KALAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA SELKÄIMEN TYÖNUMERO: 20600644 KAAVASELOSTUS LUONNOS SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE
Muutoslista TAIR LUONNOS VALMIS 3.8.2016 TAIR 20.4.2016 TAIR 7.3.2016 TAIR 8.1.2016 TAIR MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Kannen kuva Kannen kuvan pohjakartta MML2015/ www.paikkatietoikkuna.fi.
Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaavan tavoitteet... 4 2.3 Asemakaavan kuvaus... 4 2.4 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Maaperä... 6 3.1.3 Luonnonympäristö... 6 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.5 Ympäristön häiriötekijät... 9 3.1.6 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Maakuntakaava... 10 3.2.2 Yleiskaava... 11 3.2.3 Asemakaava... 12 3.2.4 Rakennusjärjestys... 12 3.2.5 Rakennuskielto... 12 3.2.6 Pohjakartta... 13 3.2.7 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset... 13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 13 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 13 4.3 Valmisteluvaihe... 13 4.4 Ehdotusvaihe... 13 4.5 Osallistuminen ja yhteistyö... 14 4.5.1 Osalliset... 14 4.5.2 Viranomaisyhteistyö... 14 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Aluevaraukset... 14 5.1.2 Mitoitus... 14 1 (15)
5.2 Kaavan vaikutukset... 15 5.2.1 Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 15 5.2.2 Kaavan vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 Liitteet: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.8.2016 Liite 2 Asemakaavan seurantalomake, 2 (15)
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaava-alue on kaksiosainen. Asemakaavan laajennus koskee kiinteistöjä 169-406-1-50 (osa) ja -52 (osa). Asemakaavan muutos koskee Kalakosken kylän korttelia 405 (osa). Asemakaavan selostus koskee 3.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan laajennus koskee kiinteistöjä 169-406-1-50 (osa) ja -52 (osa). Asemakaavan muutos koskee Kalakosken kylän korttelia 405 (osa). Kaksiosainen kaava-alue sijaitsee Jokioisten keskustasta noin kaksi kilometriä pohjoiseen. Asemakaavan laajennusalue sijaitsee Selkäimen alueella Uudenkulmantien jatkeena. Kaavamuutoksen alue rajautuu idästä Humppilantiehen, lännestä Jokioisten museorautatiehen, etelästä pelto- ja pohjoisesta asuinalueeseen. Kaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Kaava-alue sijaitsee Humppilantien ja museorautatien välissä (pohjakartta MML2015/ www.paikkatietoikkuna.fi). 3 (15)
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Jokioisten kunnanhallitus 11.1.2016 10 käynnistää Selkäimen asemakaavan laajennuksen ja Kalakosken asemakaavan muutoksen. Kaavan vireille tulosta tiedotetaan yhtä aikaa kuin kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutetaan nähtäville. Jokioisten kunnanhallitus päätti nähtäville asettamisesta..2016. 2.2 Asemakaavan tavoitteet Selkäimen asemakaavan laajennuksen tavoitteena on liittää aiemmin asemakaavoittamaton, noin 130 m2 suuruinen alue olemassa olevaan katualueeseen. Kalakosken asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa vanhan koulukiinteistön muuttaminen asuin- ja yrityskäyttöön sekä tarvittavien katualuevarausten osoittamisen kaava-alueelle. 2.3 Asemakaavan kuvaus Asemakaavan laajennusalue on osoitettu katualueena. Asemakaavamuutosalueen pohjoisosa on osoitettu katualueena. Loppuosa kaava-alueesta on osoitettu erillispientalojen korttelialueena (AO-3). AO-3 Erillispientalojen korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Korttelialueella olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Korjattaessa tai laajentaessa olemassa olevaa rakennusta tulee rakennuksen korkeus, katon muoto sekä ikkunoiden muoto ja jaotus säilyttää alkuperäisinä. Alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta liiketilaa, kuitenkin enintään 50% kerrosalan määrästä. Asemakaavan laajennusalue on osoitettu kokonaisuudessaan katualueena. Alueen kokonaispinta-ala on noin 130 m², kerrosala on 0 m². Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 21 100 m². AO-3 korttelialueen pinta-ala on noin 17 400 m². Korttelialueelle on osoitettu pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiselle rakentamiselle kaksi rakennusalaa, joille molemmille on osoitettu rakennusoikeutta 375 m 2. Lisäksi on osoitettu 300 m 2 rakennusoikeutta rakennusalalle, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Suurin sallittu kerrosluku korttelialueella on yksi (I). AO-3 -korttelialueen korttelitehokkuus on noin 0,06. Korttelialueelle osoitetaan yksi tontti ohjeellisella tonttijaolla. Asemakaavamuutoksella osoitetun katualueen pinta-ala on noin 3700 m² ja kerrosala on 0 m². 2.4 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 4 (15)
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan laajennuksen alue koostuu kiinteistöistä 169-406-1-50 (osa) ja -52 (osa).. Alueella sijaitsee tällä hetkellä ajoyhteys. Asemakaavan muutoksen alue koostuu kiinteistöstä 169-402-1-106 (osa). Alueella sijaitsee Kalakosken koulun koulukäytöstä poistetut rakennukset. Alueen pohjoisosan kautta on kulku kiinteistölle 169-402-1-151. Kuva 2 Asemakaavan laajennusalueella sijaitsee jo nykyisellään ajoväylä (kuvan luoteisnurkka). Kaavamuutosalueella sijaitsee Kalakosken koulun koulurakennus, alakoulurakennus sekä apurakennuksia. Ortokuva MML2015, www.paikkatietoikkuna.fi. 5 (15)
3.1.2 Maaperä Asemakaavan laajennusalueen maaperä on hiekka- tai soramoreenia. Asemakaavan muutosalueen maaperä on hiekka- tai soramoreenia, kalliomaata ja savea. Kuva 3 Kaava-alueen maaperä on hiekka- tai soramoreenia, kalliomaata ja savea. Karttaote ja -selitteet MML2016 www.paikkatietoikkuna.fi. 3.1.3 Luonnonympäristö Asemakaavan laajennusalueella ei sijaitse luonnonmukaista kasvillisuutta tai puustoa. Asemakaavamuutosalueen länsireunassa sekä koillisnurkassa sijaitsee metsikköä. 6 (15)
3.1.4 Rakennettu ympäristö Asemakaavan laajennusalueella ei sijaitse rakennuksia. Kaava-alueella sijaitsee pinnoittamaton ajoyhteys ja vesijohto. Asemakaavan muutosalueella sijaitsevat vuonna 1912 rakennettu koulurakennus, vuonna 1938 rakennettu alakoulu, vuonna 1912 rakennettu sauna sekä vuonna 1912 rakennettu talousrakennus. Lisäksi tontilla sijaitsevat 1970 luvulla rakennetut grillikatos ja pukukoppi. Alueella sijaitsee tontin sisäisiä vesi-, jätevesi- ja sähköjohtoja. Rakennettu kulttuuriympäristö Kalakosken koulu perustettiin 1909, ja seuraavana vuonna valmistui uusi koulutalo, johon piirustukset oli tilattu Eliel Saarisen arkkitehtitoimistolta. Talon ulkomuodossa onkin muutamia mallikoulurakennuksista poikkeavia ratkaisuja, kuten aumakaton lappeella olevat teräväkulmaiset pienet poikkipäädyt, joiden alla jäävien portaikkojen väli on ilmeisesti ollut alun perin avonainen; nykyinen katos on vuodelta 1990. Rakennuksen räystäslinjassa on aaltonauhalista. Hirsirakennus laudoitettiin vuonna 1920. Ikkunoiden ruutujako lienee uudistunut ja yksinkertaistunut 1900-luvun keskivaiheilla. Vuonna 1938 valmistui pihapiiriin rakennusmestari Pekka Kaupin suunnittelema alakoulu, joka on julkisivuiltaan rapattu, mutta kokonaishahmoltaan mukailee vanhaa rakennusta. Koulun rakennukset on sijoiteltu väljästi avaran pihan kolmelle laidalle, neljäs sivu rajautuu urheilukenttään ja sen takana Humppilantiehen. Jokioisten kunnan rakennusinventoinnissa Kalakosken koulu on arvotettu luokkaan II: Luokka II Kohteella on arvoja, mutta niiden merkittävyyttä ja laatua ympäristön ja perinteen kannalta on tarkasteltava yksityiskohtaisemmin alueelle suunniteltavien rakennushankkeiden tai muiden maankäyttöhankkeiden yhteydessä. Lisäselvitystarvetta on harkittava vireille tulevan hankkeen tavoitteiden ja vaikuttavuuden pohjalta. 7 (15)
