EHDOTUS ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29.1.2014 Moreenin alue 2508 Taipaleentie 1 Asemakaava: 22. kaup.osa, Hattelmala korttelin 89 tontti 5, kortteli 94 sekä katu-, maa- ja metsätalousalueet Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Vireilletulo 5.7.2012 Yhdyskuntalautakunta 18.9.2012 Yhdyskuntalautakunta 18.2.2014 Yhdyskuntalautakunta x.x.2014 Kaupunginhallitus x.x.2014 Kaupunginvaltuusto x.x.2014
SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.2 KAAVAN TARKOITUS... 3 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2 ASEMAKAAVA... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat... 9 3.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 12 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 13 4.2.1 Osalliset... 13 4.2.2 Vireilletulo... 13 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 KAAVAN RAKENNE... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Palvelut... 15 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 15 5.3 ALUEVARAUKSET... 15 5.3.1 Korttelialueet... 15 5.3.2 Muut alueet... 16 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 5.5 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN... 18 5.6 NIMISTÖ... 20 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Kaavakartan pienennös 3) Asemakaavamerkinnät ja määräykset 4) Saatu palaute ja vastineet 5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2
Asemakaavaselostus, joka koskee 29.1.2014 päivättyä asemakaavakarttaa, työnro 2508 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään, Hattelmalan (22.) kaupunginosassa Moreenin yritys- ja työpaikka-alueella. Kaava sijoittuu Itäportintien eteläpuolelle, Taipaleentien jatkeelle. Moreeni sijaitsee logistisesti edullisella paikalla Lahti-Turku valtatien (vt 10) varrella ja Helsinki-Tampere moottoritien (vt 3) välittömässä läheisyydessä. Kuvat: Suunnittelualueen sijainti. 1.2 Kaavan tarkoitus Asemakaavalla mahdollistetaan Taipaleentien jatkaminen, jotta Länsiportintie ja Itäportintie yhdistyvät ja kulkuyhteydet Moreenin alueella saadaan toimivammaksi. Kadun varteen osoitetaan tontteja yritysten teollisuus- ja varastorakentamiseen. 3
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava kuuluu vuoden 2012 kaavoitusohjelmaan ja siitä on tiedotettu kaavoituskatsauksessa. Hankkeesta ilmoitettiin naapureille ja osallisena oleville maanomistajille kirjeitse 6.6.2012. Yhdyskuntalautakunta päätti kaavan vireilletulosta kokouksessaan 12.6.2012. Vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuulutettiin 5.7.2012. Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavaluonnosta kokouksessaan 18.9.2012 ja päätti asettaa kaavan valmisteluaineiston luonnoksena nähtäville. Osallisille varattiin mahdollisuus jättää aineistosta mielipiteensä. Aineistosta pyydettiin myös viranomaiskommentit. Kaava-alue jaettiin Itäportintieltä kahteen osaan, jotta suunnittelua voidaan jatkaa kummankin alueen osalta erikseen. Korttelin 89 tontin 5 rakennusoikeus laskettiin e=0,40 e=0,35 korttelin 89 muiden tonttien mukaiseksi. Kaavaehdotusta käsitteli yhdyskuntalautakunta 18.2.2014, joka päätti ehdotuksen nähtäville laittamisesta. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu Hämeenlinnan kaupungin 22. kaupungiosan (Hattelmala) korttelin 89 tontti 5 ja kortteli 94, jotka ovat T-9 merkinnällä varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi. Asemakaavalla muodostuu myös osa laajemmalle ulottuvasta Taipaleentiestä sekä maaja metsätalousalue M. Kaavassa on kulkurasite etelään Kankaantaan metsätietä pitkin. Korttelin 89 rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,35 ja korttelin 94 e=0,40. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Hulevesien huomioimiseksi on kaavassa erityismääräyksiä. Suunnittelualueen koko on noin 10,8 ha. 4
