhtään tarjousta. Kaksi yritystä kävi tutustumassa urkuihin ja kolmas yritys jätti määräaikaan mennessä ilmoituksen, ettei se voi tehdä tarjousta, koska ei katsonut täyttävänsä kaikkia tarjouspyynnön kelpoisuuskriteereitä. Koska yhtään tarjousta ei saatu, hankintaprosessin keskeyttämisestä on tehtävä päätös EU-hankinnan jälki-ilmoitusta varten. Urkutyöryhmä esittää, että kilpailutus kuitenkin käynnistetään uudelleen mahdollisimman pian, että hankkeen toteuttamisesta kiinnostuneilla yrityksillä on mahdollisuus halutessaan toteuttaa se kohtuullisen aikataulun puitteissa, mikäli tarjousten puuttuminen selittyisi osin sillä, että tarjouspyynnössä esitetty peruskorjauksen toteuttamisen määräaika oli liian lyhyt. Käytännössä tämä tarkoittaa uuden hankintaprosessin aloittamista heti kun se on mahdollista si-