Koulurakennus Kalakosken koulurakennus on valmistunut vuonna 1912. Rakennus on hirsirakennus, jonka julkisivu on laudoitettu vuonna 1920. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii vuokralla Jokioisten kunnan nuorten ja aikuisten työpaja. Paja toimii osassa rakennuksen tiloista. Rakennukseen on tavoitteena sijoittaa myös jatkossa paja- ja liiketoimintatiloja. Kuva 4 Aumakaton lappeella olevat teräväkulmaiset poikkipäädyt ovat esimerkki mallikoulurakennuksista poikkeavista ratkaisuista. Kuva: Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 6/2009, Jokioisten kunnan rakennusinventointi (2009). Kuva 5 Kalakosken koulurakennus on suunniteltu Eliel Saarisen arkkitehtitoimistossa. Se on rakennettu 1909-1912. Kuva: Sweco Ympäristö Oy. 8 (15)
Alakoulu Kalakosken koulun pihapiiriin vuonna 1938 valmistuneen alakoulun on suunnitellut Pekka Kauppi. Rakennus mukailee hahmoltaan vanhaa koulurakennusta. Julkisivuiltaan rakennus on rapattu. Rakennus sijaitsee koulun urheilukentän laidalla. Rakennus on ollut Kalakosken koulun käytössä vuoteen 2015 asti. Rakennus on tavoitteena ottaa asuinkäyttöön. Kuva 6 Urheilukentän laidalla sijaitseva Pekka Kaupin suunnittelema alakoulu on valmistunut vuonna 1938. Rakennus on julkisivultaan rapattu, mutta mukailee kokonaishahmoltaan vanhaa rakennusta. Kuva: Sweco Ympäristö Oy. 3.1.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alue rajautuu idässä Humppilantiehen, josta aiheutuu jonkin verran meluhaittaa. 3.1.6 Maanomistus Kaava-alueen omistaa Jokioisten kunta ja yksityiset maanomistajat. 9 (15)
3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset. 3.2.1 Maakuntakaava Jokioinen kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaliiton alueeseen. Kanta-Hämeen maakuntakaava sai lain-voiman 28.12.2007, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi päätöksensä kaavasta jätetyistä valituksista. (http://www.hameenliitto.fi/fi/maakuntakaava-2006) Ympäristöministeriö on vahvistanut 2.4.2014 antamallaan päätöksellä DNr: YM5/5222/2012 Kanta-Hämeen maakuntavaltuuston 11.6.2012 tekemän päätöksen, jolla hyväksyttiin Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava. Samalla päätöksellä ympäristöministeriö vahvisti eräiden Kanta-Hämeen vuonna 2006 vahvistetun maakuntakaavan merkintöjen ja määräysten kumoamisen. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. (http://www.hameenliitto.fi/fi/1.vaihemaakuntakaava) 2. vaihemaakuntakaava käsittelee liikenteen ja luonnonvarojen aihealueita. Kaavassa keskitytään erityisesti tuulivoimaloiden alueisiin ja soiden maankäyttöön. Kaava sisältää myös eräitä liikenteen aluevarausten tarkistuksia. Kaavalla kumotaan myös osia voimassa olevista maakuntakaavoista. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus ja siihen perustuvat maakuntakaavojen muutokset olivat nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 perusteella 26.1.2015-27.2.2015. Maakuntavaltuusto hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan muutoksitta kokouksessaan 1.6.2015 ja päätti toimittaa sen ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. (http://www.hameenliitto.fi/fi/2.vaihemaakuntakaava) Asemakaavan laajennusalue on osoitettu merkinnällä rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue (Ar). Kaavamuutosalue on osoitettu maakuntakaavassa kylä-alueena, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (Ats). Kaava-alueella ei sijaitse maakuntakaavan vaihekaava I:ssa ja 2:ssa tarkasteltuja kohteita. Kuvassa 4 on esitetty ote Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kuva 7 Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kaavakartta:: Hämeen liitto, http://hameenliitto.fi/fi/maakuntakaava. 10 (15)