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Noin 10,8 ha:n suunnittelualue sijaitsee Moreenin rakentuneen yrityskeskittymän laajennusalueella. Tällä hetkellä alue on rakentamaton, kunnallisteknisiä verkostoja lukuunottamatta. Mäntyvaltaisen metsän maastonmuodot laskevat voimakkaasti lounaaseen korkeuden vaihtuessa + 152m - + 134 mpy. Kuva: Ilmakuva 2007 Kuvassa Itäportintie on vielä rakentamatta ja puusto kaatamatta Taipaleentien kohdalta. Aluetta halkoo Kankaantaan metsätie lähellä nykyistä Itäportintietä. 3.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä Suunnittelualueen metsät ovat hoidettuja ja ikärakenteeltaan nuorehkoja tuoreen ja kuivan kankaan kangasmetsiä. Alue on osa moreeniselännettä, jossa on paikoin kosteita painanteita. Alueelle aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella alueella ei sijaitse luonnonsuojelukohteita eikä tunnettuja uhanalaisia kasvilajeja. Maaperä on moreenia. Kallioperä on pinnassa. Maaperän rakennettavuus on hyvä. 5
Kuva: Maaperäkartta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Moreenin läntisellä alueella sijaitsee maaliikenteen logistiikkaan ja raskaan liikenteen palveluihin keskittyneitä yrityksiä sekä metalliteknologiaan ja teollisuuteen liittyviä toimitiloja, joiden vaatima rakennuskanta sisältää myös laajoja hallikomplekseja sekä moderneja toimitila- ja toimistorakennuksia. Alueella toimii noin 50 yritystä. Itäportintien ympäristö on alkanut rakentumaan v. 2010, Taipaleentien varren tontit vastaavasti pari vuotta aiemmin. Moreenissa on työpaikkaruokala sekä polttoaineen kylmäjakeluasema. Varsinaisen suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole kaupallisia palveluja. Suunnittelualueella ei sijaitse rakennuksia. 3.1.4 Liikenne Tällä hetkellä liikenne Moreenissa suuntautuu pääasiassa vt 10:ltä Orsitien kautta Länsiportintien tai Itäportintien varren kortteleihin. Liikenne muodostuu pääosin alueen raskaasta rekkaliikenteestä sekä työntekijöiden henkilöautoliikenteestä. Julkisen liikenteen bussipysäkit sijaitsevat Moreenin läntisellä puolella ja toistaiseksi Itäportintien varresta ei ole bussiyhteyttä. Itäportintien ympäristön rakentuessa kysyntä julkisista kulkuyhteyksistä lisääntyy ja riittävän käyttäjämäärän myötä muodostuu tarve tarkastella bussireittien tarkoituksenmukaisempaa reittiä. Suunnittelualueen läpi kulkeva Kankaantaan metsätie johtaa taustamaaston metsäalueille ja kohti Vähä-Munakasta. Tietä käytetään jonkin verran myös jokamiehen oikeudella tapahtuvaan ulkoiluun Moreenin metsissä. 6
Kuva: Liikennemäärät ja kasvuennuste Moreenin liikenteen ennustetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina alueen rakentumisen myötä. Tekninen huolto Suunnittelualueen tonttien liittyminen alueella oleviin kunnallisteknisiin verkostoihin on mahdollista. Kunnallistekniikka on rakennettu tulevalle katualueelle Taipaleentien ja Itäportintien varteen. Maakaasulinja on Itäportintien varressa. Kaukolämpö sijaitsee Itäportintien lisäksi Taipaleentien koko matkalla myös suunnittelualueen osalta. Hulevedet ylärinteestä johdetaan Taipaleentien alitse rakennetuilla rummuilla. 7
Kuvat: Taipaleentien katualueen ympäristöä 2012. Katujen alitus rummuilla, kunnallistekniset verkostot katualueen reunassa, kadun pohjatöitä valmisteltu. Maanomistus Asemakaava koskee osa-aluetta Hattelmalan kaupunginosan (Kankaantakan kylä) kiinteistöstä 109-407-10-3 Moreeni. Kankaantaan metsätie on aluetta halkova yksityistie. Suunnittelualue on Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. Kuva: Maanomistus. Kaupungin omistus vihreällä. 8
Virkistys Moreenin laajat metsäalueet, metsäautotiet ja polut ovat jokamiehen oikeuteen liittyvässä virkistyskäytössä. Ympäristön häiriötekijät Lähiympäristön yritysten toimitiloissa ei harjoiteta sellaista toimintaa, joka kantautuisi ulos merkittävänä häiriönä. Merkittävin ympäristön häiriö aiheutuu alueen raskaasta liikenteestä. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa, mutta se rajautuu Itäportintien asemakaavoitettuihin alueisiin. Itäportintien varressa on teollisuustontteja aluevarauksin T-9. Suunnittelualueesta luoteeseen on vireillä asemakaava (nro 2486 Itäportintie- Länsiportintie). viereinen vireillä oleva asemakaava suunnittelualue Taipaleentie 1 Kuva: Ote asemakaavayhdistelmästä 9
Yleiskaava Alueella on voimassa ns. delegoiva yleiskaava, lääninhallituksen vahvistama 1.9.1992 oikeusvaikutteinen Painokankaan osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty virkistysalueeksi VL. Rakentaminen Painokankaan-Karanojan seudulla ei ole toteutunut osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Alueesta on muodostunut vetovoimainen yrityspuisto, joten alueen kehittäminen yleiskaavan mukaisesti asumiseen ja kaupallisiin tarkoituksiin ei ole enää ajankohtaista. Yleiskaavan tarkistus käynnistettiin v. 2007. Kuvat: ote Painokankaan osayleiskaavasta (1992) ja Painokankaan-Karanojan osayleiskaavaehdotuksesta Painokankaan-Karanojan osayleiskaavaehdotus oli uudelleen nähtävillä 19.12.2013-24.1.2014. Kaava on tavoitteena hyväksyä keväällä 2014. Kaavaehdotuksessa asemakaavan suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi T. 10
Maaakuntakaava Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu työpaikka-alueiden (TP) väliselle metsävyöhykkeelle. Alueen läpi kulkee ulkoilureitti. Kanta-Hämeen maakuntakaavaa ollaan tarkistamassa, 1. vaihemaakuntakaavan ehdotus on maakuntavaltuuston hyväksymä 11.6.2012 ja odottaa vahvistamista. Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Moreenin työpaikka-aluetta on laajennettu kattamaan myös Taipaleentien suunnittelualue. Läheinen lentokenttävaraus on poistettu. Moreenin alue on osa seutukeskuksen palveluvyöhykettä (C-vkm), selvitysaluetta (se-3), joka liittyy Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyihin sekä HHT-akselin kehitettävää liikennekäytävää. Kuva: Ote maakuntakaavasta Kuva: Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä 3.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on valtuuston hyväksymä 10.12.2012 ja se on tullut voimaan 24.1.2013. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Pohjakartan koordinaatistojärjestelmä on Euref-fin/ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmä N2000. 11
Selvitykset Asemakaavan laadinnan yhteydessä ei tehdä uusia selvityksiä. Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään olemassa olevaa aineistoa. Painokankaan-Karanojan osayleiskaavatyötä varten on tehty kolme luontoselvitystä (Häyhä 2008, Honkala 2006, Korvenpää 2005). Luontoselvitykset sisältävät arvokkaiden luontotyyppien ja uhanalaisten kasvien kasvupaikkojen sekä liito-oravien elinympäristöksi potentiaalisten metsien paikantamisen. Asemakaavan suunnittelualueella ei sijaitse sellaisia luonnonarvoja, jotka tulisi kaavalla erityisesti huomioida. - Arkeologinen inventointi, Museovirasto 2008. Ei kohteita suunnittelualueella. - Hulevesien hallintasuunnitelma (Ramboll 06/2010). Suunnittelualueen läpi virtaa hulevesiä johtavia ojia - Hämeenlinnan kaupungin laatima Painokankaan-Karanojan liikenneselvitys 2010. - Moreenin alueen kehittämissuunnitelma Master Plan, toimintasuunnitelma vuosille 2008-2010, Kehke ja Crescat Services 2008 - Moreenin Yrityspuiston kehittämissuunnitelma, Sito 2012 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueella on kysyntää teollisuus- ja toimitilatonteista, johon tulee varautua asemakaavoittamalla uusia tontteja. Myös katuyhteys Itäportintieltä Karanojantien suuntaan on tarpeen, jotta yritysalue muodostaa myös liikenteellisesti kokonaisuuden ja että mm. julkisella liikenteellä on tarvittaessa mahdollisuus toimia alueella. Kuva: Ajoneuvojen yhteystarpeet Moreenin alueella 12
4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asemakaavan laadintatyössä osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat, kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset sekä yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy alueeseen. Muita osallisia ovat kaupungin hallintokunnat, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Elenia Verkko Oy, Elenia Lämpö Oy ja AinaCom Oy. Valtion viranomaisista osallisia ovat Hämeen ELY-keskus sekä Hämeen liitto. 4.2.2 Vireilletulo Yhdyskuntalautakunta päätti 12.6.2012 kokouksessaan kaavaprosessin käynnistämisestä. Hankkeen vireilletulosta on kuulutettu Hämeen Sanomissa 5.7.2012. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt. OAS on tämän selostuksen liitteenä. Naapureille sekä osallisena oleville maanomistajille lähetettiin tiedote hankkeesta 6.6.2012. Palautteena saatiin yksi vastustava mielipide. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin yleisesti vireille tulo kuulutuksen yhteydessä, OAS oli nähtävillä 5.7.-3.8.2012. Asemakaavan laatimisvaiheen kuuleminen järjestettiin 4.10.