17//18 Johdanto Instituutiot ja allokaatiot Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa peliteorian alkeet Tänään keskitymme pelin sääntöihin Pareto-tehokkuus ja oikeudenmukaisuus miten instituutiot vaikuttavat taloudellisiin allokaatioihin? johdatus todellisten tuloerojen mittaamiseen Huomenna ja ensi viikolla markkinatalouden keskeisimmät instituutiot: yritykset ja markkinat Instituutiot ja valta Pareto tehokkuus siirtyminen allokaatiosta (M,M) allokaatioon (L,L) on Pareto-parannus (L,M), (L,L) ja (M,L) ovat kaikki Paretotehokkaita allokaatioita. Miksi? Instituutiot ihmiset luomia rajoitteita, pelin säännöt muodolliset: lait, sopimukset, omistusoikeudet jne. epämuodolliset: tavat, traditiot, sosiaaliset rangaistukset jne. Valta kyky saada ja tehdä asioita vastoin toisten toiveita neuvotteluvoima / kaupankäynnin ehtojen asettaminen - esim. valta tehdä ota-tai-jätä tarjous, valta sanoa ei pakottaminen aiheuttamalla toisella haittaa (tai uhkaamalla sillä) Instituutiot vaikuttavat vallan jakautumiseen ja siten taloudellisiin allokaatioihin (sekä kakun kokoon että jakoon) Allokaatio kuka tekee ja saa mitä? Pareto-tehokas allokaatio kenenkään tilannetta ei voi parantaa huonontamatta jonkun toisen tilannetta Pareto-tehokaita allokaatiota on yleensä suuri määrä ella 5 3 2 1 L,M 1 L,L M,M 2 3 Anni M,L 5 molemmille parempia vaihtoehtoja kuin (M,M) 1
17//18 Pareto-tehokkuus ja reiluus Tilanne 1: Itsenäinen maanviljelijä Pareto-tehokkuus ei sisällä väitteitä oikeudenmukaisuudesta monet Pareto-tehokkaat allokaatiot koetaan usein epäreiluiksi esim. minä omistan kaiken, te ette mitään Taloustiede ei kerro mikä on oikein tai reilua, mutta voi auttaa kirkastamaan arvokeskustelua millaisia kompromisseja on mahdollista tehdä? mikä on tehokas tapa saavuttaa annettu päämäärä? Näkökulmia oikeudenmukaisuuden arviointiin lopputulemien vs. mahdollisuuksien tasa-arvo tietämättömyyden verho millaiseen yhteiskuntaan haluaisit syntyä jos et tietäisi mihin asemaan päädyt? Akseli viljelee maata ja kuluttaa oman tuotantonsa hyvinvointi kulutetusta viljasta ja vapaa-ajasta -> indifferenssikäyrät tekemällä enemmän töitä maa tuottaa enemmän -> tuotantomahdollisuuksien Akseli maksimoi hyvinvointiaan pisteessä substituutioaste = tuotto Akselin vapaa-aika Akselin tuotantomahdollisuuksien 16 Sitten kuvaan astuu jörn jörnillä on pyssy, Akselilla ei jörn ei tuota mitään mutta 1,5 haluaa osan Akselin viljasta hän myös nyt määrää kuinka paljon Akseli tekee töitä Allokaation esitys kuvassa 5,25 esim. jörn määrää Akselin tekemään 12 tuntia töitä ja ottaa puolet viljasta Miten jörn maksimoi viljansa? jörnin osa 12 Akselin vapaa-aika Akselin työaika jörnin rajoitteet tuotantomahdollisuuksien määrittää teknisesti mahdolliset tuottannot selviytymismahdollisuuksien määrittää biologisesti mahdolliset tuotannot - mitä enemmän Akseli työskentelee, sitä enemmän ravintoa hän tarvitsee selvitäkseen hengissä Mahdolliset allokaatiot Akselin selviytymismahdollisuuksien 2
