A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 21. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 34 TONTIN 11 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LOTILANMUTKA 10 KAAVATUNNUS 21:081 KAAVAN PÄIVÄYS 8.6.2016 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 28.9.2016
21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS 28.9.2016 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 34 tonttia 11 sekä puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 21. kaupunginosan kortteli 34 tontti 13. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi LOTILANMUTKA 10 Kaavan tunnus 21:081 Kaavan päiväys 8.6.2016 (tarkistettu 29.9.2016) Kaavan laatija Nana Pentti, Asemakaava-arkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 5043 email: etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 20.4.2016 vireilletulo Hyväksymis- Ltk 11.10.2016 päivämäärät Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Keljonkankaalla, os.lotilanmutka 10, noin 5 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa alueen rakennusoikeus, korttelialueen ja tontin rajat sekä rakennusalueen rajaus. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS 28.9.2016 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 ASEMAKAAVA... 4 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.1.2 Luonnonympäristö... 5 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.1.4 Maanomistus... 6 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 6 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 6 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 8 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 8 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 8 3.3.1 Osalliset... 8 3.3.2 Vireilletulo... 9 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 9 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 9 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET... 10 3.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 10 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 10 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 4.1 KAAVAN RAKENNE... 10 4.1.1 Mitoitus... 10 4.1.2 Palvelut... 10 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 10 4.3 ALUEVARAUKSET... 11 4.3.1 Korttelialueet... 11 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 11 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 11 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 11 4.7 NIMISTÖ... 11 ASEMAKAAVAN MUUTOS EI VAIKUTA NIMISTÖÖN.... 11 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 11 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 11 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 11 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosehdotus, pienennös (tark. 29.9.2016) 4) tonttijakokartta (ehdotusvaiheessa) 5) tilastolomake
21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS 28.9.2016 (4) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos on käynnistynyt yksityisen maanomistajan hakemuksesta omistamaansa kiinteistöä varten. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa alueen rakennusoikeus, korttelialueen ja tontin rajat sekä rakennusalueen rajaus. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 20.4.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 16.6.2016. Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 17.6. - 4.7.2016 välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 11.10.2016. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä 18.10. - 1.11.2016. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.yy.201x. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on pääosin 1940-1950 luvuilla rakennettujen asuinrakennusten aluetta. Alueen etelä- ja itäpuolella on puistoaluetta ja Lotilanmutkan itä-puolella sijaitsee hiekkapintainen pallokenttä. Alueen lähiympäristö on hoidettua pientaloympäristöä, jonka kasvillisuus on varttunutta. Aluetta sivuaa eteläpuolella maanalainen johtolinja. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 945 m2. Kaavoitettavan alueen ympäristöä
21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS 28.9.2016 (5) 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Alue on pinnanmuodoltaan melko tasainen, korkeuseroa alueella on noin 3 metriä. Alueen maaperä on moreenia. Kasvillisuus on pääosin piha -alueen kulttuurivaikutteista kasvillisuutta. Luonnonolot Alueella ei esiinny uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-aluetta ympäröivä alue on asuinpientalojen korttelialueita sekä virkistysaluetta. Alue sijaitsee hyvien ajoneuvo- ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksien varrella ja lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 2km:n päässä suunnittelualueelta (Keljonkeskus). Kaupunki-/taajamakuva Taajamakuva muodostuu Lotilanmutkan pientaloasutuksesta sekä puisto- ja virkistysalueista. Alueen rakennusten rakentamisvuodet ovat 1949 (päärakennus) ja 1951 (piharakennus). Kaavoitettavan alueen taajamakuvaa Asuminen Kaava-alueen lähiympäristössä on omakoti- ja rivitaloasutusta. Palvelut Kaavoitettava alue tukeutuu Keljonkankaan ja Keljonkeskuksen palveluihin, jotka sijaitsevat noin 1-2 km:n etäisyydellä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole työpaikkoja. Virkistys Kaava-alue rajoittuu kapeaan lähivirkistysalueeseen. Lähialueella sijaitsee pallokenttä. Liikenne Kaavoitettavaa aluetta sivuaa Lotilanmutka ja alueen eteläpuolella kulkee polkuyhteys Tekolammentieltä Lotilanmutkaan ja edelleen pallokentälle. Tekninen huolto Kaavoitettavan alueen itäpuolella kulkevat jäte ja talousvesiviemärilinjat. Alueen eteläreunaa sivuaa johtorasite, jonka rasitealue ulottuu 2,5m johdon keskilinjan molemmille puolille.
21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS 28.9.2016 (6) Ote alueen johtokartasta Erityistoiminnat, ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole erityistoimintoja eikä ympäristöhäiriöitä. 2.1.4 Maanomistus Kaavoitettava alue on yksityisomistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Karttaote maakuntakaavasta. Alue on taajamatoimintojen aluetta (A)
21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS 28.9.2016 (7) Keski-Suomen neljäs vaihemaakuntakaava on saanut ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen 24.9.2014. Kaava sai lainvoiman 25.10.2014. Yleiskaavat Keljonkankaan osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton, hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.5.1988) Kaavassa alueella on merkintä AP (asuinpientalovaltainen asuntoalue). Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty 10.11.2014 kaupunginvaltuustossa, ei vielä lainvoimaa) alue on kestävän liikkumisen taajama-aluetta. Karttaote Keljonkankaan osayleiskaavasta / Karttaote Jyväskylän yleiskaavaehdotuksesta Voimassa oleva asemakaava Asemakaavassa ( hyväksytty 3.8.1977 ) alue on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO). Karttaote ajantasa-asemakaavasta.