-17.10.2012, jolloin asemakaavan luonnos oheismateriaaleineen oli nähtävillä. Luonnoksesta pyydettiin myös viranomaislausunnot (ks. 4.2.3 Viranomaisyhteystyö). Luonnosvaiheessa palautetta jätti kaavassa mukana olleiden kahden kiinteistön omistajat, jotka vastustivat kaavahanketta ja kadun osoittamista. Maanomistajat haluaisivat toisaalta rakentamista maallensa ja moittivat alueelta puuttuvan lainvoimaisen yleiskaavan, jossa olisi ratkaisu laajemmin rakentaminen ja virkistysyhteydet. Luonnosvaiheen jälkeen suunnittelualue jaettiin kahtia Itäportintien kohdalta, jolloin voidaan paremmin tehdä mahdollisia prosessin aikana tulevia tarkennuksia kaavaratkaisuun eri aikatauluissa. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää yhdyskuntalautakunta 18.2.2014. Nähtävillä olon aikana osallisilla on mahdollisuus jättää kaavasta muistutuksia. Kaava on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2014. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaava saa lainvoiman kuulutuksella valitusajan umpeuduttua, mikäli valituksia ei ole jätetty. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan laatimisen aloitus ja kaavatyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatettu ELY-keskukselle tiedoksi. Asemakaavaluonnos lähetettiin luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä kommentoitavaksi viranomaisille, kaupungin hallintokunnille ja verkkoyhtiöille. 13
Lausunnon antoi ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto ja Elenia Lämpö Oy. ELYkeskus ja Hämeen liitto totesivat suunnitelmien olevan maakuntakaavan mukaisia, mutta ehdotusvaiheessa olevan Painokankaan-Karanojan osayleiskaavan ollessa vielä hyväksymättä, voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Hämeen liitto esitti lisättäväksi aineistoon yleiskaavatason esityksen ulkoilureitin toteuttamismahdollisuuksista (lausuma huomioidaan asemakaavassa nro 2486). Museovirastolla eikä Elenialla ollut kaavasta huomautettavaa. Laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot valtion viranomaisilta, kaupungin hallintokunnilta ja verkkoyhtiöiltä. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvotteluja. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on jatkaa Taipaleentietä Itäportintieltä kohti Karanojantietä sekä osoittaa kadun varteen teollisuusrakentamista. Alueella kulkeva metsäautotie huomioidaan rasitteena. Kaavalla huomioidaan myös tarpeelliset määräykset hulevesien hoitamiseksi. Asemakaavasta laaditaan erillinen sitova tonttijako. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostuu jatke Itäportintien varren yritystonteille, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (T-9). Korttelialueille kuljetaan Taipaleentietä pitkin. Maaja metsätalousalueen M kautta on ohjattu metsäautotie sekä suunnittelualueen läpi virtaavat hulevedet. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 10,8 ha, josta katualuetta n. 1,4 ha. Rakennusoikeutta muodostuu suunnittelualueen T-9 korttelialueille yhteensä 24538km 2. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvuilla e=0,35 ja e=0,40. Taipaleentien katualue on leveydeltään 35m. Alueen toteutumisen myötä syntyvien työpaikkojen lukumäärään vaikuttaa oleellisesti alueelle sijoittuvien yritysten toiminnan laatu. Voitaneen arvioida, että työpaikkoja syntyy kuitenkin vähintään kymmeniä. Lisää tietoja mitoituksesta on esitetty liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa. 14
5.1.2 Palvelut Yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymisen myötä Moreenissa alkaa olla kysyntää alueen toimijoita palvelevista yksityisistä palveluntarjoajista. Palvelutarpeet voivat olla esimerkiksi ruokailuun, kiinteistöpalveluihin tai huoltotiloihin liittyviä. Asemakaavalla ei muodostu uusia palveluja alueelle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavalla toteutettava rakentaminen on pääasiassa teollisuustoimintaan varattuja kookkaita halleja. Rakentamistapa on tyypillistä työpaikka-alueen rakennuksille. Taipaleentie on alueen pääkatu, josta on kulku suoraan tonteille. Asemakaavassa on pyritty säilyttämään myös vehreää luonnon ympäristöä ja ohjaamaan tontin käsittelyä näkökulma huomioiden. Maa- ja metsätalousalue, puustoiset ja luonnontilaiset/istutettavat tontin osat lisäävät alueen viihtyisyyttä ja sopeuttavat rakentamista ympäristöön. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet T-9 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Korttelin 89 tontti 5 sekä kortteli 94 on osoitettu Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueelle voidaan rakentaa teollisuustiloja kuten tehtaita, teollisuushalleja ja korjaamoja niihin liittyvine varasto- ja muine aputiloineen sekä varastorakennuksia. Alueelle saa rakentaa toimistotiloja enintään 10% pääkäyttötarkoituksen mukaisesta rakennusoikeuden määrästä. Rakennukseen saadaan sijoittaa rakennusoikeuden ja kerrosluvun estämättä varastointihyllystöjä sekä niiden kantavia välitasoja. Rakennuksia ja varastoja ei saa sijoittaa 6m lähemmäksi naapuritontin rajaa. Rakennusalalle saa rakentaa kerrosluvun estämättä ilmanvaihtokonehuoneita, joiden kerrosala yhteensä saa olla enintään 1/10 suurimman kerroksen alasta. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II) ja rakennusoikeutta on osoitettu tehokkuusluvuilla e=0,35 ja e=0,40. Rakennukset tulee sijoittaa osoitetulle rakennusalalle. Autopaikkoja tulee osoittaa yksi kutakin teollisuus- ja varastorakennuksen 100 k-m2 kohti. Korttelissa 89 on varauduttu taustamaastosta ja ylärinteestä muodostuvien hulevesien ohjaamiseen eteenpäin tontin reunoja pitkin. Hulevedet voidaan hoitaa avo-ojan lisäksi myös maanalaisena viemäröintinä. Kaavakartalla on asian ilmaiseva ohjeellinen merkintäsymboli avo. Korttelialueilla vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevat hulevedet tulee viivyttää kiinteistöllä. Viivyttämiseen vaadittavien viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuus on 1m 3 per 100m 2 vettä läpäisemätöntä pintaa. Järjestelmän tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään. Järjestelmässä tulee olla suunniteltu ylivuoto. 15
Kunnallistekniikka sijaitsee Taipaleentien varressa. Korttelissa 94 tontin tasauksesta ja rakennuksen sijoittumisesta riippuen on syytä varautua pumppaamon tarpeeseen. Koko suunnittelualuetta koskevat määräykset: Ulkovarastointialueet on suojattava tonttialueen ulkopuolelle näköesteen muodostavalla aidalla, rakenteella tai vastaavin istutuksin. Tontin osat, joita ei käytetä rakentamiseen, varastointiin tai liikenteeseen tulee säilyttää luonnontilaisena tai istuttaa. Hulevesien käsittelytapa tulee esittää erillisessä suunnitelmassa. Kiinteistöllä harjoitettavasta toiminnasta johtuvat hulevesien epäpuhtaudet on erotettava enne vesine johtamista kaupungin hulevesijärjestelmään. Muodostuvien hulevesien määrää tulee vähentää ja niistä aiheutuvia tulvahuippuja tasata esim. käyttämällä pysäköintialueilla tietynlaista asfalttia, rakokiveyksiä ja istutuskaistoja. Mikäli rakennukset varustetaan automaattisella sammutuslaitoksella, kiinteistön tulee tarvittaessa varautua täydentämään järjestelmän vesilähdettä omalla lisävesilähteellä. Alueelle laaditaan erillinen tonttijako. 5.3.2 Muut alueet Taipaleentien katualue on osoitettu leveydeltään 35m pääkaduksi. Katualueen leveydessä on huomioitu ajoradan viereen toteuttavat tarvittavat avo-ojat. Lisäksi katutilaa voidaan jäsennellä viherpainanteella ja erillisellä kevyen liikenteen väylällä sekä sijoittaa bussipysäkki kadun varteen. Rakentamisesta vapaat alueet on osoitettu M aluevarauksella maa- ja metsätalousalueeksi. Kankaantaan metsätie kulkee rasitetienä (ajo-merkintä) M-alueen läpi. Tien linjausta on kaavassa muutettu hieman alkuosaltaan, jotta liittymä ei sijoittuisi aivan Taipaleentie-Itäportintie liittymän läheisyyteen. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutuksia on arvioitu tehdyn maastokäynnin ja karttatarkasteluiden perusteella. Arviointi on tehty asiantuntija-arvioina rinnan kaavan laatimisen kanssa. Luonto, luonnonympäristö sekä maisema Tuleva rakentaminen muuttaa vallitsevan luonnonympäristön rakennetuksi ympäristöksi. Alueelta ei ole todettu suojeltavia tai erityisesti huomioitavia eläin tai kasvilajeja, jotka kaavoituksessa tulisi erityisesti huomioida. 16