17//18 jörnin optimointi maksimoituuko jörnin tuotanto allokaatiossa,k? ei: tuotto > biologinen substituutioaste - jos jörn pakottaa Akselin tekemään tunnin enemmän töitä, tuotanto kasvaa enemmän kuin Akselin ravinnontarve 3,5 jörnin osa 16 K biologinen substituutiosaste tuotto jörnin hyvinvointi maksimoituu allokaatiossa A, Akseli tekee 15 tuntia töitä päivässä ja saa vakkaa viljaa, jörn pitää loput 6 Työajan piteneminen heikentää Akselin hyvinvointia vähemmän vapaa-aikaa nälkä ei helpota (lisäruoka pitää hänet vain juuri ja juuri hengissä) selviytymismahdollisuuksien käyrä indifferensiskäyrä 1 jörnin osa A 13 Tilanne 3: Akselista tulee torppari Tilanne 3: Akselista tulee torppari Nyt orjuus kielletään jörn omistaa pellot, mutta ei voi pakottaa Akselia työhön jörnin ja Akselin pitää nyt neuvotella työehdoista lopputulos riippuu neuvotteluvoimasta (varavaihtoehdosta, outside option) jos Akseli kieltäytyy sopimuksesta, hän päätyy pisteeseen Z (oletetaan, että hän saa 2,5 vakkaa viljaa köyhäinapuna) 1 2,5 A Z Akselin varavaihtoehto (outside option) 13 Akselin indifferenssikäyrä on jyrkempi kuin selviytymismahdollisuuksien työnteosta saatava enemmän kompensaatiota kuin juuri ja juuri selviytymisen mahdollistavat lisäkalorit Jos jörn tarjoaa Akselille samaa kuin orjuudessa (), Akseli kieltäytyy Mitä jörnin kannattaa tarjota? 1 2,5 Akselin reservaatio indifferenssikäyrä A Taloudellisesti mahdolliset vaihtoehdot 13 Z 3
17//18 Tilanne 3: Akselista tulee torppari Tilanne : Tiukka työlainsäädäntö jörn vuokraa Akselille maan hintaan,5 vakkaa viljaa Akseli päättää nyt tehdä 8 tuntia töitä. Miksi? substituutioaste = tuotto Akseli valta sanoa ei lisää Akselin hyvinvointia vähentää jörnin hyvinvointia vähentää kokonaistuotantoa 1,5 Akselin reservaatio indifferenssikäyrä D Z Uusi laki tunnin työpäivä, josta maksettava,5 vakkaa viljaa Akselin hyvinvointi kasvaa, jörnin pienenee Onko tämä Pareto-tehokasta? 6,5 jörnin osa D E F 13 16 16 2 Tilanne : Tiukka työlainsäädäntö Pareto sopimusura Uusi laki tunnin työpäivä, josta maksettava,5 vakkaa viljaa Akselin hyvinvointi kasvaa, jörnin pienenee Onko tämä Pareto-tehokasta? Ei! Esimerkiksi siirtymällä allokaatioon H, Akselin hyvinvointi kasvaa ja jörnin hyvinvointi pysyy ennallaan. tuotto > substituutioaste allokaatiossa F,E 7,5 jörnin osa 16 H E 2 F Pareto-tehokkaiden allokaatioiden yhdistelmä allokaatiot joissa tuotto = substituutioaste tässä esimerkissä Akselin preferenssit on oletettu sellaisiksi, että ehto täyttyy aina 8 työtunnilla -> Pareto sopimusura on pystysuora,5 Kaikki :n ja D:n välillä olevat allokaatiot ovat tehokkaita Akseli tuottaa niissä jokaisessa vakkaa viljaa, mutta se jakautuu eri tavoin Reservaatio indifferenssikäyrä 16 D
17//18 Tarinan opetukset Todelliset allokaatiot Teknologia ja biologia määrittävät mahdolliset allokaatiot teknologia -> tuotantomahdollisuuksien biologia -> selviytymismahdollisuuksien Instituutiot ja preferenssit mihin niistä päädytään instituutiot -> varavaihtoehto (outside option) preferenssit -> mihin sopimusosapuolet voivat suostua (annettuna varavaihtoehto) Allokaatioiden määrääminen lainsäädännöllä voi johtaa Pareto-tehottomiin tilanteisiin tietyn ryhmän tilanteen parantaminen tehokkainta kasvattamalla heidän neuvotteluvoimaansa Äskeinen malli kuvasi allokaatioita kahden ihmisen kuvitteellisessa yhteiskunnassa. Millaisia todelliset allokaatiot ovat? kakun koko KT henkeä kohti (ks. luento 1) kakun jako tulojakauma