3.2.2 Yleiskaava Jokioisten keskustan ja lähiympäristön oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.12.2015 55 ja saanut lainvoiman 27.1.2016. Nyt laadittavan asemakaavan kaava-alue on osoitettu osayleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueena/pientalovaltaisena asuinalueena. PY/AP Julkisten palvelujen ja hallinnon alue/pientalovaltainen asuinalue. Alue varataan pääasiassa julkisille palveluille. Alueelle voidaan sijoittaa myös yksityisiä palveluita sekä asumista. Kuva 8 Ote Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavasta. Kaava-alue on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla. 11 (15)
3.2.3 Asemakaava Asemakaavan laajennuksen osalta on kyse alueen ensimmäisestä asemakaavasta. Korttelissa 405 on voimassa Jokioisten Minkiönkylän asemakaava, joka on hyväksytty rakennuskaavana ja rakennuskaavan muutoksena vuonna 1987. Voimassa olevassa asemakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueena (YO-1). YO-1 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jonne saa rakentaa lisäksi enintään 2 asuntoa koulun henkilökuntaa varten sekä autotallit asuntojen käyttöön. Tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.30. Lisäksi on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Kuva 9 Ote Jokioisten kaavayhdistelmästä. 3.2.4 Rakennusjärjestys Jokioisten kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan 7.6.2012. 3.2.5 Rakennuskielto Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. 12 (15)
3.2.6 Pohjakartta Asemakaavan muutos laaditaan numeerisessa karttakoordinaattijärjestelmässä ETRS- GK24 mittakaavaan 1:1000. Pohjakartan on toimittanut Jokioisten kunnan tekninen osasto. 3.2.7 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu Hämeen ympäristökeskuksen aloitteesta Forssan seudulla toteutettiin vuosien 2009 2011 aikana strateginen rakennetarkastelu. Hankkeeseen osallistuivat kaikki seudun kunnat (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä). Rakennetarkastelu sisältää sekä tulevaa kehitystä ennakoivia kehitettäviä alueita että olemassa olevan rakenteen kehittämisen kannalta keskeisiä aluevarauksia. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Selkäimen asemakaavan laajennuksen tavoitteena on liittää aiemmin asemakaavoitta-maton, noin 130 m2 suuruinen alue olemassa olevaan katualueeseen. Kalakosken asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa vanhan koulukiinteistön muuttaminen asuin- ja yrityskäyttöön sekä tarvittavien katualuevarausten osoittamisen kaava-alueelle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Jokioisten kunnanhallitus 11.1.2016 10 käynnistää Selkäimen asemakaavan laajennuksen ja Kalakosken asemakaavan muutoksen. Kaavan vireilletulosta tiedotetaan yhtä aikaa kuin kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutetaan nähtäville. Jokioisten kunnanhallitus päätti nähtäville asettamisesta..2016. Kuulutukset nähtävilläolosta ilmoitetaan paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla osoitteessa Keskuskatu 29A, 31600 Jokioinen sekä kunnan Internet-sivuilla. Kaavan laatijana toimii arkkitehti Timo Rysä ja arkkitehti yo Taina Riekkinen Sweco Ympäristö Oy:ltä. Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. 4.3 Valmisteluvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä....201_ välisen ajan. Jokioisten kunnanhallitus päätti nähtäville asettamisesta..201_. 4.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus oli nähtävillä....201_ välisen ajan. Jokioisten kunnanhallitus päätti nähtäville asettamisesta..201_. 13 (15)