Pinta- ja pohjavedet, hulevedet Alueen rakentuessa maanpinnan luonnollinen peitteisyys ja kasvillisuus vähenevät oleellisesti, joka lisää myös hulevesien määrää. Hulevedet kulkeutuvat nopeammin alapuolisiin ojiin imeyttävien pintojen vähetessä. Maaperän ollessa pinnaltaan tiivistä moreenia, sen kyky imeä pintavesiä on heikko. Pinta- ja hulevedet valuvat pääasiassa lounaaseen kohti Matinsillansuota. Muodostuvia hulevesiä on pyritty huomioimaan kaavamääräyksillä, jotka edellyttävät hulevesien kiinteistökohtaista viivytystä ja vettä läpäisemättömien pihapinnoitteiden välttämistä. Hulevesireitit on huomioitava rakentamisessa, kaavakartalla niihin on varauduttu avo -kaavamerkinnällä. Rakennettu ympäristö ja palvelut Suunnittelualueen tulevat rakennukset ovat teollisuus- ja varastointitoimintaan soveltuvia halleja sekä muita toimitilarakennuksia. Rakennukset luonteeltaan siis jatkavat olemassa olevaa Moreenin alueen rakennuskantaa. Kaavan mahdollistama alueen rakentuminen lisää palvelutarpeita seudulla. Yrityksillä on kysyntää erilaisista toimintaa tukevista palveluista ja työntekijöillä jonkin verran kysyntää muita palveluista. Lisääntyvien työntekijöiden myötä myös kysyntä julkiselle liikenteelle lisääntyy. Varsinaisten kunnallisten palvelujen kysyntää alueelle ei muodostu. Liikenne Taipaleentien toteuttaminen Itäportintieltä Karanojan suuntaan mahdollistaa Moreenin yrityspuiston sisäisten katuyhteyksien käyttämisen ja suorammat reitit nykytilanteeseen verraten. Suunnittelualueeseen kuuluvilta osin Taipaleentie toimii myös kulkuväylänä kadunvarren korttelialueille. Uusien tonttien myötä alueelle sijoittuu lisää toimijoita, jotka osaltaan lisäävät liikennettä ja teollisuusalueen olleessa kyseessä, erityisesti raskasta liikennettä. Suunnittelualueeseen liittyvä liikenteen määrä ei kuitenkaan vielä aiheuta lisämuutostarpeita nykyisiin liittymiin Orsitien varrella. Kankaantaan metsätien käyttö on edelleen mahdollista. Uudet järjestelyt Itäportintien päästä, Taipaleentieltä etelään realisoituvat kadun rakentamisen yhteydessä. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavan vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan ovat positiivisia. Uusien tonttien myötä kaupungilla on paremmat mahdollisuudet tarjota yrityksille kunkin toimintaan parhaiten soveltuvia tontteja Moreenin yritysalueelta. Teollisuus- ja toimitilatontit tukevat ja täydentävät alueella jo olevaa toimintaa, jolloin myös yhteistyö vanhojen toimijoiden kanssa on mahdollista. Taipaleentien rakentaminen parantaa Moreenin alueen tonttien saavutettavuutta ja logistisia järjestelyjä. Tekninen huolto Alueen kunnallistekniikka on jo rakennettu suunnittelualueelle, tulevan Taipaleentien kohdalle alustavien katusuunnitelmien mukaisesti. Hulevesiverkosto ulottuu tällä het- 17
kellä suunnittelualueen rajalle. Tekninen huolto ei siis vaadi merkittäviä investointeja vaan rakennettu järjestelmä voidaan ottaa käyttöön. Taipaleentien eteläpuolelle rakennettaessa tulee todennäköisesti jätevedet pumpata Taipaleentien varren verkostoon. 5.5 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin Asemakaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja noudattaa sekä vireillä olevan yleiskaavan että maakuntakaavan sisältöä. Voimassa oleva yleiskaava (v. 1992) on todettu vanhentuneeksi, koska Moreenin alue ei ole toteutunut sen perusteella. Alueelle ei ole ollut tarkoituksenmukaista muodostaa uutta asuinaluetta tai laajoja kaupallisia palveluja yleiskaavan mukaisesti ja alue on lähtenyt rakentumaan teollisuus- ja työpaikkatoimintaan painottuen. Yleiskaavan vanhentuneisuus sekä Moreeniin kohdistuva työpaikkarakentamisalueiden kysyntä on huomioitu maakuntakaavassa 2006. Vahvistamisvaiheessa oleva vaihemaakuntakaava toteaa edelleen olevan tilanteen Moreenissa suunnittelualueen osalta. Itäportintien varsi on asemakaavoitettu teollisuusrakentamiseen ja osin rakentunut. Keskittämällä työpaikat taajamarakenteessa tuetaan VAT:n tavoitetta eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta ja elinympäristön laadusta sekä tuetaan joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia. Työpaikka-alueen sijoittuminen taajaman reunalle vähentää liikenteen ja erityisesti raskaanliikenteen asutukselle aiheuttamia haittoja. Koska suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa huomioitava kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin (MRL 39 ): 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Elinkeinotoiminnan suurimittakaavaisen rakentamisen keskittämisellä voidaan jopa lisätä ekologista kestävyyttä, kun mahdolliset haittavaikutukset ja riskit on helpommin hallittavissa eikä niitä välittömästi kohdistu asuinalueisiin. Hulevesien hallintaa liittyvillä kaavamääräyksillä pyritään vaikuttamaan alueen vesitalouteen niin, ettei merkittäviä haittavaikutuksia syntyisi korttelitai katualueille, valuma-alueen alaville alueille tai sadevesiviemäriverkostolle. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Suunnittelualue laajentaa valmista kaupunkirakennetta työpaikka-alueella. Uuden katuosuuden ohella asemakaavan toteuttaminen lisää jo rakennetun katu- ja teknisen verkostojen käyttöä ja niistä saatavaa taloudellista hyötyä. Rakentaminen käyttää hyväkseen yhdyskuntarakenteeseen jo tehtyjä investointeja. Tontit kytkeytyvät rakentuneen katuverkon jatkoksi. Alueen energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestetty. 18
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Asemakaavan laatimisella ei merkittävästi vaikuteta asumisen tarpeisiin tai palveluiden saavutettavuuteen. Alue on asumisesta ja palveluista erillinen työpaikka-alue, eikä se luonteensa (mm. liikenteellisten vaikutusten) vuoksi soveltuisi sijoitettavaksi asumisen yhteyteen tai tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Sijoittamalla tämäntyyppinen toiminta asumisesta erilleen vähennetään toiminnan mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia asutukselle (esim. melu, pöly, kaupunkikuva). 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja se on suunniteltavissa tehokkaan joukkoliikenteen palveluiden piiriin, jos se katsotaan taloudellisesti kannattavaksi. Nykyisin bussipysäkki on Taipaleentien alkupäässä ja bussivuorot kattavat vain satunnaiset työmatkaliikenteen vuorot. Alueen rakentumisen myötä työpaikkojen määrä alueella kasvaa, joten rakentamisen volyymin kasvattaminen lisää joukkoliikenteen edellytyksiä alueella. Itäportintien varressa suunnittelualueelle saavuttaessa on jo rakennettu kevyen liikenteen väylä. Alue sijaitsee asuinalueista erillään, mutta on kevyen liikenteen saavutettavissa. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat suunnittelualueen ja Orsitien koillispuolella (Hattelmalaa). 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Moreenin elinkeinotoiminnan alue sijaitsee asuin- ja palvelualueista irrallaan. Alueen suunnittelussa pääpaino ei ole eri väestöryhmien huomioimisessa, mutta alueelle johtaa jo rakennetut kevyen liikenteen yhteydet, jolloin ympäristö on turvallinen myös itsenäisesti liikkuville lapsille, nuorille ja vanhuksille. Pääosin liikennöinti perustuu kuitenkin yksityisautoilun varaan ja yritystoimintoihin liittyvään raskaaseen liikenteeseen. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Asemakaavan muutos tukee kaupungin elinkeinoelämän kehittymistä mahdollistamalla uusien yritysten sijoittumisen Moreenin alueelle. Uusien yritysten sijoittuminen alueelle lisää erilaisten yhteistyöhankkeiden toteuttamismahdollisuuksia koko seudun yritysten välillä. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; Keskittämällä tämäntyyppinen yritystoiminta irralleen asuinalueista vähentää toiminnan mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia (kuten liikennettä, sen aiheuttamaa melua ja pölyä, tai itse yritystoiminnasta aiheutuvaa melua, pölyä, pienhiukkasia) asutukselle tai tiiviille kaupunkiympäristölle ja 19
sen käyttäjille. Irralleen sijoittaminen lisää kuitenkin henkilöajoneuvoliikennettä ja siten lisää ympäristökuormitusta. Toisaalta raskaan liikenteen osalta päästövaikutukset vähenevät, kun liikenneyhteydet ovat sujuvat ja etäisyys pääteille on lyhyt. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä Suunnittelualueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön, maiseman tai luonnonarvojen kannalta merkittäviä arvoja eikä suojelukohteita, joita tulisi vaalia tai jotka olisivat uhattuna. Laadinnassa olevan Painokankaan- Karanojan osayleiskaavan mukaisesti yritysaluetta on edelleen tulevaisuudessa tavoitteena laajentaa kohti lounasta. Osayleiskaavassa on aluevarausten rajauksessa huomioitu luonnonympäristön kannalta säilytettävät alueet ja hulevesien hallinta. Asemakaavan laadinta on yleiskaavaehdotusta toteuttavaa. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Suunnittelualue ei ole nykyiselläänkään aktiivisen virkistystoiminnan aluetta. Asemakaavan mahdollistaman rakentamisen vaikutus virkistysalueiden riittävyyteen on vähäinen. Alueen maastoa on jo muokattu rakentamista varten. Painokankaan-Karanojan osayleiskaavan ehdotuksessa on huomioitu maakuntakaavan mukainen, etelä-pohjoissuuntainen ulkoilureitti Länsiportintien ja Itäportintien yritysalueiden välissä, eikä asemakaavalla heikennetä sen toteuttamismahdollisuuksia. 5.6 Nimistö Kaavalla muodostuva katualue on jatke toteutuneelle Taipaleentie nimiselle kadulle. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueelle laaditaan erillinen sitova tonttijako. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava ja tonttijako ovat saaneet lainvoiman. Kaupunki valvoo rakennuslupaharkinnan ja - valvonnan kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle. Hämeenlinnassa 29.1.2014 Tilaajajohtaja Päivi Saloranta 20
21 LIITE 1
22
LIITE 2 KAAVAKARTAN PIENENNÖS 23
LIITE 3 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 24
Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin Asemakaava nro 2508/ Taipaleentie 1 Luonnosvaiheen kuuleminen 4.10.-17.10.2012 (yhdessä asemakaavan nro 2486/Itäportintie-Länsiportintie kanssa) Saadut lausunnot Ely-keskus 17.10.2012 Lausunto tiivistetysti: ELY-keskus toteaa, että asemakaavanvalmistelua voidaan jatkaa, mutta teollisuus- ja varastoalueen asemakaavan hyväksymiselle ei ole edellytyksiä niin kauan, kun se on ristiriidassa voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan kanssa. Teollisuus- ja toimitilarakennusten asemakaava katualueineen vaikeuttaisi voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan toteutumista. Vastine: Lausunnon jättämisen jälkeen Painokankaan-Karanojan osayleiskaava on ollut toisen kerran ehdotuksena nähtävillä vuodenvaiheessa 2014. Kaava on tavoitteena saattaa hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2014. Koska Moreenin elinkeinoalue ei ole rakentunut voimassa olevan yleiskaavan (1992) mukaisesti, käynnistettiin v. 2007 yleiskaavan tarkistus. Voimassa olevassa yleiskaavassa moreeniin on osoitettu voimakkaasti asumiseen ja kaupalliseen rakentamiseen liittyviä toimintoja, joiden on myöhemmin todettu olevan sijainniltaan kaupunkirakenteellisesti erillään ja toteuttamisen kannalta kustannustehottomia verrattuna alueen mahdollisuuksiin työpaikka-alueena. Hämeen Liitto 29.10.2012 Lausunto tiivistetysti: Asemakaavan perusratkaisu on laadittu voimassa olevaan yleiskaavaan nähden uudesta lähtökohdasta yhteystarpeen tyydyttämiseksi Länsiportintien ja Itäportintien välille jatkamalla Taipaleentietä itään. Ratkaisu ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa eikä Hämeen liitolla ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta se nykyisessä laajuudessa. Hämeen liitto katsoo kuitenkin, että maakuntakaavassa merkityn ulkoilureitin osalta asemakaavatyöhön on liitettävä yleiskaavatasoinen selvitys siitä, että maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti voidaan toteuttaa alueelle tarkoituksenmukaisesti ja riittävällä suojapuustolla erotettuna alueen muusta maankäytöstä. Alueen maankäyttötarpeiden suunnittelu tulee Hämeen liiton mielestä jatkossa ratkaista yleiskaavalla, jossa ratkaistaan keskeiset kysymykset ja mm. maakuntakaavassa merkitty ulkoilureitti, logistiikkakeskittymän vaikutuksen väyliin ja liittymäjärjestelyihin sekä muuhun maankäyttöön. Vastine: Lausunnon jättämisen jälkeen Painokankaan-Karanojan osayleiskaava on ollut toisen kerran ehdotuksena nähtävillä vuodenvaiheessa 2014. Kaava on tavoitteena saattaa hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2014. Esitetty yleiskaavallinen tarkastelu ulkoilureitin osalta tutkitaan asemakaavan 2486/Itäportintie- Länsiportintie yhteydessä. - 1 -
Museovirasto 24.10.2012 Lausunto tiivistetysti: Ei huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotuksesta ei tarvitse pyytää Museoviraston lausuntoa. Kirjataan tiedoksi. Elenia Lämpö Oy 3.10.2012 Lausunto tiivistetysti: Kiinteistöt on mahdollista liittää maakaasun ja kaukolämmön jakeluun. Suunnittelualueella sijaitsee kaukolämpö- ja maakaasulinjat. Kirjataan tiedoksi. Saadut mielipiteet Pentti Seppälän perikunta ja Erkki Seppälä 15.10.2012 Mielipide käsitellään kaavan 2486/Itäportintie-Länsiportintie yhteydessä - 2 -