Todelliset allokaatiot riippuvat osittain instituutioista, osittain muista tekijöistä - palaamme muihin tekijöihin myöhemmin kurssilla Todellisia allokaatioita mitataan usein tuloerojen kautta puuttellinen allokaation mittari - ei sisällä kokonaistuotannon määrää eikä työn jakautumista seuraavaksi: kuinka suuria tuloerot ovat? Mittari 1: Ylimmän 1% tulo-osuus Mittari 2: Lorenz-käyrä ja Gini-kerroin.25 Yhdysvallat ritannia Ruotsi Suomi.2.15.1.5 11 12 13 1 15 16 17 18 1 2 21 Lorenz-käyrä 1. järjestetään väestö rikkaimmasta köyhimpään 2. kuinka suuri osuus tuloista menee köyhimmälle x prosentille? 3. piirretään kuva kaikille x:n arvoille Gini-kerroin kuinka paljon todelliset tuloerot eroavat täydellisestä tasa-arvosta? Seuraavaksi Suomen Lorenz-käyrä poislukien ylin 1% - tarkoitus ensisijaisesti selittää metodologiaa - käyttämässäni datassa ylimmän 1% mittaaminen puuttellista Lähde: World Inequality Database (https://wid.world) 5
17//18 Lorenz-käyrä Käytettävissä olevat tulot Suomessa 213 (pl. ylin 1%) Lorenz-käyrä ja Gini-kerroin Käytettävissä olevat tulot Suomessa 213 (pl. ylin 1%) Kumulatiivine tulo-osuus (%) 1 8 7 6 5 3 2 Vertailukohta: kaikilla samat tulot <-> väestöosuus ja tuloosuus yhtä suuret <-> 5 viiva Matalatuloisimmat % saivat saivat 82% tuloista <-> ylimmälle 1% jäi 18% (jälleen huomioimatta ylintä prosenttia) Kumulatiivine tulo-osuus (%) 1 8 7 6 5 3 2 Gini-kerroin: kuinka paljon todellinen tulojakauma eroaa täydellisesti tasa-arvoisesta jakaumasta? Arvoja välillä (täydellinen tasa-arvo) ja 1 (kaikki tulot menevät yhdelle ihmiselle) Gini-kerroin A / (A+) Tässä esimerkissä Gini-kerroin on.1 A 1 Matalatuloisimmat 2% suomalaisista saivat yhteensä 11% käytettävissä olevista tuloista vuonna 213 (kun ylimmän tuloprosentin tuloja ei huomioida) 1 2 3 5 6 7 8 1 Kumulatiivinen väestöosuus köyhimmästä rikkaimpaan (%) 1 Matalatuloisimmat 2% saivat yhteensä 1% käytettävissä olevista tuloista 1 2 3 5 6 7 8 1 Kumulatiivinen väestöosuus köyhimmästä rikkaimpaan (%) Lähde: Luxembourg Income Study Database Lähde: Luxembourg Income Study Database Lorenz-käyrä ja Gini-kerroin Käytettävissä olevat tulot Suomessa ja USA:ssa 213 (pl. ylin 1%) 1 Kumulatiivine tulo-osuus (%) 8 7 6 5 3 2.1.372 1 1 2 3 5 6 7 8 1 Kumulatiivinen väestöosuus köyhimmästä rikkaimpaan (%) Lähde: Luxembourg Income Study Database 6
17//18 Verot ja tulonsiirrot tasaavat tuloeroja Yhteenveto.5 Gini-kerroin..3.2.1 Verojen ja tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus Tuotannontekijätulot (palkka + yrittäjätulo + omaisuustulo) Käytettävissä olevat tulot (tuotannontekijätulot + tulonsiirrot - verot) 165 17 175 18 185 1 15 2 25 21 215 Allokaatioita voi arvioida monilla tavoin tehokkuus: onko mahdollista löytää vaihtoehto jossa jonkun hyvinvointi paranisi ja muiden ei laskisi? oikeudenmukaisuus: onko allokaatio reilu? Toteutuva allokaatio riippuu osapuolten preferensseistä, neuvotteluvoimasta ja instituutioista instituutiot vaikuttavat varavaihtoehtoon ja neuvotteluvoimaan instituutioiden muuttaminen (politiikka) voi tehdä allokaatioista tehokkaampia ja/tai oikeudenmukaisempia Huomenna aloitamme erityisen merkittävän instituution (yritysten) analyysin 26 Lähde: Tulonjakotilasto (Tilastokeskus) 7