21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS 28.9.2016 (8) KymppiR ohjelma Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa KymppiR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Ohjelma kiertää kerran vuodessa luottamushenkilöiden käsittelyssä. Näin pyritään varmistamaan valmistelutyön ja poliittisen päätöksenteon yhtenäinen suunta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako- ja rekisteri Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan muutoksen yhteydessä. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen ja maastomittauksen laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 24.5.2016. Rakennuskielto ja suojelupäätökset Alue ei ole rakennuskiellossa eikä alueelle kohdistu suojelupäätöksiä. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on tullut 10.6.2015. Asemakaavan vireilletulokuulutus on ollut Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 20.4.2016. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Luetellaan osalliset. Osallistumisryhmiä ovat mm. maanomistajat, asukkaat ja viranomaiset. Tässä voi käyttää OAS:n listausta. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Jyväskylän Energia Oy / Vesi Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS 28.9.2016 (9) 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 20.4.2016. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajalle tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (syksy 2016) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta hyväksyy ja asettaa sen nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena Jyväskylän kaupungin kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2016) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken pitäisi järjestää. Tarvittaessa viranomaistahojen kanssa järjestetään erillisiä työaikaisia neuvotteluja. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa 4.4.1. Osallisten sekä Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Tontille on haettu asemakaavamuutosta, jolla mahdollistetaan asuintontin rajan tarkistaminen tontin olemassa oleviin rakennuksiin (Rakennusvuodet 1949 ja 1951) nähden. Lisäksi tarkistetaan
21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS 28.9.2016 (10) tontin rakennusoikeus vastaamaan lähialueen asuintonttien rakennusoikeuden määrää tontin kokoon perustuen. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös asemakaavamerkintöjen ajanmukaistaminen sekä alueen luonteeseen soveltuvan uudisrakentamisen mahdollistaminen. 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKU- TUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET 3.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnos on laadittu asemakaavan muutoshakemuksen pohjalta. Erillispientalotonttiin on lisätty maanomistajan omistuksessa olevalta kaavan mukaiselta puistoalueelta (VP) kooltaan noin 140m2 suuruinen alue, jotta olemassa oleva talousrakennus mahtuu asuintontille. Lisäksi tontin kadun puoleinen raja on pidentynyt 16 metriin. Alueen rakennusoikeus on tarkistettu ja muutettu numeeriseen muotoon tehokkuusluvun sijaan. Tontin rakennusoikeus on 200kem2. Kaavassa on myös huomioitu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Mielipiteet ja lausunnot ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 17.6. 4.7.2016 välisen ajan. Kaavasta saatiin kolme lausuntoa. Kaavasta ei jätetty mielipiteitä. Lausunnoista Jyväskylän Energia Oy:llä ja Jyväskylän kaupungin liikenne- ja viheralueet palvelualueella ei ollut kaavaan huomautettavaa. JE Siirto Oy:n lausunnon mukaan alueelle tulee merkitä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Kaavoittajan vastine: Kaavamääräyksiin lisätään kaavamääräys: Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa, kuten lausunnossa on esitetty. 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 20.4.2016 Asemakaavaluonnos MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä 17.6 4.7.2016 välisen ajan 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaava mahdollistaa alueelle yhden erillispientalotontin. 4.1.1 Mitoitus Korttelialue Koko (m2) Rakennusoikeus (kem2) AO n. 945 yht. 200 (e=0,21) I½ Kerrosluku 4.1.2 Palvelut Kaavamuutoksella muodostuu asuinrakennusten aluetta. Noin 2km:n etäisyydellä sijaitsevat Keljonkankaan sekä Keljonkeskuksen alueen kaupalliset sekä julkiset palvelut. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteena on säilyttää alueen viihtyisä ja turvallinen asumis- ja liikkumisympäristö.