4.5 Osallistuminen ja yhteistyö 4.5.1 Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1. 4.5.2 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosvaiheen aineisto toimitetaan viranomaisille tiedoksi. 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Aluevaraukset Asemakaavan laajennusalue on osoitettu katualueena. Asemakaavamuutosalueen pohjoisosa on osoitettu katualueena. Loppuosa kaava-alueesta on osoitettu erillispientalojen korttelialueena (AO-3). AO-3 Erillispientalojen korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Korttelialueella olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Korjattaessa tai laajentaessa olemassa olevaa rakennusta tulee rakennuksen korkeus, katon muoto sekä ikkunoiden muoto ja jaotus säilyttää alkuperäisinä. Alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta liiketilaa, kuitenkin enintään 50% kerrosalan määrästä. 5.1.2 Mitoitus 14 (15) Asemakaavan laajennusalue on osoitettu kokonaisuudessaan katualueena. Alueen kokonaispinta-ala on noin 130 m², kerrosala on 0 m². Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 21 100 m². AO-3 korttelialueen pinta-ala on noin 17 400 m². Korttelialueelle on osoitettu pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiselle rakentamiselle kaksi rakennusalaa, joille molemmille on osoitettu rakennusoikeutta 375 m 2. Lisäksi on osoitettu 300 m 2 rakennusoikeutta rakennusalalle, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Suurin sallittu kerrosluku korttelialueella on yksi (I). AO-3 -korttelialueen korttelitehokkuus on noin 0,06. Korttelialueelle osoitetaan yksi tontti ohjeellisella tonttijaolla. Asemakaavamuutoksella osoitetun katualueen pinta-ala on noin 3700 m² ja kerrosala on 0 m². Taulukko 5.1 Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen mitoitus Korttelin pääkäyttötarkoitus Pinta-ala, m 2 Kerrosala, m 2 Tehokkuus ek AO-3 (akm) 17417 1050 0,06 Katu (akm) 3697 0 Katu (akl) 132 0 Yhteensä 21246 1050 0,05
5.2 Kaavan vaikutukset Kaavan laatijan näkemyksen mukaan asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon, talouteen, terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin, kulttuuriin tai maisemaan. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön sekä liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen on esitetty alla. 5.2.1 Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksen myötä korttelialueen käyttötarkoitus muuttuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta erillispientalojen korttelialueeksi. Alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta liiketilaa enintään 50% kerrosalan määrästä. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavan keskeinen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen poistuminen alueelta. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan muutos on kuitenkin tarkoituksenmukainen, jotta maakuntakaavassa osoitettu tavoite arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteiden säilymisestä toteutuu. Alueella sijaitsee koulurakennuksia, jotka eivät kuitenkaan ole enää opetuskäytössä. Kaavamuutoksella mahdollistetaan rakennusten käytön jatkaminen asuin- ja liiketilana, mikä tukee arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Tavoitetta tuetaan AO-3 kaavamääräyksen sisällön sekä rakennusalan rajauksen avulla. 5.2.2 Kaavan vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan laajennuksen myötä asemakaavoittamaton alue muuttuu katualueeksi ja alueelle muodostuu yhtenäinen katu. Alueella sijaitsee vesijohtolinja. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan muutos tukee kunnan tavoitteita liikenteen ja teknisen huollon järjestämisessä. Asemakaavan laajennus täydentää em. tavoitteiden osalta aikaisemmin laadittuja asemakaavoja. Asemakaavan muutoksen myötä korttelin 405 pohjoisosa muuttuu katualueeksi. Alueen muuttaminen kaduksi tukee kunnan tavoitteita liikenteen ja teknisen huollon järjestämisessä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampere, 10. elokuuta 2016 Sweco Ympäristö Oy Taina Riekkinen avustava suunnittelija Arkkitehti yo 15 (15)