21:081 / Lotilanmutka 10 / ASEMAKAAVASELOSTUS 28.9.2016 (11) 4.3 ALUEVARAUKSET Kuvataan ja perustellaan alueelle kaavoitetut toiminnot ja aluevaraukset. 4.3.1 Korttelialueet Korttelialueen (AO) koko on n. 945m2. Rakennusoikeus on esitetty tonttikohtaisesti, 200kem2. Kerrosluku on I½. Tonteille saa rakentaa enintään yhden, korkeintaan kaksiasuntoisen asuinrakennuksen Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 ap/ asunto Korttelialueelle on osoitettu istutettava alue sekä nuolimerkintä, joka osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni Julkisivumateriaalin tulee olla puu tai kiviaines. Julkisivuissa tulee käyttää murrettuja värisävyjä. Kattojen tulee olla harmaan sävyisiä harjakattoja. Tontin eteläreunassa on maanalaista johtoa varten varatun alueen osa 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Alue on osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen rakentamisella on paikallista merkitystä maisema- ja taajamakuvaan. Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin, liikenteeseen tai kulttuuriympäristöön Kaavaratkaisu ei vaikuta alueen palveluihin tai työpaikkoihin. Liikenteelliset vaikutukset eivät muutu nykytilanteesta. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat MRL:n asetusta. 4.7 NIMISTÖ Asemakaavan muutos ei vaikuta nimistöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelle ei ole tarpeellista laatia erillisiä rakentamistapaohjeita. Mahdollisen rakennussuunnittelun yhteydessä tonteilta laaditaan asemapiirrokset, joista selviävät myös pihajärjestelyt. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen asemakaavan mukainen rakentaminen voi käynnistyä kaavan saatua lainvoiman. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutusta seurataan kunnallisilla ja valtakunnallisilla seurantajärjestelmillä, yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa.
19.4.2016 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LOTILANMUTKA 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 21. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 34 TONTILLE 11 SEKÄ PUISTOALUEELLE Kaavatunnus 21:081 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. itäpuolella on puistoaluetta ja Lotilanmutkan itäpuolella sijaitsee hiekkapintainen pallokenttä. Alueen lähiympäristö on hoidettua pientaloympäristöä, jonka kasvillisuus on varttunutta. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 1100m2. Aluetta sivuaa eteläpuolella maanalainen johtolinja, joka ulottuu suunnittelualueelle sen eteläkarjessä. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavan laadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: 1. Kaava-alueen sijainti - Asemakaavan muutosalue sijaitsee Keljossa, osoitteessa Lotilanmutka 10, noin 5 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet - Asemakaavan muutos on käynnistynyt yksityisen maanomistajan hakemuksesta omistamaansa kiinteistöä varten. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa alueen rakennusoikeus, korttelialueen ja tontin rajat sekä rakennusalueen rajaus. - Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Keski-Suomen maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Ympäristöministeriö on hyväksynyt maakuntakaavan 14.4.2009. -Osayleiskaavassa (hyväksytty oikeusvaikutuksettomana 23.5.1988) alue on pientalovaltainen asuntoalue (AP). - Asemakaavassa (hyväksytty 3.8.1977 ) alue on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO) sekä puistoaluetta (PL). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla 0,2. Suunnittelualueen nykytilanne: - Alue on pääosin 1940-1950 luvuilla rakennettujen asuinrakennusten aluetta. Alueen etelä- ja - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat - Kaavamuutoksen hakija - Viranomaiset: Jyväskylän Energia Oy / Vesi Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on sen lähiympäristö. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan
xx:xxx / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.4.2016 (2) - vaikutukset virkistysalueisiin ja -yhteyksiin - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (syksy 2016) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2016) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen/kaavamuutos-ehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut/Asemakaavoitus Nana Pentti, Asemakaava-arkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 Puh. (014) 266 5043 (014) 266 5042 email internet etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Viistokuva suunnittelualueesta. Suunnittelualue on rajattu kuvaan viitteellisesti.
179-402-1-476 79-21-20-27 179-402-1-479 179-21-34-9 179-21-35-3 179-402-1-476 0-28 179-21-34-10 179-21-34-12 17 179-402-1-126 179-21-9903-0 179-402-1-159 179-402-1-162 179-402-1-160 179-21-9903-0 179-21-32-6 179-402-1-476 179-21-33-1 179-402-1-161 179-21-32-5 179-21-32-7 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö Teema: Ajantasa-asemakaava Mittakaava: 1:1000 179-21-32-4 Pvm: 8.6.2016 12:20 50 m
179-402-1-479 179-402-1-476 179-21-34-9 179-21-34-10 179-21-34-12 179-402-1-126 179-21-9903-0 179-402-1-159 179-402-1-162 0 179-21-9903-0 179-21-32-6 179-21-33-1 179-402-1-161 179-21-32-7 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden, korkeintaan kaksiasuntoisen erillispientalon talousrakennuksineen. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa ullakkokerroksessa sallitun, kerrosalaan laskettavan rakennusoikeuden.
Rakennusala. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Istutettava alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti. AO korttelialueella 2ap/asunto RAKENTAMISTAPA Julkisivumateriaalin tulee olla puu tai kiviaines. Julkisivuissa tulee käyttää murrettuja värisävyjä. Kattojen tulee olla harmaan sävyisiä harjakattoja. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 05.10.2016 21.KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 34 TONTTIA 11 SEKÄ Kaavan nimi PUISTOALUE(Lotilanmutka 10) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 21:081 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,0944 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,0944 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,0944 100,0 200 0,21 0,0000 41 A yhteensä 0,0944 100,0 200 0,21 0,0145 41 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0145 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,0944 100,0 200 0,21 0,0000 41 A yhteensä 0,0944 100,0 200 0,21 0,0145 41 AO 0,0944 100,0 200 0,21 0,0145 41 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0145 PI -0,0145 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä